Tässä 5-osaisessa blogisarjassa julkaistaan tulevaisuusfoorumeissa käsiteltyjen teemojen keskeiset tulokset.
Itsensä johtaminen työntekijyysosaamisen keskiössä
Itsensä johtaminen on noussut yhä keskeisemmäksi osaamiseksi tulevaisuuden työntekijöillä. Vahva oma osaaminen liitettynä moniammatilliseen yhteistyöhön rakentaa niin yhteistä työskentelyä kuin asiakaslähtöisyyttä.
Tulevaisuusfoorumin aineistonanalyysissä tarkasteltiin työntekijyysosaamisen sisältöä ja mitä työntekijyysosaaminen on käytännön toimintana. Aineistossa oli 159 osaamisen mukaista ilmausta työntekijyysosaamisesta.
Analyysissä osaamisen sisällöstä muodostui 11 pääteemaa, joita olivat työnorganisointi osaaminen, verkostotyöosaaminen, moniammatillinen yhteistyöosaaminen, näyttöön perustuva toiminta osaaminen, työyhteisön johtajuusosaaminen, itsensä johtamisosaaminen, osaamisen kehittäminen, työn kehittämisosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, asenne- ja arvojohtamisosaaminen sekä organisaatio-osaaminen.
Näistä teemoista nostan keskeiset teemat yhteiseen tarkasteluun, niin että eniten mainintoja saaneet teemat yhdistetään toisiaan lähellä oleviin aihepiireihin. Tavoitteena on esitellä ne tulevaisuuden osaamiset, joita tulisi vahvistaa sosiaali- ja terveysalan työorganisaatioissa työntekijyysosaamisen näkökulmasta.
Itsensä johtamisosaaminen oli selkeästi tulevaisuuden teema, jossa keskeiseksi nousivat itsensä johtaminen sekä autonomisuus. Alateemoina nousivat seuraavat teemat esille kuten reflektointikyky, oman työnhallinta, verkostotyö, itsenäinen toiminta, itsetutkiskelu ja itsetuntemus, tahto, motivaatio, into, tietoisuus, itsevarma, itsenäinen ajattelu, alaistaidot, päämäärätietoisuus sekä kyky ottaa palautetta vastaan. Itsensä johtamisen teemaan kytkeytyy läheisesti myös osaamisen kehittäminen, joka tässä aineistossa oli liitetty itsensä kehittämiseen.
”2030-luvun työntekijä; en osaa sanoa millainen hänen pitäisi olla? Riippuu, millainen yhteiskunta meillä on silloin. Jos kutakuinkin nykyisenlainen, niin ”hyvä” työntekijä on omilla aivoillaan ajatteleva, verbaalisesti lahjakas, rajapinnoilla rohkea, vähempiosaisten puolustaja. Osaa ennaltaehkäistä, puuttua varhain mutta myös hoitaa ja antaa jo pulassa olevalle palvelua. ”
Moniammatillisen yhteistyöosaaminen nähtiin keskeisenä osaamisena, jossa korostuivat moniammatillisuus, rajapintaosaaminen, yhteistyö, tiimityö sekä tiimityötaidot. Alateemoina nousivat teemat kuten moniammatillinen yhteistyö, ymmärrys muista ammateista, asiakasosallisuus, asiakaslähtöisyys, oman osaamisen hahmottaminen sekä jaettu asiakkuus. Verkostotyö sekä organisaatio-osaaminen olivat vahvasti läsnä. Esimerkkinä voi nostaa seuraavan lausahduksen:
”Esimerkiksi potilasryhmä, mikä tarvitsee lastensuojelun tukea ja lastenpsykiatrian ja kuinka kommunikaationvalmiudet näiden välillä kehittyy, niin ettei lapsi/asiakas “jää väliin”. Perhe /asiakas mukaan työhön.”
Vuorovaikutusosaamiseen samoin kuin asenne- ja arvojohtamisosaamiseen tuli useita mainintoja seuraavien teemojen kautta kuten vuorovaikutus, vuorovaikutuskyky, tahto, asenteet ja erityisesti rohkeutta peräänkuulutettiin. Alateemoina nousivat esille vuoropuhelu, dialogi, kommunikointikyky, aito kohtaaminen, verbaalinen lahjakkuus, kuuntelutaidot, halu oppia, vastuullisuus, rohkea, pyrkimys hyvään, hauskuus sekä autonomisuus. Lisäksi esille nostettiin työnkehittämisosaamista, jossa peräänkuulutettiin työn merkitystä, itsereflektiota sekä rajatyöosaamista. Ylipäätään ajatusta sitoutumisesta työhön, vastuunottoa kehittämisestä sekä toimivien käytäntöjen rakentamista korostettiin tulevaisuuden osaamisina.
Mitä kaikkea työntekijyysosaaminen on käytännön toimintana tulevaisuudessa?
Voi varmaan todeta aika yksiselitteisesti, että työntekijyysosaaminen on yhä enemmän kykyä työskennellä aktiivisesti ja itsenäisesti. Se on tulevaisuustaitoja, luovaa toimintaa sekä ennakointia että toimimista tilannelähtöisesti. Itsensä ohjaaminen, oman työn johtaminen, verkostoissa toimiminen ja rohkeus toimia nousivat esille. Myös tähän aikaan liittyen työskentely etänä ja itsenäisesti sekä globaalitoiminta tulivat esille työpajojen keskusteluissa.
Yhteenvetona voi todeta, että työelämän osaamisvaatimukset ovat yhä vaativammat liittyen työntekijyyteen. Edellytetään uudenlaista organisaatiokulttuuria sekä osaamisen kehittämistä, joka tukee ja edistää näitä tulevaisuudentaitoja. Erityisesti kyky toimia yli organisaatiorajojen asiakkaiden hyväksi on keskiössä tulevaisuudessa.
Kirjoittaja
Johanna Holvikivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Sotetie-hankkeen päätavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työelämän muutosten edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista jatkuvan oppimisen tiekartan avulla. Työpaketissa 1 kehitetään arviointimenetelmää sote-alan yhteisiin osaamisiin hyödyntämällä Dynamo-ennakointimallia. Sote-alan ammattilaisten tulevaisuuden geneeristen osaamistarpeiden määrittelyyn tietoa kerätään kyselyin, tulevaisuusfoorumityöskentelyin sekä eDelfoi-asiantuntijapaneelin avulla.
Tulevaisuusfoorumeissa prosessoitiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa yhteisten sote-osaamisten tarkempia osaamissisältöjä. Osallistujina kaikkiaan 7 tulevaisuusfoorumissa oli yhteensä 50 sote-alan ammattilaista niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestökentältä. Yhteisiksi keskusteluteemoiksi tulevaisuusfoorumeihin valittiin viisi teemaa: 1. Asiakastyön osaaminen: Millaista ohjaus- ja neuvontaosaamista tarvitaan 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 2. Palveluiden tuottamisen muutososaaminen: Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan digitaalisissa verkossa tarjottavissa ja toteutettavissa palveluissa 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 3. Työn kehittämisosaaminen: Millaista innovaatio-osaamista sote-alan työntekijät tarvitsevat työn tehostamiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 4. Kestävän kehityksen osaaminen: Mitä osaamista tarvitaan kestävän kehityksen toteutumiseksi 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana? 5. Työntekijyys ja yhteistoiminnan osaaminen: Millaista osaamista verkostotyöskentely ja viestiminen vaatii sotelaisilta 2030? Mitä osaaminen olisi käytännön toimintana?