Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista

Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen, eli sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen, muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa näille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sisältöjä työelämässä toimivien sote-ammattilaisten näkökulmasta. He arvioivat sähköisesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmissä yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 6), miten osaamiskuvausten sisällöt vastasivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 35 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa, 51 asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksessa opiskelevaa sekä 10 työelämässä työskentelevää sote-ammattilaista. Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat sote-ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista.

Tässä kolmen blogin sarjan ensimmäisessä osassa kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siitä miten asiakastyöosaamisen sisällöt NQF tasolla 6, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista.

Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan asiakastyöosaaminen koostuu asiakaslähtöisyysosaamisesta, ohjaus- ja neuvonta osaamisesta, palvelujärjestelmäosaamisesta ja lainsäädännön ja etiikan osaamisesta.

Asiakaslähtöisyysosaaminen

Asiakaslähtöisyys on sosiaali- ja terveysalalla ohjaava periaate. Sote-osaamisista juuri asiakaslähtöisyyttä on kuvattu ammattilaisten työn kulmakiveksi yhdessä ammattilaisten palvelujärjestelmäosaamisen kanssa. Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan keskeistä asiakaslähtöisyysosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

• Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen
• Asiakaslähtöisyys palveluprosesseissa
• Asiakaslähtöinen osallistaminen
• Moniammatillinen yhteistyö
• Ammattieettinen toiminta

Viestintä ja vuorovaikutustaitojen osaaminen, niin verkko – kuin lähikontaktissa, nähtiin oleellisena osana käytännön työn asiakaslähtöisyyden toteuttamisessa, kuten eräs sote-ammattilainen kiteytti: Viestintä ja vuorovaikutustaidot kulkevat käsikädessä asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden kanssa. Asiakaslähtöisyydessä pyritään asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen, tavoitteelliseen sekä tasavertaiseen vuorovaikutukseen ja selkeään viestintään. Asiakaslähtöisyysosaamista pidetään asiakkaan voimavaroihin luottavana vuorovaikutusmallina. Vuorovaikutustaitoihin luettiin ammattihenkilön kyky kohdata ja kuulla asiakasta asiakkaan lähtökodista. Hyvä vuorovaikutus on lähtökohta sille, että asiakas motivoituu ja sitoutuu palveluihin omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan, kuten eräs sote-ammattilainen kuvaa: Vuorovaikutusosaamisen taito on kohdata ja kuulla asiakasta, motivoida ja sitouttaa itsehoitoon, sillä tasolla, millä asiakas on valmis toimimaan. Hyvä vuorovaikutus luo myös edellytykset kumppanuuden kehittämiselle ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiselle. Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön muutosten myötä ja lähikontaktien vähentyessä asiakaslähtöisyyden toteutuminen erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä edellyttää ammattilaisilta monipuolisten vuorovaikutustaitojen osaamista. Erilaisten viestintäkanavien lisääntymisen myötä on tärkeää, että viestintä tapahtuu hallitusti ja sovittujen viestintäkanavien kautta. Viestinnässä, sekä asiakkaalle että sisäisesti organisaation työntekijöiden kesken, on tärkeää huomioida organisaation arvot ja strategia. Hyvä tietoturvan ja vaitiolovelvollisuuden noudattaminen palveluntuottajan/sote-ammattilaisen osalta varmistaa asiakkaalle turvallisen asioinnin. Lisäksi informaation tulee olla oikea-aikaista ja selkeä kielistä ja on tärkeää varmistaa, että viestinnän eri osapuolet tulevat ymmärretyiksi.

Asiakaslähtöisyyden toteutuminen palveluprosesseissa edellyttää ammattilaisilta lähtökohtaisesti vankkaa palvelujärjestelmän tuntemista. Sote-ammattilaiset tekevät palvelutarpeen arvioinnin ja suunnittelevat asiakkaan tarpeisiin vastaavan palvelupolun näyttöön ja tutkittuun tietoon sekä osaamiseen perustuen. Palveluprosesseja on tarkasteltava asiakkaan näkökulmasta hänen senhetkiseen elämäntilanteeseensa liittyvänä kokonaisuutena. Palvelut olisi syytä järjestää asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista, ei ainoastaan organisaation toimivuutta ajatellen. Tämä koettiin haasteellisena ja eräs vastaajista kiteytti sen seuraavasti: On tärkeää nostaa asiakas keskiöön. Nyt terveydenhuolto usein toimii organisaatio- ja palvelujärjestelmästä lähtöisin. Palveluprosessien tuottamisessa on myös huomioitava palvelujen kohdentaminen paljon palveluja tarvitseville asiakkaille, ja vastaavasti on tiedettävä, milloin perustason palvelut ovat riittäviä. Tässä ja palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan hyödyntää erilaisia älykkäitä teknisiä ratkaisuja ja data-analytiikkaa, esimerkiksi hyödyntämällä tekoälyä erilaisissa asiakastyytyväisyyskyselyissä.

Sote-ammattilaiset nostivat arvioissaan esiin asiakkaan osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisen käytännön työssä asiakkaan osallistamisen avulla. Osallisuuden vahvistamiseen tarvitaan konkreettisia keinoja työelämään. Tässä voisi korostaa terveyshyötymallia ja asiakkaan todellisista tarpeista nousevaa osallisuutta. Asiakkaan osallistaminen sisältyy palveluprossien kaikkiin vaiheisiin, aina palvelutarpeen arvioimisesta asiakaspalautteen keräämiseen. Se tarkoittaa myös asiakkaan oman asiantuntijuuden ja vastuun korostumista: asiakas tulee (on jo) samalle tasolle tietotaidoissaan, ammattilaisesta tulee valmentaja, joka osallistaa asiakasta aivan uudella tavalla.

Asiakaslähtöisyysosaaminen edellyttää myös moniammatillista yhteistyötä ja ammattilaisen kykyä toimia moniammatillisissa neuvottelutilanteissa. Arvioissa korostuu myös ammattieettinen toiminta. Kaiken asiakaslähtöisen osaamisen perusta on lähtökohtaisesti eettisen arvoperustan, lainsäädännön ja eri näkökulmien huomioiminen. Ammattieettistä toimintaa käytännön työssä kuvatiin seuraavasti: Ammattieettiset kysymykset pohdituttavat usein esimerkiksi kiireen tunnun tai tarkan hoitoprotokollan vuoksi, esim. jos joudutaan perustelemaan asiakkaalle poikkeavaa hoitotilannetta.

Ohjaus- ja neuvontaosaaminen

Sote-ammattilaisten mukaan keskeistä ohjaus- ja neuvontaosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

• Palvelutarpeiden tunnistaminen ja palveluihin ohjaaminen
• Hyvä palvelukokemuksen tuottaminen asiakkaalle
• Palvelut verkkoympäristössä
• Vaikuttavuus ja kustannustietoisuus

Ohjaus- ja neuvontaosaamisen merkitys on korostunut sosiaali- ja terveyspalvelujen laajentuessa ja eriytyessä. Palvelujärjestelmän tunteminen on edellytys hyvälle ohjaus- ja neuvontaosaamiselle. Käytännön työssä ohjaus- ja neuvontaosaamista toteutetaan mm. asiakkaan palvelutarpeiden kartoittamisessa, palveluiden suunnitellussa ja arvioinnissa. Ohjaus- ja neuvontaosaamisen lähtökohta ja edellytys sille, että asiakas voidaan ohjata tarvittaviin palveluihin oikea-aikaisesti, on asiakkaan palvelutarpeiden tunnistaminen. Palvelutarpeiden tunnistamisessa ja palveluihin ohjaamisessa on tärkeää huomioida asiakkaan voimavarat sekä kulttuuriin liittyvät tekijät, jotta voidaan arvioida palvelun ja tuen kokonaistarve. Oikea-aikaisten palveluiden tarjoaminen lisää asiakkaan sitoutumista hoito- ja palvelusuunnitelmaan, mikä myös lisää palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Palveluiden yhä enenevä siirtyminen verkkoympäristöön edellyttää siihen soveltuvaa ohjaus- ja neuvontaosaamista. Sote-ammattilaisen on joko osattava ohjata ja neuvoa asiakasta digitaalisten välineiden käytössä palvelun saamiseksi, tai asiakkaan ohjaus- ja neuvonta voi tapahtua lähtökohtaisesti kokonaan verkkoympäristössä.

Hyvä ohjaus ja neuvontaosaaminen edesauttaa hyvän palvelukokemuksen tuottamista asiakkaalle. Ohjaus- ja neuvontaosaamisessa on keskeistä, että sote-ammattilainen osaa toimia vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa häntä kunnioittaen ja vahvistaen hänen voimavarojaan toteuttamalla työssään dialogisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Sote-ammattilaisten mukaan asiakkaan huomioiminen yksilöllisesti, hyvää ammattietiikkaa noudattaen sekä asiakkaan omien valintojen ja ratkaisujen kunnioittaminen kuuluvat asiakaslähtöiseen ohjaus- ja neuvontaosaamiseen. Sote-ammattilaisen hyvä ohjaus- ja neuvontaosaaminen edellyttää valmiuksia moniammatilliseen ja -alaiseen yhteistyöhön eri sektoreiden (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) sekä asiakkaan läheisten kanssa. Palveluiden asiakaslähtöisyys, asiakkaiden yhdenvertainen asema ja palveluiden hyvä koordinointi ohjaus- ja neuvontaosaamisen avulla mahdollistavat hyvän palvelukokemuksen asiakkaalle. On tärkeää, että asiakas saa kaikki palvelunsa yhdestä paikasta, asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa, palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja palvelut ovat tehokkaita, vaikuttavia ja kustannustehokkaita

Palvelujärjestelmäosaaminen

Sote-ammattilaisten mukaan keskeistä palvelujärjestämäosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

• Tietoa eri palvelutuottajien palveluista
• Verkkoympäristön erityispiirteet
• Työelämäosaamisen kehittäminen
• Palveluiden oikea-aikainen koordinointi
• Palvelutarpeen arviointi
• Kustannustietoisuus

Palvelujärjestelmäosaaminen edellyttää laaja-alaista tietoa palveluista ja palveluverkostosta, esim. kolmannen sektorin ja muiden palvelutuottajien palveluiden tuntemista. Sote-ammattilaisten mukaan tämän osaamisen koetaan täällä hetkellä olevan aika suppeaa. Sote-ammattilaiset tarvitsevat tietoa eri palvelutuottajien palveluista, jotta asiakkaalle voidaan suunnitella ja koordinoida hänen tarpeistaan lähteviä palveluita. Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan moniammatillinen verkostotyöskentely olisi toimiva työtapa perehtyä eri palvelutuottajien palveluihin. Palvelujärjestelmäosaaminen on edellytys hyvälle palveluohjaukselle. Sote-ammattilaisen sanoin: Palvelujärjestelmäosaaminen ja -tuntemus ovat erittäin tärkeä osa ammatillista osaamista ja tarpeellinen osaamisalue, kun mietitään asiakkaan tarpeita vastaavia palveluita ja niiden järjestämistä.

Sote-ammattilaisten arvioissa nostettiin esiin verkkoympäristössä työskentelyn erityispiirteitä, kuten tietosuojaosaaminen ja siihen liittyvien riskien arvioiminen. Verkkoympäristössä työskentelyn olennainen edellytys on ko. organisaation toimiva tekniikka. Käytännön työssä on voitava luottaa sekä tekniikan toimivuuteen ja siihen, että tarvittaessa saa tietoteknistä tukea. Arvioissa korostui myös sote-ammattilaisten tarve kehittää tietosuojaosaamistaan ja sen soveltamista työssä. Se on myös osa työelämäosaamisen kehittämistä. Sote-ammattilaisen mukaan palvelujärjestelmäosaaminen edellyttää aktiivista halua kehittyä ja kehittää tietotaitojaan, jotta pysyy ajan tasalla ja se vaatii myös palveluiden jatkuvaa kehittämistä, jotta voi ohjata asiakkaita oikeisiin palveluihin.

Palveluiden oikea-aikainen koordinointi on osa palvelujärjestelmäosaamista, mutta se koettiin haasteellisena. Sote-ammattilaiset tunnistavat varhaisen tuen merkityksen, mutta se nähdään haasteellisena koska: palvelujärjestelmä on sirpaleinen, joten jotta asiakas löytäisi ja saisi mahdollisuuden oikeanlaiseen palveluun oikeaan aikaan olisi asiakkaan tunnettava palvelujärjestelmä. Arvioissa korostettiin myös ennaltaehkäisevän työn olevan osa palveluiden oikea-aikaista koordinointia. Asiakkaan tarpeiden kartoittaminen ja sopivan palvelun löytäminen asiakkaan lähtökohdista on vaativaa. Voi olla vaikeaa löytää asiakkaan tarpeisiin sopivia palveluita, tai asiakkaan ja ammattilaisen käsitykset palvelun tai hoidon tarpeesta eriävät, mikä voi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen.

Asiakas saa palveluita palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja sote-ammattilaisten mukaan siihen tarvitaan aikaa sekä tietoa eri palveluista, eli hyvää palvelujärjestelmäosaamista. Sote-ammattilaiset korostivat myös, että pelkästään palvelutarpeen arviointi, siihen käytetty aika ja tieto eri palveluista ei riitä, sillä hyvään palvelujärjestelmäosaamiseen sisältyy myös kustannustietoisuus. Palveluiden sisällön tuntemus on kustannustehokasta – jotta voidaan nähdä mitä oikeasti tarvitaan, mikä on päällekkäistä, mikä ei ole. Kustannustietoisuus tarkoittaa palveluiden priorisointia, tietoa olemassa olevista resursseista ja palveluiden sisällön tuntemista.

Lainsäädäntö- ja etiikkaosaaminen

Sote-alalla lainsäädäntö ja etiikkaosaaminen toimii perustana asiakastyöskentelylle. Sote-ammattilaisten mukaan keskeisiä lainsäädännön ja etiikan osaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

• Osaamisen kehittäminen
• Lainsäädännön tulkinta ja soveltaminen
• Tietosuojaosaaminen
• Eettinen päätöksenteko

Sote-ammattilaiset nostivat arvioissaan esiin, että lainsäädäntö ja etiikkaosaaminen käytännön työssä edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, eli koulutusta ja uutta tietoa lakien ja etiikan soveltamisesta käytännön työhön: Omaa työtä säätelevän lainsäädännön tunteminen on kaikessa työssä keskeinen teoreettinen lähtökohta, jopa arvo. Mutta se ei nykyään enää riitä, pitää osata myös tulkita ja perehtyä erilaisiin lain tulkintoihin. Osaamisen kehittäminen ei pidä sisällään ainoastaan koulutusta ja tiedon lisäämistä, se edellyttää myös aikaa ja mahdollisuutta reflektoida lainsäädäntöön ja etiikkaan liittyviä asioita säännöllisesti esimerkiksi oman työyhteisön kokouksissa. Sote-ammattilaiset toivoivat käytännön työssä yhä enemmän keskustelua ja pohdintaa siitä, miten lainsäädäntöä ja etiikkaa sovelletaan käytännössä: Miten työssäni toteutan asiakkaan itsemääräämisoikeutta, samanarvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja toimiiko koko työyhteisö samalla tavalla?

Lainsäädännön tulkinta ja soveltaminen herätti erilaisia ajatuksia. Lainsäädännön ja etiikan osaamiseen kuuluu valinnanvapauden merkityksen ymmärtäminen sekä tieto asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lainsäädännön tulkinta ja soveltaminen koetaan haasteeksi varsinkin silloin, kun niihin sisältyy tulkinnanvaraa, jolloin myös sote-ammattilaisen henkilökohtaiset arvot voivat vaikuttaa ratkaisuun. Käytännön työssä keskenään samanarvoiset lait aiheuttavat välillä konflikteja, jolloin vastuu toiminnan linjaamisesta jää ammattilaiselle. Tämä aiheuttaa käytännön työssä ristiriitoja lainsäädännön ja etiikan tulkinnassa ja päätöksenteossa. Sote-ammattilaiset pohtivat arvioissaan myös eettisen päätöksenteon haasteita. Arvioissa nousi esiin mm. pohdintaa siitä, miten sosiaali- ja terveysalan eettiset ohjeet sopivat omaan henkilökohtaiseen normikoodistoon. Omaa työtä ja tekemistä pitää pystyä perustelemaan ja arvioimaan kriittisesti sekä lainsäädännön että eettisyyden näkökulmasta, ja ne voivat joskus olla keskenään ristiriidassa. Asiakastyössä pitäisi olla aikaa perustella asiakkaalle päätöksiä ja sote-ammattilainen kohtaa usein eettisen dilemman siinä, miten määritellään ja kuka määrittelee asiakkaan tai potilaan hyvän hoidon. Sote-ammattilaiset toteavat, että epäselvyydet voivat johtaa jopa lain rikkomiseen, mikä nakertaa asiakkaan luottamusta järjestelmään.

Sote-ammattilaisten vastauksissa korostui tietosuojaosaaminen tietoturvallisen työn perustana. Tietosuojaosaaminen tulee korostumaan yhä enemmän, ja toimii yhtenä perustana turvallisen työn tekemiselle ja potilasturvallisuudelle. Haasteena esitettiin tietosuojaosaamisen päivittäminen ja sen pitäminen ajankohtaisella tasolla nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä

Kooste

Asiakastyöosaaminen on geneerinen osaamisalue, mikä koskee kaikkien ammattialojen yhteistä sote-osaamista. Sote-ammattilaiset nostivat arvioissaan asiakastyöosaamisesta esiin neljä edellä kuvattua osa-aluetta (asiakaslähtöisyysosaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen ja lainsäädäntö- ja etiikkaosaaminen).

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristön muutokset, mm. palvelujärjestelmän uudistamisen tarpeet ja teknologian ja digitalisaation nopea kehittyminen, nivoutuvat kaikkiin asiakastyön osaamisalueisiin ja niihin liittyviin (tulevaisuuden) osaamistarpeisiin. Palveluiden digitalisoinnin tavoitteena on kehittää helppokäyttöisiä asiakaslähtöisiä palveluita, jotka toimivat turvallisesti ja tehokkaasti. Palveluiden yhä enenevä siirtyminen verkkoympäristöön edellyttää sote-ammattilaisilta uudenlaista osaamista. Verkkoympäristössä tarvitaan siihen soveltuvaa ohjaus- ja neuvontaosaamista. Lähikontaktien vähentyessä tarvitaan uusia konkreettisia menetelmiä asiakaslähtöisyyden toteuttamiselle, mm. uutta ja erilaista viestintä- ja vuorovaikutusosaamista. Verkkoympäristössä toimiminen edellyttää sote-ammattilaisilta myös perusteellista tietosuojaosaamista tietoturvallisen työn perustana.

Palvelujärjestelmäosaaminen edellyttää laajaa tietoa eri palveluntuottajista ja palveluverkostosta. Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan tämä osaaminen on suppeaa. Palveluiden oikea-aikainen koordinointi on osa palvelujärjestelmäosaamista, mutta se ja varhaisen tuen toteutuminen asiakkaalle koetaan haasteellisena palvelujärjestelmän sirpaleisuuden vuoksi. Palvelujärjestelmän toiminnan painopistettä olisi siirrettävä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan, minkä sote-ammattilaiset hyvin arvioissaan tunnistavat, mutta kokevat että järjestelmä ei tällä hetkellä tue sitä. Tämä vaikeuttaa asiakkaan turvallisten ja laadukkaiden palveluiden saatavuutta. Sote-alalla korostuvat väistämättä kasvu- ja tuottavuustavoitteet, mikä edellyttää muutosta myös osaamistarpeissa. Kustannustietoisuus nostettiin arvioinneissa esiin tärkeänä osaamisena.

Lainsäädännön ja etiikan osaaminen on sote-alan ydinosaamista. Se vaatii sote-alan ammattilaisten arvioiden mukaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä, eli koulutusta ja uutta tietoa lakien ja etiikan soveltamisesta käytännön työhön, sekä aikaa ja mahdollisuutta reflektoida niitä omassa työyhteisössä osaamisen vahvistamiseksi.
Osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamisen lisäksi on kiinnitettävä myös organisaatioiden mahdollistaviin rakenteisiin. Sote-ammattilaisten arvioista käy ilmi, että olemassa olevat (organisaation ja palvelujärjestelmän) rakenteet eivät aina mahdollista työn tekemistä ammattilaisen osaamista vastaavalla tavalla.

SOTETIE hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Kirjoittajat

Arla Cederberg, VM, lehtori, Arcada Ammattikorkeakoulu
Ann Backman, VM, projektitutkija, Novia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 10.3.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 10.3.2021]
Opetus- ja kulttuuriministeriö (24/2019). Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:24. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263–650-8 [Viitattu 10.3.2021]
Laanterä, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehittää 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 10.3.2021].