Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien oli helppo nimetä osaamisen kehittämistarpeita, mutta osaamisen kehittämistarpeiden jäsentäminen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten täydennyskoulutusten välillä oli heille vaikeaa.
Ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia, täydennyskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta, joka muodostuu tutkintoon johtavan koulutuksen osista. Erikoistumiskoulutukset ovat koulutusmuodoista uusin. Niitä ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää vuodesta 2015 lähtien (L 932/2014).
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019) julkaiseman raportin mukaan korkeakoulujen tulee yhteistyössä työelämän kanssa määritellä ”osaamista erikoistavat ja syventävät yhtenäiset kokonaisuudet” (OKM 2019, 15). Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemysten perusteella alan ammattikorkeakoulututkinnon ja ammattikorkeakouluja edeltäneen opistoasteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita, joihin ammattikorkeakoulut voisivat vastata järjestämällä erikoistumiskoulutuksia ja / tai täydennyskoulutuksia.
SOTETIE-hankkeessa sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikostumisen kehittämistarpeita ryhdyttiin kartoittamaan alkuvuodesta 2020. Hanke (työpaketti 5) järjesti maaliskuussa 2020 viisi työpajaa, yhden kullakin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysalojen toimijoita tavoiteltiin sähköpostitse. Heille lähetettiin työpajakutsu ja työpajan ennakkokysely sähköpostina tammi-, helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. Tässä artikkelissa kuvataan ennakkokyselyn alustavia tuloksia. Tulosten kuvaus tapahtuu valtakunnallisesti, ei sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueittain.
Ennakkokyselyn tulosten kuvaus
Ennakkokyselyyn vastasi 229 sosiaali- ja terveysalan toimijaa maaliskuun 2020 loppupuoleen, 25.3.2020 mennessä. Kyselyssä oli kolme vaihtoehtoa, joista vastaajan tuli valita parhaiten hänen työaluettaan kuvaava vaihtoehto (kysymys 3). 127 (55 %) vastaajaa valitsi vaihtoehdon sosiaaliala, 73 (32 %) vaihtoehdon terveysala ja 29 (13 %) vaihtoehdon muu ala. Tyypillistä oli, että vaihtoehdon ”muu ala” valinneet vastaajat kertoivat työskentelevänsä sosiaali- ja terveysalalla johto- tai kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. Ennakkokyselyssä oli 18 kysymystä tai kysymyskokonaisuutta. Tämä artikkeli perustuu ennakkokyselyn neljään kysymykseen (kysymykset 5, 6, 7 ja 16).
Ammattikorkeakoulut voivat järjestää 15 sosiaali- ja terveysalaan pohjaavaa erikoistumiskoulutusta (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Ennakkokyselyssä vastaajat arvioivat erikoistumiskoulutusten merkitystä omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan työskentelevien osaamisen kehittämisessä (kysymys 6).
Kolmella avoimella kysymyksellä kartoitettiin vastaajan näkemyksiä ammatillisen osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeista. Ensimmäisellä kysymyksellä kartoitettiin osaamisvajeita, joita vastaaja oli havainnut omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan (kysymys 5). Toisessa kysymyksessä vastaajaa pyydettiin kuvaamaan osaamisen kehittämisalueita, jotka eivät tule huomioon otetuiksi ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksissa (kysymys 7). Kolmannessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin tekemään ehdotuksia koulutuksista, jotka kehittäisivät osaamista erikoisosaamiseksi. Vastaajia pyydettiin lisäksi tekemään ehdotuksia erikoistumis- ja / tai täydennyskoulutuksista. (Kysymys 16.) Samat teemat toistuivat kolmeen kysymykseen saaduissa vastauksia, joten teemat kuvataan tässä artikkelissa kokonaisuuksina (ei kysymyksittäin) (ks. liitteet 1–3).
Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalaan perustuvat erikoistumiskoulutukset
Ennakkokyselyssä vastaajat arvioivat 15 erikoistumiskoulutuksen merkitystä omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan työskentelevien osaamisen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri työalueiden toimijoiden näkemykset olivat samanlaisia erikoistumiskoulutuksista, jotka heistä olivat merkittävimpiä osaamisen kehittämisessä. Vastauksissa kärkikaksikko muodostui Mielenterveys- ja päihdetyön ja Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksista. (Taulukko 1.)
TAULUKKO 1. Erikoistumiskoulutusten merkitys osaamisen kehittämisessä
Ennakkokyselyn vastaajissa on enemmän sosiaali- kuin terveysalan toimijoita, mikä saattaa vaikuttaa Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen sijoittumiseen kärkikolmikkoon sekä kaikkia vastauksia että sosiaalialan ja muun alan vastauksia tarkasteltaessa. Terveysalan toimijoiden vastauksissa kolmannella sijalla on Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju erikoistumiskoulutus. (Vastaajissa ei ole varhaiskasvatuksessa työskenteleviä, mikä heijastuu varhaiskasvatuksen alueen erikoistumiskoulutusten arvioon.) (Taulukko 1.)
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019) julkaisussa todetaan, että ”erikoistavia koulutuksia tarvitaan sekä ammattialakohtaisiin erikoisosaamisen tarpeisiin, että ammattialat ylittäviin osaamistarpeisiin” (OKM 2019, 19). Ennakkokyselyn tulos on samansuuntainen kuin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun kannanotto. Mielenterveys- ja päihdetyön ja Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukset lisäävät erikoisosaamista sekä sosiaali- että terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan yhteisten erikoistumiskoulutusten lisäksi tarvitaan ammattialakohtaisia erikoistumiskoulutuksia, muun muassa sosiaalialaan vahvemmin kiinnittyvä Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus ja terveysalalla erikoistumisen mahdollistava Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju erikoistumiskoulutus.
Osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeet sosiaalialalla
Ennakkokyselyyn saatiin vastauksia sosiaalialan 127 toimijalta eri sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta, eniten (36 vastausta) Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon yhteistoiminta-alueelta. Ennakkokyselyyn vastanneiden sosiaalialan toimijoiden näkemykset osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeista kattavat laajasti ammattialan työkentän (liite 1).
Tässä luvussa kuvataan osaamisalueita, joita useat sosiaalialan toimijat kommentoivat (vähintään kymmenen vastaajaa avokysymyksessä viisi: sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella havaitut osaamisvajeet). Muilla sosiaali- ja terveysalan tehtäväkentillä työskentelevien, kuten hallinnon tai kehittämisen ja suunnittelun tehtävissä toimivien, näkemyksissä ei ollut uusia osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita (liite 3). Heidän näkemyksensä täydensivät sosiaalialan toimijoiden näkemyksiä.
Sosiaalialan toimijoiden mukaan asiakastyöosaamisen piirissä on osaamisen ja erikostumisen kehittämistarpeita. Asiakastyöosaaminen sisältää tässä kirjoituksessa muun muassa eettiseen osaamiseen, asiakaan kohtaamiseen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen luomiseen mutta myös sosiaalialan lainsäädäntöön ja palvelujärjestelmään liittyvät osaamisalueet. Sosiaalialan eettinen osaaminen, asiakastyön osaaminen ja palvelujärjestelmäosaaminen ovat esimerkiksi sosionomi (AMK) tutkinnon keskeisiä osaamisalueita (ks. esim. Arene 2017, 10; Helminen ym. 2020, 7–9, 14–22; Sosiaalialan AMK-verkosto 2016). Asiakastyöosaamisen kehittämistarpeita tulee tarkastella suhteessa sosionomi (AMK) tutkinnon osaamisalueisiin ennen kuin ryhdytään suunnittelemaan uusia täydennys- ja / tai erikoistumiskoulutuksia.
21 ammattikorkeakoulua käynnisti tammikuussa 2020 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen. Koulutus sisältää runsaasti sosiaalialan toimijoiden ennakkokyselyssä osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeiksi nimeämiä osa-alueita. Koulutuksen sisältöjä ovat asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat, palvelutarpeiden arvioinnin käytännöt, vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja osallisuuden edistäminen, moniammatillinen yhteistyö, sosiaalisesti ja eettisesti kestävä asiakas- ja palveluohjaus sekä asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo).
Sosionomi (AMK) tutkinnon keskeisiä osaamissisältöjä ovat varhaiskasvatus, lapsi-, nuoriso- ja perhetyö, lastensuojelu, aikuisten parissa tehtävä työ, vanhustyö, mielenterveys- ja päihdetyö, vammaistyö sekä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajatyö (Arene 2017, 8–9). Sosiaalialan vastaajien mukaan osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita on paljon muun muassa lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävässä työssä. Heidän näkemyksissään painottui lastensuojelun sijaishuollon laitoshuolto. Ammattikorkeakoulut ryhtyivät järjestämään vuonna 2017 Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutusta (Helminen 2019; OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Koulutuksen sisältöjen uudistamista ja / uuden erikoistumiskoulutuksen suunnittelemista tulee arvioida lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollon näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet vuodesta 2018 lähtien Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutusta (OPH, Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo). Koulutuksessa on laajasti ennakkokyselyssä ilmenneitä mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen ja erikoistumisen sisältöjä.
Usea sosiaalialan toimija kommentoi ennakkokyselyssä ikääntyneiden parissa tehtävän työn ja vammaisten ja / tai kehitysvammaisten parissa tehtävän työn osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita. Ikääntyneiden, vammaisten ja / tai kehitysvammaisten parissa tehtävän työn erikoistumiskoulutuksia ammattikorkeakoulut eivät tällä hetkellä järjestä. Lähtökohta lienee ollut, että työkenttien osaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseen mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi Aivoterveys ja Palliatiivisen hoidon asiantuntija sekä Moniammatillinen kotikuntoutus ja Etäratkaisut kuntoutumisen tukena erikoitumiskoulutukset. Ikääntyneiden ja vammaisten / kehitysvammaisten parissa tehtävän työn osaamisen kehittämistarpeita tulee tarkastella sekä ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutusten että täydennys- ja erikoistumiskoulutusten näkökulmasta.
Ikääntyneiden, vammaisten ja / tai kehitysvammaisten parissa tehtävän työn erikoistumiskoulutuksia ammattikorkeakoulut eivät tällä hetkellä järjestä.
Ennakkokyselyyn vastanneet sosiaalialan toimijat kommentoivat paljon monialaisen ja -ammatillisen työn edellyttämän osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita. Osaamisalue sisältyy useisiin ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin, mikä tulee esiin jo erikoistumiskoulutuksen nimistä, kuten Moniammatillinen kotikuntoutus ja Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju. Tulee kuitenkin arvioida, onko tarvetta ja edellytyksiä suunnitella monialaisesta ja -ammatillisesta työstä oma täydennys- ja / tai erikoistumiskoulutuksensa.
Alaistaitoja ja eritoten työhyvinvoinnin edistämistä osana omaa työtä, mutta myös johtamisen ja esimiestyön sekä työn ja työkäytäntöjen yhteistoiminnallisen kehittämisen osaamista kommentoivat monet sosiaalialan toimijat. Tulisiko tästä teemasta rakentaa täydennys- ja/ tai erikoistumiskoulutus?
Osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeet terveysalalla
Ennakkokyselyyn osallistuneista 73 terveysalan vastaajista vähän yli puolet (53 %) oli joko KYS:n tai TYKS:n erityisvastuualueelta. Näin vastauksissa painottuvat Varsinais-Suomen ja Savon alueen mielipiteet. Vastaajat työskentelevät sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös pienempien ammattiryhmien ääni saatiin esille, sillä vastausten perusteella ainakin fysioterapian ja kuvantamisen asiantuntijoita vastasi kyselyyn. Tähän lukuun on kerätty myös ”Muu ala” -vastausvaihtoehdosta sellaiset kommentit (liite 3), jotka selkeästi liittyvät terveysalaan.
Vastauksista nousee esille, että osaamisen vaje on jatkuvaa, sillä terveysalan mahdollisuudet ja käytänteet muuttuvat jatkuvasti. Haasteena on myös eläköitymisestä ja alan huonosta veto- ja pitovoimasta johtuva työntekijäpula. Kun ammattilainen siirtyy muun alan työhön, menetetään työyhteisössä osaamista, sillä uutta osaavaa henkilökuntaa ei ole saatavissa. Ajoittaista ja satunnaista tietyn substanssin osaamisvajetta tulee erityisesti henkilöstövaihtuvuuden myötä. Tarjolla olevalta työvoimalta puuttuu kokemusta. Alan huono vetovoima näkyy vastaajien mielestä jo siinä, että ammattitaitoa edistävään harjoitteluunkaan ei ole tulossa riittävästi opiskelijoita ja valmistuvat ammattilaiset tulevat ikään kuin harjoittelemaan työelämään.
Liitteeseen 2 on koottu terveysalan vastaajien näkemykset osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeista. Vastauksista voidaan nähdä laaja terveydenhuollon toimintakenttä ja moninaiset työtehtävät. Lisäksi yhteisiä kaikille työtehtäville voisi olla esimerkiksi kielitaitoon, raportointiin tai kirjaamiseen liittyvän osaamisen kartuttaminen.
Erilaisiin kliinisiin taitoihin liittyviä kehittämistarpeita nostettiin esiin runsaasti. Somaattisella puolella erilaiset potilasryhmät (mm. kipupotilas, syöpäpotilas, keuhkopotilas, AVH-potilas ja uniapneapotilas) ja heihin liittyvän hoidon osaamisen kehittämiseen tuli runsaasti ehdotuksia. Lisäksi ihmisen eri elämänvaiheisiin liittyvään hoitotyöhön (mm. vastasyntyneen tehohoito, lasten sairaanhoito, äitiyshuollon syväosaaminen, naisten hoitotyö, ikääntyminen) tuli koulutusehdotuksia ja/ tai niissä tunnistettiin osaamisvajetta. Sekä aikuisten että lasten valvonta-, akuutti- ja tehohoito ja leikkaus- anestesiaosaaminen sekä perioperatiivinen hoitotyö nähtiin erityisosaamisen kehittämisalueina.
Kun tarkastellaan ei somaattisia sairauksia, eri elämänvaiheita ja erilaisia ei sairauksiksi luokiteltavia tiloja nousi vastauksista useita ehdotuksia osaamisen kehittämiseksi muun muassa neurospectrum osaaminen, lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvä osaaminen, psykiatrian eri osa-alueet, huumetyöhön liittyvä osaaminen ja moniongelmaisuuteen liittyvät asiat. Myös ikääntyneiden kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyvät asiat (mm. muistin tukeminen ja ravitsemus) nähtiin osaamisen kehittämisalueina.
Kyselyssä esiin tulleet yleiset digitaidot, tutkimusosaaminen, opiskelijoiden ohjaus, vuorovaikutustaidot, verkostotyön osaaminen, perehdyttäminen ja työelämän tuutoritoiminta ovat osaamisen osa-alueita, jotka voidaan ajatella olevan geneeristä osaamista. Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on myös esittänyt muun muassa näillä geneerisillä osaamisalueilla olevan tulevaisuudessa kasvavia osaamistarpeita (OPH, Osaamisrakenne 2035). Toisaalta, jos kyseiseen osaamiseen liitetään vahvasti substanssi, voidaan niiden ajatella olevan myös erikoisosaamista. Sen sijaan digitaalisuuteen liittyvä moninainen terveysteknologian hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin edistäminen ovat tulevaisuuden erikoisosaamista, jossa nähdään kehittämistarvetta. Myös sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöön liittyvät asiat (esim. potilaan oikeudet tai oikeuden ennakkopäätökset) voidaan näkökulmasta riippuen ajatella olevan joko geneeristä tai erikoisosaamista.
Kyselyssä esiin tulleet yleiset digitaidot, tutkimusosaaminen, opiskelijoiden ohjaus, vuorovaikutustaidot, verkostotyön osaaminen, perehdyttäminen ja työelämän tuutoritoiminta ovat osaamisen osa-alueita, jotka voidaan ajatella olevan geneeristä osaamista.
Jotta työt sujuisivat kentällä, on terveysalan johtajilla oltava asianmukainen osaaminen. Johtamisen osaamiseen liittyviin kehittämisvajeita voitaisiin kyselyn mukaan paikata tarjoamalla koulutusta muun muassa Lean-ajattelusta, taloushallinnosta, tiimijohtajuudesta, laatujohtamisesta tai esimerkiksi siitä, miten tiedolla johdetaan tai miten henkilöstöä tuetaan.
Sosiaali- ja terveysalan yhteisiä sekä ammattialakohtaisia koulutuksia tarvitaan
SOTETIE-hankkeen ennakkokyselyn vastaajat nimesivät laajasti ja monipuolisesti osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita sosiaali- ja terveysalalta. Heidän esittämänsä näkemykset ovat samansuuntaisia aikaisempien kartoitusten kanssa (ks. esim. Kukkonen 2017). Ennakkokyselyn alustavien tulosten perusteella sosiaali- ja terveysalalla osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan sekä ammattialojen yhteisiä että ammattialakohtaisia erikoistumis- ja / tai täydennyskoulutuksia.
Ennakkokyselyn vastauksista syntyy kuva, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien oli helppo nimetä osaamisen kehittämistarpeita, mutta osaamisen kehittämistarpeiden jäsentäminen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten täydennyskoulutusten välillä oli heille vaikeaa. Ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovatkin osaamistavoitteiltaan samantasoisia koulutuksia (taso 6) (A 61/2020).
Ennakkokyselyn alustavia tuloksia työstettäessä, tulee tarkastella, miten vastaajien kuvaamat osaamisen ja erikoitumisen kehittämistarpeet otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa, ja mitä ovat täydennys- ja erikoistumiskoulutusten tavoitteet ja sisällöt. Esimerkiksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamistavoitteita on jäsennetty ammattikorkeakoulututkinnoista, ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista muodostuvassa kokonaiskehyksessä (ks. esim. OKM 2019, 32; Suikkala ym. 2020, 89–96).
SOTETIE-hankkeen työpaketissa viisi tehtyyn ennakkokyselyyn vastasi maaliskuun loppupuoleen, 25.3.2020 mennessä 229 henkilöä. (Ennakkokyselyn vastausaika päättyy 31.3.2020.) Työpajat, joissa käsiteltiin ja jalostettiin ennakkokyselyn tuloksia, toteutuivat maaliskuussa 2020. Miksi tässä tekstissä käytetään ilmaisua ennakkokysely? Käynnissä on jatkokyselyn laadinta, joka perustuu ennakkokyselyn ja työpajojen tuloksiin. Jatkokyselyllä pyritään varmistamaan, että tuloksista tehdyt johtopäätökset ovat oikeata. Jatkokysely lähetetään sosiaali- ja terveysalan toimijoille huhtikuun 2020 aikana. Vastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan täydennys- ja erikoistumiskoulutusten kehittämiseen.
Jatkokysely lähetetään sosiaali- ja terveysalan toimijoille huhtikuun 2020 aikana. Vastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan täydennys- ja erikoistumiskoulutusten kehittämiseen.
Kirjoittajat
Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Ulla Markkanen, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tiina Säilä, lehtori (terveysala), SOTETIE-hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Lähteet
A 61/2020. Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta 61/2020. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200061
Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Helsinki: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla 7.3.2020
http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428
Helminen, J. (2019). Kohtaaminen ja vuorovaikutus osaamisen ytimessä – Lastensuojelutyön erikoitumiskoulutuksen osallistujien näkemyksiä työstä ja koulutuksesta. (Diak Työelämä 17). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-339-1
Helminen, J., Juujärvi, S., Koivisto, M., Rinne, P. & Rusi, M. (2020). Sosionomin (AMK) osaamisen arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Helsinki: Sosiaalialan AMK-verkosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-351-3
Kukkonen, T. (2017). (toim.) Uutta erikoisosaamista korkeakoulutetuille. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen 2016. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B: Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia 47. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-223-9
OPH, Opetushallitus. Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo. Julkinen luettelo – ammattikorkeakoulut. Saatavilla 16.2.2020 https://wiki.eduuni.fi/display/csckshj/Julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut
OPH, Opetushallitus. (2019). Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. (Raportit ja selvitykset 2019:14). Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla 26.3.2020 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf
OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8
Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto. (2016, 29.4.2016). Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Hyväksytty sosiaalialan AMK-verkoston verkostokokouksessa Kuopiossa 29.4.2016. Saatavilla 7.3.2020
https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904
Suikkala, A., Melander, H-L., Kaakinen, P., Pykäläinen, T., Tohmola, A. & Hökkä, M. (2020). Palliatiivisen hoidon osaamisen kehittäminen edellyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa – Edupal-hanke kehittäjänä. Teoksessa J. Helminen. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 (s- 89–96). (Diak työelämä 19). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3
Liite 1 Osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeet sosiaalialan toimijoiden mukaan
Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sisältö ennakkokyselyyn vastanneiden sosiaalialan toimijoiden näkemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16)
Liite 2 Osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeet terveysalan toimijoiden mukaan
Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sisältö ennakkokyselyyn vastanneiden terveysalan toimijoiden näkemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16)
Liite 3 Osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeet muilla työkentillä toimivien näkemysten mukaan
Osaamisen ja erikoistumisen osa-alueet ja niiden keskeinen sisältö ennakkokyselyyn vastanneiden muiden työkenttien, kuten sosiaali- ja terveysalan hallinnossa sekä kehittämis- ja suunnittelutehtävissä toimivien näkemysten mukaan (kysymykset 5, 7 ja 16).
