Koulutuksilta edellytetään joustavia toteutuksia, koska osaaminen kehittyy yhä useammin työyhteisöissä ja työelämään kiinnittyvissä ympäristöissä. Kehityssuunta johtaa opettajan sote-toiminnan todellisiin tilanteisiin ja muuttaa opettajan toimenkuvaa.
Tämä tuli esille SOTETIE-hankkeen toimijoiden yhteisessä työpajassa 24.3.2021. Siinä osallistujien yhtenä tehtävänä oli pohtia työelämälähtöisen oppimisen joustavia toteutuksia. Tähän pohdintaan osallistui 4 opettajaa eri ammattikorkeakouluista. Opettajien keskustelut tallennettiin Padlet-tauluille, joista ne olivat aukikirjoitettavissa. Tässä blogissa on tiivistelmä kerätystä aineistosta.
Työpajan aluksi opettajat laativat työelämälähtöisestä oppimisesta yhteisen näkemyksensä. Sen mukaan työelämälähtöinen oppiminen oli ajantasaista työelämän muutoksiin reagoivaa, työelämän kanssa yhdessä toteutettavaa ja näyttöön perustuvaa tietotaitoa. Se tapahtui opiskelijan, koulun ja sote-alan työyhteisöjen muodostamissa yhteyksissä. Työelämälähtöisessä oppimisessa oppimistehtävät ja oppimisympäristöt nähtiin kiinnittyvän todelliseen työelämään (“real world applications”) projekteina, harjoitteluina tai oppisopimus- tyyppisinä koulutuksina.
Tämän jälkeen opettajat kuvasivat joustavien toteutuksien parhaita käytäntöjä. Niiden mukaan joustavissa toteutuksissa oppiminen oli vastavuoroista. Opiskelijoiden oppimisen ohella myös henkilöstöjen ja opettajien oma osaaminen karttuivat. Joustaviin toteutuksiin kuului simulaatiot, autenttisien esimerkkien eli käytännön tilanteiden ja tapausten käyttö sekä erilaisten viestintäkanavien kuten verkko-oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Vastavuoroisen oppimisen nähtiin vaativan myös mentorien koulutuksia, mentorien toimenkuvien selventämistä ja mentoriverkostojen kehittämistä.
Sote-alan työolosuhteisiin ja työtilanteisiin integroituvan joustavan oppimisen nähtiin todentavan ja helpottavan myös oppijoiden aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lisäksi opetuksessa sovellettavan työelämälähtöisen joustavan toiminnan katsottiin vahvistavan yhteyttä koulutuksesta valmistuneisiin henkilöihin ja vastaavan viesteihin, jotka kertoivat pedagogisen osaamisen tarpeesta käytännön kentillä.
Lopuksi opettajat arvioivat ammattikorkeakoulujen valmiuksia tuottaa työelämälähtöistä joustavaa oppimista. Joustavan oppimisen katsottiin edellyttävän organisaatioissa opettajan toimenkuvan ja opettajatarpeen kokonaisvaltaista uudelleenarviointia. Joustaviin toteutuksiin siirtyminen edellytti osallistujien mukaan koulutuksen ja sen toteutuksen yhteissuunnittelua työelämän kanssa, ongelmalähtöisen oppimisen lähestymistapaa ja arvioinnin uudistamista. Muutokset tuli näkyä myös opetussuunnitelmassa, jonka viitekehyksessä toteutuksia suunnitellaan. Joustaviin toteutuksiin siirtymisen todettiin tarkoittavan myös, että opettajan työ toteutuisi yhä enemmän monitoimijaisissa yhteisöissä ja siinä painottuisi yhteistyön rakentaminen ja oppimisen fasilitointi.
Kirjoittaja
Sirkka Saranki-Rantakokko, Lapin amk