Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus edellyttää, että alalla työskentelevien asiakas- ja palveluohjauksen osaaminen on vankkaa (esim. Kangasniemi ym. 2018, 69–71). Tämä havainto oli taustalla, kun 21 ammattikorkeakoulua järjestivät Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen ajalla 16.1.–26.11.2020, mikä oli koulutuksen ensimmäinen toteutuskerta. Koulutuksen aloitti 340 henkilöä tammikuussa 2020. Koulutuksesta valmistui 270 asiakas- ja palveluohjauksen asiantuntijaa, kun koulutus päättyi marraskuussa 2020.

Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vaikutuksista koulutukseen osallistuneiden työllistymiseen ja työuriin. Niitä on kuvattu koulutuksen osallistujien ammattialan mukaan aikaisemmin ilmestyneessä SOTETIE-hankkeen blogissa (Helminen & Kantola 2021). Tässä blogissa koulutuksen vaikutuksia työllisyyteen ja työuriin kuvataan alueellisesta näkökulmasta koulutukseen osallistuneiden loppupalautteen perusteella (n 235). Aluenäkökulma on viiden ammattikorkeakoulutiimiin mukainen, mitkä vastasivat koulutuksen toteutuksesta. Koulutuksen toteutustiimin ammattikorkeakoulut muodostivat aikaisempien yhteistyösuhteidensa perusteella.

Erikoistumiskoulutuksen alueelliset toteuttajatiimit

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suunnitteli ja toteutti yhdessä 21 ammattikorkeakoulua. Koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, joiden koulutusvastuuseen sisältyy sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoja.

Koska Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen toteuttajajoukko oli laaja, ammattikorkeakoulut jakaantuivat koulutuksen toteutusvaiheessa viiteen tiimiin. Tiimit vastasivat koulutuksen alueellisista yhteistoteutuksista. Ammattikorkeakoulutiimit ja niistä tässä blogissa käytettävät nimitykset ovat seuraavat:

  • Pääkaupunkiseutu: Arcada, Diakonia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulu
  • Länsi-Suomi: Novia, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulu
  • Väli-Suomi: Hämeen, LAB (Lahden ja Saimaan), Satakunnan, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Sisä-Suomi: Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Karelia ja Savonia ammattikorkeakoulu
  • Pohjois- Suomi: Centria, Kajaanin, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulutiimit järjestivät koulutuksen yhdessä tehdyn opetussuunnitelman ja yhteisten suunnittelukokousten perusteella. Koronapandemian vuoksi koulutus toteutui maaliskuun ja marraskuun 2020 välillä kokonaan verkkototeutuksena (etätoteutuksena).

Osallistujien arvio koulutuksen vastaavuudesta työelämätarpeisiin

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujilta kerättiin loppupalaute nettipohjaisella Webropol -kyselyllä marraskuussa 2020. Palautekyselyyn vastasi 235 koulutuksen osallistujaa.

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen alkaessa tammikuussa 2020 lähes kaikki osallistujat olivat työelämässä (98 %). Osallistujien vastausten perusteella koulutuksen sisällöt vastasivat työelämän tarpeita. Heidän arvioissa on kuitenkin palautekyselyn perusteella huomattavia eroja, kun koulutuksen sisältöjen työelämävastaavuutta tarkastellaan alueellisten toteuttajatiimien mukaan. Pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneista vastaajista yli puolet oli täysin samaa mieltä väitteen ”erikoistumiskoulutuksen sisällöt vastasivat työelämän tarpeita” kanssa, kun taas Länsi-Suomen toteutukseen osallistuneista alle viidesosa oli täysin samaa mieltä kyseisen väitteen kanssa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Erikoistumiskoulutuksen sisältöjen työelämävastaavuus

Palautekyselyssä vastaaja arvioi, oliko hän pystynyt hyödyntämään Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksessa käsiteltyjä asioita työssään. Arvio oli, että he olivat käyttäneet koulutuksen sisältöjä työssään. Vankinta koulutuksen sisältöjen hyödyntäminen omassa työssä oli Pohjois-Suomen ja pääkaupunkiseudun toteutuksiin osallistuneiden vastaajien keskuudessa. Yli puolet Pohjois-Suomen toteutuksen vastaajista ja lähes puolet pääkaupunkiseudun toteutuksen vastaajista oli täysin samaa mieltä väitteen ”olen pystynyt hyödyntämään erikoistumiskoulutuksessa käsiteltyjä asioita työssäni” kanssa. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Erikoistumiskoulutuksessa käsiteltyjen asioiden käyttö työssä

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneet arvioivat palautekyselyssä myös oppimansa hyödyntämistä työelämässä tulevaisuudessa. Kuten edellä kuvatussa kysymyksessä myös kysymyksessä ”voin hyödyntää erikoistumiskoulutuksessa oppimaani työelämässä tulevaisuudessa” Pohjois-Suomen ja pääkaupunkiseudun toteutuksiin osallistuneiden vastaajien arviot olivat myönteisimpiä. Lähes 70 prosenttia Pohjois-Suomen ja yli 60 prosenttia pääkaupunkiseudun toteutusten vastaajista oli täysin samaa mieltä väitteen ”voin hyödyntää erikoistumiskoulutuksessa oppimaani työelämässä tulvaisuudessa” kanssa. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Erikoistumiskoulutuksessa opitun käyttö työelämässä tulevaisuudessa

Pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutuksiin osallistuneiden vastaajien arvio oli tavallisesti myönteisin Asiakas- ja palveluohjauksen erikostumiskoulutuksen sisältöjen työelämävastaavuudesta ja sisältöjen käyttömahdollisuuksista työssä. Pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneet antoivat huomattavasti paremman arvion koulutuksen sisältöjen työelämävastaavuudesta kuin muiden toteutusten osallistujat. Vain Sisä-Suomen toteutukseen osallistuneet antoivat niukasti paremman arvion koulutuksen sisällön työelämävastaavuudesta kuin Pohjois-Suomen toteutukseen osallistuneet. (Taulukko 1.) Pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutuksiin osallistuneiden vastaajien arvio oli huomattavasti parempi koulutuksen sisältöjen hyödyntämismahdollisuuksista työssä tänä päivänä ja tulevaisuudessa kuin kolmeen muuhun toteutukseen osallistuneiden vastaajien arvio (taulukot 2–3). Tuloksesta syntyy kysymyksiä. Selittyykö tulos koulutuksen järjestelyjen eroilla? Voi onko asiakas- ja palveluohjaukselle erityinen tarve toisaalta runsaan väestöpohjan ja tiiviin asutuksen pääkaupunkiseudulla mutta toisaalta harvaan asutulla ja pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa?

Osallistujien arviot koulutuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työuriin

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujat arvioivat palautekyselyssä, lisäsikö koulutus heidän mielenkiintoaan asiakas- ja palveluohjauksen tehtäviin. Sisä-Suomen ja pääkaupunkiseudun toteutuksiin osallistuneista vastaajista yli kuudesosa oli täysin samaa mieltä väitteen ”erikoistumiskoulutus lisäsi mielenkiintoani asiakas- ja palveluohjauksen työtehtäviä kohtaan” kanssa. Kun Sisä-Suomen toteutuksen vastaajista 67,8 prosenttia oli täysin samaa mieltävä väitteen kanssa, niin Väli-Suomen toteutuksen vastaajista vain 47,5 prosessia oli saman väitteen kanssa täysin samaa mieltä ero, jolloin vastauksissa on yli 20 prosentin ero. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Erikoistumiskoulutukseen osallistuneen kiinnostus asiakas- ja palveluohjauksen työtehtäviin

Palautekyselyn mukaan Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus lisäsi osallistujien työmahdollisuuksia. Yli puolet koulutuksen viiden toteutusalueen vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”erikoistumiskoulutuksen suorittaminen lisää työmahdollisuuksiani” kanssa. Pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutusten vastaajien arvio oli kuitenkin myönteisin. Näiden toteutusalueiden vastaajista runsas 70 prosenttia oli täysin ja jokseenkin samaa mieltä väitteen ”erikoistumiskoulutuksen suorittaminen lisää työmahdollisuuksiani” kanssa. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Erikoistumiskoulutuksen vaikutus työmahdollisuuksiin

Pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutuksiin osallistuneiden vastaajien palaute oli myönteisintä myös väittämään ”erikoistumiskoulutus on edistänyt työuraani”. Väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli yli 40 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutusten vastaajista, kun taas kolmen muun toteutusalueen vastaajista reilu kolmannes tai jonkin verran vähäisempi osuus oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Erikoistumiskoulutuksen vaikutus työuraan

Tutkintoja alueellisista eroista palautteessa

SOTETIE-hankkeen kartoituksissa on ilmennyt, että Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus palvelee niin sosiaali- kuin terveysalalla työskentelevien osaamisen kehittämistä. Lisäksi koulutukselle on valtakunnallinen tarve. Tarve on näyttäytynyt vankimpana Oulun yliopistollisen sairaalan yhteyteen rakentuneella yhteistyöalueella. (Helminen, Markkanen & Säilä 2020, 383–384.) Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen toteutuksiin osallistuneiden palaute oli kuitenkin myönteisempää koulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen ja työuraan kuin koulutuksen muiden toteutusalueiden osallistujien. Tulos saa pohtimaan siihen johtaneita syitä.

Aikaisemmin on havaittu, että sosiaalialla työskentelevien palaute oli myönteisempää Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen vaikutuksista työllisyyteen ja työuraan kuin terveysalalla työskentelevien (Helminen & Kantola 2021). Palautekyselyyn vastanneiden työala ei ole kuitenkaan selitä vastausten alueellisia eroja. Koulutuksen toteutusaluilta palautekyselyyn vastanneista yli kuudesosa tai seitsemäsosa työskentelee sosiaalialalla. Pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneista vastaajista sosiaalialalla työskentelevien osuus oli pienin (66 %) mutta Pohjois-Suomen osallistujista suurin (74 %). Länsi-Suomen toteutuksen vastaajista 73, Väli-Suomen 69 ja Sisä-Suomen 66 prosenttia työskenteli sosiaalialalla.

Palautekyselyssä vastaaja antoi Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukselle arvion kiitettävä, hyvä, tyydyttävä tai heikko. Parhaimman arvion koulutus sai pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneista vastaajilta. Heistä lähes puolet (46,3 %) antoi koulutukselle arvion kiitettävä, ja 95,1 prosenttia antoi koulutukselle joko arvosanan kiitettävä tai hyvä. (Taulukko 7.) On todennäköistä, että pääkaupunkiseudun toteutuksen vastaajien hyvä palaute koulutuksesta heijastui myös heidän arvioihinsa koulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen heijastumisestä työllisyyteen ja työuraan.

Taulukko 7. Osallistujien arvio erikoistumiskoulutuksesta kokonaisuutena

Pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneiden vastaajien arvio on myönteisin myös väitteeseen ”erikoistumiskoulutuksen sisällöt tukivat ammatillista kehittymistäni”. Pääkaupunkiseudun toteutuksen vastaajista 61 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, kun sen kanssa täysin samaa mieltä Länsi-Suomen toteutuksen vastaajista oli vain 21,6 prosenttia. Vastausten välillä on lähes 40 prosentin ero. (Taulukko 8.)

Taulukko 8. Osallistujien arvio koulutuksesta tuesta ammatilliseen kehittymiseen

Edellä kuvatun tuloksen kanssa samansuuntainen tulos on, kun tarkastellaan toteuttaja-alueiden mukaan vastauksia väitteeseen ”erikoistumiskoulutukselle asettamani henkilökohtaiset tavoitteet toteutuivat”. Pääkaupunkiseudun toteutuksen vastaajista yli puolet (53,7 %) oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, kun sen kanssa täysin samaa mieltä oli Länsi-Suomen toteutuksen vastaajista vain 21,6 prosenttia. Vastausten välillä on yli 30 prosentin ero. (Taulukko 9.)

Taulukko 9. Osallistujan henkilökohtaisten tavoitteiden toteutuminen erikoistumiskoulutuksessa

Asiakas- ja palveluohjauksen pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneiden erinomainen palaute koulutuksesta ja ammatillisesta kehittymisestään sekä henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta koulutuksessa selittänee osin heidän palautteensa koulutuksen hyvästä työelämävasteesta ja sen myönteisistä vaikutuksista työllisyyteen ja työuriin. Pohjois-Suomen toteutuksen vastaajien palaute koulutuksesta, ammatillisesta kehittymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta koulutuksessa ei ollut aivan yhtä myönteistä kuin pääkaupunkiseudun toteutuksen vastaajien, mutta heidänkin palautteensa oli hyvää.

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen pääkaupunkiseudun toteutuksessa tehtiin runsaasti yhteistyötä eri työelämätahojen ja kehitys- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa (esim. pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), mikä voi heijastua osallistujilta saatuun palautteeseen koulutuksen hyvästä työelämävastaavuudesta. Yhteistyö toteutui muun muassa etäyhteyksin toteutettuina asiantuntija-alustuksina koulutuksen kontaktipäivissä. Myös muilla Asiakas- ja palveluohjauksen toteutusalueilla tehtiin yhteistyötä työelämätahojen kanssa.

Työllisyysmahdollisuudet selittänevät osaltaan Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta saatua palautetta. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen eri ammattien kehitysnäkymistä. Se ei kuitenkaan tunnista asiakasohjaajan tai palveluohjaajan ammattia. Mutta esimerkiksi sosiaalialan ohjaajan ja neuvojan ammatin edustajista on pulaa esimerkiksi Uudellamaalla. Sosiaalityön erityisasiantuntijoista on paljon pulaa Uudellamaalla ja Lapissa mutta toki myös muilla maantieteellisillä alueilla. Myös sairaanhoitajista on paljon pulaa muun muassa Uudellamaalla ja Lapissa. (TEM, ELY ja TE-palvelut i.a.) Esimerkiksi Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen pääkaupunkiseudun toteutukseen osallistuneista vastaajista muutamat kertoivat palautekyselyn avoimissa vastauksissa, että he olivat koulutuksen aikana siirtyneet uuteen työtehtävään.

Asiakas- ja palveluohjauksen vuoden 2020 toteutuksesta osallistujilta saadun palautteen perusteella voidaan ajatella, että koulutuksen hyvä työelämävastaavuus ja osallistujan kokemus koulutuksen sisältöjen käytettävyydestä työelämässä, luovat myönteistä suhdetta myös koulutukseen osallistuvan omaan työllisyyteen ja työuraan. Hyvä työllisyystilanne ammattialalla ja avoimen työmahdollisuudet vahvistavat optimistista suhdetta työllisyyteen ja työuran rakentamismahdollisuuksiin.

Kirjoittajat

Jari Helminen, yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-projektin koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Tarja Kantola, yliopettaja, SOTETIE-projektin projektipäällikkö Laurea-ammattikorkeakoulussa

Lähteet

Helminen, J. & Kantola, T. (2021). Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden työllisyys ja työurat. Blogit Savonia. Saatavilla 12.6.2011 https://blogi.savonia.fi/sotetie/2021/06/01/asiakas-ja-palveluohjauksen-erikoistumiskoulutukseen-osallistuneiden-tyollisyys-ja-tyourat/

Helminen, H., Markkanen, U. & Säilä, T. (2020). Erikoistumiskoulutukset sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämisen keinona. Sosiaalitieteellinen aikakauslehti, 57(4), 382–386. https://doi.org/10.23990/sa.98522

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., & Waldėn, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-545-7

TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö, ELY, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus & TE-palvelut. (i.a.). Ammattibarometri. Työllistymisen näkymät eri ammateissa. Saatavilla 31.5.2021 https://www.ammattibarometri.fi/

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vaikutukset työllisyyteen ja työuriin alueellisesta näkökulmasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.