Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa näille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sisältöjä työelämässä toimivien sote-ammattilaisten näkökulmasta. He arvioivat sähköisesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmissä yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 6), miten osaamiskuvausten sisällöt vastasivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 35 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa, 51 asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksessa opiskelevaa sekä 10 työelämässä työskentelevää sote-ammattilaista.

Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista.

Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siitä, miten palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sisällöt, NQF tasolla 6, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Palveluiden ja työn kehittämisosaaminen sisältää tutkimus- ja kehittämisosaamisen, robotiikka ja digitalisaatio-osaamisen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisen, kestävän kehityksen osaamisen ja viestintäosaamisen (kuvio 2).

Kuvio 2. Geneerinen osaaminen – Palveluiden ja työn kehittämisosaamisen kokonaisuus (Kangasniemi ym. 2018)

Palveluiden ja työn kehittämisosaamiseen liittyvät viisi osaamiskokonaisuutta edellyttävät sote-ammattilaisilta sitä, että he tuottavat sekä käsittelevät tietoa ja asioita yhdessä. Yhteistyöhön perustuvassa kriittisessä keskustelussa sitoudutaan kehittävään ongelmanratkaisuun ja työn uudistamiseen. Oppimisen merkityksiä muodostavan opiskeluorientaation omaksunut sote-ammattilainen ymmärtää myös asian syvällisen merkityksen ja pystyy kriittiseen palveluiden ja työn kehittämiseen. Oppimisen ja kehittämisen yhteisöllinen luonne on keskeinen menetelmä sote-ammattilaisen perspektiivin (ymmärryksen) muutoksessa ja osaamisen kehittymisessä kohti asiantuntijuutta. Uuden ymmärryksen soveltaminen ilmenee oman toiminnan kyseenalaistamisena ja toimintatapojen muutoksina. On tärkeää havaita, että sote-ammattien sisäisten tekijöiden lisäksi useat ulkoiset toimintaympäristön muutosten aiheuttavat osaamisen kehittämistarpeita.

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on työelämän perusta, jossa sote-ammattilaisten mukaan keskeistä olivat seuraavat asiakokonaisuudet:

  • Uuden tiedon saatavuus, sen kriittinen soveltaminen ja viestiminen
  • Tk-osaamistarpeen tunnistaminen ja kehittäminen
  • Tk-toiminta päätöksenteon tukena

Tk-toiminnan keskiössä on työelämäyhteistyön vahvistaminen, mikä on perinteisesti muotoutunut tiettyjen asiateemojen ympärille ja erilaisten yhteisöjen varaan. Muutokseen pyrkivässä tk-toiminnassa on tärkeää uuden tiedon saatavuus ja sen kriittinen soveltaminen. Muutoksessa oleva työelämä ja muuttuva osaaminen edellyttävät sote-ammattilaiselta viestintäosaamista. On tärkeää osata viestiä osaamisen lisäksi uudesta tiedosta, mikä vahvistaa myös näyttöön perustuvan toiminnan implementointia. Uusi tieto ja sen kriittinen käsittely ovat asiantuntijuuteen kuuluvaa osaamista.

Kun sote-ammattilainen ymmärtää kehittämisen kohteena olevan asian, sen kontekstin, moninaisen tiedon sekä sen viestimisen tärkeyden, niin tk-osaaminen kehittyy. Tk-osaamistarpeen ja sen kehittämisen sote-ammattilaiset tunnistavat huonosti. Vastaaja totesi, että palvelukehitystä ei korosteta työelämässä, sekä vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja huono johtaminen saattavat kitkeä hyviä ideoita. Osaamisen tunnistaminen mahdollistaa sen, että henkilöstön osaaminen kumuloituu ja välittyy uusiin tutkimuksiin, kehittämistoimiin ja innovaatioihin.

TK-toiminta vahvistaa sote-ammattilaisen päätöksenteon tietoperustaa esimerkiksi asiakkaan ja potilaan terveyttä koskevissa asioissa ja tukee näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämistä sote-palvelujen ja tk:n kehittämisessä. Asiantuntijatehtävän tulee perustua päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Juuri hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat päätöksentekoon sote-palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen

Kun sote-alan ammattilaiset tarkastelivat robotiikan ja digitalisaation osaamiskuvausten sisältöjä työelämäosaamisen näkökulmasta, he nostivat esiin seuraavia asioita:

  • Robotiikka ja digitalisaatio on jo osa ihmisen arkea ja työtä
  • Teknologialla kyetään vastaamaan palvelujen saavutettavuuteen ja asiakkaan palvelutarpeisiin sekä -ohjaukseen
  • Digitaalisten alustojen ja ohjelmistojen käyttö liittyy keskeisesti arjen työhön ja henkilöstöjohtamiseen
  • Digitaalisuus tukee tiedolla johtamista
  • Teknologian ja digitaalisten palvelujen käyttö edellyttää osaamisen kehittämistä ja varmistamista
  • Tietoturva- ja suoja ovat tärkeä osa sote-ammattilaisen osaamista
  • Asiakaslähtöisyyden ja eettisten periaatteiden on toteuduttava digitaalisissa palveluissa
  • Kehittämisyhteistyönä syntyvät parhaat teknologiset ratkaisut

Teknologiaosaaminen on yksi keskeinen osaamisen megatrendi. Digitaalisuus on vahvasti osana niin ihmisen arkea kuin työtä. Sosiaali- ja terveysalalla on jo käytössä erilaisia sähköisiä järjestelmiä, mobiilisovelluksia ja etävastaanottoja. Näiden määrä yleistyy lisäten osaamisen kehittämisen tarvetta.

Tulevaisuudessa palvelut tuotetaan enenevässä määrin etäpalveluina, mikä luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa sote palveluja. Samalla on kyettävä vastaamaan palvelujen saavutettavuuteen ja asiakkaan palvelutarpeisiin sekä -ohjaukseen. Etäpalvelujen käyttö on hallittava ja asiakkaita on osattava ohjata palvelujen käytössä samoin kuin arvioida heidän valmiuksiaan käyttää teknologiaa. Etäpalvelut on toteutettava siten, että yksilön eheys, ihmisarvo ja itsenäisyys säilyvät. Asiakkaan valinnanvapautta on osattava tukea, jotta hän osaa valita itselleen sopivat palvelumuodot. Vastauksissa nostetaan esille myös työntekijän digi-palvelujen käyttöön liittyvät asenteet ja kiinnostus sekä niiden heijastuminen asiakkaan ohjaustilanteeseen. Etäpalvelujen etuna pidetään sitä, että ne madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä sote-alan ammattilaisiin. Toiseksi ne mahdollistavat palvelujen saatavuuden tasavertaisesti kaikille esimerkiksi niille, jotka asuvat etäällä palveluista.

Digitaalisten alustojen ja ohjelmistojen käytön osaaminen on tärkeä osa arjen työtä ja henkilöstöjohtamista. Esimerkiksi seuraavien sähköisten järjestelmien käytön osaaminen ja niistä saatava tieto koetaan tärkeänä: e-reseptit, omakanta, sähköiset kuvantamis- ja laboratoriotulokset. Digitaalisten palvelujen käytön osaaminen vapauttaa ja auttaa kohdentamaan rajallisia henkilöstöresursseja esimerkiksi ennaltaehkäisevään työhön ja itsehoitoon. Kun kaikki käyttävät samoja järjestelmiä sekä ohjelmia ja tieto on yhteisesti käytössä, se edistää moniammatillista yhteistyötä. Tiedolla johtamisen näkökulmasta keskeistä on tiedon jakaminen ja saavutettavuus, mutta ennen kaikkea tiedon oikea tulkinta – ja hyödyntämisosaaminen päätöksenteon tukena.

Osaamisen kehittämistä ja varmistamista pidetään teknologian ja digitaalisten palvelujen käytön edellytyksenä. Koulutusta ja perehdytystä erilaisten etäpalvelujen käyttöön tarvitaan siksi, että osataan tunnistaa asiakkaan hoidon tarve, ohjata asiakasta hänen tarpeidensa mukaisesti ja arvioida hoidon toteutumista. Digitaaliset palvelut vaativat sote-ammattilaisilta yhä monipuolisempaa kommunikaatio- ja viestintäosaamista ja kykyä toimia etä-hoitosuhteessa.

Tietosuoja ja -turva ovat läsnä sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä. Vaikka digitaalisuus vähentää paperisen tiedon käyttöä, liittyy digitaaliseen tiedon käsittelyyn riskejä. Nämä on tunnistettava ja tiedettävä. Eräs vastaaja toteaa, että tietosuojan tärkeyttä ei aina muisteta hoitotyössä mm. paperiset muistilaput ja listat. Tietosuoja ja -turvaosaamisesta ei puhuta liikaa, minkä ovat osoittaneet viime aikaiset tapahtumat, joissa asiakastietoja on vuotanut julkisuuteen. Tietoturva ja -suojaan liittyvien asioiden sisäistäminen ja osaaminen ovat sosiaali- ja terveysalan työntekijän osaamista.

Asiakaslähtöisyyden ja eettisyyden toteutuminen digitaalisissa palveluissa kulkevat käsi kädessä. Asiakkaat ovat aikaisempaa valveutuneempia saatavilla olevista palveluista. Asiakkaat vaativat palveluja. He tietävät, mitkä ovat heidän oikeutensa, ja mitä palveluja heille kuuluu. Asiakas on kohdattava oman elämänsä ja tilanteensa asiantuntijana. Hänelle on osattava kertoa oikeaa ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Asiakasta on myös tuettava ja ohjattava tasavertaisesti palvelujen valinnassa. Asiakaslähtöisen työskentelyn ja eettisten periaatteiden toteutuminen digitaalisissa palveluissa edellyttää osaamista, mutta samalla myös avointa keskustelua.

Sote-ammattilaisten ja digiosaajien kehittämisyhteistyönä syntyvät parhaat teknologiset ratkaisut. Kehittämisyhteistyön tulee olla suunnitelmallista ja perustua jatkuvalle arvioinnille. Tämä tarkoittaa sitä, että palautetta kerätään ja hyödynnetään kehittämistyön aikana. Uusien innovaatioiden kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja suunnitelmallista, toteaa eräs vastaaja.

Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen

Sote-ammattilaiset korostivat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisessa

  • Palvelujen laatua ja kustannustietoisuutta
  • Palvelujen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä

Palvelujen laadun ja kustannustietoisuuden tehostaminen on välttämätön toimenpide nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen sote-ammattilainen on vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeasta käytöstä, mikä on osa ammattilaisen työn vastuuta. Sote-ammattilaisten mukaan laatu- ja kustannustietoisuus tulee sisällyttää alan koulutukseen ja yhdeksi päätöksenteon perustaksi. Sote-palvelujen tavoitteena ei ole tuottaa terveyttä ja hyvinvointia mahdollisimman halvalla välittämättä laadusta. Kun tavoitellaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta, ei silloin potilaan/asiakkaan palvelun laatu saa heiketä. Jokaisen sote-ammattilaisen on tunnettava työnsä laatukriteerit, jotta hän osaa arvioida työnsä laatua ja sen vaikuttavuutta.

Sote-ammattilaiset tarvitsevat sote-palvelujen vaikuttavuuden ja hyödyllisyyden arviointiin liittyvää osaamista. Tuloksissa korostui palvelujen vaikuttavuus ja hyödyllisyys, mikä liittyi siihen, että työntekijät halusivat arvioida työnsä merkitystä. On tärkeää tietää, ovatko palvelut olleet vaikuttavia ja hyödyllisiä myös asiakkaan ja potilaan näkökulmasta. Tulevaisuudessa sote-ammattilaisen pitää pystyä ymmärtämään ja arvioimaan sote-palvelujen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä oman toimintansa perustana. Hänen on osattava tunnistaa asiantuntijuutensa vaikutus asiakkaan ja potilaan palvelun tuottamisessa, arvioida osaamistaan ja työnsä tuloksia sekä taloudellisia vaikutuksia. Siksi laatu- ja vaikuttavuusmittarit sekä niiden käytön osaaminen tulee olla ammattilaisen työssä jo ns. arkipäivää.

Kestävän kehityksen osaaminen

Sote-ammattilaiset nostivat esiin seuraavia asioita kestävän kehityksen osaamiskuvausten sisällöistä:

  • Fyysinen, psyykkinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävän kehityksen mukainen toiminta
  • Digitaalisuus, työn suunnittelu ja toteutus ovat kestävän kehityksen toteutumisen keskiössä
  • Kestävään kehityksen mukaiseen toimintaan sitoutuminen vaihtelee sote-ammattilaisten keskuudessa

Vastaajien mielestä fyysisen, psyykkisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen mukainen toiminta on mahdollista sosiaali- ja terveysalalla. Eräs vastaajista toteaa, että nyky-yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia kestävän kehityksen toteuttamiseen. Digitaalisuus, työn suunnittelu ja toteutus ovat kestävään kehitykseen toteutumisen keskiössä. Tiedon siirtyessä sähköiseen muotoon vähentyy paperin käyttö. Työtä on mahdollista tehdä etätyönä ja -palveluna. Kun liikkumiseen ei kulu työaikaa, jää asiakastyöhön ja muuhun työhön yhä enemmän aikaa. Liikkumisesta aiheutuvat päästöt vähenevät, jos työmatkat vähenevät ja niihin on mahdollista käyttää julkisen liikenteen palveluja. Myös kierrätysosaamisen tärkeys ja hallinta koetaan tärkeänä sote-alalla. Kaikkea työtä ei kuitenkaan ole mahdollista tai edes tarpeellista toteuttaa etätyönä ja -palveluna. Kestävän kehityksen toteutuminen vaatii hyvää työn suunnitteluosaamista ja yhteistyötä eri hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Hyvällä suunnittelulla vältetään työn päällekkäisyyttä ja työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta.

Kestävän kehityksen merkitystä ei vielä täysin tiedosteta sote-ammattilaisten keskuudessa, joten sitoutuminen sen edellyttämään toimintaan vaihtelee. Eräs vastaajista toteaa: Kokonaisuudessaan kestävää kehitystä tehdään, mutta sen merkitystä tähän hetkeen ja tulevaisuuteen ei tiedosteta. Kestävän kehityksen osaaminen ja sen toteutuminen ovat jokaisen sote-ammattilaisen vastuulla. Tätä kuvaa hyvin toinen vastaus: Tätä kohti työelämä on menossa, mutta kestävän kehityksen toteutumista on edistettävä omalla työllään. Kolmannen vastaajan mielestä käytäntö ja teoria eivät kohtaa toisiaan. Koko työyhteisön onkin sitouduttava kestävän kehityksen toteuttamiseen sen kaikilla osa-alueilla ja noudatettava sitä tukevia toimintaohjeita. Koulutus ja perehdyttäminen koetaan menetelminä sitouttaa työyhteisö kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Viestintäosaaminen

Kun arvioitiin viestintäosaamista, tuloksissa saatiin kolme asiakokonaisuutta:

  • Ammatillinen ja yksityinen viestintä
  • Viestin laatutekijät
  • Viestintäkanavien moninaisuus

Viestinnän merkitys korostuu yhteiskunnan eri tasoilla, minkä seurauksena eri ammateissa on hallittava yhä monipuolisemmin viestintään liittyviä asioita. Viestintäosaaminen liittyy jokaisen sote-ammattilaisen työhön, mikä ei rajoitu vain työn puhe- ja kirjoitusviestintään, vaan sen lisäksi on hallittava viestintä sosiaalisessa mediassa. Sote-ammattilaisen on erotettava ammatillinen ja yksityinen viestintä. Eräs vastaaja toteaakin, että yksityisen ja ammatillisen viestinnän rajat ovat yksilötasolla jossain määrin huolestuttavasti hämärtyneet. Koska hyvät viestintäkäytännöt unohtuvat helposti, tarvitaan selkeät säännöt siihen, missä viestintäkanavissa ammattilainen voi viestiä vapaasti yksityishenkilönä, ja mitkä viestintäkanavat on suunnattu ammatilliseen viestintään.

Kun teknologiavälitteisen viestinnän määrä yleistyy ja viestintä toteutuu yhä monimuotoisemmissa ympäristöissä, tarvitaan myös viestintäosaamista kuvaavat laatutekijät. Tarvitaan tietoa siitä, minkälaista viestintäosaamista työelämässä tarvitaan. Yhtenä laatutekijänä korostuu ihmisten välinen viestintä ja ihmissuhdeosaaminen, joka sisältää viestintäsuhteen luomisen, ylläpidon ja päättämiseen. Sote-ammattilaiset korostivat tässä yhteydessä tunteiden ja nonverbaalisten viestien merkitystä. Lisäksi, minkälaisen kuvan työntekijänä itsestä, työkaverina, organisaation edustajana välittää, on tärkeä laatutekijä vastaajan mielestä. Erikseen korostui myös puhumisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen taito, joka mahdollistaa selkeän, ymmärrettävän ja kohdennetun viestinnän. Viestinnässä ei voi käyttää omia lyhenteitä ja kielioppitaitojen puute aiheuttaa väärinymmärryksiä, toteaa sote-ammattilainen.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja tiedon määrä lisäävät tarvetta tilanteeseen sopivien viestintäkanavien käytölle. Viestintäkanavien moninaisuus eli niiden määrä lisää hämmennystä, mutta myös epätietoisuutta niiden käyttötarkoituksesta ja hyödynnettävyydestä. On tärkeää yhdenmukaistaa viestintäkanavien käyttäminen eri ammattiryhmien välillä, jotta tavoitettavuus olisi hyvä, toteaa vastaaja. Viestintäosaamista pidetään tärkeänä, koska asiakkaiden palvelut monipuolistuvat ja sote-ammattilaisen tulee pystyä viestimään asiakkaiden kanssa lähitapaamisten lisäksi erilaisilla digitaalisilla välineillä.

Digitaalisten viestintäkanavien moninaisuus haastaa sote-ammattilaisen viestintäosaamisen usealla eri tasolla. Viestintäkanavat, salassapito- ja tietosuoja-asetukset muuttuvat, joten työntekijöillä on oltava riittävästi tietoa lainsäädännöstä ja viestintään liittyvistä ammatillisista ohjeistuksista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilaratkaisujen osittainen avokonttorimaisuus on saanut sote-ammattilaisen pohtimaan, miten viestiä yksityisesti esim. potilastietoja raportoitaessa. Yksittäisten ammattilaisten ja organisaatioiden on osattava oikea-aikainen, tietoperustainen ja luotettava viestiminen.

Kooste sote-ammattilaisten palveluiden työn kehittämisosaamisen arvioista

Sote-ammattilaisten palveluiden ja työn kehittämisosaamisen perustan muodostavat edm. viisi eri osaamisen ulottuvuutta. Jotta tulevaisuuden osaamisen muutostarpeisiin pystytään vastaamaan, edellyttää se muun muassa kouluttajien ja työelämän tiivistä yhteistyötä. Tarvitaan rakenteiden lisäksi muutosta jokaisen sote-ammattilaisten, asiakkaan/potilaan ja toimijan asenteissa sekä ajattelussa. Vastuu siitä, että voidaan järjestää ja tarjota laadukkaita sote- palveluja, on jokaisella. Vakiintuneet roolit sote-palveluissa muuttavat muotoaan. Johtajat ja lähijohtajat mahdollistavat sekä valmentavat työntekijöitä vastaavasti kun sote-työntekijät ovat aktiivisia, kriittisiä ja itseohjautuvia. Asiakkaat ja potilaat ovat tasavertaisia toimijoita elämänsä parhaimpina asiantuntijoina.

Sote-alalla useat eri toiminnot, kuten tk-toiminta, ovat hajanaisesti organisoija. Tämä hidastaa sote-ammattilaisia muutoksiin, asioihin ja tuloksiin sitoutumisessa sekä muutosten työelämään vakiinnuttamisessa. Asian tekee hankalaksi se, että vain yhtä sote-ammattilaisen osaamisen ulottuvuutta kehittämällä, ei ratkaista tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Muutosten kompleksisuus vaatii tarkastelemaan osaamista moninaisena käsitteenä ja asiakokonaisuutena. Esimerkiksi viestintäosaaminen edellyttää lähes poikkeuksetta muun osaamisen samanaikaisen kehittämisen. Viestintäosaaminen mainittiin kaikissa palveluiden ja työn kehittämisosaamisen eri ulottuvuuksissa tärkeänä kehitettävänä osaamisena. Samoin kuin kestävän kehityksen osaamista ei voida tarkastella erillään robotiikka ja digitalisaatio-osaamisesta.

Todellisten työelämää muuttavien kehittämistoimien eteenpäin luotsaaminen edellyttää, että sote-organisaatioissa keskitytään samanaikaisesti usean eri asian kehittämiseen ja käyttöönottoon eli tarvitaan ns. yhdyspintakehittämistä (Laaksonen ym. 2020). Näin voidaan varmistaa laadukas potilas/asiakas työ, unohtamatta kestävän kehityksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, robotiikan ja digitalisaation, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuuden tai viestintää tukevan parhaan tiedon mukaista osaamisen kehittämistä sekä toimintaa.

Sote-ammattilaisten arviot palvelujen ja työn kehittämisosaamisesta on tiivistetty liitteessä olevaan taulukkoon 1.

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Kirjoittajat
Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Kajaanin Ammattikorkeakoulu
Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet
Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sanoma Pro Oy. Helsinki.
Laanterä, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehittää 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]

TAULUKKO 1. Sote-ammattilaisten arviointi palveluiden ja työn kehittämisosaamisen kompetensseista
Sote-ammattilaisten arvioita sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työn kehittämisosaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.