SOTETIE-hankkeessa luotu 20 opintopisteen asiakas- ja palveluohjauksen koulutuskokonaisuus jatkui viestintä-, digi- ja ohjausosaamisen opintojaksolla.
Sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen viestintään, digitalisaatioon ja ohjauksen erilaisiin toimintamalleihin keskittyvä opintojakso jatkoi lokakuussa 2020 aloitettua asiakas- ja palveluohjauksen koulutuskokonaisuutta. Ensimmäisen opintojakson teemoja olivat palvelujärjestelmäosaaminen, asiakaslähtöisyys ja ammatillinen vuorovaikutus. Kahdella viimeisellä opintojaksolla tullaan keskittymään muun muassa kustannus- ja laatutietoisuuden, kestävän kehityksen, vaikuttavuuden, yrittäjämäisen työotteen sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämisen näkökulmiin asiakas- ja palveluohjaustyössä.
Toisen opintojakson pedagogiset ratkaisut vastasivat osittain ensimmäisellä opintojaksolla luotua rakennetta, mutta tällä kertaa tehtäviä oli osallistujien toiveiden mukaan vähemmän ja keskityttiin enemmän aineistoihin perehtymiseen. Oppimistehtävät laadittiin opintojakson itsenäiseen suorittamiseen soveltuviksi ja niiden avulla kannustettiin osallistujia tarkastelemaan omaa työtään opintojakson aihealueiden konteksteissa. Materiaaleina tarjottiin asiakas- ja palveluohjauksen (case management) sekä ohjauksen teorian perusteoksia ja ajankohtaisia tutkimusartikkeleita.
Sote-alan yhteisenä, geneerisenä osaamisalueena on kiinnitetty yhä enemmän huomiota viestintään. Keskeisiksi osaamisalueiksi nostetaan vuorovaikutustaidot sekä kirjallinen ilmaisutaito. Samoin on kiinnitetty huomiota digitaitoihin. Keskeiseen rooliin nousevat myös kommunikaatio, tiimityö ja eettinen osaaminen. (Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietilä A-M, Saarnio R, Viinamäki L, Voutilainen A, Waldén A. 2018 14-15.)
Ohjaus- ja neuvontaosaaminen on keskeisessä roolissa niin sotealan erityisosaamisessa, kuin sote-uudistuksessakin. Ohjausosaamisen vahvistaminen tukee organisaatioiden uusia toimintamalleja, asiakkaan ja potilaan optimaalisten hoito- ja kuntoutustulosten saavuttamista sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta. (Kangasniemi ym. 2018. 16.)
Opintojakson sisältö jaettiin kolmeen teemaan, jotka yhdistettiin opintojakson päättävässä pohdintatehtävässä. Verkko- ja lähiviestintä ohjaustyössä -aihealueella osallistujat pohtivat oman organisaationsa viestintää, omaa osuuttaan organisaationsa viestinnässä sekä viestinnän osuutta ja vaikutusta omassa asiakas- ja palveluohjaustyössään. Toisella aihealueella osallistujat perehtyivät asiakas – ja palveluohjaukseen (case management) toimintamallina, prosessina ja osaamisena. Kolmas aihealue tarjosi osallistujille muita ohjauksen toimintamalleja hyödynnettäväksi omaan työhön.
Itsearviointia ja palautetta opintojaksosta Viestinä-, digi ja ohjausosaaminen
Opintojakson päätteeksi osallistujat pohtivat opintojaksolla omaksumaansa uutta tietoa sekä itseään kiinnostavia teemasisältöjä essee-kirjoitelmassa. Opintojakson suoritti 11 osallistujaa 21 koulutuspilotin aloittaneesta osallistujasta, ja palautekyselyyn vastasi 12 osallistujaa.
Opintojakson palautekysely sisälsi edellisen opintojakson palautekyselyn tapaan 24 monivalintakysymystä ja 4 avointa kysymystä. Palautteet olivat hyvin saman suuntaisia kuin ensimmäisenkin jakson palautteet. Opiskelua edistäviksi tekijöiksi osallistujat mainitsivat omien tavoitteiden asettamisen suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Oppimistavoitteiden katsottiin myös toteutuneen hyvin. Aineistoja pidettiin innostavina ja selkeinä, samoin tehtävänantoja. Oppimistehtäviä pidettiin pääosin monipuolisina sekä työelämään kytkeytyvinä. Osallistujat katsoivat opintojakson vahvistaneen asiakas- ja palveluohjausosaamista erityisesti teorian ja kokemuksellisen tiedon yhdistämisen sekä oma-aloitteisuuteen kannustamisen kautta. Opiskeluilmapiiri koettiin kannustavaksi ja itsearvioinnin katsottiin edistäneen oppimista.
Suurimmiksi oppimista vaikeuttaviksi tekijöiksi osallistujat nostivat DigiCampus -oppimisympäristöön liittyneet haasteet. Jakson aikana oppimisympäristössä oli kolme eri pituista katkosta, jotka vaikeuttivat sekä webinaarin toteutusta, osallistujien tehtävien toteutusta, kuin niiden arviointia.
Aihealueita pidettiin laajoina ja esseiden tiivistämistä haasteellisena, joten myös kirjallisten tehtävien laajuuteen toivottiin joustoa. Palautteen saamista myös jakson kuluessa pidettiin erittäin tärkeänä verkko-opintoihin liittyvänä seikkana. Omaan opiskeluun käytetty aika on ollut vaihtelevaa ja haasteeksi koetaan edelleen työn, perheen, vapaa-ajan ja opiskelun yhteen sovittaminen, joskin joulun ajan vapaiden ja verkko-oppimisympäristön haasteiden vuoksi annetun lisäajan koettiin helpottaneen tehtävien suorittamista. Opintojakson kuormittavuuden katsottiin kuitenkin pääosin olevan sopiva suhteessa kokonaisuuteen.
Valtaosa vastaajista nosti esille asiantuntijuuden jakamisen tärkeyden. Yhteisiä keskusteluja niin verkon välityksellä kuin kasvotustenkin toivottiin lisää. Myös digiosaamisen vahvistuminen jakson aikana nousi esille ja erilaisten ohjauksessa käytettävien digiratkaisujen esille tuomista kaivattiin yhteisesti jaettavaksi. Jatkossa toivotaan lisää ohjausta myös webinaarien välille sekä visuaalisuutta oppimisympäristön sisältöihin. Valtaosa vastanneista suosittelisi opintojaksoa myös muille sote-alan ammattilaisille.
Kirjoittajat:
Anu Pelkonen kuntoutuksen ohjaaja (YAMK), monialaisen kuntoutuksen lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kuntoutusinstituutti
Tuija Pakarinen YTM, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kangasniemi Mari, Hipp Kirsi, Häggman-Laitila Arja, Kallio Hanna, Karki Suyen, Kinnunen Pirjo, Pietilä Anna-Maija, Saarnio Reetta, Viinamäki Leena, Voutilainen Ari, Waldén Anne 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta julkaisusarja 39/2018.