Kuva Pixabay.com

SOTETIE-hankkeessa toteutettiin kolme Teams-työpajaa osaamisen arviointikartan kokonaisuudesta yhdessä sote-ammattilaisten kanssa. Arviointikartta on osa SOTETIEn sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä eli yhteistä osaamista. Teams-työpajoissa sote-ammattilaiset tutustuivat, arvioivat ja kertoivat palautetta sekä kehittämisideoita kehitteillä olevasta arviointikartasta. Työpajoihin osallistui 16 työelämässä työskentelevää sote-ammattilaista. Mukana oli kunnallisella sekä yksityisellä sektorilla että säätiössä työskenteleviä työntekijöitä ja johtajia eri puolelta Suomea. Sote-ammattilaisten arviointi-, palaute- ja keskusteluaineiston tulokset on kuvattu osaamisen arviointikartan osa-alueiden mukaan.

Osaamisen arviointikartta

Osaamisen arviointikartta muodostuu sosiaali- ja terveysalan yhteisitä osaamiskuvauksista, osaamisen itsearviointimittarista ja sen käytön ohjeistuksesta, itsearvioinnin palautteesta sekä linkeistä osaamista tukeviin koulutusmahdollisuuksiin (kuvio 1).

Osaamiskuvaukset on laadittu hyödyntämällä Kangasniemen ym. (2018) raporttia, Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Tämän tueksi kerätiin keväällä 2020 tietoa mm. kyselyn, kirjallisuuskatsauksen ja virtuaalisten tulevaisuustyöpajojen avulla sote-ammattilaisilta. Näistä on lisätietoa SOTETIE-hankkeen sivuilla.

Kuvio 1. Osaamisen arviointikartta (SOTETIE-hanke 2021)

Työpaja alkoi osaamisen arviointikartan esittelyllä, jonka jälkeen arvioitikartan kaikista osa-alueista keskusteltiin sote-ammattilaisten kanssa. Onnistuimme muodostamaan arviointikartasta kokonaiskuvan. Arviointikarttaa pidettiin konkreettisena, käytännöllisenä ja aitona välineenä osaamisen kehittämiseen. Eräs osallistujista totesi, että “nyt ymmärrän, mitä SOTETIE-hanke käsittää ja sisältää”.

Vaikka arviointikartta on ensisijaisesti suunniteltu työntekijän itsensä kehittämisen tueksi ja välineeksi, on sitä mahdollista soveltaa myös työyhteisön kehittämisessä. Keskusteluissa nousi esille, että työyhteisöissä arviointikarttaa voidaan käyttää esimerkiksi kehityskeskustelujen ja koulutussuunnittelun tukena. Sote-ammattilaiset toivoivat, että ennen osaamisen itsearvioinnin vastaamisohjetta olisi hyvä tietää, missä itsearviointia voi hyödyntää. “Kun ymmärtää hyödyn, niin se motivoi itsearvioinnin tekemiseen – miksi tämä kannattaa tehdä.

Arviointikartan viimeiseen osaan, ohjaus osaamisen päivittämiseen oltiin tyytyväisiä, koska itsearvioinnista saatu palaute ohjaa sopivan koulutuksen löytämiseen. Yleensäkin osaamista tukevan sopivan koulutuksen löytämistä pidettiin haastavana. Kyseistä asiakohtaa toivottiin vielä laajennettavan, sillä osaamisen kehittäminen voi mahdollistua myös muilla menetelmillä kuin koulutuksen avulla.

”Arviointikartasta jää myönteinen vaikutelma”, totesi työpajassa mukana ollut sote-ammattilainen.


Geneeriset eli yhteiset osaamiskuvaukset

Työpajassa esiteltiin hankkeessa jo aiemmin määritellyt, sote-alan yhteiset osaamiskuvaukset, joihin arviointikartta ja itsearviointimittari perustuvat. Osaamiskuvaukset kuvaavat sitä, mitä jokaisen sote-ammattilaisen pitäisi työssään nyt ja tulevaisuudessa osata. Yhteiset osaamiskuvaukset on laadittu sekä alemmille että ylemmille korkeakoulututkinnolle, eli NQF tasoille 6 ja 7. NQF taso 6 kuvaa osaamista, joka ammattikorkeakoulututkinnolla saavutetaan ja taso 7 kuvaa osaamista, joka saavutetaan YAMK-tutkinnolla tai maisteritutkinnolla.

Sote-alan yhteinen osaaminen jakautuu tutkimustiedon mukaan 11 osaamiskuvaukseen, joista on muodostettu 3 laajempaa osaamiskuvausta: asiakastyöosaaminen, palveluiden ja työn kehittämisosaaminen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen (kuvio 2).

Kuvio 2. Sote-alan yhteiset eli geneeriset osaamiset

Nämä kolme geneeristä osaamista muodostuvat yksityiskohtaisista osaamiskuvauksista. Esimerkiksi asiakastyöosaaminen muodostuu asiakaslähtöisyysosaamisesta, ohjaus- ja neuvontaosaamisesta, palvelujärjestelmäosaamisesta sekä lainsäädäntö- ja etiikkaosaamisesta. Työpajassa esiteltiin kaikki sote-alan yhteiset 11 osaamiskuvaukset lyhyesti, jotta osallistujat saisivat kokonaiskuvan asiasta sekä siitä, mihin itsearviointimittari perustuu, ja miten se on muodostettu. Lähempi tarkastelu, huomio ja esimerkit työpajassa kohdistuivat asiakastyöosaamiseen. Osaamista ja niiden eroja NQF tasoilla 6 ja 7 tarkasteltiin juuri asiakastyöosaamisessa. Osallistujien mielestä oli tärkeää avata, mitä NQF tasot 6 ja 7 tarkoittavat.

Sote-alan yhteinen osaaminen on laaja ja arviointikartan sekä itsearviointimittarin käytettävyyden näkökulmasta jaottelu kolmeen osaamiseen oli sote-ammattilaisten mielestä hyvä ”Hyvä, että geneerinen osaaminen on pilkottu pieniksi kokonaisuuksiksi/asioiksi”. Sote-ammattilaisten mielestä työpaja antoi hyvän kuvan osaamisista ”yhteiset osaamiset on kuvattu selkeästi ja niistä saa hyvän kuvan osaamisen osa-alueista”. Osaamiskuvausten kokonaisuus kuvasi osallistujien mielestä sitä osaamista, mitä he työssään tarvitsevat ja osaamiskuvaukset koettiin tarpeellisiksi ja vaikuttivat relevanteilta oman työn kannalta.

Osaamiskuvaukset herättävät osallistujien mielestä oman osaamisen pohtimiseen ja itsetutkiskeluun. ”Onko minulla osaamista, ja osaisinko hyödyntää sitä työssäni esim. digitalisaation hyödyntäminen asiakastyössä”. Keskustelussa nousi esiin, että osaamisen arvioinnin kannalta on keskeistä, kuinka laajasti haluaa ja pystyy ymmärtämään osaamistaan. Työkokemuksen laajuus voi vaikuttaa siihen, miten hahmottaa osaamistaan ”mitä pidempi työkokemus sitä paremmin pystyy hahmottamaan kokonaisuuden ja myös omat osaamistarpeet.” Osa osaamisen käsitteistä koettiin vieraiksi samoin kuin niiden sisältö. Lisäksi pohdittiin sitä, miten tietyt käsitteet suhteutuvat eri ammattilaisten työhön. Esimerkiksi työntekijyys, palveluohjaus tai -polku eivät välttämättä avaudu kaikille sote-ammattilaisille työnkuvasta riippuen.

Osaamisista juuri työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen koettiin uudeksi osaamiseksi, mutta siihen sisältyvät asiat koettiin keskeisiksi “työhyvinvointiosaaminen on tärkeää, on tärkeä tehdä omia valintoja, mitkä tukevat hyvinvointia. Työkuormituksen hallintaan tarvitaan ja työorganisointia.”

Yhtenä tärkeänä ja ajankohtaisena osaamisena nostettiin esiin robotiikka- ja digitalisaatio-osaaminen ja varsinkin siihen liittyvä tietosuojaosaaminen. Tietosuojaosaamista pidettiin haastavana sekä työntekijöille että lähijohtajille. Eräs sote-ammattilainen toi esille, että “esimiehillä on erityinen vastuu siitä ja tietosuojaosaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä”.

Osallistujien mielestä työpaja antoi hyvän käsityksen Sote-alan yhteisistä eli geneerisistä osaamiskuvauksista, ja ne auttavat sote-ammattilaisia oman osaamisen tunnistamisessa. Vaikka osaamisiin sisältyy myös itselle vieraita käsitteitä, koettiin että geneeriset eli yhteiset osaamiskuvaukset oli kokonaisuutena kuvattu selkeästi. Osallistujien mukaan on tärkeää ”ymmärtää koko osaamisen kirjo, jota työssä tarvitaan. Kun tunnistat osaamisesi ja saat välineitä sen kehittämiseen, voit ammatillisesti myös paremmin”.

Osaamisen itsearviointimittari ja sen vastaamisen ohjeistus

Osaamisen itsearviointimittareita on kolme eli yksi jokaiseen geneeriseen osaamiskuvaukseen. Käsite mittari tarkoittaa sote-ammattilaisen osaamista kuvaavia väittämiä ja niiden kokonaisuutta. Kun sote-ammattilainen arvioi osaamistaan niin hän voi valita, arvioiko asiakastyöosaamistaan, palveluiden ja työn kehittämisosaamistaan, työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamistaan vai kaikkia kolmea osaamistaan. Itsearviointimittareiden väittämät eli kysymykset muodostettiin aikaisemmin laadittujen kompetenssien eli osaamiskuvasten mukaisesti. Koska osaamista kuvaavia väittämiä on yhteensä 127 kappaletta, päädyttiin siihen, että itsearviointimittari jaetaan edellä mainitun mukaisesti kolmeksi eri mittariksi. Asiakastyöosaamisen mittari sisältää 43 väittämää, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sisältää 51 väittämää sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen mittari 33 väittämää. Sote-ammattilaiset kommentoivat itsearviointimittaria, “hyvä, että on määrät (väittämät) jaoteltu”. “Mikäli tekee kaikki kolme osiota järjestyksessä, voi olla motivoivaa ja antaa intoa vastata kaikkiin kohtiin. Kun on useita väittämiä, on vaara myös, että arvioinnin lopussa valitaan vaihtoehtoista aina keskimmäinen.

Koska kyseessä on osaamisen itsearviointimittari, jouduttiin aikaisemmin kuvattuja osaamiskuvauksia hieman muuttamaan osaamisen tasoa kuvaavien verbien osalta. Esimerkiksi osaamisenkuvaus, “Toimii alan eettisen arvoperustan mukaan ja soveltaa asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä” muutettiin muotoon “Toimin alan eettisen arvoperustan mukaan ja sovellan asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä” (kuvio 3). Jälkimmäinen vaihtoehto on lähempänä itsearviointia, kun ilmaistaan osaaminen ”toimin” ja ”sovellan” kuin ilmaistaan “toimii” tai “soveltaa”.

Kuvio 3 Esimerkki mittarin väittämän muutoksesta

Itsearviointimittarin väittämiin valittiin vastausvaihtoehdoksi 5-portainen Likert-asteikko, mikä on mitta-asteikoltaan järjestysasteikollinen. Asteikolla vaihtoehdot muodostavat nousevan asteikon erittäin vähän osaamista–erittäin paljon osaamista. Vaihtoehdot muotoiltiin siten, että vastausta ”en osaa sanoa” tai ”ei mielipidettä” ei annettu vaihtoehdoiksi niiden monitulkinnallisuuden vuoksi (ks. Heikkilä 2014; Vehkalahti 2019). “En osaa sanoa” vaihtoehdon valitsee keskimäärin 25 prosenttia vastaajista (mm. Ahola, Godenhjelm & Lehtinen 2002). Vaihtoehtojen määrä riippuu tilanteesta ja kysyttävästä asiasta. Yleensä pyritään 5–7 vastausvaihtoehtoon. Suljetut vastausvaihtoehdot auttavat vastaajaan tunnistamaan asian sen sijaan, että hänen pitäisi muistaa se. Kun sote-ammattilainen arvioi esimerkiksi asiakastyöosaamistaan, kuvattiin vastaamisohje seuraavanlaisesti.

Tällä itsearviointimittarilla voit arvioida asiakastyöosaamistasi. Asiakastyöosaaminen koostuu asiakaslähtöisyys-, ohjaus- ja neuvonta-, palvelujärjestelmä- sekä lainsäädäntö- ja etiikkaosaamisesta.

Arvioidessa osaamistasi, valitse jokaisesta väittämästä se vastausvaihtoehto, joka kuvaa parhaiten osaamistasi jananasteikolla 1-5;1=erittäin vähän osaamista… ja 5=erittäin paljon osaamista.

Kun olet vastannut jokaiseen väittämään, saat palautteen asiakastyöosaamisestasi.

Työpajoihin osallistuneet sote-ammattilaiset totesivat, että itsearviointimittari “vaikuttaa selkeältä, 5 portainen on helppo vastata, ja se on tuttu”. Lisäksi “väittämät on hyvin pohdittu, mikä helpottaa arvioinnin tekemistä”. Kuitenkin “arviointi on aina subjektiivista”, totesi eräs osallistuja. Likert-asteikon suunnittelussa on aina mietittävä, miten asteikon eri arvot ilmaistaan sanallisesti (Vehkalahti 2019). Sote-ammattilaiset pohtivatkin, “mikä ero on asteikkojen 2=vähän osaamista ja 3=jonkin verran osaamista tai 3=jonkin verran osaamista ja 4=paljon osaamista” välillä. Likert-asteikon sanallisiin kuvauksiin ehdotettiin, että vaihtoehto 3=jonkin verran, “voisiko olla riittävästi osaamista tai melko paljon osaamista”.

Koska itsearviointimittari on suunnattu kaikille sote-ammatillaisille, niin on selvää, että kaikki osaamista kuvaavat 127 väittämää eivät ole vastaajalle vastaamishetkellä merkityksellisiä. Kuten työpajoissa tuli esille, jollekin sote-ammattilaiselle asiakkaan ja potilaan hoitosuhde voi olla kertaluonteinen tai joku sote-ammattilainen voi kohdata työssään useita kymmeniä asiakkaita päivässä. Tällöin esimerkiksi asiakkaan ja potilaan kokonaishoidon kannalta ei voi arvioida osaamistaan, “että hallitsen asiakkaan laadukkaan kokonaishoidon”. Siksi sote-ammattilaiset ehdottivat, että itsearviointimittarissa tulisi olla “vapaan sanan mahdollisuus, johon voisi kirjata itselleen huomioita ja perusteluja, miksi on vastannut tietyllä tavalla, tai miksi on valinnut tietyn vastausvaihtoehdon, tai miksi arvioin osaamiseni mittariin tälle tasolle”.

Itsearviointimittareita on kolme ja niiden sisältämiä väittämiä on 127. Sote-ammattilaiset ehdottivat, että ”vastatessa olisi hyvä tietää, mihin itsearviointimittariin ja sen osioon on jo vastannut tai mihin on vastaamassa”. “Mitä itsearviointimittarin osiota olenkaan täyttämässä?”, kysyi sote-ammattilainen.

Itsearviointimittarin vastaamisen ohje on tärkeä, jotta vastaaja tietää, miten vastata ja mihin vastata, vaikka “nykyinen ohje on sinällään selkeä”. ”Työpajaan osallistuneet halusivat, että kolme eri itsearviointimittaria pitäisi erottua selkeästi toisistaan, ja olisi hyvä korostaa myös sitä, että kaikkiin mittareihin ei tarvitse vastata samalla kertaa. “Herkästi herpaantuu lopussa, jos kaikkiin kolmeen osa-alueeseen pitää vastata samalla kertaa.” Mutta “onko mittarin otsikointi riittävän selkeä?”, kysyttiin. Lisäksi osallistujat halusivat, että vastaamisen motivoimiseksi olisi hyvä jo ennen itsearviointimittariin vastaamisen aloittamista tietää, missä muodossa saa palautteen osaamisestaan.
Osaamisen itsearvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää useilla eri tavoilla yksilö- ja työyhteisötasolla, ja siksi ohjeissa haluttiin korostaa vastaamisen ja vastaamishetken tärkeyttä. Eräs sote-ammattilainen sanoi, “olen saapunut pysäkille – pysähdy ja saan luvan pysähtyä hetkeksi miettimään itseä, osaamista ja työtä ihan rauhassa”. Ehkä tällöin mahdollistuisi myös parhaiten sote-ammattilaisen vastaamistilanteessa aito, henkilökohtainen ja itsekriittinen osaamisen arviointi.

Palaute osaamisen itsearvioinnista

Mittarin täytettyään sote-ammattilainen saa henkilökohtaisen palautteen osaamisestaan. Tähän palautteeseen pyydettiin kommentteja työpajaan osallistujilta. Palaute muodostuu sekä sanallisesta että numeerisesta palautteesta. Esimerkiksi asiakastyöosaamisen mittarista vastaaja saa vastaustensa keskiarvot siihen kuuluvista osaamisista sekä sanallisen kuvauksen jokaisesta geneerisestä osaamisesta. Palautteissa osaamisen tasoa oli kuvattu termeillä “kehittyvä”, “kehittäjä” ja “asiantuntija”. Työpajaan osallistuneet antoivat näistä myönteistä palautetta. “Tasojen nimikkeet (kehittyvä, kehittäjä, asiantuntija) ovat myönteisiä. Hyvä, että niissä tulee kehittämisnäkökulma esiin, koska sote-alalla on kyse jatkuvasta osaamisen kehittämisestä, vaikka olisi jo asiantuntijatasolla.”

Palautteissa vastaajan saamat keskiarvot osaamisista oli havainnollistettu kuviolla. Työpajaan osallistuneet pitivät palautteen sävyä myönteisenä. Sanallisen ja numeraalisen palautteen koettiin tukevan toisiaan ja auttavan huomaamaan vastaajan vahvuuksia ja kehittymistarpeita. Kuvion koettiin myös auttavan jäsentämään osaamista. Eräs työpajaan osallistuneista kommentoikin “Palaute on kannustava, selkeä ja myönteinen, motivoiva sekä riittävä”.

Työpajaan osallistuneet tekivät myös kehittämisehdotuksia palautteeseen. Kuviossa olisi hyvä ilmetä osaamisen tasot, jotta sen tulkinta olisi vielä helpompaa. Kuvion värejä kommentoitiin ja punainen väri koettiin huomiota herättävänä; “On kuin STOP-merkki”. Värien sopivuutta osaamisen kuvaukseen mietittiin työpajassa. “Onko punainen hyvä väri kuvaamaan matalaa osaamista?” ja “vihreä kuvaa onnistumista”.

Myös kuvion muotoa kommentoitiin. Keskiarvon esittäminen janalla koettiin selkeimpänä muihin kuvioihin verrattuna. Yhtenä vaihtoehtona oli auton nopeusmittareista tuttu ns. viisarimalli, jossa viisari osoittaa keskiarvoa. Viisarimallia pidettiin hauskana, mutta sen värejä ja tulkitsemista haasteellisina. Viisarimallissa punainen merkitsi erittäin paljoa osaamista ja osa työpajaan osallistuneista koki punaisen värin “hälytysmerkkinä”.

Palautteiden lopussa ohjattiin vastaajaa osaamisen kehittämiseen. Tätä työpajoihin osallistuneet pitivät hyvänä ja palautteen lopussa ollut linkkiä koulutushakuun tarpeellisena vastaajien osaamistasosta riippumatta. “Jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä kauan sitten opittu ei ole välttämättä pätevää tässä hetkessä.” totesi eräs osallistuneista. “Hyvä, että palautteen myötä voi löytää koulutusmahdollisuuksia, vaikka olisi asiantuntijatasolla.” Vahvalla osaamisella koettiin olevan yhteys myös työhyvinvointiin. “Työn sujuvuudessa voi olla kyse siitä, että ei ole riittävästi osaamista. Kun osaamisvaje tunnistetaan niin siihen voi vaikuttaa, jolloin varmuus tehdä työtä kehittyy samoin kuin työhyvinvointi.”

Työpajoihin osallistuneet kommentoivat, että palautteista olisi hyvä ilmetä, mitä vastaajan tulee tehdä, jotta hän pääsee seuraavalle tasolle osaamisessaan. Tällä tarkoitettiin siirtymistä kehittyvästä tasosta kehittäjätasolle ja siitä edelleen asiantuntijatasolle. Kaikkiaan työpajoihin osallistuneet pitivät palautteita hyvin soveltuvina itsearvioinnin tunnistamiseen ja siitä keskusteluun työyhteisöissä.

Itsearviointimittarin tuloksia voi hyödyntää työyhteisön osaamisen kehittämisessä

Osaamisen arviointikartta ja itsearviointimittari antavat sote-ammattilaiselle mahdollisuuden tarkastella, suunnata ja kehittää osaamistaan niissä asioissa, joihin hän itsearvioinnin jälkeen kokee tarvetta. Keskusteluissa nousi esille, että arviointikartta mahdollistaa pysähtymisen hetkeksi oman osaamisen äärelle. Työpajoissa mukana olevat sote-ammattilaiset olivat myös sitä mieltä, että työyhteisön kehittäminen on mahdollista arviointimenetelmän avulla. Tällöin on pohdittava, miten oma osaaminen tukee koko työyhteisön osaamista samoin kuin on kyettävä tuomaan oma osaaminen työyhteisön käyttöön.

Työpajassa nostettiin myös esiin, että omaa osaamista vähätellään helposti ja (itse)arviointiin voi liittyä myös tiettyä herkkyyttä ja arkuutta. Itsearviointimittari pitäisikin kuvata innostavasti ja motivoivasti niin, että se innostaa sote-ammattilaisia tutkimaan rohkeasti osaamistaan. Sote-ammattilaisen osaaminen on osa koko työyhteisön osaamista, mikä edistää myös työyhteisön hyvinvointia. Osallistujat nostivat esiin, että on tärkeää painottaa kaikkien oikeutta oman osaamisen kehittämiseen ja saada kollegoiden ja johdon tuki sille. Kiireisen työarjen keskellä pitäisi olla mahdollista toteuttaa unelma oman osaamisen kehittämisestä!

Yleisesti voidaan todeta, että sivuston tekstit ovat tärkeä pitää riittävän yksinkertaisina ja selkeinä. Työpajoissa todettiin, että innostava ja motivoiva teksti ja visuaalinen ilme motivoi tutkimaan sivuston sisältöjä.

Sote-alalla tarvittava osaaminen vahvistuu yhteistyön avulla

Yhteistyön kannalta on tärkeää pyrkimys yhdessä toimimiseen ja halu edistää asioita. Yhteistyön tärkeys työelämän ja hanketoimijoiden välillä korostuu, kun sen avulla mahdollistetaan osaamista kuvaavan arviointikartan kokonaisuuden kehittäminen. Osaamisen arviointikartta on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijän henkilökohtaisen osaamisen itsearviointiin. Jokainen itsearvioinnin tekijä on vastuussa itse siitä, kuinka rehellisesti hän vastaa osaamista koskeviin väittämiin. Tätä määrittää pitkälti se, kuinka merkityksellisenä hän pitää itsearviointia esimerkiksi oman työnsä ja urakehityksensä näkökulmasta.

Huomion arvoista on se, että työtehtävät ja työnjako erilaisissa sosiaali- ja terveysalan konteksteissa ja organisaatioissa määrittävät työssä tarvittavaa osaamista. Tällöin itsearviointimittarin väittämissä käytetyt käsitteet voivat olla osalle sote-ammattilaisista vieraita. Osallistujat myös miettivät, tarvitaanko kaikkea osaamista työssä. Jatkuvat muutokset sote-ammattilaisen työssä ovat nykypäivää. Kun työtehtävät muuttuvat ja pirstoutuvat, muuttuvat myös työntekijään kohdistuvat osaamisvaatimukset. Isopahkala-Bouret (2008) korostaa, että osaaminen edellyttää toimijan kokemusta siitä, että pystyy vakuuttamaan itsensä ja muut. Toimija tietää ja osaa, ja se on itsessään arvokasta. Tämä edellyttää sosiaalista tunnustusta. Kokemus osaamisesta on aina kontekstisidonnaista, ja jokainen uusi tilanne asettaa sen koetukselle.

Keskeistä osaamisen arviointikartan kehittämisessä on ollut työelämässä olevien sote-ammattilaisten kuuleminen, jotta voidaan kehittää sellainen osaamisen arviointikartta, josta sote-alalla on hyötyä. Työpajaan osallistuneet sote-ammattilaiset esittivät hyviä kehittämisideoita, jotka on otettu huomioon arviointikartan jatkokehittämisessä. Arviointikartan kehittämisessä on yhteistyössä pyritty edistämään myös yhdessä oppimisen ja toimimisen kulttuuria. Työelämän muutostarpeet edellyttävät yhteistyömuotojen kehittämisen lisäksi myös ajattelutapojen muutosta niin, että pystytään toimimaan verkostomaisessa yhteistyössä. Uuden kehittäminen onnistuu, kun osallistujat ymmärtävät kehittämisen ja oppimisen kohteena olevan asian merkityksen sekä kehittämiskontekstin, erilaisen tiedon tärkeyden ja yhteistyössä työskentelyn merkityksen.

SOTETIE-hankkeen kehittämistyö herätti työpajoihin osallistujissa kiinnostusta. Suurin osa heistä ilmaisi halukkuutensa osallistua myös sähköisen arviointikartta-sivuston testaukseen myöhempänä ajankohtana.

Kirjoittajat
Ann Backman, VM, projektitutkija, Novia ammattikorkeakoulu
Arla Cederberg, VM, lehtori, Arcada ammattikorkeakoulu
Sari Laanterä, TtT, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Lähteitä
Ahola, A. Godenhjelm, P. & Lehtinen, M. 2002. Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessä. Katsauksia 2. Helsinki, Tilastokeskus.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Edita. Helsinki.

Isopahkala-Bouret, U. 2008. Asiantuntijuus kokemuksena. Helsinki: Kansanvalistusseura. Aikuiskasvatus 28 (2), 84–93.

Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Vehkalahti, K. 2019. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsingin yliopisto. Helsinki. DOI: 10.31885/9789515149817

Kehittymisen unelma – Osaamisen arviointikarttaa kehitettiin yhdessä Sote-alan ammattilaisten kanssa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.