Sotetie hankkeessa on rakennettu osaamisen arviointimenetelmää yleisiin sote geneerisiin osaamisiin. Työskentely on edennyt vaiheittain, niin että aluksi lähdettiin liikkeelle Optimoitu Sote osaaminen ja Osaamisella soteen-hankkeissa tunnistettujen yhteisten sote-osaamisten pohjalta. Kehittelyprosessin vaiheissa on tehty tiivistä valtakunnallista yhteistyötä työelämän kanssa. Artikkelissa kuvataan vaiheita, kuinka on työskentelyssä edetty. Liikkeelle lähdettiin kyselyn kautta edeten tulevaisuusfoorumeihin ja kirjallisuuskatsaukseen sekä e-Delfoi menetelmää tausta hyödyntäen Dynamo-ennakointimallia. Tavoitteena oli osaamisen määrittäminen ja arviointimenetelmien tuottaminen NQF tasoille 6,7 sekä niiden testaaminen työelämän toimijoilla.
Inom ramen för Sotetie projektet byggs en metod för att bedöma de allmänna, för social- och hälsovården generiska kompetenserna, upp. Arbetet har framskridit stegvis och processen tog avstamp i två projekt: Optimoitu Sote osaaminen och Osaamisella Soteen samt i dem, de identifierade gemensamma kompetenserna. Utvecklingsprocessen har innefattat ett intensivt nationellt samarbete med arbetslivets representanter från social- och hälsovården. I denna artikel beskrivs de skeden, genom vilka utvecklingsarbetet gått. Genom att använda Dynamo-prognosmodellen kommer det insamlade materialet från enkätundersökningen, framtidsforumet, litteraturöversikten och e-Delfoi undersökningen att nyttjats, då processen framskrider. Målsättningen är att fastställa de generiska kompetenserna, att bygga upp en bedömningsmetod för NQF nivå 6 och 7 samt att testa dessa i samarbete med arbetslivets representanter från social- och hälsovården.
Kuviossa 1 esitetään vaihe vaiheelta, kuinka kehittämisprosessi on edennyt ja mitä se on pitänyt sisällään.
Kyselytutkimuksella liikkeelle
Työskentelyn lähtökohdaksi otettiin Kangasniemi ym. (2018) Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus – julkaisu, jossa oli koottuna kirjallisuuskatsauksen ja työelämähaastattelujen pohjalta tehty taulukko geneerisistä sote osaamisista. Tämä taulukko on toiminut työskentelyn johtotähtenä Sotetie hankkeessa mietittäessä tulevaisuuden yhteisiä eli geneerisiä osaamisia sosiaali- ja terveydenhuollossa. (Kangasniemi ym. 2018, 70)
Työskentely aloitettiin laajalla kyselytutkimuksella pyytämällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa (n= 150) arvioimaan 11 geneerisen osaamistarpeen osaamissisältöjen oleellisuutta tulevaisuudessa asteikolla 1–5 (1= ei oleellinen, 5= erittäin oleellinen) sekä arvioimaan kunkin osaamisen merkityksen muutosta tulevaisuudessa valitsemalla vaihtoehdoista “osaaminen lisääntyy”, “pysyy ennallaan” tai “osaaminen vähentyy”. Kyselytutkimusta esitestattiin 10:llä YAMK opiskelijalla taaten näin kysymysten oleellisuuden ja selväkielisyyden. (Laanterä ym. 2020)
Kyselyn tuloksissa oli hyvin pieniä eroja. Kyselyssä asiakaslähtöisyys nousi tärkeimmäksi osaamiseksi, myös ohjaus ja potilaan osallistaminen sekä potilaan itsemääräämisoikeutta pidettiin tärkeänä. Robotiikkaan ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen ei tässä kyselyssä noussut tärkeäksi osaamiseksi. (Laanterä ym. 2020) Vastatessa osaamisen lisääntymisestä/osaamisen vähentymisestä vastaajat nostivat tietosuojan osaaminen lisääntymisen korkealle, innovaatio-osaaminen jäi vähemmälle kannatukselle. (Laanterä ym. 2020)
Työelämän kanssa tulevaisuusfoorumeihin
Kyselyn jälkeen toteutettiin yhdessä työelämän kanssa tulevaisuusfoorumeita, joiden tavoitteena oli tuottaa visioitua tietoa osaamisista tulevaisuudessa. Keväällä 2020 pidettiin 7 erillistä tulevaisuusfoorumia, joissa osallistujat ottivat kantaa viiteen eri osaamisteemaan: Asiakastyön osaaminen, Palveluiden tuottamisen muutososaaminen, Työn kehittämisosaaminen, Kestävän kehityksen osaaminen sekä Työntekijyys ja yhteistoiminnan osaaminen. Tulevaisuusfoorumeiden aikana osallistujat ottivat myös kantaa siihen, miten nämä osaamiset mahdollisesti näkyvät osana työtä vuonna 2030. Kaikkiaan tulevaisuusfoorumeihin osallistui 50 sotealan ammattilaista niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestökentältä. Tulevaisuusfoorumeissa esille tuodusta osaamisista on kirjoitettu 5 erillistä blogia. Lähdeluettelosta löytyy linkit niihin. Tässä blogissa nostamme esiin muutaman niistä kokonaisuuksista, joita osallistujat ottivat esille ja jotka ovat toimineet pohjana, kun työryhmässä edettiin seuraavaan vaiheeseen.
Kun tulevaisuusfoorumeista koottiin materiaalit yhteen, asiakaslähtöisyys ja siihen liittyvä osaaminen nousi keskeisenä osaamisena monessa eri yhteydessä. Ammattilaisilla tulee tulevaisuudessa olla osaamista suhteessa siihen, miten luodaan asiakasymmärrystä ja miten tunnistetaan asiakkaan palvelutarpeet. Hänen tulee myös osata arvioida sekä ohjata palveluihin oikea-aikaisesti. Tämä vaatii asiakaslähtöistä kommunikointia sekä viestintää myös digitaalisissa konteksteissa.
Tulevaisuuden soteammattilainen käyttää parhaan saatavilla olevan, ajantasaisen tiedon asiakastyössä. Hän kehittää moniammatillisessa yhteistyössä toimintaansa siitä lähtökohdasta. Osaamista tarvitaan, jotta voi osallistua kestävän kehitystä tukevaan kehittämiseen sekä siihen, että voi tehdä kestävää kehitystä tukevia valintoja työssään.
Työntekijyysosaaminen ja siihen liittyvä muiden sekä itsensä johtamisen osaaminen, katsottiin tärkeäksi. Samalla nostettiin esiin myös omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tulevaisuusfoorumeissa puhuttiin myös moniammatillisen yhteistyösaamisen tarpeesta, jotta voidaan muun muassa työskennellä tiimissä ja rajapinnoilla muiden kanssa.
eDelfoi paneeli asiantuntijamenetelmänä
Huhti- kesäkuun välillä työryhmä jatkoi osaamistarpeiden kartoittamista ja seuraavaksi käytettiin eDelfoi – asiantuntijapaneelia metodina. eDelfoi-paneelin tarkoituksena on konsensusprosessin kautta edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työelämän muutosten edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista. Asiantuntijoiden tehtävänä oli arvioida sote-alan ammattilaisten yhteisiä eli geneerisiä tulevaisuuden osaamistarpeita koskevien väittämien eli -teesien oleellisuutta sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2030. eDelfoi-paneeliin kutsuttiin 33 asiantuntijaa osallistumaan. Osallistujat edustivat paneelissa omia mielipiteitään ja näkemyksiään ym. aiheesta, eivät taustaorganisaatioitaan. eDelfoi paneeliin osallistui 13 asiantuntijaa, joista osa toimi julkisella ja osa yksityisellä sektorilla. Aiheesta on kirjoitettu erillinen blogi (Cederberg, A., Arell-Sundberg, M. & Nummela, A. (2020).
Seuraavat viisi väittämää olivat asiantuntijoiden mukaan erittäin tai hyvin oleellisia:
• Sote-alan ammattilainen vahvistaa työssään asiakkaan ja potilaan osallisuutta tarkoituksenaan asiakaslähtöisyyden edistäminen.
• Sote-alan ammattilainen perustaa työskentelynsä parhaaseen saatavilla olevaan ajantasaiseen tietoon.
• Sote-alan ammattilainen osaa työssään arvioida oman toimintansa laatua ja palveluiden vaikuttavuutta.
• Sote-alan ammattilainen osaa työssään tunnistaa oman osaamisensa ja johtaa itseään.
• Sote-alan ammattilainen osaa työskennellä eri toimialojen ja -alueiden yhdyspinnoilla.
Kirjallisuuskatsaus syventämään ja laajentamaan käsitteitä
Keväällä 2020 tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa (Laanterä & Saunders 2020 toim.) syvennettiin ja laajennettiin Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus (2018) julkaisun kuvauksia geneerisestä sote osaamisesta. Tavoitteena oli kyselyjen ja työpajojen tuottaman aineiston rikastaminen. Kirjallisuuskatsaus nosti esiin lukuisia tärkeitä osaamisalueita, jotka kaipaavat vahvistamista. Uusia nousevia alueita uudistuvassa sotekentässä olivat mm. kestävän kehityksen osaaminen, työntekijyysosaaminen sekä vaikuttavuusosaaminen. Myös jo pitkään esillä ollut moniammatillinen ja monialainen työskentely nousi keskeisesti esille, niin että yhteistoiminnan tulee tulevaisuudessa yhdistää yhä vahvemmin rajapintoja tai nykyään voidaan puhua enemminkin yhdyspinnoista. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on kiinnitettävä erityistä huomiota työn merkitykseen työntekijöille ja muuttuvaan työntekijyysosaamiseen, joka on kiinteästi kytköksissä sekä johtamiseen että organisaation toimintaan.
Julkaisussa kestävä kehitys nousee vahvimmin uutena alueena esille, joka edellyttää kaikilta työntekijöiltä vastuullista toimintaa. Kestävän kehityksen näkökulma laajenee käsittämään niin ympäristönäkökulman kuin ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Kirjallisuuskatsaus tuo hyvin esille, että kaikista 13 osaamisalueesta tarvitaan tutkimustietoa lisää ja toisaalta haastaa työelämää kehittämään näitä geneerisiä osaamisia asiakkaiden parhaaksi.
Geneeristen sote osaamisten työstäminen
Syksyllä 2020 työryhmän tavoitteena oli sote-alan geneeriset osaamisvaatimukset ja kvalifikaatioiden määrittely eurooppalaisille NQF tasoille 6 ja 7. Tutkintojen viitekehysten avulla helpotetaan eri tutkintojen ja tasojen määrittelyä. Tasot kuvaavat yksilön osaamista eli mitä hän tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Taso 6 kuvaa alempaa korkeakoulututkintoa ja taso 7 korkeakoulututkintoa. (Opetushallitus)
Työryhmä jakaantui kahteen ryhmään ja keväällä saatuja tuloksia tarkasteltiin ja ryhmiteltiin tasoille 6 ja 7. Ohessa esimerkki luonnos tuotetusta osaamisesta.
Kangasniemi ym. (2018) Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus – julkaisu ja julkaisusta taulukko 13 toimi työskentelyn alustana työryhmien miettiessä osa-alueita. Osa-alueiden esimerkit tasoilla 6 ja 7 ovat jatkojalostuksia keväällä 2020 olevien prosessien tuotoksista. Mm tulevaisuusfoorumeissa oli osaamisen kuvaus yleensä toiminnan tasoilla, siksi tuotoksia tarkasteltiin ensin toiminnallisten kuvausten tasolla. Toiminallisten kuvausten pohjalta niitä muokattiin kvalifikaatioiksi. Näistä kvalifikaatioista jatkettiin geneeristen osaamisvaatimusten kuvauksiin. Kvalifikaatiot ja geneeriset kuvaukset on myös käännetty ruotsin kielelle.
Sote geneerisen osaamisen arviointikartan luomisesta
Sotetie hankkeessa on tavoitteena rakentaa sote geneerisen osaamisen arviointikartta työelämän käyttöön, joka antaa niin yksittäiselle työntekijälle kuin työyhteisölle mahdollisuuden arvioida ja kehittää omaa osaamistaan vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tätä arviointikarttaa tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, niin että se puhuttelisi ja toimisi osaamisen kehittämisen alustana. Osaamiskuvauksia testataan ja muokataan yhdessä työelämän kanssa hyödyntämällä valmisteltuja kuvauksia. Lisäksi työelämän kanssa toteutetaan työpajoja, joissa pyritään palvelumuotoilun keinoin tuottamaan toimiva osaamiskartta yhteistyössä työelämän ja korkeakoulujen kanssa yhteiseen käyttöön. Koko hankkeen tavoitteena on julkaista sähköinen osaamiskartta sekä siihen kiinteästi nivoutuvaa kurssitarjontaa syksyllä 2021 valtakunnalliseen yhteiseen käyttöön.
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Kirjoittajat:
Johanna Holvikivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Anne Nummela, Yh Novia
Marina Arell-Sundberg, Arcada
Lähdeluettelo:
Cederberg, A. (2020) Geneerinen osaaminen tulevaisuudessa – tuloksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa toteutetuista tulevaisuusfoorumeista / Osa 1 Neuvonta- ja ohjausosaaminen. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/geneerinen-osaaminen-tulevaisuudessa-tuloksia-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kanssa-toteutetuista-tulevaisuusfoorumeista-osa-1-neuvonta-ja-ohjausosaaminen/
Cederberg, A., Arell-Sundberg, M. & Nummela, A. (2020). Virtuaalinen eDelphi-asiantuntijapaneeli menetelmänä sote-alan tulevaisuuden geneeristen osaamistarpeiden määrittelyssä. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/09/virtuaalinen-edelphi-asiantuntijapaneeli-menetelmana-sote-alan-tulevaisuuden-geneeristen-osaamistarpeiden-maarittelyssa/
Holvikivi. J. (2020) Geneerinen osaaminen tulevaisuudessa – tuloksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa toteutetuista tulevaisuusfoorumeista / Osa 5 Työntekijyysosaaminen. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/geneerinen-osaaminen-tulevaisuudessa-tuloksia-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kanssa-toteutetuista-tulevaisuusfoorumeista-osa-5-tyontekijyysosaaminen/
Laanterä, S., Lillbacka, R., Lintula, L., Moisanen, K., Nummela, A., & Saunders, H., (2020). Sosiaali- ja terveysalan geneeriset osaamistarpeet vuoteen 2030 – kyselytutkimus. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/23/sosiaali-ja-terveysalan-geneeriset-osaamistarpeet-vuoteen-2030-kyselytutkimus/
Laanterä, S., Saunders, H. (Eds.). (2020). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN::978-952-344-253-5
Laanterä, S. (2020) Geneerinen osaaminen tulevaisuudessa – tuloksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa toteutetuista tulevaisuusfoorumeista / osa 4 kestävän kehityksen osaaminen. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/geneerinen-osaaminen-tulevaisuudessa-tuloksia-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kanssa-toteutetuista-tulevaisuusfoorumeista-osa-4-kestavan-kehityksen-osaaminen/
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus-toiminnan julkaisusarja 39/2018. PDF -dokumentti. Päivitetty 29.5.2018. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf
Opetushallitus. Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset
Rajala, K. (2020) Geneerinen osaaminen tulevaisuudessa – tuloksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa toteutetuista tulevaisuusfoorumeista / Osa 3 Työn kehittämisosaaminen. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/geneerinen-osaaminen-tulevaisuudessa-tuloksia-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kanssa-toteutetuista-tulevaisuusfoorumeista-osa-3-tyon-kehittamisosaaminen/
Timonen-Kallio, E. (2020) Geneerinen osaaminen tulevaisuudessa – tuloksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa toteutetuista tulevaisuusfoorumeista / Osa 2 Palvelujen tuottamisen muutososaaminen. Saatavissa: https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/geneerinen-osaaminen-tulevaisuudessa-tuloksia-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kanssa-toteutetuista-tulevaisuusfoorumeista-osa-2-palvelujen-tuottamisen-muutososaaminen/