SOTETIE-hankkeessa (2019–2021) kehitetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille joustava, työelämälähtöinen ja jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli, jota kutsutaan sähköiseksi tiekartaksi. Tavoitteena on, että sähköinen tiekartta helpottaa ammattilaisten osaamisen kehittämistä tulevaisuudessa tarvittavaksi osaamiseksi. Tiekarttaa varten hankkeessa kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen kehittämistarpeita.
Erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämistarpeisiin
Tarvitaan sosiaali- ja terveysalan yhteisiä erikoistumis- ja/ tai täydennyskoulutuksia, jotka laajentavat ja / tai syventävät osaamista kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille yhteisillä osaamisaluilla. Lisäksi tarvitaan sosiaali- tai terveysalan substanssin mukaisella työalueella osaamisen kehittämisen mahdollistavia koulutuksia. SOTETIE-hankkeessa (työpaketti 5) kartoitetaan sosiaali-
Erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia monimuotototeutuksina
SOTETIE -hanke (työpaketti 5) järjesti maaliskuun 2020 aikana viisi työpajaa, yhden kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Työpajoihin osallistui 53 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. SOTETIE-hankkeen järjestämissä työpajoissa kartoitettiin osallistujien näkemyksiä erikoistumiskoulutusten toteutuskäytännöistä ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa käytettävistä osaamisen kehittämismenetelmistä. Työpajoissa
Erikoistumiskoulutusten reunaehtoja
Eri alojen erikoistumiskoulutukset ovat osa ammattikorkeakoulujen opintotarjontaa. Ne on tarkoitettu henkilöille, joilla on korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakouluja edeltäneen opistoasteen tutkinto suoritettuna. Usein koulutus tapahtuu työn ohessa. Erikoistumiskoulutusten vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä, ja tällä hetkellä kaikki sosiaali- ja terveysalalle kohdentuvat, ammattikorkeakoulujen tarjonnassa
Sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien oli helppo nimetä osaamisen kehittämistarpeita, mutta osaamisen kehittämistarpeiden jäsentäminen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten täydennyskoulutusten välillä oli heille vaikeaa. Ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia, täydennyskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta, joka muodostuu tutkintoon johtavan
Suosituksia jatkuvan oppimisen koulutuksen kehittämiselle
Tarvitaan yhtenäinen alusta, mistä oppijat löytävät jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja missä voi halutessaan itse luoda oman opintopolkunsa. Vaasan ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on SOTETIE -hankkeessa tarkasteltu jatkuvan oppimisen koulutusten tavoitteiden ja arvioinnin nykytilaa. Aineistoa on koottu korkeakouluille
Erikoistumiskoulutuksia yhdessä työelämän kanssa – tule mukaan työpajoihin!
Ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia neljän vuoden ajan. Erikoistumiskoulutuksia olisi voinut toteuttaa jo vuonna 2015 (L 932/2014, 68§), mutta erikoistumiskoulutukset käynnistyivät vasta vuonna 2016. Tämän jälkeen uusia erikoistumiskoulutuksia on kehitetty ja käynnistetty vuosittain. Neljän toteutusvuoden jälkeen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta
Työelämän osaamistarpeet ja osallistuminen jatkuvan oppimisen koulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
Työelämää osallistetaan osallistumaan Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa toistuvasti käytetään termiä ”työelämän osaamistarpeet” ja ”työelämälähtöisyys”. Työelämästä, samoin kuin markkinavoimista, puhutaan ikään kuin jostakin mystisestä persoonasta, joka toimii ja määrittää asioita koulutukseen liittyen. OKMn raportti (2019) painottaa hyvin vahvasti työelämän tarpeita, ei
Arvioinnin kirjava kartta
SOTETIE –hankkeen työpaketti 5.1 tehtävänä teimme syksyllä 2019 kyselyn jatkuvan oppimisen koulutuksen (JOK) toimijoille. Teemoina olivat näkemykset JOK:een sisällytettävistä koulutuksista, koulutusten tavoitteista ja arviointikäytänteistä sekä työelämän ja JOK:n yhteyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 ammattikorkeakoulun tai yliopiston jatkuvan oppimisen koulutuksen vastuuhenkilöä
Jatkuvan oppimisen koulutuksen sekava maailma
SOTETIE-hankkeen työpaketin 5 toimenpiteen 5.1 tavoitteena on kuvata jatkuvan oppimisen koulutuksen (JOK) nykytilaa Suomessa. Ensimmäinen tehtävä on laatia asiantuntija-analyysit jatkuvan oppimisen koulutuksen arviointikäytännöistä ja osaamistavoitteista. Tietoa kerättiin sote-alan osaamistavoitteita ja arviointia käsittelevistä dokumenteista, korkeakoulujen jatkuvan oppimisen opintotarjontaa kuvaavilta verkkosivuilta, erikoistumiskoulutusten