Tässä 5-osaisessa blogisarjassa julkaistaan tulevaisuusfoorumeissa käsiteltyjen teemojen keskeiset tulokset.
Kestävän kehityksen osaamista kuvattiin laajasti tulevaisuusfoorumeissa. Osaaminen ilmenee esim. asiakastyön kohtaamisissa, omassa työtavassa käyttää tuotteita sekä sitoutumisena kestävän kehityksen mukaisiin toimintatapoihin.
Tulevaisuusfoorumien aineistonanalyysissä tarkasteltiin kestävän kehityksen osaamisen sisältöä ja mitä kestävän kehityksen mukainen osaaminen on käytännön toimintana. Aineistossa oli 106 alkuperäistä ilmausta kestävästä kehityksestä. Analyysissä kestävän kehityksen osaamisen sisällöstä muodostui neljä pääteemaa 1) sosiaalinen kestävyys, 2) digitaalisuuden edistäminen osana kestävää kehitystä, 3) kestävän kehityksen huomiointi liikkumisessa ja 4) visiointikyky.
Eniten alkuperäisiä ilmauksia (16 kpl) oli sosiaalinen kestävyys -pääteemasta, joka jakautui työyhteisöjen, asiakastyön ja yleiseen sosiaaliseen kestävyyteen. Näillä tiedonantajat tarkoittivat, että sote-alan ammattilainen osaa toimia sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, huomioi tasapuolisuuden, pyrkii vähentämään eriarvoisuutta, vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja huolehtii työssä jaksamisesta. Digitaalisuuden edistäminen osana kestävää kehitystä -pääteema koostui teknologiaosaamisesta, etätyöstä ja paperin kulutuksen vähentämisestä. Tiedonantajat arvioivat etäyhteydellä tehtävän työn lisääntyvän tulevaisuudessa ja että tulevaisuudessa sote-alan ammattilaisten tulee osata yhä enemmän käyttää digitaalisia laitteita työssään. Paperille tulostamisen sijaan paperittomuutta kuvattiin ja esimerkiksi hakemusten ja päätösten tekemistä yksinomaan digitaalisessa muodossa. Kestävän kehityksen huomiointi liikkumisessa -pääteeman muodostivat kulkuvälineiden ekologisuus ja ekologisuuden huomiointi liikkumisessa. Tiedonantajat kuvasivat esimerkiksi sähköpyörien käyttöä lyhyillä asiakasmatkoilla ja julkisen liikenteen suosimista yksityisautoilun sijaan. Visiointikyky-pääteema muodostui kehitysosaamisesta ja tulevaisuusosaamisesta. Niillä viitattiin kykyyn tarkastella tulevaisuutta ja erilaisia palvelujen tuotantotapoja.
Kierrätysosaaminen korostui yläteemojen kuvauksissa
Yllä mainittujen pääteemojen lisäksi tulevaisuusfoorumien aineistonanalyysissä muodostui osaamisen sisällöstä neljä yläteemaa, joilla ei ollut pääteemoja; 1) kierrätysosaaminen, 2) energiaosaaminen, 3) ekologisuuden huomiointi sekä 4) käytäntöjen ja ohjeiden vakiointi. Kierrätysosaamista kuvattiin aineistossa eniten (15 alkuperäistä ilmausta). Kierrätysosaaminen sisälsi mm. asiantuntemuksen kierrätysmahdollisuuksista, toiminnassa syntyvien jätteiden lajitteluosaamisen, biohajoavien tuotteiden käyttämisen ja toiminnan kestävän kehityksen mukaisesti. Energiaosaamista tiedonantajat kuvasivat tietona energiakustannuksista ja valintojen tekemisenä energiatehokkuus huomioiden. Ekologisuuden huomioinnissa tiedonantajat toivat esiin sote-alan työntekijöiden tiedon palvelujen hiilijalanjäljistä ja kriittisen suhtautumisen kuluttamiseen. Käytäntöjen ja ohjeiden vakioinnilla tiedonantajat tarkoittavat yhtenäisiä työohjeita, jolloin toimintaa voidaan ohjata kestävän kehityksen mukaiseksi.
Esimerkkejä, miten kestävä kehitys ilmenee käytännön toimintana
Tulevaisuusfoorumeissa tarkasteltiin, miten kestävä kehitys ilmenee käytännön toimintana. Tästä muodostui analyysissä 7 yläteemaa; 1) tietoisuuden lisääminen, 2) kestävän kehityksen huomiointi hankinnoissa, 3) kestävän kehityksen huomiointi kuluttamisessa, 4) kestävän kehityksen huomiointi liikkumisessa, 5) digitaalisuus, 6) sosiaalinen kestävä kehitys ja 7) toiminnan suunnitelmallisuus. Tietoisuuden lisäämisestä oli eniten kuvauksia (9 kpl), joiden mukaan se ilmenee oman toiminnan ja ajattelun muuttamisena, kulutuksen ja kestävän kehityksen toteutumisen seurantana ja tietoisuutena ympäristön kuormittavuudesta (esim. hiilidioksidipäästöjen huomiointina ruokatuotannossa ja ympäristöystävällisten pesuaineiden valintana). Hankinnoissa kestävän kehityksen huomiointi tarkoittaa kestävästi tuotettujen tuotteiden valintaa, ympäristön kuormittavuuden huomiointia hankintoja tehdessä ja vastuullisuutta rakentamisessa, ylläpidon tehtävissä ja sisustuksessa. Kestävän kehityksen huomiointi kuluttamisessa sisälsi mm. tavaroiden loppuun käyttämistä ja hävikin minimointia. Liikkumisessa kestävän kehityksen huomiointia kuvattiin julkisen liikenteen suosimisena ja päästöjen huomiointina yksityisautoilussa. Digitaalisuus ilmenee etätyönä, paperin kulutuksen vähentymisenä ja verkossa tarjottavina palveluina. Sosiaalisesti kestävä kehitys tarkoitti mm. pysyviä, turvallisia ihmissuhteita ja työhyvinvointia. Toiminnan suunnitelmallisuus ilmeni vastuuna toimia energiatehokkaasti ja kestävän kehityksen toimintasuunnitelmina työpaikoilla.
Kirjoittaja
Sari Laanterä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Sotetie-hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työelämän muutosten edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista jatkuvan oppimisen tiekartan avulla. Työpaketissa 1 kehitetään arviointimenetelmää sote-alan yhteisiin osaamisiin hyödyntämällä Dynamo-ennakointimallia. Sote-alan ammattilaisten tulevaisuuden geneeristen osaamistarpeiden määrittelyyn tietoa kerätään kyselyin, tulevaisuusfoorumityöskentelyin sekä eDelfoi-asiantuntijapaneelin avulla.
Tulevaisuusfoorumeissa prosessoitiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteisten sote-osaamisten tarkempia osaamissisältöjä. Osallistujina kaikkiaan 7 tulevaisuusfoorumissa oli yhteensä 50 sote-alan ammattilaista niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestökentältä. Yhteisiksi keskusteluteemoiksi tulevaisuusfoorumeihin valittiin viisi teemaa: 1. Asiakastyön osaaminen: Millaista ohjaus- ja neuvontaosaamista tarvitaan 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 2. Palveluiden tuottamisen muutososaaminen: Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan digitaalisissa verkossa tarjottavissa ja toteutettavissa palveluissa 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 3. Työn kehittämisosaaminen: Millaista innovaatio-osaamista sote-alan työntekijät tarvitsevat työn tehostamiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 4. Kestävän kehityksen osaaminen: Mitä osaamista tarvitaan kestävän kehityksen toteutumiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 5. Työntekijyys ja yhteistoiminnan osaaminen: Millaista osaamista verkostotyöskentely ja viestiminen vaatii sotelaisilta 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana?