Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa näille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sisältöjä työelämässä toimivien sote-ammattilaisten näkökulmasta. He arvioivat sähköisesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmissä yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 6), miten osaamiskuvausten sisällöt vastasivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 35 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa, 51 asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksessa opiskelevaa sekä 10 työelämässä työskentelevää sote-ammattilaista.

Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista.

Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siitä, miten työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen sisällöt, NQF tasolla 6, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen sisältää työntekijyysosaamisen ja monialaisen yhteistoiminnan (kuvio 2).

Kuvio 2. Geneerinen osaaminen – Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä edellyttävät kaikilta sote-ammattilaisilta työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamista. Työelämän muutos vaatii uudenlaisia taitoja hallita ja tehdä asioita henkilökohtaisella tasolla, organisaatiotasolla sekä yksiköiden että organisaatioiden välisellä tasolla.

Työntekijyysosaaminen

Työntekijyysosaamisella tarkoitetaan työntekijän kykyä kehittää osaamistaan, sen arviointia, suunnittelua ja kehittämistä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Sote-ammattilaisten mukaan tässä olivat keskeisiä seuraavat asiakokonaisuudet:

  • Ammatillinen itsetunto
  • Urakehitys
  • Verkostotyö
  • Osaamisen arviointi, suunnittelu ja kehittäminen
  • Muutososaaminen
  • Itsensä johtaminen
  • Työyhteisön johtajuus

Työntekijyysosaaminen kokonaisuudessaan koetiin yhdeksi keskeisimmistä ammatilliseen itsetuntoon vaikuttavista tekijöistä. Vaikka se koettiin tärkeäksi, niin siihen käytettävän ajan riittämättömyys koettiin haasteena. Mainittiin, että työelämä kehittyisi vahvan työntekijäosaamisen avulla, mutta siihen ei ole aikaa. Työntekijyysosaamisen arvioitiin jäävän osittain jopa piiloon nykyisen hektisen työelämän vuoksi. Sote-ammattilaisten arvion perusteella työntekijyysosaamista kuvaavina tekijöinä tulivat ensisijaisesti esille urakehitys, työyhteisön johtaminen ja verkostotyö.

Urakehitykseen vaikuttaminen koettiin tärkeäksi oman työhyvinvoinnin kannalta. Työuraa ei koeta enää lineaarisesti etenevänä, vaan vastuu omasta urasta on siirtynyt työntekijälle itselleen. Työhön sitoutumisen koettiin lisääntyvän, mikäli työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä. Haasteena koettiin se, että mittarit ja osaamiskartoitukset uralla kehittymiseen puuttuvat, ja oman osaamisen markkinointi on vierasta. Moniammatillisessa toimintakulttuurissa verkostotyön koettiin mahdollistavan raja-aitojen kaatamisen. Mikäli organisaatioiden toimintakulttuurit edistäisivät erilaisten työyhteisöjen ja verkostojen yhteistä toimintaa, ne samalla tukisivat työntekijöiden itseohjautuvuutta omassa työssään.

Arvioina siihen, mitkä työntekijyysosaamisen sisällöt korostuivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä, mainittiin osaamisen arviointi, suunnittelu ja kehittäminen, työyhteisön johtajuus ja muutososaaminen sekä itsensä johtaminen. Saaduissa arvioissa mainittiin, että osaamisen arviointi, suunnittelu ja kehittäminen on erittäin tärkeää, mutta asiaa ei arvioissa avattu sen enempää. Asiaa voidaan tarkastella yksilön näkökulmasta osaamiseen ja urakehitykseen liittyvänä asiana, mutta työyhteisön näkökulmasta sitä voidaan tarkastella myös toiminnan arviointina, suunnitteluna ja kehittämisenä organisaation määrittämien arvojen ja asenteiden mukaisesti. Muutososaamisen tärkeyttä perusteltiin toimintaympäristön tämänhetkisistä muutoksista käsin sekä muutosjoustavan työotteen näkökulmasta. Muutoksen hallintaa edistävät taidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen sekä tiedon arviointitaidot lisäävätkin tulevaisuudessa merkitystään.

Organisaatiotason tehtäväksi nähtiin osaltaan myös työntekijöiden muutososaamisen tukeminen. Itsensä johtaminen korostui arvioiden mukaan juuri muutostilanteissa. Eräänä keinona omaan työhön vaikuttamisessa koettiin henkilökohtaisten kouluttautumismahdollisuuksien selvittäminen. Työyhteisön johtajuuden yhteydessä mainittiin johtajuusosaamisen tarve, palkitsemisen tarve, mentoroinnin sekä työnohjauksen lisäämisen tarve. Johtajuus koettiin erittäin tärkeänä. Organisaation johtaminen vaikuttaa saadun arvion mukaan työntekijyysosaamisen esille tuloon joko tukien tai estäen sen kehittymistä. Työntekijän yksilöllinen osaaminen tulee vähän esille, mikäli johtaminen on liian hierarkkista. Työelämän arvioissa kysyttiin perustellusti, kuka johtaa verkostotyötä? Osaamisen ennakointifoorumin tulosten mukaan esimiesten rooli muuttuukin tulevaisuudessa yhä enemmän kohti verkostojohtamista ja virtuaalista johtamista.

Työelämän edustajilta saadun arvion perusteella työntekijyysosaamisen sisällöt vastasivat työelämässä tarvittavaa osaamista. Kiireisen työelämän koettiin vievän aikaa oman osaamisen hyödyntämisestä. Toisaalta työhyvinvointia lisäisi se, mikäli työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä jollakin tavalla. Muutososaamisen, itsensä johtamisen ja työyhteisön johtamisen merkitys korostuivat palautteissa.

Monialainen yhteistoiminta

Monialaisen yhteistoiminnan tavoitteena on yhdistää eri alojen asiantuntijuutta asiakkaiden parhaaksi. Sote-ammattilaisten mukaan keskeistä monialaisessa yhteistoimintaosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

  • Monialainen yhteistyö
  • Yhdyspintatyöskentely
  • Jatkuva kehittyminen

Monialaisen yhteistyön ilmaistiin edistävän asiakastilanteiden hyvän lopputuloksen saavuttamista, mutta se edellyttää, että asiantuntijuutta toteutetaan näyttöön perustuvaan tietoon perustuen. Jokaisen työntekijän tulisi ajatella työtään edellä mainitusta lähtökohdasta, ja tarvittaessa pitää olla mahdollisuus ulkopuoliselle työnohjaukselle ja asioiden riittävälle reflektoinnille. Yhteistyössä kunnioittava ja rakentava kohtaaminen, luovuus ja asiantuntijuus sekä luottamus toisen henkilön asiantuntijuuteen mahdollistavat parhaiten rakentavan kohtaamisen, myös asiakkaiden kanssa. Yhdyspintatyöskentelyn edellytyksistä mainittiin, että pitää olla hyvä tietämys muiden sote-ammattilaisten tehtävien sisällöistä ja osaamisesta. Yhteisen ymmärryksen synnyttämisessä on keskeistä, että yhdyspinnat ymmärretään tasavertaisina kohtaamisen paikkoina, joissa asiantuntijuus syntyy ja uusi tieto tuotetaan.

Monialaisessa yhteistyöosaamisessa kaikki osaamisalueet koettiin tärkeinä. Lisäksi mainittiin kolmas sektori eräänä tärkeänä yhteistyötahona. Tässä osaamisalueessa jatkuvan kehittymisen mahdollisuus tuotiin korostetusti arvioissa esille. Erityisesti ensimmäisenä työvuotena pitää työntekijöitä kannustaa monialaisessa yhteistyöosaamisessa kehittymiseen. Työnohjaukseen ja mentorointiin osallistumiselle pitäisi antaa mahdollisuus. Kannustus moniammatilliseen työskentelyyn ja mahdollisuus siinä itsensä kehittämiseen pitäisi taata kaikille työntekijöille. Arvioiden perusteella monialainen yhteistoimintaosaaminen vastasi työelämässä tarvittavaa osaamista. Esimieheltä saatu riittävä tuki ja kannustus, sekä kouluttautumismahdollisuudet, työnohjaus ja mentorointi tukevat sote-ammattilaisten monialaista yhteistoimintaosaamista. Aiemmat tutkimukset osoittavatkin, että työntekijöitä tulee kannustaa työpaikoilla ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön sekä vahvistaa kykyä työskennellä oppimistapojen ja ammatillisten rajojen yli.

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Kirjoittaja

Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laanterä, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehittää 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]

Sote-ammattilaisten arvioita työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.