Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida 33 sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisalueen soveltuvuutta ammatilliseksi lisäkoulutukseksi, lyhytkestoiseksi täydennyskoulutukseksi, pitkäkestoiseksi täydennyskoulutukseksi ja/ tai erikoistumiskoulutukseksi.

SOTETIE-hankkeen työpaketin viisi (toimenpide 5.2) ennakkokyselyssä ja maaliskuussa 2020 järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista.

Ennakkokyselyn ja työpajojen tuloksiin perustunut jatkokysely (Webropol) lähetettiin sosiaali- ja terveysalan toimijoille vastattavaksi ajalla 17.4.–30.4.2020. Vastauksia saatiin 216 sosiaali- ja terveysalalta työskentelevältä. Vastaajista 166 (77 %) työskentelee sosiaalialalla ja 50 (23 %) terveysalalla. Asiakas- ja potilastyössä vastaajista työskentelee 111 (51 %), johto- ja esimiestehtävissä runsas kolmannes eli 77 (36 %) ja kehittämis-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä hanke- ja projektityötehtävissä 28 (13 %). Jatko-kyselyyn vastanneet työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon eri yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla: 41 (19 %) HYKS:n, 33 (15 %) TYKS:n, 32 (15 %) TAYS:n, 57 (26 %) KYS:n ja 53 (25 %) OYS:n ervan alueilla.

Alkuvuoden ennakkokyselyyn vastanneet ja työpajoihin osallistuneet kuvasivat niitä osaamisen kehittämistarpeita, jotka liittyvät sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteiseen osaamiseen. Kuvausten perusteella muodostui 33 sosiaali- ja terveysalan yhteistä osaamisaluetta. Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida näiden 33 sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisalueen soveltuvuutta ammatilliseksi lisäkoulutukseksi (½ –2 päivää), lyhytkestoiseksi täydennyskoulutukseksi (1–5 op), pitkäkestoiseksi täydennyskoulutukseksi (15–30 op) ja/ tai erikoistumiskoulutukseksi (vähintään 30 op). Vaihtoehtona oli myös, että tarvetta lisä-, täydennys- tai erikoistumiskoulutukselle ei ole tai vastaaja ei osaa sanoa. Vastaajat saivat valita osaamisalueittain yhden tai useamman vastausvaihtoehdon. Jatkokyselyn vastaukset on koottu taulukkoon 1.

Vastausten perusteella (taulukko 1) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisen osaamisen kehittämiseksi arvioitiin paremmin soveltuvan lisäkoulutus (½ –2 päivää) ja lyhytkestoinen täydennyskoulutus (1–5 op) kuin pitkäkestoinen täydennyskoulutus (15–30 op) tai erikoistumiskoulutus (vähintään 30 op). Vastausvaihtoehtoa ”Ei tarvetta lisä-, täydennys- tai erikoistumiskoulutukselle” valittiin jonkin verran ja vastausvaihtoehto ”En osaa sanoa” tuli myös valituksi. Yhteisistä osaamisalueista Robotiikka tuotti eniten ”En osaa sanoa” -vastauksia (27 % vastaajista valitsi tämän yhdeksi vastausvaihtoehdoksi).

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisen osaamisen kehittämiseksi arvioitiin paremmin soveltuvan lisäkoulutus ja lyhytkestoinen täydennyskoulutus.

Vastaajista (n=216) yli puolet (51 %) arvioi Ammattietiikan soveltuvan toteutettavaksi lyhyen (½ –2 pvä) lisäkoulutuksella ja lähes puolet (47−49 %) koki lisäkoulutuksen sopivan koulutusmuodoksi myös osaamisalueille Tiimityö, Työelämä ja alaistaidot sekä Palvelujärjestelmä. Toisaalta noin viidennes vastaajista ei kokenut koulutustarpeita Ammattietiikan alueella (taulukko 1).

Viidennes vastaajista ei kokenut koulutustarpeita Ammattietiikan alueella.

Lyhytkestoista täydennyskoulutusta pidettiin sopivana koulutusmuotona mm. seuraavilla yhteisillä osaamisalueilla: Asiakkaan/ potilaan osallisuuden edistäminen, Asiakas- ja palvelusuunnitelma, Asiakas-/ potilastyön dokumentointi/ raportointi sekä Palvelutarpeiden arviointi. Noin puolet vastaajista (48¬−50%) oli valinnut täydennyskoulutuksen sopivan osaamisen kehittämisen muodoksi näillä osaamisalueilla (taulukko 1).

Osaamisalueilla Vaikuttavuuden arviointi, Kehittämis- ja tutkimustyö, Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä Hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen arviointi osaamisen kehittämiseksi ehdotettiin sekä lyhytkestoista (1–5 op) että pitkäkestoista (15–30 op) täydennyskoulutusta, mutta vastauksista on nähtävissä myös tarvetta erikoistumiskoulutuksiin kyseisillä osaamisalueilla. Näitä erikoistumiskoulutuksen tarpeita on tarkasteltu erikseen blogissa ”Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi”. Blogi löytyy nettisivulta https://blogi.savonia.fi/sotetie/.

Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä Hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen arviointi osaamisalueilla vastauksista on nähtävissä tarvetta myös erikoistumiskoulutuksiin.

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan (SoTeHy) ennakointiryhmä on työelämän ja koulutuksen asiantuntijoista koostuva osaamisen ennakoinnin asiantuntijaelin. Se suosittaa sosiaali- ja terveys- ja hyvinvointialojen palveluntuottajia vahvistamaan ja varmistamaan henkilöstönsä osaamista asiakkaiden/ potilaiden toimintakyvyn arvioinnissa, tukemisessa ja seurannassa. Toimintakykyosaamista tarvitaan kaikissa sosiaali- ja terveysalanpalveluissa, joissa ammattilaiset kohtaavat asiakkaita ja potilaita niin sairaaloiden osastoilla kuin sosiaalipalveluiden osa-alueilla tai hyvinvointipalveluissa. Kehittämistoimiksi ennakointiryhmä ehdottaa mm. täydennyskoulutusta. Kehittämistoimilla tulisi varmistaa sotehy-palveluissa toimivien toimintakykyosaamisen riittävä taso. Toimintakykyosaamisen kehittämisessä pidettiin tärkeää tavoitella kansallisesti yhdenmukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. (Osaamisen ennakointifoorumi 2019.)

Tämän jatkokyselyn vastaukset ovat samassa linjassa edellä mainitun suosituksen kanssa. Toimintakykyosaamiseen voidaan nähdä sisältyvän useita kyselyssä eriteltyjä osaamisalueita, mm. Asiakkaan/ potilaan osallisuuden edistäminen, Asiakas- ja palvelusuunnitelma, Asiakas-/ potilastyön dokumentointi/ raportointi, Palvelutarpeiden arviointi, Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä Hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen arviointi. Voisiko näistä osaamisalueista koota kuitenkin pitkäkestoisen täydennyskoulutuskokonaisuuden, jossa olisi laajuudeltaan erilaisia osakokonaisuuksia?

TAULUKKO 1. Arvio sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisten osaamisalueiden soveltuvuudesta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin (n= 216).

Kirjoittajat

Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Ulla Markkanen, lehtori, SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tiina Säilä, lehtori, SOTETIE-hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

Lähteet

Osaamisen ennakointifoorumi. 2019. Suositus sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan palveluntuottajien henkilöstön toimintakykyosaamisen vahvistamisesta sekä näiden ammattialojen koulutuspalveluiden tuottajien toimintakykyosaamisen tarjonnan kehittämisestä (2.12.2019). Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef.

Sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.