Lapin amk järjesti toukokuun lopussa kaksi verkkotyöpajaa, joissa käsiteltiin koulutuksen vaikutusta ja vaikuttavuutta. Työpajat oli suunniteltu yhdessä Laurean SOTETIE ja SotePeda -hankkeiden toimijoiden kanssa. Lapissa arvioinnin kohteena oli Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoiskoulutus. Aiemmin tässä hankkeessa on selvinnyt, että koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus merkitsevät opiskelijoille, opettajille ja työelämän edustajille erilaisia asioita ja että vaikutuksia ja vaikuttavuutta on vaikea erottaa toisistaan. Näitä kahta asiaa voidaan tarkastella koulutuksen eri vaiheissa aina suunnittelusta koulutuksen jälkeiseen aikaan asti. (Ranta, Kantola, Saranki-Rantakokko 2020; Saranki-Rantakokko, Kantola, Ranta 2020.)

Lapissa kevään työpajoihin kutsuttiin osallistujia, joilla oli kokemus ja yhteys Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutukseen joko opiskelijana, opettajana tai työelämän edustajana eli esimiehenä tai mentorina. Ryhmä oli pieni, vain 6-7 henkilöä, mutta asiantunteva. Verkkotyöpajoja fasilitoi SotePeda-hankkeen edustaja(t).

ERKO-koulutuksen ideaalimalli arvioinnin selkiyttämiseksi

Toukokuun 25. päivänä työpajan osallistujien mukaan erikoistumiskoulutuksen suunnittelu pitäisi käynnistyä työelämässä todettujen osaamistarpeiden perusteella ja suunnitelma rakentaa yhdessä työelämän edustajien kanssa. Suunniteltavat sisällöt tulisi kiinnittyä käytäntöön ja tuottaa opiskelijalle uutta osaamista. Koulutuksen haluttiin tukevan organisaation asiakasprosesseja ja vahvistavan näyttöön perustuvaa toimintaa. Opiskelijat odottivat ERKO-koulutuksen edistävän hänen urapolkuaan ja tuottavan hänelle tunnustusta ja arvostusta työyhteisöissä. Koulutusta pidettiin onnistuneena, kun siinä hyödynnettiin asiantuntijoita, tuettiin opiskelijoiden verkostoitumista ja koulutuksessa käytettiin verkkojärjestelmiä, jotka oli helppo omaksua. Tätä pohjalta työpajassa tuotettiin seuraavanlainen ideaalimalli (kuvio 1), joka sisälsi koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuden merkityksiä ja niihin yhteydessä olevia asioita:

Kuvio 1. Työpajan keskusteluista tiivistetty ideaalimalli

Keskusteluista kiteytetyn ideaalimallin mukaan on tärkeänä, että erikoistumiskoulutuksessa korostuu työyhteisön ja koulutusorganisaation yhteistyö ja vuoropuhelu sekä koulutuksen järjestäjän rooli yhteyden ylläpidossa. Koulutuksessa opiskelija saa asiantuntevaa ohjausta sekä tukea työyhteisönsä mentorilta. Työyhteisö tukee yksilön ja yhteisön osaamisen kehittämistä osallistumalla koulutuksen kustannuksiin ja myöntämällä siihen työaikaa. Opiskelijoiden verkostoituminen edellyttää tilaisuuksien järjestämistä opiskelijoiden keskinäiselle kanssakäymiselle sekä toistensa työhön tutustumiselle. Verkostoituminen tukee hyvien käytänteiden jakamista. Verkkojärjestelmien helppokäyttöisyys käsittää oppimisympäristön opittavuuden, ryhmätyökalujen toimivuuden ja verkkototeutuksien saatavuuden.

Koulutuksen arvioinnin kohteet ja menetelmät sekä toimijoiden roolit arvioinnissa

Ideaalimallin kehittämisen jälkeisessä toukokuun 29. päivän työpajassa ryhmän tehtävänä oli määritellä koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnin kohteet ja menetelmät sekä roolit arvioinnissa. Keskustelu tiivistettiin sanomiksi, jotka kiinnitettiin matriisiin sanojan (opiskelija, opettaja, työelämän edustaja ja koulutusprosessiin sijoittumisen (ennen koulutusta, koulutuksen aikana, koulutuksen jälkeen) mukaisesti. Lisäksi keskustelusta tehtiin muistiinpanoja ja kirjattiin autenttisia puheenvuoroja.

Tulosten mukaan ennen koulutusta opiskelijat arvioivat koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta tulevan asiantuntijuuden käytettävyyden ja osaamisensa suuntaamisen valossa. He loivat visionsa koulutuksesta markkinoinnin, kiinnostavuuden ja hakijamäärien perusteella. Koulutuksen aikana opiskelijat seurasivat koulutuksen laatua ja oman työmotivaationsa kehittymistä. He kiinnittivät huomiota, miten koulutuksen sisällöt vastasivat heidän tarpeisiinsa ja antoivat palautetta koulutuksen järjestäjille suullisesti tai vastaamalla palautekyselyihin. Koulutuksen päätyttyä opiskelijat tarkastelivat uutta osaamistaan ja totesivat sen tuottaneen rohkeutta ja muutoksia työnkuvaansa. He arvioivat koulutuksen vaikuttaneen työotteeseensa ja -toimintaansa. He odottivat myös työyhteisöjensä tunnistavan ja arvostavan tätä kehitystä. Opiskelijoiden yhteys koulutukseen säilyi koulutuksen päätyttyä opiskelijoiden välisissä kanssakäymisissä.

” Työnkuva on muuttunut monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi”

”Kliininen osaaminen on vahvistunut ja rohkeus on kasvanut”

”Oma osaaminen on vahvistunut ja monipuolistunut.”

Työyhteisöissä tarvittava asiantuntijuus määriteltiin tulevaisuuden ennakoinnin ja toiminnan suunnittelun pohjalta. Tavoitteena ja vaikuttavuuden arvioinnin kohteena ennen koulutusta oli käytännön työhön osuvan asiantuntijuuden vahvistaminen. Koulutusta arvioitiin osaamistarpeiden perusteella, joiden taustalla olivat mm. tehtävänsiirrot ja asiakaspalaute. Siten osaamisen johtaminen nähtiin yhdistyvän käytännön toimintaan. Koulutuksen aikana odotettiin opiskelijan paitsi kehittyvän oman työn hallinnassa myös luovan uusia visioita. Niitä käsiteltiin kehityskeskusteluissa ja arvioitiin asiakaspalautteista. Koulutuksen jälkeen koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus katsottiin ilmenevän uusien tehtävien haltuunottoissa, hoitoprosessien sujumisissa ja asiakkaiden palautteissa. Hankittua osaamista seurattiin ja arvioitiin asiakaspalautteista, työntekijän osaamisesta, kehityskeskusteluista, toimenkuvista sekä mittareista, jotka kuvasivat sairaanhoitajan vastaanotolla käyneiden asiakkaiden ja konsultaatioiden määriä.

”Päivystävän sairaanhoitajan vastaanotto lyhentää jonoja ja potilaiden läpimenoaika lyhenee.”

”Sairaanhoitajien asiantuntemus tulee laajemmin ja monipuolisemmin käyttöön tehtäväsiirtojen kautta”

”Osaamisen johtaminen tulee konkreettisemmin osaksi arkea”

”On pystytty rakentamaan kunnollinen ja toimiva hoitajan vastaanotto ja infopiste.” ”Tulevaisuudessa toiveena ja haluna on vieläkin paremmin pystyä suunnittelemaan hoitajavastaanoton käyttö ja toiminnot.”

” COVID-kriisi on osoittanut jalkauttamisen toimivaksi ja on kyetty lisäämään resursseja etulinjan työhön tämän osaamisen avulla.”

Työpajan tulosten mukaan koulutuksen järjestäjän tavoitteena ja vaikututtavuuden perustana ennen koulutusta oli koulutuksen yhteissuunnittelu ja verkostojen rakentuminen työelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää oli luoda ymmärrys opiskelijoiden ja työelämän tarpeista. Koulutussuunnitteluvaiheen onnistumista arvioitiin hakijamääristä mutta myös opiskelijoiden tai työelämän palautteista. Koulutuksen aikana arvioinnin kohteena oli opiskelijoiden ymmärryksen ja osaamisen lisääntyminen. Niitä seurattiin oppimistehtävistä ja opiskelijoiden keskinäisten yhteyksien syntymisistä. Koulutuksen tarvetta ja osuvuutta mitattiin myös hyväksilukujen ja palautekyselyjen ja -keskustelujen avulla. Koulutuksen jälkeen vaikuttavuus ilmeni kouluttajaverkoston kehittymisenä ja koulutuksen aluevaikuttavuutena. Kouluttajat arvioivat myös jatkuvan oppimisen tarvetta ERKO-koulutuksen osalta sekä oman osaamisensa kehittymistä ja toimenkuviensa muutoksia.

”On saatu aikaan monipuolista keskustelua ja vastauksia opetuksen sisältöihin ja toteutustapoihin liittyen.”

”Osaaminen ERKOjen tuottamiseen on kasvanut.”

ERKO-koulutuksesta hankitun osaamisen käyttöönottoa pidettiin tärkeänä ja keskustelua koulutuksen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta hyödyllisenä. Koulutuksen arviointiprosessin kuvaaminen ja selkiyttäminen nähtiin käytäntöä palvelevaksi ja katsottiin, että roolitusten ja vastuiden kautta asia etenee koordinoidusti ja hallitusti. Työpajat toteutuivat SOTETIE ja SotePeda -hankkeiden luontevana yhteistyönä ja edistivät molempien hankkeiden tavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittaja:
Sirkka Saranki-Rantakokko, Lapin amk


SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

Lähteet:
Ranta L. & Kantola, T. 2020. Ideointia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi. Laurea Journal. Vaikuttava korkeakoulu.
Ranta, L., Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. 2020. Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? Asiakasymmärrystä kehittämisen työpajoihin haastatteluilla. Laurea Journal. Vaikuttava korkeakoulu.
Saranki-Rantakokko, S., Kantola, T. & Ranta, L. 2020. Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus – Asiakasymmärrystä etsimässä. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.