Terveysalan osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten keinoin

Tässä blogissa tarkastellaan terveysalalla työskentelevien vastauksia jatkokyselyyn eli heidän arvioitaan osaamisalueiden soveltuvuudesta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin.

SOTETIE-hankkeen työpaketin viisi (toimenpide 5.2) ennakkokyselyssä ja maaliskuussa 2020 järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista.

Ennakkokyselyn ja työpajojen tuloksiin perustunut jatkokysely (Webropol) lähetettiin sosiaali- ja terveysalan toimijoille vastattavaksi ajalla 17.4.–30.4.2020. Vastauksia saatiin 216 sosiaali- ja terveysalalta työskentelevältä. Vastaajista 50 (23 %) työskentelee terveysalalla. Heistä 8 (16 %) tekee asiakastyötä, 32 (64 %) johto- ja esimiestyötä ja 10 (20 %) kehittämis-, tutkimus- ja suunnittelutyötä. He työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon eri yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla: 12 (24%) HYKS:n, 6 (12%) TYKS:n, 9 (18%) TAYS:n, 7 (14%) KYS:n ja 16 (32%) OYS:n ervan alueilla. Tässä blogissa tarkastellaan terveysalalla työskentelevien vastauksia jatkokyselyyn. Sosiaalialalla työskentelevien vastauksia jatkokyselyyn tarkastellaan blogissa ”Sosiaalialan osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten keinoin”.

Alkuvuoden ennakkokyselyyn vastanneet ja työpajoihin osallistuneet kuvasivat osaamisen kehittämistarpeita, jotka ovat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisiä osaamisalueita. Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida 33 sosiaali- ja terveysalan yhteistä osaamisaluetta soveltuvuutta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Terveysalalla työskentelevät (taulukko1) arvioivat yhteisiä osaamisalueita sisältävien koulutusten soveltuvan lähinnä lisäkoulutuksiksi (½ –2 päivää) tai lyhytkestoisiksi täydennyskoulutuksiksi (1–5 op).

Vastausten perusteella (taulukko 1) mm. ammattietiikan, palvelujärjestelmän, motivoiva haastattelun ja lainsäädännön koulutussisällöt soveltuvat hyvin sosiaali- ja terveysalan yhteisiksi lisäkoulutuksiksi (½ –2 päivää). Koulutussisällöistä mm. asiakas-/ potilastyön dokumentointi/ raportointi, työelämä- ja alaistaidot sekä tiimityö arvioitiin puolestaan soveltuvan hyvin yhteisiksi lyhyiksi täydennyskoulutuksiksi (1–5 op). Mainittakoon vielä, että koulutus vaikuttavuuden arvioinnista arvioitiin soveltuvan yhteiseksi pitkäkestoiseksi täydennyskoulutukseksi (15–30 op).

Koulutus vaikuttavuuden arvioinnista arvioitiin soveltuvan yhteiseksi pitkäkestoiseksi täydennyskoulutukseksi.

Sosiaali- ja terveysalan yhteisten osaamisalueiden lisäksi alkuvuoden ennakkokyselyyn vastanneet ja työpajoihin osallistuneet kuvasivat ammattialakohtaisia osaamisen kehittämistarpeita. Jatkokyselyssä terveysalalla työskentelevien tuli arvioida 25 osaamisalueen soveltuvuutta terveysalalla työskentelevien ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Nämä osaamisalueet olivat mm. johtamiseen, substanssiin sekä yleisiin työelämätaitoihin liittyviä osaamisia, esimerkiksi rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, eri erikoisalojen potilastyö, potilasohjaus ja monikulttuurisuus (taulukko 2).

Terveysalalla työskentelevät vastaajat arvioivat ammattialakohtaisen osaamisen kehittämistarpeisiin parhaiten vastattavan lyhytkestoisella täydennyskoulutuksella (1–5 op) ja pitkäkestoisella täydennyskoulutuksella (15–30 op). Vastauksissa korostui lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tarve seuraavilla osaamisalueilla: lääkehoito ja rokotukset, monikulttuurinen hoitotyö, uniapneapotilaan hoitotyö ja potilasohjaus (taulukko 2). Vastaavasti pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tarvetta arvioitiin olevan mm. päihdehoitotyön, neuropsykiatrisen hoitotyön, seksuaaliterveyden ja naisen hoitotyön sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön ja neuropsykiatrisen hoitotyön -osaamisalueella (taulukko 2).

Pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tarvetta arvioitiin olevan mm. päihdehoitotyön, neuropsykiatrisen hoitotyön, seksuaaliterveyden ja naisen hoitotyön sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön ja neuropsykiatrisen hoitotyön -osaamisalueella.

Vastaajat arvioivat terveysalalla työskentelevillä olevan tarvetta myös erikoistumiskoulutuksiin (vähintään 30 op). Erikoistumiskoulutuksen tarvetta arvioitiin olevan esimerkiksi seuraavilla osaamisalueilla (taulukko 2): hoitotyön johtaminen ja esimiestyö, sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen, akuutti- ja tehohoito (aikuiset ja lapset) ja vastasyntyneiden tehohoitotyö. Lisäksi jo aikaisemmin mainittu lasten ja nuorten mielenterveystyö ja neuropsykiatrinen hoitotyö -osaamiskokonaisuuden arvioitiin soveltuvan myös 30 opintopisteen laajuiseksi kokonaisuudeksi (taulukko 2).

Jatkokyselyssä oli esillä seitsemän uudeksi erikoistumiskoulutukseksi ehdotettujen koulutusten otsikot. Nämä olivat Perhetyön/perhehoitotyön, Lastensuojelunlaitostyön, Gerontologisen työn, Vammais- ja kehitysvammatyön, Kriisi- ja traumatyön, Sosiaalisen kuntoutuksen ja Tulevaisuuden sote-keskustoimintaan liittyvät erikoistumiskoulutukset. Kyselyssä mainittiin, että koulutukset olisivat 30 opintopisteen (810 tunnin) laajuisia, moniammatillisia erikoistumiskoulutuksia. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan erikoistumiskoulutusten merkitystä omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Terveysalalla työskentelevien vastausten perusteella (taulukko 3) alan osaamisen kehittämistä edistävät parhaimmin Gerontologisen työn (60%), Kriisi- ja traumatyön (40%) sekä Vammais- ja kehitysvammatyön (38%) erikoistumiskoulutukset (Suluissa on väittämään Erikoistumiskoulutus on merkittävä yhteistoiminta-alueellani työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta ”samaa mieltä” vastanneiden prosenttiosuus). Erikoistumiskoulutusten näkökulmasta jatkokyselyn tuloksia kuvataan laajemmin SOTETIE-hankkeen blogissa ”Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi”.

Terveysalalla työskentelevien vastausten perusteella alan osaamisen kehittämistä edistävät parhaimmin Gerontologisen työn, Kriisi- ja traumatyön sekä Vammais- ja kehitysvammatyön erikoistumiskoulutukset.

Kirjoittajat

Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Ulla Markkanen, lehtori, SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tiina Säilä, lehtori, SOTETIE-hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

TAULUKKO 1.Terveysalan vastaajien arvio sosiaali- ja terveysalan eri ammattiryhmien yhteisten osaamisalueiden soveltuvuudesta erilaisiin koulutustyyppeihin. (n=50).

TAULUKKO 2. Terveysalan vastaajien arvio terveysalalla työskentelevien osaamisen kehittämiseen liittyvien osaamisalueiden soveltuvuudesta erilaisiin koulutustyyppeihin. (n=50).

TAULUKKO 3. Terveysalan vastaajien arvioi erikoistumiskoulutusten merkityksestä omalla yhteistoiminta-alueella työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta. (n= 50)