Ammattikorkeakouluissa on 16 sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämiseen soveltuvaa erikoistumiskoulutusta.

Ammattikorkeakouluissa on 16 erikoistumiskoulutusta (taulukko 1), jotka soveltuvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuten alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden, osaamiseen kehittämiseen. Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämään jo siirtyneille. Niiden tulee edistää osallistujien ammatillista kehittymistä ja asiantuntijuuden vahvistumista. (L 932/2014, 11a§.)

TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutukset

Taulukossa yksi on ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutukset ja niiden laajuudet. ”Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä” erikoistumiskoulutusta on suunniteltu 24 korkeakoulun yhteishankkeessa ”SotePeda 24/7” alkuvuoden 2020 aikana (SotePeda 24/7). Se on uusin sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksista.

 

SOTETIE-hanke kartoitti erikoistumiskoulutustarpeita

SOTETIE-hankkeen työpaketissa viisi (toimenpide 5.2) kartoitettiin alkuvuoden 2020 aikana sosiaali- ja terveysalalla toimivien näkemyksiä erikoistumiskoulutuksista, niiden sisällöistä, toteutusjärjestelyistä ja tarpeesta. Ennakkokyselyn ja maaliskuussa 2020 järjestettyjen viiden työpajan tuloksia erikoistumiskoulutuksista kuvataan SOTETIE-hankkeen neljässä blogissa ”Sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita”, ”Erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämistarpeisiin”, ”Erikoistumis- ja täydennyskoulutuksia monimuotototeutuksina” ja ”Erikoistumiskoulutusten reunaehtoja”. Blogit löytyvät nettisivulta https://blogi.savonia.fi/sotetie/

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät tekivät ehdotuksia uusista erikoistumiskoulutuksista SOTETIE-hankkeen ennakkokyselyssä ja työpajoissa alkuvuoden 2020 aikana. Sosiaali- ja terveysalan 216 ammattilaista kommentoi ehdotettuja erikoistumiskoulutuksia jatkokyselyssä 17.4.–30.4.2020.

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät tekivät aloitteita uusista erikoistumiskoulutuksista SOTETIE-hankkeen alkuvuoden 2020 ennakkokyselyssä ja työpajoissa. Ennakkokyselyn ja työpajojen tuloksiin perustuneeseen, nettipohjaiseen jatkokyselyyn (Webropol) sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä oli mahdollisuus vastata ajalla 17.4.–30.4.2020.

Jatkokysely lähetettiin samoille henkilöille kuin ennakkokysely ja työpajakutsu alkuvuoden 2020 aikana. Jatkokyselyyn saatiin 216 vastausta. Vastaajista 166 (77 %) työskentelee sosiaalialalla ja 50 (23 %) terveysalalla. Vastaajista 111 (51 %) työskentelee asiakas- ja potilastyössä. Runsas kolmannes eli 77 (36 %) työskentelee johto- ja esimiestehtävissä. Kehittämis-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä hanke- ja projektityötehtävissä työskentelee 28 (13 %). Jatkokyselyyn vastanneet työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon eri yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla: 41 (19 %) HYKS:n, 33 (15 %) TYKS:n, 32 (15 %) TAYS:n, 57 (26 %) KYS:n ja 53 (25 %) OYS:n yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla. Tässä blogissa kuvataan jatkokyselyn tuloksia erikoistumiskoulutusten näkökulmasta.

 

Sosiaali- ja terveysalan ehdotukset uusiksi erikoistumiskoulutuksiksi

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät tekivät ehdotuksia uusista erikoistumiskoulutuksista ennakkokyselyssä ja työpajoissa. Jatkokyselyssä oli seitsemän uuden erikoistumiskoulutuksen otsikot, jotka perustuivat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ehdotuksiin. Jatkokyselyssä koulutuksista kerrottiin, että ne olisivat 30 opintopisteen (810 tunnin) laajuisia, moniammatillisia erikoistumiskoulutuksia. Jatkokyselyssä vastaajaa pyydettiin arvioimaan erikoistumiskoulutusten merkitystä omalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueellaan työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Arviointiasteikko oli viisiportainen: samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, eri mieltä ja en osaa sanoa.

SOTETIE-hankkeen jatkokyselyssä oli seitsemän uuden erikoistumiskoulutuksen otsikot, jotka perustuivat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien ehdotuksiin. Ehdotetuista uusista erikoistumiskoulutuksista kriisi- ja traumatyön erikoistumiskoulutus oli merkittävä sekä sosiaali- että terveysalalla työskentelevistä.

Ehdotetuista uusista erikoistumiskoulutuksista (taulukko 2) Kriisi- ja traumatyön erikoistumiskoulutus oli merkittävä sekä sosiaali- että terveysalalla työskentelevistä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemys oli yhteneväinen myös Tulevaisuuden SOTE-keskustoiminta erikoistumiskoulutuksen tarpeellisuudesta. Sitä pidettiin merkityksettömimpänä ehdotetuista seitsemästä erikoistumiskoulutuksesta. Maaliskuun 2020 työpajoissa keskusteltiin tulevaisuuden sote-keskuksesta (THL), mutta ilmaisu se saattoi olla vieras jatkokyselyn vastaajille.

TAULUKKO 2. SOTE-toimijoiden arvio ehdotettujen erikoistumiskoulutusten merkityksestä

Taulukosta kolme ilmenee sosiaali- ja terveysalalla asiakastyötä tekevien ja johto- ja esimies-, kehittämis-, tutkimus- ja suunnittelu sekä hanke- ja projektityötä tekevien arviot uusien erikoistumiskoulutusten merkityksestä. Sekä asiakastyötä että johto-, kehittämis- ja hanketyötä tekevien arvioissa kärkikolmikkoon sijoittuvat kriisi- ja traumatyön sekä perhetyön ja perhehoitotyön erikoistumiskoulutukset.

TAULUKKO 3. Asiakastyön sekä johto-, kehittämis- ja hanketyön henkilöstön arvio ehdotetuista erikoistumiskoulutuksista

Kriisi- ja traumatyön, perhetyön ja perhehoitotyön sekä gerontologisen työn erikoistumiskoulutukset sijoittuivat useamman kerran kärkikolmikkoon taulukoissa kaksi ja kolme, joten ammattikorkeakoulujen tulee harkita niiden suunnittelun käynnistämistä. Kriisi- ja traumatyön osaamisalue koskee sosiaali- ja terveysalan eri työalueilla toimivia, koska erilaisista, yllättävistä elämäntilanteista, esimerkiksi väkivallan kohtaamisesta tai vakavasta sairastumisesta, voi seurata kriisi, joka tulee ottaa huomioon asiakas- / potilastyössä. Jatkokysely tehtiin koronapandemiasta johtuneiden rajoitteiden voimassaoloaika, mikä saattoi vaikuttaa kriisi- ja traumatyön suosioon. Lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kohdataan sosiaali- ja terveysalan eri työalueilla, jolloin monialainen erikoistumiskoulutus tälle osaamisalueelle on perusteltu. Ikääntyneiden ihmisten kanssa työskennellään enenevästi sekä sosiaali- ja terveysalan eri peruspalveluissa että ikääntyneiden omissa palveluissa, jolloin erikoistumiskoulutukselle on tarve.

SOTETIE-hankkeen jatkokyselyn perusteella esimerkiksi kriisi- ja traumatyön, perhetyön ja perhehoitotyön sekä gerontologisen työn erikoistumiskoulutuksille on tarvetta sosiaali- ja terveysalalla. Ammattikorkeakoulujen tulee harkita niiden suunnittelun käynnistämistä.

 

Sosiaali- ja terveysalan lisäavauksia erikoistumiskoulutusten osaamisalueiksi

Alkuvuoden 2020 alkupuolella ennakkokyselyyn vastanneet ja työpajoihin osallistuneet kuvasivat osaamisen kehittämistarpeita, jotka ovat sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteisiä osaamisalueita. Sosiaali- ja terveysalan eri ammattiryhmien yhteisiä osaamisalueita kuvataan esimerkiksi julkaisussa ”Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus” (Kangasniemi ym. 2018). Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida 33 sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisalueen soveltuvuutta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Taulukossa neljä on kärkikymmenikkö sosiaali- ja terveysalan yhteisistä osaamisalueista, jotka soveltuvat vastaajien mukaan erikoistumiskoulutuksiin. (Suluissa on niiden vastaajien määrä, jotka vastasivat osaamisalueen soveltuvan erikoistumiskoulutuksiin.)

TAULUKKO 4. Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet erikoistumiskoulutuksissa

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteinen näkemys on, että erikoistumiskoulutuksiin tulee sisältyä kehittämis- ja tutkimustyön osaaminen. Tämän lisäksi esimerkiksi asiakkaan / potilaan työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltaisen arviointiin liittyvän osaamisen kehittämiselle on tarvetta erikoistumiskoulutuksissa. Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet tulee huomioida ammattialojen yhteisissä erikoistumiskoulutuksissa.

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien yhteinen näkemys on, että erikoistumiskoulutuksiin tulee sisältyä kehittämis- ja tutkimustyön osaaminen. Ammattialojen yhteisissä erikoistumiskoulutuksissa tulee vahvistaa myös asiakkaan / potilaan työ- ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltaista tarkastelua.

Aikaisemmin on havaittu, että erikoistumiskoulutuksia tarvitaan sekä ammattialakohtaisiin erikoisosaamisen tarpeisiin että ammattialat ylittäviin osaamistarpeisiin (OKM 2019, 19). Sosiaali- ja terveysalan yhteisten osaamisalueiden lisäksi alkuvuoden 2020 ennakkokyselyssä ja työpajoissa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kuvasivat ammattialakohtaisia osaamisen kehittämistarpeita. Jatkokyselyssä sosiaalialalla työskentelevien tuli arvioida 29 osaamisalueen soveltuvuutta sosiaalialalla työskentelevien ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Terveysalalla työskentelevien tuli arvioida 25 osaamisalueen soveltuvuutta terveysalalla työskentelevien ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Taulukossa viisi on kärkikymmenikkö osaamisalueista, jotka soveltuvat sosiaali- ja terveysalan vastaajista erikoistumiskoulutuksiin. (Suluissa on niiden vastaajien määrä, jotka vastasivat osaamisalueen soveltuvan erikoistumiskoulutuksiin.)

TAULUKKO 5. Sosiaali- ja terveysalan alakohtaiset osaamisalueet erikoistumiskoulutuksissa

Sekä sosiaalialalla että terveysalla on tarvetta johtamisen- ja esimiestyön osaamisen kehittämiselle. Erikoistumiskoulutuksia voidaan järjestää vain sellaisilla osaamisalueilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa (L 932/2014, 11a§). Johtamis- ja esimiestyön teemoista on paljon markkinaehtoista koulutustarjontaa, joten tälle alueelle ei voida rakentaa erikoistumiskoulutusta.

Niin sosiaali- kuin terveysalalla työskentelevien vastauksista ilmenee tarve kehittää osaamista erikoistumiskoulutuksen avulla mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalueella. Ammattikorkeakoulut ovat vastanneet tarpeeseen ja järjestävät jo tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdetyön 30 opintopisteen laajuista erikoistumiskoulutusta (taulukko 1). Lisäksi kummallakin alalla ilmenee tarvetta neuropsykologisiin ja -psykiatrisiin häiriöihin ja oireisiin liittyvälle erikoistumiskoulutukselle. Edellä mainittujen erikoistumiskoulutustarpeiden lisäksi on lukuisia sosiaali- ja terveysalakohtaisia erikoistumiskoulutustarpeita.

Sosiaali- ja terveysalalla on tarvetta sekä alojen yhteisille että alakohtaisille erikoistumiskoulutuksille.

 

Erikoistumiskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämistarpeisiin

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista tehdyn arvion mukaan erikoistumiskoulutusten vahvuuksia ovat työelämälähtöisyys ja tutkimusperusteisuus. Ne lisäväät osallistujien osaamista ja asiantuntijuutta. Arvioinnin mukaan erikoistumiskoulutukset keskittyvät muutamille koulutusaloille, kuten sosiaali- ja terveysalalle. (Rauhala & Urponen 2019.)

SOTETIE-hankkeen kartoitusten tuloksista ammattikorkeakoulut saavat aineksia sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten tarjonnan työelämälähtöiseen kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämiseen soveltuvien ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kokonaisuus on jo nyt melko laaja (taulukko 1). SOTETIE-hankkeen kartoitusten tuloksista ammattikorkeakoulut saavat aineksia sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten tarjonnan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalaa on kehitetty viime vuosina, ja se on laaja-alaisen kehittämistyön kohteena. Jotta sosiaali- ja terveysalalla voidaan varmistaa henkilöstön osaamisen ajankohtaisuus, tulee koulutuspalveluita kehittää kuunnellen sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Tähän on pyritty SOTETIE-hakkeessa.

 

Kirjoittajat

Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Ulla Markkanen, lehtori, SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tiina Säilä, lehtori, SOTETIE-hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa

 

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

 

Lähteet

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldėn, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

L 932/2014. Ammattikorkeakoululaki. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

OKM, Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8

OPH, Opetushallitus. Erikoistumiskoulutusten julkinen luettelo. Julkinen luettelo – ammattikorkeakoulut. Saatavilla 12.5.2020 https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/Erikoistumiskoulutusten+julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut

Rauhala, P. & Urponen, H. (2019). Selvitys korkeakoulutettujen erikoistumiskoulutuksesta. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:17). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-639-3

Sotepeda 24/7. Saatavilla 12.5.2020 https://sotepeda247.fi/

THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tulevaisuuden SOTE-keskus. Saatavilla 12.5.2020 https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus

Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *