Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvien työkalujen ja menetelmien kehittäminen monitoimijaisissa työpajoissa käynnistyi keväällä 2020 SOTETIE-hankkeessa (Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta). Vaikka Korona-tilanne toikin muutoksia yhteiskehittämisen toteuttamiselle, yhdessä kehittämisen työpajojen muutos digitaalisiksi onnistui ja niin osallistujat kuin toteuttajatkin oppivat työpajoissa paljon. Ennen näitä työpajoja olimme kuvanneet hankkeessa nykytilan teoreettisen viitekehyksen koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta (kts. Kantola ym. 2019; Sarja ym. 2019) ja kartoittaneet asiakasymmärrystä haastattelemalla erikoistumiskoulutusten opettajia ja opiskelijoita sekä työelämän edustajia (kts. Saranki-Rantakokko ym. 2020; Ranta ym. 2020). Olimme myös ideoineet työpajoissa koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin ideaalitilaa (kts. Ranta & Kantola 2020). Näiden vaiheiden tulokset ja tuotokset toimivat pohjana konkreettisten arvioinnin työvälineiden kehittämisen työpajoissa syksyllä 2020 (kuvio 1).
Jo kevään 2020 kehittämispajoissa tarkasteltiin kehittämistä yhden tietyn erikoistumiskoulutuksen alueellisena kehittämisenä (kts. Saranki-Rantakokko 2020) ja kolmen eri erikoistumiskoulutuksen kehittämisenä kansallisesta näkökulmasta (kolme eri erikoistumiskoulutusta ja eri alueiden toimijoita mukana kehittämistyössä). Näin saatiin kokemuksia siitä, oliko merkitystä sillä, miten laajasti ja miten monialaisesti toimijoita osallistetaan kehittämistyöhön. Molemmissa tarkasteluissa otettiin huomioon koulutuksen arviointiin osallistuvien toimijoiden näkökulmat; opiskelija, koulutusorganisaatio ja työyhteisö sekä tukijapalvelu kehittämistyön aikana esiin nousseena toimijana. Lisäksi vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointia ja siihen liittyviä menetelmiä tarkasteltiin aikajanalla: ennen koulutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen jälkeen.
Tässä blogikirjoituksessa kuvataan kansallinen näkökulma kehittämistyölle ennen koulutusta-vaiheesta, jonka kehittämistä toteutettiin kolmessa erillisessä pajassa. Vaiheen I työpajassa (keväällä 2020) työpajaan osallistujat kuvasivat arvioinnin kohteita, rooleja ja menetelmiä ideoivasta työpajasta. Tässä työpajassa oli osallistujina erikoistumiskoulutuksen opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Seuraavassa vaiheessa (vaihe II, syksy 2020) työpajan osallistujina erikoistumiskoulutuksen opettajat ja opiskelijat kehittivät menetelmiä ja työvälineitä koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Vaiheessa III (syksy 2020) työyhteisön lähiesimiehet ideoivat toimintatapoja ja menetelmiä käytäntöön.
Yhteisideoinnilla työelämän ja opiskelijan tarpeeseen vastaavaa koulutusta (vaihe I)
Koulutusorganisaation kannalta vaikuttavuuden arvioinnissa nähtiin tärkeänä saada ymmärrys työelämän tarpeista. Tämän kartoituksen tulisi olla jatkuvaa ja säännöllistä. Jo tähän kartoitusvaiheeseen koettiin kuuluvan myös koulutuksen arvioinnin pohtiminen. Tarpeen kartoittamisen jälkeen koulutusorganisaation tarvitsee tarkastella omaa osaamista koulutuksen tarjoamiseen sekä sitä, miten nopeasti tähän tarpeeseen voidaan vastata. Myös vuoropuhelu koulutuksen rahoittajan kanssa on tärkeää, erityisesti koulutuksen suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa seurannan suunnittelun koulutuksen hyödyistä myös rahoittajan näkökulmasta (kuvio 2).
Vuoropuhelu työelämän kanssa kuuluu myös koulutuksen suunnitteluvaiheeseen. Työyhteisön tehtäväksi nähtiin omat kartoitukset työyhteisön osaamisen kehittämisen tarpeesta sekä se, että työntekijän on mahdollista osallistua koulutukseen ja että häntä tuetaan siinä. Ehdotuksena tähän tuotiin esiin toimintasuunnitelman luominen osaamisen kehittämisestä ja työntekijöiden osaamiskartoitukset osana sitä. Työyhteisön tulisi myös pohtia koulutuksen vaikutuksen tunnistamista työyhteisössä ja erikoisosaamisen palkitsemista tai huomioimista jo ennen koulutusta.
Työntekijän tulisi olla aktiivinen koulutukseen hakiessaan. Hänellä tulisi olla ymmärrys omasta osaamisestaan ja osaamisvajeestaan suorittaa työtehtäviä. Koulutustarjontaa tulisi tarkastella työntekijän osaamisvajeen näkökulmasta sekä suunnitella koulutukseen liittyviä tavoitteita ja niiden seurantaa. Työntekijän on koulutukseen hakeutuessaan tärkeä myös tuoda esille oma urasuunnitelma ja tarpeet, joihin koulutuksen odotetaan vastaavan. Koulutusorganisaatio pystyy tällöin ottamaan huomioon hakijoiden erilaiset lähtökohdat, tarpeet, koulutuksen hyödyntämisen suunnitelmat sekä tunnistamaan työkokemuksen ja aikaisemman osaamisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tämän tiedon saanti mahdollistuu koulutusorganisaation tekemällä kyselyllä koulutukseen hakijoille.
Ratkaisuja koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin (vaihe II)
Kehittäminen jatkui syksyllä 2020 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhmän ja heidän opettajien kanssa. Työpajaan valittiin aiemman kehittämistyön vaiheen I tuloksista (kuvio 2) kolme konkreettista arvioinnin kohdetta, joihin lähdettiin työstämään mittaria tai arvioinnin tapaa pienryhmissä. Työstämisessä hyödynnettiin Tykkyläisen (2020) kehittämää Vaikutusten arviointi -kanvaasia.
Tästä koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi ennen koulutusta -vaiheesta valikoituvat seuraavat kolme teemaa kehittämisen kohteiksi. 1. teema oli työntekijän osaamisen ja koulutustarpeen arviointi, jolla tavoiteltiin työkalua koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioitiin tukemaan työntekijän osaamisen kehittymistä ja vahvistumista työkuvan vaatimissa tehtävissä. 2. teema liittyi koulutuksen työyhteisöön tuoman hyödyn arviointiin. Tämän työkalun/toiminnon avulla voitaisiin tavoitella työntekijän käymän koulutuksen tunnistamista ja tunnustamista työyhteisölle tarpeellisena sekä saada osaaminen koko työyhteisön käyttöön. 3. teemana työpajaan valittiin kehitettäväksi ratkaisua, jolla koulutusorganisaatiot ja työelämä tunnistavat ja ennakoivat koulutustarpeita. Tällä ratkaisulla tavoiteltaisiin vuoropuhelua koulutustarpeesta nyt ja tulevaisuudessa koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä.
Työpajojen tuloksina syntyivät koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin ehdotetut kolme työkalua/toimintoa, joihin lähdettiin tuomaan työelämän näkökulmaa työyhteisön lähiesimiesten työpajassa.
Konkreettisia toimia ja työkaluja työyhteisöjen osaamisen arviointiin (vaihe III)
Erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhmän tuotokset (vaihe II) olivat siis pohjana työyhteisön työpajassa, jossa työyhteisön lähiesimiehet tarkastelivat työyhteisön osaamisen arviointia ja koulutustarvetta kahden teeman kautta: 1) Työyhteisön tehtäväkuvat ja niihin tarvittava osaaminen sekä 2) Työntekijän osaamisen/ kouluttautumistarpeen arviointi osana kehityskeskustelua. Koulutusorganisaation ja työyhteisön vuoropuheluun kehitetyn ratkaisun kehittäminen päädyttiin jättämään myöhempiin työpajoihin, sillä myös työyhteisön toiveet kehityskohteista huomioitiin tässä työpajassa.
Aiemman vaiheen II työpajassa tulleiden kokemusten perusteella työyhteisön toiminnan ja tehtäväkuvien perustaksi työyhteisössä koettiin, että osaamisen arvioinnin pohjana tuli olla tietoisuus työyhteisön ja organisaation arvoista. Tehtäväkuvien määrittely ammateittain ja niihin vaadittavan osaamisen määrittely koetiin tärkeäksi. Osaamisvaatimusten kartoittaminen, nyt ja tulevaisuusorientoituneesti, tuli määrittää tietyn henkilön tehtäväksi ja kartoituksen tuli olla systemaattista. Jotta koulutukseen osallistuminen olisi työyhteisössä mahdollista, tuli koulutusresurssit olla tiedossa, jotta koulutusten sisällöt ja määrät olisi mahdollista suhteuttaa budjettiin (kuvio 3).
Työyhteisön työpajan (vaihe III) tarkoituksena oli tuottaa työelämään koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin konkreettisia keinoja. Työpajassa kahden ryhmän lähiesimiehet kuvasivat tehtävänkuvaan vaadittavan osaamisen arvioimisen kiinnittyvän kehityskeskusteluihin, joita tulisi toteuttaa kerran vuodessa tai toiminnan muuttuessa. Ylimmän johdon tehtävänä nähtiin työyhteisön osaamisen määrittäminen suhteessa toiminnan tarpeisiin ja tavoitteisiin, sekä arviointi työn vaativuudesta ja henkilöstön vahvuuksista työn toteuttamiseen. Tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi ovat työpajan tulosten mukaan osa työyhteisön osaamisen arviointia. Osaamisen kehittymisen, koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin koettiin olevan myös osa jatkuvaa arviointia palveluista ja niiden tuottamisesta esimerkiksi osana tyytyväisyyskyselyitä asiakkaille/potilaille sekä kartoituksia resursseista ja osaamisesta henkilökunnalle.
Lähiesimiehen ja työntekijän välisessä kehityskeskustelussa kartoitetaan jokaisen työntekijän osaaminen, tarpeet ja vahvuudet/heikkoudet. Kartoitus koostuu työntekijän itsearvioinnista, esimiehen havainnoinneista sekä saaduista palautteista. Koulutustarpeen arvioinnissa tulee tunnistaa myös työyhteisössä vaadittava erityisosaaminen ja työympäristön fyysiset piirteet. Käydyn koulutuksen jälkeen tulee arvioida sen tuomaa muutosta työntekijän osaamiseen sekä hänen vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa.
Koulutustarpeen ja osaamisen arvioinnit työntekijän ja työyhteisön kehittymisessä
Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvän kehittämistyön työpajojen tulokset osoittivat, että työyhteisön koulutustarvetta arvioidessa on tärkeää arvioida säännöllisesti osaamisen muutostarvetta ja muutoksen tuomaa osaamisvajetta. Kehitystyön aikana nousi selkeästi esille työntekijän ja esimiehen välisen vuoropuhelun tärkeys, koulutukseen osallistumisen arvostus sekä esimieheltä saadun tuen merkitys koulutukseen hakeutumisen aikana.
Kehityskeskusteluissa osaamisen arviointi ja osaamisvajeen tunnistaminen ovat keskiössä. On tärkeää myös tarkastella systemaattisesti tehtävienkuvien muutoksia työn muuttuessa ja vastata niihin henkilökunnan työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja palveluiden vastaamiseksi asiakkaiden tarpeisiin.
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Kirjoittajat:
Liisa Ranta, TtM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Tarja Kantola, FT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kantola, T., Ranta, L., & Sarja, J. 2019. Näkökulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista työyhteisössä. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L., Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. 2020. Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? -erikoistumiskoulutusten opettajien, opiskelijoiden ja työelämän kokemuksia. Laurea Journal. Luettavissa https://journal.laurea.fi/mita-koulutuksen-vaikutus-ja-vaikuttavuus-ovat-erikoistumiskoulutusten-opettajien-opiskelijoiden-ja-tyoelaman-kokemuksia/
Ranta, L. & Kantola, T. 2020. Ideointia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi. Laurea Journal. Luettavissa https://journal.laurea.fi/ideointia-koulutuksen-vaikutuksen-ja-vaikuttavuuden-arvioinnin-kehittamiseksi/
Saranki-Rantakokko, S. 2020. Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020. SOTETIE-blogi. Luettavissa https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/11/20/alueellisten-toimijoiden-nakemyksia-erikoistumiskoulutuksien-vaikutuksien-ja-vaikuttavuuden-arvioinnista-kevaalla-2020/
Saranki-Rantakokko, S., Kantola, T. & Ranta, L. 2020. Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus – Asiakasymmärrystä etsimässä. SOTETIE-blogi. Luettavissa https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/06/01/erikoistumiskoulutuksien-vaikutus-ja-vaikuttavuus-asiakasymmarrysta-etsimassa/
Sarja, J., Kantola, T., & Ranta, L. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta näkökulmasta. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tykkyläinen, S. 2020. Vaikutuksen arviointi -kanvaasi. Työkalu vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttava yritys.