Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta
Mahdollistako? Jatkuva oppiminen tulisi mahdollistua kaikille. Suhtautumisemme jatkuvaan oppimiseen ja sen mahdollisuuksiin ja esteisiin vaihtelee lähes rajattomien mahdollisuuksien mielikuvasta aina moninaisten esteiden näkemiseen eri tasoilla. Joku voi sanoa, että kyse on vain omista asenteista. Kun kysytään asiaa eri tahoilta, saadaan
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita perhetyön ja perhehoitotyön osaamisessa. SOTE-ammattilaiset viittasivat vastauksissaan muun muassa perhemuotojen ja perheiden elämäntilanteiden moninaisuuteen. He olivat
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön osaamisessa. Ikääntyvän ja vanhuksen tulee kyetä elämään aktiivista ja oman näköistään
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita vammais- ja kehitysvammatyön sekä kehitysvammaisten hoitotyön osaamisessa. SOTE-ammattilaiset viittasivat vastauksissaan muun muassa tiedollisen osaamisen lisäämiseen vammaisuudesta
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeita, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoitusprosessissa ilmeni tarve kehittää kriisi- ja traumatyön osaamista. SOTE-ammattilaiset viittasivat tarpeisiin lisätä osaamista muun muassa
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on odotuksia jatkuvan oppimisen koulutusten suhteen. Heistä monet haluavat mielekkäämpiin töihin ja uskovat opiskelun mahdollistavan tämän. SOTETIE –hankkeessa tehdyn kyselyn (Isosaari U. ym. 2020) tulosten perusteella voidaankin todeta, että opiskelemaan hakeutuneet ammattilaiset ovat kokeneet kehittämisvalmiuksiensa sekä
SOTETIE-hankkeen työpaketissa 5.2 toteutettiin vuonna 2020 kaksi kyselyä ja viisi työpajaa, joissa kartoitettiin muun muassa sote-alan ammattilaisten näkemyksiä sosiaali- ja terveysalalla ilmenevistä osaamisen kehittämistarpeista ja niihin vastaavista täydennyskoulutuksista ja / tai erikoistumiskoulutuksista. Tuloksissa korostuivat erityisesti neljä osaamisaluetta: kriisi- ja traumatyön
Sotetie-koulutuspilotin neljännellä ja samalla viimeisellä opintojaksolla teemoina olivat palvelumuotoilu ja asiakkaan palvelupolut sekä yhteistyön kehittäminen monitoimijaisessa palveluverkostossa. Niin tällä opintojaksolla, kuin aikaisemmillakin, panostettiin erilaisten digitalisten alustojen hyödyntämiseen oppimisen tukena.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen koulutukseen hakeutuminen yksilöllisin tarpein ja resurssein haastaa koulutusorganisaatioita tarkastelemaan koulutuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä koulutustarjonnassaan. Tässä blogikirjoituksessa kuvataan Sotetie-hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden, sote-ammattilaisten ja sote-johtajien kuvaamia koulutuksen valintaan liittyviä teemoja valintakategorioineen. Lisäksi näitä teemoja ja kategorioita on kehitetty
Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden