Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa näille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sisältöjä työelämässä toimivien sote-ammattilaisten näkökulmasta. He arvioivat sähköisesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmissä yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 7), miten osaamiskuvausten sisällöt vastasivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 62 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa kahdesta eri monialaisesta koulutusprofiilista (kehittäminen ja johtaminen sekä erityissosiaaliohjaus).

Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista.

Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Kaikki sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen usean vuoden työkokemuksella ja tekevät opinnäytetyönään työelämän kehittämisprojekteja. Työelämätausta heillä on hyvinvointipalveluissa julkisella, yksityisellä tai järjestösektorilla. Tavoitteena oli arvioida, miten osallistujat näkevät tason 7 osaamistarpeen kun heillä itsellään on tavoitteena jatkokoulutuksen myötä siirtyä tämän vaatimustason mukaisiin tehtäviin.

Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siitä, miten työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen sisällöt, NQF tasolla 7, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen sisältää työntekijyysosaamisen ja monialaisen yhteistoiminnan (kuvio 2).

Kuvio 2. Geneerinen osaaminen – Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä edellyttävät kaikilta sote-ammattilaisilta työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamista. Työelämän muutos vaatii uudenlaisia taitoja hallita ja tehdä asioita henkilökohtaisella tasolla, organisaatiotasolla sekä yksiköiden että organisaatioiden välisellä tasolla.

Työntekijyysosaaminen

Työntekijyysosaamisella tarkoitetaan työntekijän kykyä kehittää osaamistaan, sen arviointia, suunnittelua ja kehittämistä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Sote-ammattilaisten mukaan tässä olivat keskeisiä seuraavat asiakokonaisuudet:

  • Jatkuva oppiminen edellytyksenä osaamisen arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä
  • Itsensä johtaminen
  • Muutososaaminen
  • Johtajuus työhyvinvoinnin mahdollistajana

Työelämän edustajat arvioivat, että osaamisen arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä on edellytyksenä työntekijän jatkuva oppiminen. Koska osaaminen kehittyy jatkuvassa prosessissa, niin silloin opitaan sekä uutta että opitaan pois vanhasta. Työntekijän omalla aktiivisuudella ja oppimiskokemuksilla on iso merkitys. Riippuu muun muassa työntekijän kyvystä suoriutua ja sopeutua työn muutoksiin ja parantaa sekä kehittää työtään. Koska esimies toimii asiantuntijoiden johtajana, niin oman osaamisen jatkuva kehittäminen koettiin tärkeäksi osaksi työtä.

Tulevaisuuden työssä vaadittavia taitoja ja osaamista voidaan tänä päivänä vain ennakoida. Itsensä johtaminen osana työyhteisötaitoja arvioitiin haasteelliseksi erityisesti etätyöskentelyssä. Itsensä johtamisessa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa vain oman työn suoritustapaan. Sote-ammattilaisten arvioissa kysyttiinkin, että mikä on riittävää itsensä johtamista etätöissä? Etätyöskentelyssä työ tapahtuu pääasiallisesti sähköisten viestintävälineiden kautta. Tällöin työntekijän on kyettävä suunnittelemaan omaa työtään ajallisesti ja tehtäväkohtaisesti sekä siedettävä sosiaalista erillään oloa ja suhtauduttava työhön vastuuntuntoisesti.

Muutostilanteisiin sopeutumisessa korostuu itsensä johtamisen lisäksi myös muutososaaminen. Muutososaamiseen kuuluu muun muassa sote-ammattilaisen kyky sitoutua kehittämään omaa ja työyhteisön osaamista toimintaympäristön muutoksissa huomioiden myös globaalit muutokset. Samalla on toimittava muutosjoustavalla työotteella työyhteisössä edistäen organisaation tavoitteita.

Työelämän edustajien arvioissa korostui työyhteisön johtajuus erääksi keskeiseksi tekijäksi työhyvinvoinnin mahdollistajana. Hyvinvoiva työyhteisö on johtamisen tärkein lähtökohta. Esimiestehtäviä tekevien sote-ammattilaisten rooli korostuu. Työyhteisön johtamiseen sisältyy perinteisesti asioiden ja ihmisten johtaminen. Lisäksi on edistettävä arvojohtamista sekä eettistä työskentelyä koko työorganisaatiossa.

Saadun arvion perusteella työntekijyysosaamisen sisällöt koettiin tärkeiksi ja keskeisiksi osaamisiksi, joita osaamisia pitää ylläpitää ja kehittää. Jatkuvan työssä oppimisen ja itsensä kehittämisen merkitys arvioitiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Lisäksi työhyvinvoinnin merkitys ja sen jatkuva ylläpitäminen muuttuvissa tilanteissa korostuivat useissa maininnoissa.

Monialainen yhteistoiminta

Monialaisen yhteistoiminnan tavoitteena on yhdistää eri alojen asiantuntijuutta asiakkaiden parhaaksi. Sote-ammattilaisten mukaan keskeistä monialaisessa yhteistoimintaosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:

  • Asiantuntijuuden jakaminen
  • Verkostoitumisen tärkeys

Uusien palvelujen kehittämisessä tarvitaan asiantuntijuuden jakamista. Se on kuitenkin monimutkainen prosessi, joka vielä osittain nojaa liian harvojen asiantuntijoiden toimintaan. Arvioissa todetaan tosiasia, että toisen sote-ammattilaisen asiantuntijuutta pitää oppia tunnistamaan ja tietämään. Tämä edellyttää aikaa tutustua toisiin sote-ammattilaisiin ja mahdollisuutta luottamuksellisten yhteistyösuhteiden luomiseen eri tiimeissä ja eri paikoissa, myös kansainvälisesti. Näin toimimalla voidaan päästä tuloksiin, joissa toiminnan sujuvuus ja resurssien tehokas käyttö alkavat näkyä esimerkiksi asiakkaiden saaman palvelun laadun parantumisena.

Sote-ammattilainen toimii aktiivisesti alueellisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joissa uudistetaan toimintaa ja haetaan ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin haasteisiin. Työelämän edustajien näkökulmasta arvioitiin verkostoitumisen tärkeys yhdeksi tulevaisuuden kannalta tärkeimmäksi osaamisalueeksi. Koulutuksen ja monialaisen yhteistyön arvioitiin edistävän verkostoitumista. Verkostoituminen ja monialainen yhteistyö mahdollistavat myös ammattirajat ylittävän yhteisen osaamisen hyödyntämisen organisaatioiden tavoitteiden mukaisesti. Työelämän edustajien arvioissa monialainen yhteistoiminta on parhaimmillaan kustannuksia säästävää ja toimintaa sujuvoittavaa työskentelyä, joka tähtää palvelujen ja asiakkaiden laadun parantamiseen.

Koska arviointitietoa kerättiin EQF-taso 7 osaamiskuvauksista, osallistujat eivät voineet peilata asiaa suhteessa tason 6 kuvauksiin. He nostivat kuitenkin esiin myös tehtävärakenteeseen liittyviä asioita erityisesti silloin kun arvioitiin kehittämiskohteita. Työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista annettiin vähiten arvioita verrattuna alussa mainittuihin kahteen muuhun geneeriseen osaamiskuvaukseen (asiakastyöosaaminen, palveluiden ja työn kehittämisosaaminen)

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Kirjoittaja
Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Oy

Lähteet
Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laanterä, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehittää 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]
Viitala, R & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. keskeiset käsitteet, teoria ja trendit. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Sote-ammattilaisten arvioita työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *