Sotetie -hankkeessa on tuotettu aikaisemmin laadittujen raporttien osaamistarvetiedon pohjalta sekä yhdessä työelämän edustajien kanssa työelämälle sote-alan yhteisiin eli geneerisiin osaamisiin arviointimenetelmä (NQF tasoille 6 ja 7). Arviointimenetelmää voidaan käyttää ensisijaisesti työntekijän itsearvioinnin välineenä. Sen laadintaprosessissa on sovellettu Dynamo-ennakointimallia. Dynamo-ennakointimalli on alun perin laadittu aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Hankkeessa hyödynnettiin Dynamo-ennakointimallia soveltamalla sitä erityisesti sote-alalle.
Dynamo-ennakointimallin sote-alalle soveltamisen lähtökohdat
Dynamo-ennakointimalli kehitettiin aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektissa. Sitä pilotoitiin vuonna 2017 valtakunnallisesti liikenne- ja logistiikka-alalla sekä alueellisesti liikenne- ja logistiikka-alan rajapinnoilla, ml. hyvinvointilogistiikan alalla (Opetushallitus 2018). Dynamo-ennakointimallia ei siis ollut aiemmin sovellettu sote-ammattilaisten tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Sotetie-hankkeen yhtenä tavoitteena olikin soveltaa Dynamo-ennakointimallia sote-alalla tarvittavan yhteisen osaamisen keskipitkän aikavälin ennakointiin. Periaatteena Dynamo-ennakointimallissa on yhdistää uudella tavalla osaamistarve, ennakointi ja määrällinen ennakointi (Opetushallitus 2018).
Dynamo-prosessia sovellettiin hankkeessa toteutettuun sote-alalla tarvittavan osaamisen tulevaisuushaasteiden ennakointiin vuonna 2030. Ennakointimallia toteutettiin osallistavalla ja vuorovaikutteisella prosessilla. Sillä turvattiin osallistumismahdollisuudet mallin soveltamiseen ja pilotointiin erityisesti sote-alalle mahdollisimman laaja-alaisesti. Määrällistä ennakointia ei Sotetie-hankkeessa tehty. TEM:n toimialaraportin (2021) mukaan työvoiman saatavuus sote-alalla tulevaisuudessa tulee olemaan haasteellista. Pelkästään työvoiman määrän lisääminen ei ole riittävä toimenpide korvaamaan puuttuvaa henkilöstöä. Uudenlaiset osaamistarpeet ja näkymät kehittyvät digitalisaation ja teknologian kehittymisen myötä. Työvoiman saatavuuden parantamiseksi on kiinnitettävä huomio myös työolojen parantamiseen ja alan vetovoimaisuuteen yleensä. Paheneva työvoimavaje sote-alalla on kuitenkin tulevien vuosien näkymä.
Dynamo-ennakointimallin soveltaminen Sotetie-hankkeessa
Tässä blogissa kuvaillaan, miten Dynamo-ennakointimallia on sovellettu sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisten osaamistarpeiden sisältöjä kehittäneessä sekä korkeakoulujen sähköistä sote-alan täydennyskoulutustarjontaa kartoittaneessa kansallisessa Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (Sotetie) -hankkeessa. Sotetie-hankkeessa oli kaksi päätavoitetta: sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisten osaamisten määrittely ja sisällöllinen kehittäminen sekä sote-ammattilaisten jatkuvan oppimisen kehittäminen keräämällä korkeakoulujen verkossa oleva sote-alan yhteisen osaamisen täydennyskoulutustarjonta yhdelle sähköiselle oppimisalustalle. Jatkuvan oppimisen tiekartan avulla sote-ammattilaiset voivat tunnistaa, arvioida ja täydentää tulevaisuudessa tarvittavia sote-alan yhteisiä osaamisiaan, kuten esim. asiakastyöosaamistaan, palvelunkehittämisosaamistaan sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamistaan.
Sotetie-hankkeen tarkoituksena oli määritellä sote-alan tulevaisuuden yhteisten osaamisten tarkemmat sisällöt yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Yhteisten osaamisten sisältöjen määrittelyyn käytettiin aiempien hankkeiden, mm. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus (OpiSote) -hankkeen (Kangasniemi ym. 2018), Osaamisella Soteen (OKM 2018) ja Osaamisen ennakointifoorumin (Opetushallitus 2019) tuloksia sekä Sotetie-hankkeessa toteutettujen sähköisen kyselytutkimuksen, kirjallisuuskatsauksen, tulevaisuusfoorumien ja eDelphi-tutkimuksen tuloksia. Dynamo-ennakointimallia sovellettiin Sotetie-hankkeessa sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisiin osaamisiin liittyvien tuotosten kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Yhteisten sote-osaamisten kehittämisprosessin vaiheet
Sotetie-hankkeen työpaketti (tp) 1:n päätavoitteina oli 1) määritellä OpiSote- ja Osaamisella soteen -hankkeissa tunnistettujen sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisten osaamisten tarkemmat osaamissisällöt yhteistyössä työelämän kanssa ja 2) kehittää sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisten osaamisten arviointimenetelmä NQF-tasoille 6 ja 7 soveltamalla Dynamo-ennakointimallia sote-alalle ja testaamalla kehitettyä arviointimenetelmää työelämän toimijoilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tp 1:n työskentely aloitettiin laatimalla taustaselvitys aiempien hankkeiden tuloksista liittyen sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisiin osaamistarpeisiin sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla sähköinen kyselytutkimus sote-alan tulevaisuuden yhteisistä osaamisista. Seuraavaksi tp 1:n toimijat kirjoittivat kirjallisuuskatsaus-kokoomajulkaisun, joka koostui yhteensä 12 kirjallisuuskatsauksesta liittyen aiemmissa hankkeissa tunnistettuihin 11 sote-alan tulevaisuuden yhteisiin osaamisalueisiin.
Useita tulevaisuusfoorumeita toteutettiin sen jälkeen yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Tulevaisuusfoorumeiden tarkoituksena oli nostaa esiin työelämän edustajien näkemyksiä sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisistä osaamisista. Tulevaisuusfoorumeiden jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin eDelphi-asiantuntijapaneeli, jonka tavoitteena oli muodostaa panelistien keskuudessa konsensus sote- ammattilaisten yhteisten tulevaisuuden osaamistarpeiden ydinsisällöistä. Panelistit arvioivat ja kommentoivat anonyymisti virtuaalista eDelphi-sovellusta hyödyntäen 15 tulevaisuusväittämää, jotka kuvasivat yhteisten osaamisten ydinsisältöjä. Tulevaisuustyöpajojen ja eDelphi-asiantuntijapaneelin pohjalta tp 1:ssä muodostettiin sote-ammattilaisten yhteisten osaamisten toiminnalliset kuvaukset kaikille 11 yhteisten osaamisten osaamisalueelle sekä toiminnallisten kuvausten pohjalta kehitettiin tulevaisuuden yhteisten osaamisten kvalifikaatiot NQF-tasoille 6 ja 7. Kvalifikaatioita testasivat työelämän toimijat useista eri sote-alan organisaatioista ympäri Suomea, minkä jälkeen kvalifikaatioita muokattiin heidän antamansa palautteen perusteella.
Osaamisen arviointimenetelmän kehittäminen alkaa
Seuraavaksi tp 1:ssä aloitettiin osaamisen arviointimenetelmän kehittäminen sote-alan tulevaisuuden yhteisten osaamisten kvalifikaatioiden pohjalta. Tavoitteena oli tuottaa sote-alan yhteisten osaamisten sähköinen arviointikartta (Arviointipysäkki) sote-ammattilaisten käyttöön Sotetie-sivustolle. Arviointipysäkin keskeisenä sisältönä ovat osaamisen itsearviointimittarit NQF-tasolle 6 (3 kpl) ja NQF-tasolle 7 (3 kpl). Itsearviointimittareiden avulla sote-ammattilaiset voivat arvioida omia yhteisiä osaamisiaan, tunnistaa omia tulevaisuuden yhteisten osaamisten osaamistarpeitaan, saada palautetta yhteisistä osaamisistaan sekä hakea Sotetie-sivustolla sähköisiä täydennyskoulutusopintoja, jotka vastaavat heidän yhteisten osaamisten osaamistarpeisiinsa ja siten mahdollistavat omien tulevaisuudessa tarvittavien yhteisten osaamisten päivittämisen.
Työelämän toimijat myös testasivat ja antoivat palautetta itsearviointimittareiden sekä koko Arviointipysäkin ja Sotetie-sivuston käytettävyydestä ja toimivuudesta. Palautetta kerättiin työelämän toimijoilta kolmea eri menetelmää hyödyntäen: asiantuntijapaneelilla, ääneen ajattelu -haastatteluilla, sekä sähköisellä kyselyllä. Palautteiden pohjalta itsearviointimittareita, Arviointipysäkkiä ja Sotetie-sivustoa kehitettiin edelleen entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja toimivammaksi sote-ammattilaisille. Parhaillaan tp 1:ssä suoritetaan ym. tuotosten käytettävyyden arviointia, minkä valmistumisen jälkeen itsearviointimittarit ja Arviointipysäkki liitetään osaksi sote-alan ammattilaisten jatkuvan oppimisen tiekarttaa Sotetie-sivustolla.
Dynamo-ennakointimalli työskentelyprosessin eri vaiheissa
Dynamo-ennakointimallia sote-alalle sovellettaessa, malli osoittaa tulevaisuudessa sote-alalla tarvittavat yhteisten osaamisten vajeet ja ohjaa opiskelemaan tarvittavat sote-alan yhteisten osaamisten osaamiskokonaisuudet, jotka on Sotetie-hankkeessa kerätty yhdelle sähköiselle oppimisalustalle ja ovat siten tarjolla kootusti korkeakoulujen verkossa olevien sote-alan yhteisten osaamisten täydennyskoulutusopintojen hakukoneessa Sotetie-sivustolla. Sotetie-hankkeessa Dynamo-ennakointimallia sovellettiin hanketyöskentelyn useassa eri vaiheessa, mm. sähköisen kyselytutkimuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sote-alan tulevaisuuden yhteisistä osaamisista, tulevaisuusfoorumeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa työelämän edustajille sote-ammattilaisten tulevaisuuden yhteisistä osaamisista, eDelphi-asiantuntijapaneelin suunnittelussa ja toteuttamisessa sote-ammattilaisten yhteisten tulevaisuuden osaamistarpeiden ydinsisällöistä, sote-ammattilaisten yhteisten osaamisten toiminnallisten kuvausten muodostamisessa, sote-alan tulevaisuuden yhteisten osaamisten kvalifikaatioiden (NQF-tasot 6 ja 7) kehittämisessä, muokkaamisessa ja testaamisessa, sekä sote-alan tulevaisuuden yhteisten osaamisten arviointikartan ja sähköisen arviointimenetelmän kehittämisessä.
Dynamo-mallin soveltamisessa olennaisena osana on vuorovaikutuksellisuus ja yhteistyö työelämän edustajien kanssa. Tässä tapauksessa yhteistyö toteutui kokonaan digitaalisessa muodossa ja vuorovaikutuksellisuus toteutui Zoomin, Teamsin tai Skypen välityksellä. Samaan aikaan levinnyt ja laajentunut valtakunnallinen covid 19 -pandemia asetti haasteita sote-alan toimijoille, joten osallistujamäärät Dynamo-mallin prosessin eri vaiheissa jäivät pienemmiksi mitä alun perin oli tarkoitus, kuitenkin niin, että joka vaiheeseen saatiin kohtuullinen osallistujajoukko.
Työskentelyn tavoista ja tavoitteista – osallistumisen ideasta
Samalla tavalla kuin Dynamo-mallin kehittämistyössä, Sotetie-hankkeessa kehittämistyötä tehtiin vahvasti työelämää osallistavalla ja vuorovaikutteisella prosessilla. Hanketoimijoiden valtakunnallinen kattavuus antoi ja loi mahdollisuudet laaja-alaisesti hyödyntää sosiaali- ja terveysalan työelämää. Eri kehittämisvaiheissa pyrittiin samaan monipuolisesti työelämän eri tahoja osallistumaan työskentelyyn. Erityisesti pidettiin huolta, että niin työntekijät kuin esihenkilöt olivat mukana kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Dynamo-ennakointimallin pilotoinnissa käytettiin useampaa asiantuntijoista koostuvaa ydin- ja taustaryhmää, joiden asiantuntemusta hyödynnettiin koko prosessin ajan (Opetushallitus 2018). Sotetie-hankkeessa oli puolestaan sovittu ja rakennettu asiantuntijaverkosto sopimalla yhteisestä työskentelystä tiettyjen sote-alan organisaatioiden kanssa. Työelämän haastavuus, mm. Covid-19 sekä isot tietojärjestelmämuutokset, vaikuttivat yhteiseen työskentelyyn, niin että se ei ollut kaikilta osin mahdollista. Työelämä- ja asiantuntijoiden käytössä jouduttiin hankkimaan hankkeen aikana uusia kumppaneita, jotta saatiin riittävää vuoropuhelua työelämän kanssa. Tämä aiheutti osaltaan sen, että useille kumppaneille osallistuminen hankkeen työskentelyyn jäi kertaluonteiseksi. Oli myös niitä, jotka osallistuivat pariin vaiheeseen, erityisesti hankkeen loppuvaiheessa. Työskentelyn aikana Sotetie-hankkeen tp 1:n kehittämistoimintaan osallistui yhteensä noin 300 asiantuntijaa prosessin eri vaiheissa, mikä osaltaan on ollut varmistamassa vahvan työelämäasiantuntijuuden työskentelyssä. Työskentely toteutettiin kaksikielisesti siten, että jokainen vaihe toteutettiin sekä suomen- että ruotsinkielellä. Näin tavoitettiin laajasti työelämää. Työskentelyn kaikissa vaiheissa huolehdittiin myös siitä, että saadun tiedon tulokset palautettiin osallistujille. Kaikista vaiheista kirjoitettiin artikkeleita, useimmat blogien muodossa. Myös kielikysymys huomioitiin työskentelyssä eli tuotettiin artikkeleita ruotsinkielellä.
Dynamo-ennakointimallin käytön lisäarvo
Dynamo-ennakointimalli oli hanketyöryhmälle vieras alussa ja lähdettiin avoimin mielin tutustumaan malliin. Malliin tutustuminen toi hanketoimijoille uutta ja laajempaa näkökulmaa työskentelyyn sekä loi osaamisen tarkasteluun prosessinomaisuutta. Malli myös haastoi yhteiseen prosessiin työelämän kanssa, johon sisältyi jatkuva vuorovaikutus. Työpaketin tuottamat blogit, julkaisut ja muut kirjoitukset ovat osaltaan edistäneet avointa tiedon kehittämisen prosessia sekä rakentaneet yhteiskehittelyä osana tiedon tuottamista. Prosessi on myös rakentanut yhdessä osaamisten sisältöjen uudistamista ison valtakunnallisen asiantuntijajoukon voimin. Työskentely nosti myös nousevia osaamisalueita näkyviin sekä toi selkeästi sisältöä osaamisiin esim. kestävään kehitykseen, viestintään sekä digitalisaatioon ja robotiikkaan.
Työskentelyn loppuvaiheessa, kun rakennettiin arviointikarttaa osaksi Sotetie-arviointikarttaa, työelämän kanssa käyty vuoropuhelu loi laajempaa näkökulmaa arviointikartan käyttöön työyhteisöissä. Yhteinen prosessi loi myös uusia merkityksiä arviointikartan käytölle. Yhteisen prosessin kautta arviointikartan nimi muuttui Arviointipysäkiksi, sillä nähtiin tärkeänä mahdollistaa ja antaa tilaa työntekijöille pysähtyä pohtimaan ja arvioimaan omaa osaamistaan rauhassa, jota nimi Arviointipysäkki symboloi.
Dynamo-ennakointimallia hyödyntäen tietoa jalostettiin vaihe vaiheelta, joten aina ei tarvinnut alkaa alusta. Tämä tiivis intensiivinen prosessi osaltaan rakensi puitteita työskentelylle. Erityisen ansiokasta oli, että huolimatta pandemiasta työelämän osallistaminen onnistui kehittämistyöhön. Etävälineillä osallistaminen oli ajankäytön suhteen taloudellista ja tehokasta. Eri vaiheissa pyrittiin kuitenkin takaamaan, että asiantuntijoilla oli eri tilaisuuksissa riittävästi tilaa tuoda näkemyksiään ja ajatuksiaan esille. Voikin varmaan todeta, että lopputulos on yhteinen.
Uudistavaa sote-osaamista hyödyntäen Dynamo-ennakointimallia
Vuoden 2023 alussa voimaan tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen kansalliseen ja alueelliseen valmisteluun on aloitettu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelma 2020 – 2022. Ohjelman mukaisesti painopistettä tullaan siirtämään sote-alalla erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi perustyötä, ja näyttöön perustuvilla menetelmillä tuetaan asiakaslähtöisyyttä sekä työntekijöiden kehittymistä ja hyvinvointia. Ohjelman mukaan palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen lisäisi myös kustannusvaikuttavuutta. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan ja sitä tuetaan ottamalla käyttöön mm. digi- ja mobiilipalveluja. Sote-ammattilaisten työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit. Palvelujen yhteensovittaminen ja hoito- ja palveluketjujen sujuvuus edellyttävät lisäksi työskentelyn yhteen toimivuutta ja monialaisuuden varmistamista sekä yksilön että työyhteisön jatkuvaa oppimista.
Dynamo-ennakointimallin soveltamisprosessin tuotoksena työelämän kanssa kehitettyjä osaamistasoja (NQF) 6 ja 7 voidaan hyödyntää osaamisen yhtenäistävinä kriteereinä sote-alan perus- ja erikoistasolla. Itsearviointimittarien hyödyntäminen toimii parhaimmillaan yksilön mutta soveltaen myös työyhteisön osaamisvajeiden tunnistamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Sote-alan ammattispesifit, alakohtaiset osaamiskuvaukset kehitetään puolestaan kunkin alan omista ydinosaamisalueista käsin omissa prosesseissaan. Näiden ammattispesifien osaamiskuvausten ajantasaistamisissa voidaan lähtökohtana soveltuvin osin ja tavoitteellisesti organisoituna hyödyntää Dynamo-ennakointimallin mukaista tiedontuottamisprosessia. Organisaatio, joka rakentuu oppimisen ja osaamisen kehittämisen ympärille, motivoi työntekijöitä laadukkaampiin työn tuloksiin. Ennakointiosaamisen hyödyntäminen ja heikkojen signaalien tunnistaminen tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ovat osa toimintaympäristön muutosten tarkastelua ja tulevaisuuteen varautumista.
Kirjoittajat
Johanna Holvikivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kaarina Rajala, Turun ammattikorkeakoulu
Hannele Saunders, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)
Lähteet
Osaamisen ennakointifoorumin ennakointiprosessien kuvaus. Luento Samuli Leveälahti OPH. 10.12.2019.
Mikkola, J., Vaahtera, A., & Sepponen, S. 2019. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin arvio. Gaia Consulting.
Opetushallitus 2018. Liikenne- ja logistiikka-alan koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisnäkymiä. OPH Raportit ja selvitykset 2018:5. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/liikenne-ja-logistiikka-alan-osaamis-ja-koulutustarpeiden
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. PDF -dokumentti. Päivitetty 29.5.2018. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020-2022. Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:3. Helsinki. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162004/STM_2020_3_j.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM-toimialaraportit 2021. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7
Katso myös Sotetie-sivustolla (https://Sotetie.fi) oleva lähdemateriaali.
SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.