Jatkuvan oppimisen tarpeeseen pyritään nyt vastaamaan hallituksen parlamentaarisella uudistustyöllä. Uudistuksen yhtenä keskeisenä teemana on osaamisen johtaminen ja kehittäminen työelämässä. Siinä nähdään osaamisen kehittäminen olennaisena ja strategisena osana työtä ja yrittäjyyttä, joka tukee myös innovaatioiden syntymistä.

Tämä nostaa esille niin työpaikan roolin jatkuvan oppimisen tukemisessa kuin yksilön oman vastuun itsensä kehittämisessä. Työpaikan osaamisen kehittämisen tarve nousee luonnollisesti yrityksen toiminnasta, siitä miten vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin tai toimintaympäristön muutoksiin. Täytyy osata ennakoida muutoksia, jotka voivat tulla vastaan hyvinkin nopeasti eläköitymisen, kilpailutusten tai niukentuneiden resurssien seurauksena. Eläkkeelle jäävä henkilöstö vie mukanaan osaamista ja hiljaista tietoa, jonka merkitys on jo pitkään nähty arvokkaana. Näin syntynyt tyhjä tila mahdollistaa kuitenkin myös jonkin uuden syntymisen, uuden osaamisen tai uudenlaisen toimintamallin, jossa ei enää raahata mukana repullista aikojen kuluessa kertyneitä tapoja ja tottumuksia. Vanha kulkee niin helposti mukanamme syömässä niitä voimavaroja, joita tarvitsisimme uuden luomiseen.

Tyhjä tila mahdollistaa kuitenkin myös jonkin uuden syntymisen.

Työpaikalla esimiehellä on tärkeä tehtävä tunnistaa ja tunnustaa henkilöstönsä osaaminen ja johtaa heidän osaamistaan ennakoimalla tulevaisuuden muutoksia. On oleellista huomata, että osaaminen voi pitää sisällään myös jotain muuta kuin mitä perinteisesti ollaan ajateltu sote-ammattilaisen työkalupakkiin kuuluvaksi. Se voi olla myös harrastusten kautta hankittua osaamista kuten, kulttuuriin ja taiteisiin tai täydentäviin hoitoihin liittyvää, joka kuitenkin saattaa yllättäen tuoda lisäarvoa myös sote-alan asiakkaille ja siten hyödyttää koko työyhteisöä. Oman työn merkityksellisyyden kokemus saattaakin voimistua juuri näistä ei-perinteisistä osaamisista.

Oman työn merkityksellisyyden kokemus saattaakin voimistua juuri näistä ei-perinteisistä osaamisista.

Useimmat meistä tarvitsevat säännöllisin välein uudistumista työssään, kaipaamme uusia raikkaita tuulia, jotka saavat työn taas maistumaan hyvältä. Jokainen meistä voi oppia työssään joka päivä saamalla uusia kokemuksia, joilla ammattitaito vahvistuu sekä keskustelemalla, jakamalla huomioitaan ja ajatuksiaan muiden kanssa. Edellyttäen tietenkin sitä, että säilyttää silmänsä ja korvansa avoimina ja vastaanottavaisina. Lisäksi tarvitaan kyllä muodollisempaakin koulutusta. Sopivan koulutuksen löytyminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. Tarjontaa on pirstaleisesti jokaisen korkeakoulun ja muiden oppilaitosten nettisivuilla. Lisäksi yksityiset koulutuksen tuottajat markkinoivat omia koulutuksiaan hyvin aktiivisesti.

Mutta mitä esimiehen sitten kannattaa tehdä? Lähettää pari henkilöä koulutukseen ja olettaa, että he koulutuksen jälkeen pystyvät muokkaamaan työyhteisön asenteen vastaanottavaiseksi uudelle. Vai olisiko viisaampaa kouluttaa koko moniammatillinen työyhteisö kerralla? Koko työyhteisön kouluttaminen varmasti nopeuttaa uuden toimintatavan juurtumista, mutta tämä asettaa haasteen koulutusorganisaatioille. Täytyy kehittää työyhteisöjen tarpeista nousevia koulutuksia, joissa yhdistellään monipuolisesti erilaisia oppimisen välineitä kuten verkko-opintoja, simulaatioita ja työpaikalle jalkautuvia työpajoja. Tämänkaltainen koulutus olisi mahdollista myös harvaan asutuilla alueilla keskuskaupunkien ulkopuolella.

Vai olisiko viisaampaa kouluttaa koko moniammatillinen työyhteisö kerralla?

Yksi tämän tilanteen selkiyttämistä tavoittelevista keinoista on kansallinen SOTETIE -hanke (vuosina 2019 – 2021). Hankkeessa kehitetään sähköinen tiekartta sote-alan geneeristen osaamisten (mm. ohjaus- ja neuvonta, digitalisaatio, eettisyys) arviointia ja verkkokoulutusten helppoa löytämistä silmällä pitäen. Tiekartalla ammattilainen voi tehdä testin, joka arvioi hänen osaamistaan ja tarjoaa sitten testin tuloksen mukaan verkkokursseja osaamisen täydentämiseksi.

Ajantasainen osaaminen vahvistaa sekä asiakkaan hyvää palvelua, että ammattilaisen tunnetta työnsä merkityksellisyydestä ja lisää hänen hyvinvointiaan!

Päivi Tikkanen
Erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
SOTETIE –hankkeen projektinjohtaja

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

Esimiehellä avaimet osaamisen johtamiseen ja työn merkityksellisyyden lisäämiseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.