SOTETIE-hanke toteutti ennakkokyselyn ja järjesti viisi työpajaa alkuvuoden 2020 aikana. Jatkokyselyyn sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä oli mahdollisuus vastata 17.4.–30.4.2020. Jatkokyselyllä kartoitettiin osaamisen kehittämistarpeiden soveltuvuutta lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin.

SOTETIE-hankkeen työpaketti viisi (toimenpide 5.2) toteutti ennakkokyselyn ja järjesti viisi työpajaa alkuvuoden 2020 aikana. Ennakkokyselyn ja työpajojen avulla kartoitettiin sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämistarpeita. Lisäksi kartoitettiin osaamisen kehittämistarpeiden soveltuvuutta lisä- ja täydennys- sekä erikoistumiskoulutuksiin.

Ennakkokyselyn ja työpajojen tulosten perusteella tehtiin nettipohjainen jatkokysely (Webropol). Jatkokysely lähettiin sähköpostilla samoille henkilöille, joille lähetettiin alkuvuonna 2020 ennakkokysely ja kutsu työpajoihin. Jatkokyselyyn vastaaminen oli mahdollista ajalla 17.4.–30.4.2020. Tässä blogissa tarkastellaan sosiaalialalla työskennelleiden vastauksia jatkokyselyyn.

Jatkokyselyyn saatiin 216 vastausta. Vastaajista 166 (77 %) työskentelee sosiaalialalla. Sosiaalialalla työskentelevistä 103 (62 %) tekee asiakastyötä, 45 (27 %) tekee johto- ja esimiestyötä ja 18 (11 %) tekee kehittämis-, tutkimus- ja suunnittelutyötä tai hanke- ja projektityö. Jatkokyselyyn vastanneet työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon eri yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla: 29 (18%) HYKS:n, 27 (16%) TYKS:n, 23 (14%) TAYS:n, 50 (30%) KYS:n ja 37 (22%) OYS:n yhteistoiminta- / erityisvastuualueilla.

 

Sosiaalialan osaamisen kehittäminen lyhyillä lisäkoulutuksilla

Sosiaalialalla työskentelevien näkemysten mukaan sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet soveltuvat sisällöiksi erityisesti lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin.

Sosiaali- ja terveysalan asiakastyön tavoitteissa korostuvat asiakaslähtöinen työorientaatio, työn eettisen perustan sisäistäminen, lainsäädännön ja palvelujärjestelmän tunteminen sekä neuvonta- ja ohjaustaidot. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä tulee olla valmiudet tehdä monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja toimia eri työkenttien yhdyspinnoilla. Monialaisen- ja ammatillisen työn tulee perustua toimijoiden jakamaan ymmärrykseen asiakkaan palvelutarpeista. (Ks. esim. Hietapaikka ym. 2018; Kangasniemi ym. 2018, 16, 70; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 18–19, 25–27.) Jotta edellä mainitut sosiaali- ja terveysalan työn tavoitteet saavutetaan, on vahvistettava sosiaali- ja terveysalalla toimivien yhteistä osaamista.

Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida 33 sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisalueen soveltuvuutta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. Jatkokyselyssä olleet sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet perustuvat ennakkokyselyn ja työpajojen tuloksiin (taulukko 1). Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet soveltuivat sosiaalialalla työskentelevien näkemysten mukaan eritoten lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin (½–2 päivää).

Lähes puolet vastaajista (81) oli sitä mieltä, että esimerkiksi ammattietiikka soveltui lyhytkestoisen lisäkoulutuksen sisällöksi; vastaajista noin neljännes (42) oli sitä mieltä, että ammattietiikasta ei tarvita lisä-, täydennys- tai erikoistumiskoulutusta. Vastausten perusteella ammattietiikan lisäksi merkittävämpiä lisäkoulutusten sisältöjä olivat opiskelijaohjaus (81), tiimityö (80), työelämä- ja alaistaidot (78), työhyvinvointi (72), asiakas- ja potilasturvallisuus (72), palvelujärjestelmä (72), asiakkaan kohtaaminen (72), lainsäädäntö (69) ja jatkuva oppiminen (67). (Suluissa on niiden vastaajien määrä 166 vastaajasta, joiden mielestä osaamisalue soveltui lyhytkestoiseen lisäkoulutukseen.) (Taulukko 1.)

Jatkokyselyssä mainitut sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet sisältyvät esimerkiksi sosionomi (AMK) tutkintoon (ks. Arene 2017, 10; Helminen ym. 2020). Osaamisen jatkuvaan ajantasaistamiseen ja täydentämiseen on kuitenkin tarve. Sosiaalialalla työskennelleiden vastausten perusteella sosiaalialan osaamisen kehittämiseen voidaan luoda lyhytkestoisia lisäkoulutuksia muun muassa 1) ammattietiikan, 2) asiakastyön lähtökohtien, kuten kohtaamisosaamisen, 3) palvelujärjestelmän ja lainsäädännön, 4) tiimityön ja työhyvinvoinnin ja 5) jatkuvan oppimisen teemoista. Lisäkoulutusten lisäksi sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet soveltuvat sosiaalialalla työskentelevien näkemysten mukaan lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin.

 

Sosiaalialan osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksilla

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen vuosille 2017–2020 perustama Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on hahmottanut ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita vuoteen 2035 asti. Sosiaalialan ammatillisen osaamisen kehittämistarpeisiin vaikuttavat lähivuosina muun muassa tarve vahvistaa asiakasymmärrystä, digitalisaation eteneminen sekä palvelumuotoilun käyttäminen työmuotojen ja -tapojen kehittämisessä. (Ks. Opetushallitus 2018, 28–29; 2019; myös Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, 73–74.)

Sosiaalialalla työskentelevien näkemysten mukaan ”asiakaslähtöisen asiakastyöprosessin” osa-alueet soveltuvat sisällöiksi lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin.

Edellä tarkasteltiin sosiaali- ja terveysalan yhteisiä osaamisalueita (taulukko 1). Näihin osaamisalueisiin sisältyi osaamisalueita, jotka sosiaalialalla työskentelevien mukaan soveltuivat parhaiten lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin (1–5 opintopistettä, 27–135 tuntia) ja toiseksi parhaiten lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin. Sosiaali- ja terveysalan yhteisistä osaamisalueista lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin soveltuvia osaamisalueita olivat muun muassa alla mainitut. (Suluissa on niiden vastaajien määrä 166 vastaajasta, joiden mielestä osaamisalue soveltui lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen.)

  • Asiakkaan osallisuuden edistäminen (83),
  • vuorovaikutus asiakkaan kanssa (70) ja motivoiva haastattelu (74)
  • palvelutarpeiden arviointi (81), hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen arviointi (68) ja toiminta- ja työkyvyn arviointi (68),
  • asiakas- ja palvelusuunnitelma (82),
  • asiakas- ja palveluohjaus (72) ja asiakas- ja palveluneuvonta (71),
  • asiakastyön dokumentointi (79),
  • verkostotyö (71) ja monialainen ja -ammatillinen työ (67),
  • vaikuttavuuden arviointi (75) ja laatu ja sen arviointi (67) sekä
  • asiakastyöprosessi (71). (Taulukko 1.)

Edellä olevasta voi havaita, että asiakastyön toteutukseen liittyvää osaamista tulee ja voidaan kehittää lyhytkestoisten täydennyskoulutusten avulla. Edellä olevan listan viimeinen kohta ”asiakasprosessi” kuvannee edellä olevaa kokonaisuutta, kun sen vielä nimeää ”asiakaslähtöiseksi asiakastyöprosessiksi”.

Sosiaalialan eri työalueet ja erilaiset sosiaalialan asiakastyön työmenetelmät soveltuvat sisällöiksi lyhytkestoisiin ja /tai pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin sosiaalialalla työskentelevien näkemysten mukaan.

Jatkokyselyssä oli 29 sosiaalialan osaamisaluetta, joiden soveltuvuutta sosiaalialalla työskentelevien tuli arvioida ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin (taulukko 2). Osaamisalueet oli nimetty sosiaalialalla työskentelevien ennakkokyselyn vastausten ja työpajoissa esittäminen kommenttien perusteella. Sosiaalialan osaamisalueet soveltuvat alalla työskentelevien näkemysten mukaan eritoten lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin (1–5 opintopistettä, 27–135 tuntia) ja / tai pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin (15–30 opintopistettä, 405–810 tuntia).

Sosiaalialalla työskentelevistä lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin soveltuvia osaamisalueita ovat esimerkiksi alla mainitut. Sosiaalialan osaamisalueista lyhytkestoisiin täydennyskoulutuksiin soveltuvat erilaiset asiakastyön työmenetelmät; parisuhdetyöhön, vanhemmuuden tukemiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat; autismin kirjon jäsentäminen sekä neuropsykologiset ja -psykiatriset häiriöt ja oireet; sosiaalinen kuntoutus ja laajemmin kuntoutus; sekä aikuisten parissa tehtävän asumista, työllisyyttä ja taloudellista selviytymistä edistävän työn kysymykset. (Suluissa on niiden vastaajien määrä 166 vastaajasta, joiden mielestä osaamisalue soveltui lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen.)

  • Sosiaalialan asiakastyön työmenetelmät (81),
  • vanhemmuuden tukeminen (76),
  • parisuhdetyö (68),
  • seksuaalisuus (70),
  • autismin kirjo (74) ja neuropsykologiset ja -psykiatriset häiriöt ja oireet (76),
  • sosiaalinen kuntoutus (74) ja kuntoutus (68), sekä
  • asumissosiaalityö (67), työllisyyden edistäminen (67) ja taloussosiaalityö (67). (Taulukko 2.)

Sosiaalialalla työskentelevistä pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin parhaiten soveltuvia sosiaalialan osaamisalueita ovat alla mainitut. Sosiaalialan laajempiin työalueisiin ja niiden puitteissa kohdattaviin ammatillisiin kysymyksiin perustuvat osaamiskokonaisuudet soveltuvat pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin. (Suluissa on niiden vastaajien määrä 166 vastaajasta, joiden mielestä osaamisalue soveltui pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen.)

  • Mielenterveystyö (80),
  • päihde- ja huumetyö (77),
  • kriisi- ja traumatyö (76),
  • perhetyö (72) ja vanhemmuuden tukeminen (74),
  • lähisuhde- ja perheväkivaltatyö (71),
  • vammaistyö (70) ja kehitysvammatyö (67)
  • neuropsykologiset ja -psykiatriset häiriöt ja oireet (69),
  • terapeuttiset menetelmät (69),
  • sosiaalinen kuntoutus (67) sekä
  • johtaminen ja esimiestyö (71). (Taulukko 2.)

Sosiaalialalla työskentelevien vastausten perusteella voi todeta, että alan osaamistarpeiden kehittämiseen voidaan vastata sekä lyhytkestoisin että pitkäkestoisin täydennyskoulutuksin. Sekä lyhyt- että pitkäkestoisten täydennyskoulutusten tulee vastata sosiaalialan asiakastyössä tarvittavan ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

 

Sosiaalialan osaamisen kehittäminen erikoistumiskoulutuksilla

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ehdottamista uusista erikoistumiskoulutuksista kriisi- ja traumatyön, perhetyön ja perhehoitotyön ja sosiaalisen kuntoutuksen erikoistumiskoulutukset edistävät parhaiten sosiaalialalla tarvittavan osaamisen kehittämistä alalla työskentelevien mukaan.

Erikoistumiskoulutusten näkökulmasta jatkokyselyn tuloksia kuvataan laajemmin SOTETIE-hankkeen blogissa ”Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi”. Jatkokyselyssä oli seitsemän ehdotetun erikoistumiskoulutuksen otsikot. Ehdotukset otettiin tarkasteluun alkuvuoden 2020 aikana tehdyn ennakkokyselyn ja työpajojen perusteella. Sosiaalialalla työskentelevien vastausten perusteella alan osaamisen kehittämistä edistävät parhaiten kriisi- ja traumatyön (54 %), perhetyön ja perhehoitotyön (46 %) ja sosiaalisen kuntoutuksen (41 %) erikoistumiskoulutukset. (Suluissa on väittämään: ”Erikoistumiskoulutus on merkittävä yhteistoiminta-alueellani työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta”, ”samaa mieltä” vastanneiden prosenttiosuus.) (Taulukko 3.)

Sosiaalialalla työskentelevistä 60 (36 %) valitsi Lastensuojelun laitoshuollon erikoistumiskoulutuksen kohdalla vastausvaihtoehdon ”samaa mieltä” (taulukko 3). Sosiaalialalla työskentelevistä 69 (42 %) oli sitä mieltä, että lastensuojelutyö soveltuisi sisällöksi erikoistumiskoulutukseen, paremmin kuin esimerkiksi lyhyt- ja pitkäkestoisen täydennyskoulutukseen (taulukko 2). Ammattikorkeakoulut järjestävät lastensuojelutyön erikoistumiskoulutusta, jonka laajuus on 30 opintopistettä (Helminen 2019). Ammattikorkeakoulujen tulee ottaa lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus uudelleen tarkasteluun kehittämistyön näkökulmasta.

 

Sosiaalialan osaamisen jatkuva kehittäminen

Sosiaalialalla työskentelevien mukaan alan osaamistarpeiden kehittämiseen voidaan vastata lyhytkestoisin lisäkoulutuksin, lyhytkestoisin ja pitkäkestoisin täydennyskoulutuksin sekä erikoistumiskoulutuksin.

SOTETIE-hankkeen työpaketti viiden (toimenpide 5.2) toimesta tammi- ja maaliskuun 2020 aikana toteutetun ennakkokyselyn, maaliskuussa 2020 järjestettyjen viiden työpajan ja eritoten huhtikuussa 2020 tehdyn jatkokyselyn perusteella voi todeta, että sosiaalialalla on ammatillisen osaamisen kehittämistarpeita, joihin voidaan vastata kestoltaan ja osaamistavoitteiltaan erilaisilla lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla. Sosiaalialalla ammatillista osaamista tulee kehittää jatkuvan oppimisen lähtökohdista, mihin myös sosiaalialalla työskentelevät ovat halukkaita. SOTETIE-hankkeessa on saatu arvokasta tietoa sosiaalialalle suunnattujen koulutuspalvelujen kehittämisestä työelämälähtöisesti. Jatkossa kehittämispanostukset tulee kohdentaa konkreettisten koulutuspalvelujen suunniteluun ja siihen, millaiset lisä-, täydennys- ja / tai erikoistumiskoulutukset palvelevat parhaiten esimerkiksi tässä blogissa esitettyjen sosiaalialan osaamisalueiden kehittämistä.

 

Kirjoittajat

Jari Helminen yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Ulla Markkanen, lehtori, SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tiina Säilä, lehtori, SOTETIE-hankkeen projektipäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.

 

Lähteet

Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Helsinki: Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Saatavilla 15.5.2020 http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/sosionomiselvitys/

Helminen, J. (2019). Kohtaaminen ja vuorovaikutus osaamisen ytimessä – Lastensuojelutyön erikoitumiskoulutuksen osallistujien näkemyksiä työstä ja koulutuksesta. (Diak Työelämä 17). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-339-1

Helminen, J., Juujärvi, S., Koivisto, M., Rinne, P. & Rusi, M. (2020). Sosionomin (AMK) osaamisen arviointi asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Helsinki: Sosiaalialan AMK-verkosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-351-3

Hietapakka, L., Sinervo, T., Lehtoaro, S., Kaihlanen, A., Laulainen, S., Niiranen, V. & Juujärvi, S. (2018). Essential competences of the practitioners in the changing health and social sector in Finland. European Journal of Public Health. Vol. 28, Iss. suppl_4, November 2018. Saatavilla 15.5.2020 https://academic.oup.com/eurpub/article/28/suppl_4/cky214.111/5186942

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

Opetushallitus. (2018). Työllisyyden ja osaamisen muutoksia. Osaamisen ennakointifoorumin skenaariotyön tuloksia. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ennakointifooruminen III-vaiheen raportointi. Touko-kesäkuu 2018. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla 15.5.2020 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tyollisyyden-ja-osaamisen-muutoksia-oef-vaihe-iii-er7-sosiaali-terveys-ja-hyvinvointiala_0.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2019). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 15.5.2020 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8

 

Taulukko 1

Seuraavat osaamisalueet ovat sosiaali- ja terveysalan eri ammattiryhmien yhteisiä osaamisalueita. Minkä tyyppiseen koulutukseen listassa kuvatut osaamisalueet soveltuvat, jotta ne edistäisivät parhaiten sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien osaamisen kehittämistä? Valitse osaamisalueittain yksi tai useampi vastausvaihtoehto.

 

Taulukko 2

Seuraavat osaamisalueet ovat sosiaalialan ammattiryhmien osaamisalueita. Minkä tyyppiseen koulutukseen listassa kuvatut sisällöt soveltuvat, jotta ne edistäisivät parhaiten sosiaalialalla työskentelevien osaamisen kehittämistä? Valitse osaamisalueittain yksi tai useampi vastausvaihtoehto

Taulukko 3

SOTETIE -hanke järjesti työpajan viidellä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella maaliskuussa 2020. Työpajoissa tehtiin ehdotuksia uusista ammattikorkeakoulujen moniammatillisista erikoistumiskoulutuksista. Arvioi erikoistumiskoulutusten merkitystä omalla yhteistoiminta-alueellasi työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta: Erikoistumiskoulutus (30 opintopistettä, 810 tuntia) on merkittävä yhteistoiminta-alueellani työskentelevien osaamisen kehittämisen näkökulmasta. (vastaajia 166)

Sosiaalialan osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *