Tässä 5-osaisessa blogisarjassa julkaistaan tulevaisuusfoorumeissa käsiteltyjen teemojen keskeiset tulokset.
Työn kehittämisessä innovaatio-osaaminen haastaa työntekijää
Innovaatiolla tarkoitetaan uutta ideaa, joka on viety käytäntöön. Pelkkä idea ilman käytännön toteutusta ei vielä ole innovaatio. Innovaatio tuottaa hyötyä niin sen kehittäjille kuin käyttäjille, ja sillä on laajempia vaikutuksia. Tulevaisuusfoorumin tuloksissa tuli esille, että innovaatio-osaaminen sosiaali- ja terveysalalla edellyttää konkreettista kykyä ja halua työn kehittämiseen ja erityisesti asiakaslähtöistä innovaatio-osaamista.
Asiakkaiden palvelutarpeet kasvavat sosiaali- ja terveysalalla väestön ikääntymisen myötä. Samaan aikaan yhteiskunnan taloudellinen epävarmuus vähentää osaltaan mahdollisuuksia vastata näihin tarpeisiin. Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen innovoinnin avulla on vaihtoehto selvitä haastavasta yhteiskunnallisesta tilanteesta sosiaali- ja terveysalalla.
Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen edellyttää ruohonjuuritason toimijoiden sitoutumista ja mukaanottoa muutoksen tekijöiksi. Myös asiakkaiden mukaan ottaminen palvelujen kehittämiseen on tärkeää. Sitoutuminen tapahtuu, jos työntekijät (ja asiakkaat) kokevat, että mahdollisuudet uudistaa toimintaa ovat heidän omissa käsissään.
Asiakaslähtöinen innovaatio-osaaminen
Tulevaisuusfoorumien aineiston perusteella innovaatio-osaamisen sisällöistä päätemaksi tarkentui asiakaslähtöinen innovaatio-osaaminen. Yläteemoiksi muodostuivat innovointiosaaminen ja yhteistyöosaaminen. Innovointiosaaminen muodostui alateemoista innovointi, kehittäminen ja monipuolinen osaaminen. Yhteistyöosaaminen muodostui alateemoista joustaminen, yhdessä tekeminen ja asiakastyöosaaminen.
Innovointiosaamiseen koostui mm. luovasta ongelmanratkaisusta, uuden kokeilusta, innovaatioehdotusten esille tuomisesta, kehittämisideoiden tuottamisesta, sallivuudesta ja mahdollisuudesta kokeilla, uudistumisuskalluksesta, kehitysehdotusten hyödyntämisestä, työntekijöiden vastaanottavuudesta ja työntekijöiden innokkuudesta. Kehittäminen koostui mm. kehittämismyönteisestä ilmapiiristä, uskalluksesta ja rohkeudesta kokeilla ja kehittää uusia toimintatapoja. Monipuoliseen osaamiseen sisältyi puolestaan mm. markkinointi-, tuotteistamis-, johtamis-, digi- ja tutkimusosaamista sekä vaikutusten arviointiosaamista.
Yhteistyöosaamiseen liittyvä joustaminen, koostui mm. nopeasta reagoinnista asioihin, ajattelutavan muutoksesta, kyvystä muutokseen, mukautumiskykyisyydestä, rajapinnalla toimimisesta, omien rajojen ylittämisestä ja vanhasta pois oppimisesta. Yhdessä tekeminen koostui mm. muiden ammattilaisten osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä, moniammatillisesta osaamisesta sekä tiimityöstä. Asiakastyöosaamiseen sisältyi asiakaslähtöisyyden lisäksi esimerkiksi lisäarvon tuottaminen asiakkaille.
Kyky työn kehittämiseen on konkreettista toimintaa
Innovaatio-osaamisen konkreettisen toiminnan kuvaamisen pääteemaksi tarkentui kyky työn kehittämiseen. Se koostui kahdesta yläteemaasta eli työelämätaitojen hallinnasta ja kehittämismyönteisestä toiminnasta. Työelämätaitojen hallinta koostui luottamuksesta, joustavasta työskentelystä ja vuorovaikutuksesta. Kehittämismyönteinen toiminta koostui tietoon perustuvasta toiminnasta, kehittämismyönteisyydestä ja yhteistyöstä.
Luottamukseen liittyi tulosten mukaan mm. kiireettömyys, johdon luottamus työntekijöihin, työntekijöiden itseluottamus, esimiehen tuki ja salliva ilmapiiri, joka kannustaa toimimiseen, epäonnistumisten salliminen ja niistä oppiminen ja rohkeus esittää myös ”hulluja ajatuksia”. Joustava työskentely muodostui mm. työssä koettujen muutosten nopeudesta, mukautumiskyvystä, ajatusmaailman joustavuudesta ja virka-ajan ulkopuolella työskentelystä. Vuorovaikutukseen sisältyvissä ilmaisuissa kuvattiin esimerkiksi, että osataan toimia ihmisten kanssa, kannustetaan persoonallisuuteen ja yksilöllisyyteen, ollaan avoimia toisen ihmisen tekemisille, innovoinneille, puetaan ajatukset sanoiksi, lisätään kokonaisvaltaista ajattelua sekä todennetaan ja dokumentoidaan asioita uudella tavalla.
Tietoon perustuva toiminta koostui mm. tutkimustiedon seuraamisesta, tutkimuksella kehittämisestä, tutkimustiedon soveltamisesta käytännössä, palautteen mukaisesta toiminnasta sekä tiedon hyödyntämisestä tiedon tuottajien kanssa. Kehittämismyönteisyys koostui mm. oman ammattikuvan laajentumisesta ja muuttumisesta, apuvälineiden kehittämisestä, kehittämiskokeiluista, kokeilukulttuurin luomisesta, ideoiden esittämisestä ja ideoiden jatkotyöstämisestä, robotiikan hyödyntämisestä, osaamisen kehittämisestä mobiilisovelluksiin, kokeiluista ja niiden arviointiosaamisesta. Yhteistyötä kuvattiin mm. ilmaisuilla avoin ja välitön yhteistyö eri osaajien välillä, asiakkaiden tietämyksen hyödyntäminen kehittämisessä, asiakkaat mukaan innovointiin ja eri alojen yhteistyö.
Asiakaslähtöiselle innovaatio-osaamiselle ja kyvylle työn kehittämiseksi nähtiin edellytyksinä mm. työyhteisötason toimivuus, kehittämismyönteisyys ja -osaaminen, yhdessä tekeminen ja työelämäyhteistyö. Luottamus ja joustavat työskentelytavat työyhteisössä nähtiin perustana innovatiivisuudelle ja uuden toimintatavan kokeilulle. Tuloksista voitiin havaita, että luottamuksen kokeminen ja yhteistyöosaaminen vuorovaikutuksen eri tasoilla innovaatio-osaamisen perustana on vähintään yhtä tärkeää kuin muukin monipuolinen ja eri tasoilla toteutuva ja kehittyvä osaaminen sosiaali- ja terveysalalla.
Kirjoittaja
Kaarina Rajala, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu
Lähde
Inno-vointi 2020. Miksi innovaatiot ovat tärkeitä julkisella sektorilla? Luettu 23.8.2020: http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/miksi-innovaatio-on-tarkeaa-julkisella-sektorilla
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Sotetie-hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työelämän muutosten edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista jatkuvan oppimisen tiekartan avulla. Työpaketissa 1 kehitetään arviointimenetelmää sote-alan yhteisiin osaamisiin hyödyntämällä Dynamo-ennakointimallia. Sote-alan ammattilaisten tulevaisuuden geneeristen osaamistarpeiden määrittelyyn tietoa kerätään kyselyin, tulevaisuusfoorumityöskentelyin sekä eDelfoi-asiantuntijapaneelin avulla.
Tulevaisuusfoorumeissa prosessoitiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteisten sote-osaamisten tarkempia osaamissisältöjä. Osallistujina kaikkiaan 7 tulevaisuusfoorumissa oli yhteensä 50 sote-alan ammattilaista niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestökentältä. Yhteisiksi keskusteluteemoiksi tulevaisuusfoorumeihin valittiin viisi teemaa: 1. Asiakastyön osaaminen: Millaista ohjaus- ja neuvontaosaamista tarvitaan 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 2. Palveluiden tuottamisen muutososaaminen: Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan digitaalisissa verkossa tarjottavissa ja toteutettavissa palveluissa 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 3. Työn kehittämisosaaminen: Millaista innovaatio-osaamista sote-alan työntekijät tarvitsevat työn tehostamiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 4. Kestävän kehityksen osaaminen: Mitä osaamista tarvitaan kestävän kehityksen toteutumiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 5. Työntekijyys ja yhteistoiminnan osaaminen: Millaista osaamista verkostotyöskentely ja viestiminen vaatii sotelaisilta 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana?