Ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia neljän vuoden ajan. Erikoistumiskoulutuksia olisi voinut toteuttaa jo vuonna 2015 (L 932/2014, 68§), mutta erikoistumiskoulutukset käynnistyivät vasta vuonna 2016. Tämän jälkeen uusia erikoistumiskoulutuksia on kehitetty ja käynnistetty vuosittain. Neljän toteutusvuoden jälkeen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta on syytä tarkastella: miten kokonaisuus palvelee alan ammattikorkeakoulutettujen ammatillisen osaamisen kehittämistä ja erikoistumista? Nyt on mahdollisuus tulla mukaan kehittämään – blogin lopussa ilmoittautumislinkki!
Erikoistumiskoulutusten tavoite ja taso
Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämään jo siirtyneille. Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten tulee edistää osallistujien ammatillista kehittymistä ja asiantuntijuuden vahvistumista – erikoistumista. (L 932/2014, 11a§.)
Erikoitumiskoulutukset täydentävät ammattikorkeakoulujen muuta koulutustarjontaa. Ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta.
Tutkintokoulutusten ja ammatillisten täydennyskoulutuksen rinnalla erikoistumiskoulutukset ovat oma koulutusmuotonsa (OKM 2019, 56). Erikoistumiskoulutusten paikkaa on luonnehdittu esimerkiksi siten, että ne ovat tutkintoon johtavien korkeakoulutusten ja lyhytkestoisten täydennyskoulutusten väliin sijoittuva koulutusmuoto (Ks. HE 241/2014).
Erikoistumiskoulutukset ovat tutkintoon johtavien korkeakoulutusten ja lyhytkestoisten täydennyskoulutusten väliin sijoittuva koulutusmuoto.
Erikoistumiskoulutusten valmistelu
Ammattikorkeakoulut ovat suunnitelleet ja totuttaneet erikoistumiskoulutuksia yhteistyökumppaniensa kanssa. Erikoistumiskoulutusten osaamissisältöjä voidaan rakentaa joustavammin työelämän tarpeisiin kuin esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, jotka muodostuvat tutkintoon johtavan koulutuksen osista. Sen sijaan täydennyskoulutuksia voi-daan räätälöidä erikoistumiskoulutuksia työelämälähtöisemmin, koska täydennyskoulutuksia ei rajaa erikoistumiskoulutusten sopimusmenettely.
Erikoistumiskoulutusten toteuttamista edeltää sopimusmenettely, johon linkittyy sekä ammattikorkeakoulujen että työelämän yhteistyö (L 932/2014, 11a§). Sopimusmenettely on koettu kuitenkin aikaa vievänä ja raskaana (ks. Rauhala & Urponen 2019).
Sopimuksen valmisteluun tulee osallistua enemmistön ammattikorkeakouluista, joissa sopimuksen perustana olevan ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa (A 1438/2014, 6b;, L 932/2014, 11a§). Esimerkiksi sosiaalialalle sijoittuvan erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu edellyttää vähintään yhdentoista ammattikorkeakoulun yhteistyötä, koska sosionomi (AMK) tutkinnon voi suorittaa kahdessakymmenessä ammattikorkeakoulussa. Sopimusmenettely ei ole tukenut parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa reagoimista työelämän muutoksiin ja muutosten synnyttämiin osaamistarpeisiin.
Sopimusmenettely ei ole tukenut parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa reagoimista työelämän muutoksiin ja muutosten synnyttämiin osaamistarpeisiin.
Sopimusmenettelyn haasteista riippumatta erikoistumiskoulutusten tulee vastata ennakoivasti työelämässä havaittuihin uusiin osaamistarpeisiin. Osaamistarpeiden havaitsemiseen onkin kehitetty erilaisia ennakointimalleja (ks. esim. OPH, Opetushallitus ennakoi).
Osaamisen ennakointimalleissa painottuu eri toimijoiden yhteistyö. Koska onnistunut ja vaikuttava osaamisen ennakointi edellyttää sitä, että asianosaiset muodostavat yhteisen näkemyksen tulevaisuudessa tarvittavista tiedosta, taidosta ja asenteellisista valmiuksista. Tavallista on, että osaamisen ennakoinnissa käytetään erilaisia toiminataympäristöjen analyysimenetelmiä, eritavoin toteutettuja kyselyjä ja haastatteluja, tulevaisuuskuvien luomista sekä työpajoja ja seminaareja. Erilaisin keinoin pyritään havaitsemaan niin työelämän muutossuunnat kuin osaamistarpeet. (Sivonen & Pouru 2014; ks. myös Nordisk Netværk for Voksnes Læring, Dynamo; OPH 2018.)
Myös ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten suunnitteluun on pyritty kehittämään käytäntöjä osaamisen muutosten ja osaamistarpeiden kartoittamiseen. Erikoistumiskoulutusten suunnittelua on ryyditetty muun muassa kyselyillä ja työpajoilla. (Ks. esim. Kukkonen ym. 2016.)
Erikoistumiskoulutusten työelämälähtöisyys
Niin nyt kuin tulevaisuudessa tarvitaan työelämän muutoksiin ja osaamisen uudistamistarpeisiin nopeasti reagoivia koulutuksia (esim. TEM 2019, 63). Erikoistumiskoulutuksilta edellytetään työelämälähtöisyyttä. Niiden tulee reagoida työelämän muutoksiin ja muutosten synnyttämiin osaamistarpeisiin. (OKM 2013.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät selvityshenkilöt Pentti Rauhala ja Helka Urponen tekivät arvioinnin korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista. Arvioinnin mukaan erikoistumiskoulutusten vahvuuksia ovat työelämälähtöisyys ja tutkimusperusteisuus. Ne lisäväät osallistujien osaamista ja asiantuntijuutta. (Rauhala & Urponen 2019.)
Arvioinnin mukaan erikoistumiskoulutusten vahvuuksia ovat työelämälähtöisyys ja tutkimusperusteisuus. Ne lisäväät osallistujien osaamista ja asiantuntijuutta. (Rauhala & Urponen 2019.)
Myös osallistujat ovat olleet tyytyväisä osaamisensa lujittumiseen erikoistumiskoulutuksissa. Lisäksi osallistujien yhteistyöverkostot ovat laajentuneet erikoistumiskoulutuksissa. Osallistujien ohella erikoistumiskoulutusten valmistelu ja toteuttaminen on monipuolistanut ammattikorkeakoulujen työelämäsuhteita. (Rauhala & Urponen 2019.)
Erikoistumiskoulutusten tarjonta
Rauhala ja Urponen havaitsivat selvitystä tehdessään, että erikoistumiskoulutukset keskittyvät muutamille koulutusaloille (Rauhala & Urponen 2019). Sosiaali- ja terveysala lukeutuu koulutusaloihin, jolle ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet jo melko laajan erikoistumiskoulutustarjonnan. Sosiaali- ja terveysalalle sijoittuu viisitoista erikoistumiskoulutusta (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo; OPH & OKM, Vipunen) (Taulukko 1).
TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutukset
Vuonna 2019 ilmestyneessä Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, että ”kliininen potilastyö ja sosiaalihuollon vaativa asiakastyö edellyttävät uudenlaisia koulutusjatkumoja ja joustavia opintopolkuja erikoisosaamisen kehittämiseksi”. Koulutuspalveluilla tulee edistää sekä koulutus- ja ammattialakohtaista että koulutus- ja ammattialat ylittävää erikoistumista. (OKM 2019b, 15, 19.) Näin ollen ammattikorkeakoulujen tulee jatkaa sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutustarjonnan kehittämistä yhdessä työelämän kanssa.
”Kliininen potilastyö ja sosiaalihuollon vaativa asiakastyö edellyttävät uudenlaisia koulutusjatkumoja ja joustavia opintopolkuja erikoisosaamisen kehittämiseksi”
Selvityksen mukaan tarvitaan korkeakoulujen ja työelämätahojen välisiä yhteistyörakenteita ja -käytäntöjä, jotka mahdollistavat osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoimisen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamisen koulutusten ja työelämän välille. Korkeakoulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulee yhteistyössä määritellä erikoistavat ja syventävät osaamiskokonaisuudet. (OKM 2019b, 15, 19.)
Ideoita erikoistumiskoulutuksiin SOTETIE-hankkeessa
Työikäisten suomalaisten osaaminen on poikkeuksellisen vahvaa (TEM 2019, 23). Vuonna 2017 lähes joka toinen aikuisikäinen (18–64-vuotias) suomalainen osallistui aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutuksiin osallistuvat eritoten korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset suomalaiset. Aikuiskoulutukseen osallistumattomuuden tavallisia syitä ovat 1) työn ja koulutuksen yhteensovittamisen haasteet, 2) perhe-elämästä johtuva ajan puute, 3) koulutukseen ei pääse, koska koulutus järjestetään kaukana, 4) koulutus on kallis, 5) työantaja ei tue riittävästi koulutukseen osallistumista ja/ tai 6) koulutusta, joka tarvitaan, on vaikea löytää. (Valtioneuvosto & OKM, Jatkuvan oppimisen uudistus; myös OKM 2019a.)
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran selvityksessä ”Kohti osaamisen aikaa” korostetaan, että kaikilla suomalaisilla tulee olla mahdollisuus osaamisensa kehittämiseen. Osaamisen kehittämiseen tulee olla joustavia ja ketterästi osaamistarpeisiin reagoivia mahdollisuuksia, sillä oppimisen ja osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuva, läpi elämän etenevä prosessi. (Sitra 2019, 16–18, 22–26.)
SOTETIE-hanke kutsuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset työstämään ammattikorkeakoulututkinnon ja ennen ammattikorkeakouluja opistoasteen tutkinnon suorittaneille suunnattuja erikoistumiskoulutuksia tilanteessa, jolloin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettu ja ollaan uudistamassa. Myös sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on käynnistynyt. (ks. Valtioneuvosto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus; Sosiaaliturvan uudistaminen.) Toimintaympäristön ja toimintakäytäntöjen uudistuessa tarvitaan myös osaamisen uudistamista. Erikoistumiskoulutusten mahdollisuuksia vastata työelämässä havaittuihin osaamistarpeisiin tulee kyetä kehittämään tiivistämällä ammattikorkeakoulujen ja työelämätahojen yhteistyötä. Tämä vahvistaa erikoistumiskoulutusten asemaa jatkuvan oppimisen edistäjänä.
SOTETIE-hanke kutsuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset työstämään erikoistumiskoulutuksia!
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunniteltavia erikoistumiskoulutuksia työstetään viidessä työpajassa:
Helsinki 4.3.2020
Tampere 11.3.2020
Pori 17.3.3030
Kuopio 19.3.2020
Oulu 25.3.2020.
Tule mukaan työpajoihin (ilmoittautuminen: https://www.diak.fi/kalenteri/)!
Kirjoittaja
Jari Helminen, YTT, yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Lähteet
A 1438/2014. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141438#Pidp447193104
HE 24/2014. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140241
Kukkonen, T., Sihvo, P., Helminen, J., Immonen, M., Moisio, E-L., Poutanen, M. & Tiikkaja, J. (2016). Kokemuksia tulevaisuuden osaamistarpeiden luotaamisesta: Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalojen erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen 2016. Joen-suu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-217-8
L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Nordisk Netværk for Voksnes Læring. Dynamo – valtakunnallinen aikuiskoulutuksen enna-kointimalli pilotoidaan keväällä. Saatavilla 16.2.2020 https://nvl.org/content/dynamo-valtakunnallinen-aikuiskoulutuksen-ennakointimalli-pilotoidaan-kevaalla
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2013). Asiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi eri-koistumiskoulutus. (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-215-9
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019a). Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Työryhmän väliraportti. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19). Helsinki: Opetus- ja kulttuu-riministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-641-6
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019b). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkai-suja 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8
OPH, Opetushallitus. (2018). Liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden ke-hitysnäkymiä. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin Dynamo-mallin val-takunnallinen ja alueellinen pilotointi. (Raportit ja selvitykset 2018:5). Helsinki: Opetushalli-tus. Saatavilla 16.2.2020 https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/liikenne-ja-logistiikka-alan-osaamis-ja-koulutustarpeiden
OPH, Opetushallitus. Opetushallitus ennakoi. Saatavilla 16.2.2020 https://www.oph.fi/fi/palvelut/tietopalvelut/ennakointi
OPH, Opetushallitus. Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo. Julkinen luettelo – ammatti-korkeakoulut. Saatavilla 16.2.2020 https://wiki.eduuni.fi/display/csckshj/Julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut
OPH, Opetushallitus & OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vipunen. Opetushallinnon tie-topalvelu. Ammattikorkeakoulutus. Tutkintoon johtamaton amk-opetus. Erikoistumiskoulu-tukset. Saatavilla 6.2.2020 https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Erikoistumiskoulutukset%20koulutukseen%20osallistuneet%20amk.xlsb
Rauhala, P. & Urponen, H. (2019). Selvitys korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista. (Ope-tus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:17). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saa-tavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-639-3
Sivonen, S. & Pouru, L. (toim.) (2014). Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. Loppura-portti. Helsinki: KT Kuntatyönantajat. Saatavilla 16.2.2020 https://www.kt.fi/publications/2014-002
SITRA. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. (2019). Kohti osaamisen aikaa. 30 yhteiskun-nallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta. (Sitran selvityksiä 146). Hel-sinki: Sitra. Saatavilla 16.2.2020 https://www.sitra.fi/julkaisut/kohti-elinikaista-oppimista/
TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö. (2019). Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:4). Helsinki: Työ- ja elinkei-noministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-391-7
SOTETIE, Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hanke. Saa-tavilla 16.2.2020 https://blogi.savonia.fi/sotetie/yhteystiedot-ja-toimijat/
Valtioneuvosto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. Sosiaaliturvan uudistami-nen. Saatavilla 16.2.2020 https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-rakenneuudistus; https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/sosiaaliturvan-uudistaminen
Valtioneuvosto & OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Jatkuvan oppimisen uudistus – Miten työikäisten osaaminen varmistetaan. Saatavilla 16.2.2020 https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen (kooste/ esite Taustaa ja tilastoja jatkuvan oppimisen uudistukselle (pdf).)