Osaamisella tarkoitetaan yksilön pätevyyttä saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja minäpystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi käyttää työnsä toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakastyöosaamisesta, palveluiden ja työn kehittämisosaamisesta sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa näille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sisältöjä työelämässä toimivien sote-ammattilaisten näkökulmasta. He arvioivat sähköisesti alkuvuodesta 2021 yksin tai pienryhmissä yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 7), miten osaamiskuvausten sisällöt vastasivat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 62 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa kahdesta eri monialaisesta koulutusprofiilista (kehittäminen ja johtaminen sekä erityissosiaaliohjaus).

Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista.

Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)

Kaikki sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen usean vuoden työkokemuksella ja tekevät opinnäytetyönään työelämän kehittämisprojekteja. Työelämätausta heillä on hyvinvointipalveluissa julkisella, yksityisellä tai järjestösektorilla. Tavoitteena oli arvioida, miten osallistujat näkevät tason 7 osaamistarpeen kun heillä itsellään on tavoitteena jatkokoulutuksen myötä siirtyä tämän vaatimustason mukaisiin tehtäviin.

Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siitä, miten palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sisällöt, NQF tasolla 7, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan työelämässä tarvittavaa osaamista. Palveluiden ja työn kehittämisosaaminen sisältää tutkimus- ja kehittämisosaamisen, robotiikka ja digitalisaatio-osaamisen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisen, kestävän kehityksen osaamisen ja viestintäosaamisen (kuvio 2).

Kuvio 2. Geneerinen osaaminen – Palveluiden ja työn kehittämisosaamisen kokonaisuus (Kangasniemi ym. 2018)

Palveluiden ja työn kehittämisosaamiseen sisältyvät osaamiskokonaisuudet edellyttävät sote-ammattilaisilta sitä, että he tuottavat sekä käsittelevät tietoa ja asioita yhdessä. Yhteistyöhön perustuvassa kriittisessä keskustelussa sitoudutaan kehittävään ongelmanratkaisuun ja työn uudistamiseen. Oppimisen merkityksiä muodostavan opiskeluorientaation omaksunut sote-ammattilainen ymmärtää myös asian syvällisen merkityksen ja pystyy kriittiseen palveluiden ja työn kehittämiseen. Oppimisen ja kehittämisen yhteisöllinen luonne on keskeinen menetelmä sote-ammattilaisen perspektiivin muutoksessa ja osaamisen kehittymisessä kohti asiantuntijuutta. Uuden ymmärryksen soveltaminen ilmenee oman toiminnan kyseenalaistamisena ja toimintatapojen muutoksina. On tärkeää havaita, että sote-ammattien sisäisten tekijöiden lisäksi useat ulkoiset toimintaympäristön muutosten aiheuttavat osaamisen kehittämistarpeita.

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on työelämän sosiaali- ja terveysalan ydinosaamista, jossa sote-ammattilaisten mukaan keskeistä olivat seuraavat asiakokonaisuudet:

  • Näyttöön perustuva toiminta (NPT)
  • Innovaatio-osaaminen

Sote-ammattilaisten arvioissa tuli esille näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) monipuolisen osaamisen merkitys ja tärkeys, mutta joissakin arvioissa asia koettiin myös vieraaksi. NPT:n integroiminen käytännön työhön päätöksenteon perustaksi sekä NTP:n osaamisen vahvistaminen työyhteisössä nähtiin merkittävinä osaamisina sote-alan ammattilaisille. Yhteiskunnalliset kehitystrendit vaativat jo nyt uudenlaista mm. NPT-osaamista, jotta sote-alan ammattilaiset kykenisivät suoriutumaan tulevaisuudessa yhä laaja-alaisemmista sote-alan tehtävänkuvista. Arvioissa todettiin, että erityisesti esimiehet tarvitsevat NPT-osaamista suositusten ja laatustandardien mukaisten toimintojen kehittämisessä ja toteutuksen varmistamisessa. Sote-alan toiminnan kehittämiskohteiden yhdessä havaitseminen ja tutkitun tiedon jakaminen on osa osallistavaa johtamista ja kannustaa ja samalla se motivoi työyhteisöä.

Osallistuminen kehittämistoimintaan sekä innovaatiotoiminnassa tutkimustiedon tuottaminen koettiin arvioiden mukaan tukevan työyhteisön innovaatiotoimintaa. Osallistavaan johtamiseen kuuluu myös innovaatioiden mahdollistajana toimiminen. Tätä tukee osaltaan maininta arviossa, että nuoret työntekijät kehittävät innokkaasti toimintaa. Palveluiden innovoinnin ja kehittämistoiminnan johtaminen on osa työtä, jota sote-ammattilainen yksikössään toteuttaa.

Arvioiden mukaan tutkimus- ja kehittämisosaamisen kuvaukset vastaavat työelämässä tarvittavaa osaamista, mutta ne koettiin vaativina ja lisäosaamista edellyttävinä. Arvioissa korostettiin kriittisen ajattelun merkitystä ja tärkeyttä, jotta sote-ammattilainen osaa tehdä työssään päätöksiä ja ratkaista ongelmia parhaan saatavilla olevan ja ajantasaisen tiedon perusteella.

Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen

Sote -ammattilaiset korostivat robotiikka ja digitalisaatio-osaamisessa seuraavia asioita:

  • Robotiikka ja digitalisaatio vaikuttamassa työn tekemiseen
  • Työntekijän digiosaaminen
  • Kohtaamisen merkitys digitaalisissa viestimissä
  • Tiedon analysointi ja arviointi edellyttää jatkuvaa oppimista
  • Tietoturva- ja tietosuojaosaaminen

Robotiikka ja digitalisaatio vaikuttavat sote-alalla työn tekemiseen asiakastyössä enenevässä määrin. Sote-alan ammattilaiset arvioivat, että robotiikkaa on toimintajärjestelmissä enemmän kuin he ehkä osaavat ajatellakaan. Se nähdään mahdollisuutena, vaikka siihen liittyykin haasteita, kuten esimerkiksi omassa asennoitumisessa digitaalisuutta kohtaan.

Työntekijöiden digiosaaminen edellyttää aktiivista ja avointa lähestymistapaa uutta teknologiaa kohtaan sekä arvioiden mukaan tarvittaessa myös yhteistyötä ohjelmistojen kehittäjien kanssa. Laadukas asiakkaan digiohjaaminen edellyttää sitä, että työntekijä itse osaa ohjata ja tukea asiakkaita myös digipalvelujen käytössä ja tarvittaessa ratkaisee palvelujen käyttöön ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. On arvioitu, että lähivuosien aikana sote-ammattilaisten osaamistarpeet lisääntyvät juuri palvelujen käyttäjien neuvomisessa digitaalisten palvelujen käytössä ja asiakkaiden ohjauksessa niiden välityksellä.

Kohtaamisen merkitys digitaalisissa viestimissä sisälsi mainintoja siitä, että asiakkaan ääni ei saa jäädä digitalisaation jalkoihin, asiakkaan haavoittuvuus digimaailmassa on muistettava ja asiakkaan digiohjaamisen opastamiseen enemmän huomiota. Sote-ammattilaisten tehtävänä on edistää asiakkaiden ja potilaiden yksilöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita käytettäessä digitaalisia palveluja. Asiakkaiden ohjaaminen digitaalisten palvelujen käyttöön, tiedottaminen uusista palveluista ja palvelujen käytössä tukeminen ovat keskeisiä sote-ammattilaisten vastuulla olevia tehtäviä.

Teknologinen kehitys on tulevaisuudessa yhä enemmän sote-ammattilaisten osaamista määrittävä tekijä. Tekoälyn hyödyntäminen voi liittyä esimerkiksi rekrytointiin tai se voi mahdollistaa tulevaisuudessa älykkäät hankinnat. Digitalisoituvan ja automatisoituvan toimintaympäristön tuottaman tiedon analysointi ja arviointi edellyttää jatkuvaa oppimista. Arvioissa mainittiin, että tiedon analysoinnissa ja arviointiosaamisessa big data kuulostaa vielä kaukaiselta. Hoitoa koskevia päätöksiä voidaan tehdä esimerkiksi etämittauslaitteiden perusteella. Näin tuotettu reaaliaikainen big data edellyttää, että henkilöstöllä on tiedon analysointiosaamista ja tiedon luotettavuuden arviointiosaamista. Muita keskeisiä sote-ammattilaisilta edellytettäviä digitaitoja ovat digitaaliset kommunikointi- ja yhteistyötaidot sekä tiedon jakamistaidot.

Tietoturva- ja tietosuojasaamiseen liittyvissä arvioissa merkityksellisiksi asioiksi mainittiin työntekijöiden osaamisen varmistaminen eri laitteiden ja eri ohjelmistojen käytössä sekä tietoturvan täyttymisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä. Digitalisaatio sinällään saattaa vaikuttaa houkuttelevalta. Tietoturvaan ja eettisyyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, mutta tiedämmekö kaikkia digimaailman uhkia, kysyttiin arvioissa. Sote-ammattilaisten tuleekin noudattaa ja tuoda esiin asiakas- ja potilastyössä digitalisaation käyttöön liittyviä eettisiä näkökulmia sekä korostaa ammattieettisten periaatteiden merkitystä digitaalisissa sote-palveluissa.

Digitalisaatio ja robotiikka kehittyvät koko ajan. Se haastaa sote-ammattilaisten osaamista käyttää sähköisiä palveluja ja hyödyntää tekoälyä työssään. Eniten arvioissa oltiin huolissaan asiakkaiden ja potilaiden oikeiden ja aitojen kohtaamisten toteutumisesta ja heidän ohjaamisesta sote-palvelujen käytössä. Arvioissa tuli esille myös kriittistä näkemystä tekoälyä kohtaan. Datamassan joukossa voi olla kenen tahansa tuottamaa tietoa, esimerkiksi tekoälyn luoma artikkeli.

Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen

Sote-ammattilaiset nostivat esille vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisessa seuraavia asioita:

  • Vaikuttavuus, kustannus ja laatutietoisuus
  • Vaikuttavuusosaaminen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteet

Useissa työelämän arvioissa mainittiin, että vaikuttavuus, kustannus ja laatutietoisuus ovat tärkeitä ja keskeisiä sote-ammattilaisten osaamisalueita, mutta vaikuttavuuden mittaaminen koettiin haastavaksi. Kuvaa pitkälti esimiestehtävien työnkuvaa, on johtotason työtä, laadun ja vaikuttavuuden johtamistyö ei kuulu omaan työnkuvaan, niiden arviointi on läsnä kyllä. Edellä mainitut työelämän arviot kuvaavat asian ymmärtämisen monimutkaisuutta. Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamiseen liittyvät kommentit ovat linjassa siihen, että asiakkaan tukemisen (hoidon) vaikuttavuuden arviointi toiminnan tulosten muutoksia kuvaavilla mittareilla on joidenkin sote-ammattilaisten työssä melko uusi asia. Sote-palvelujen kehittäminen edellyttää arviointiosaamisen lisäksi laadun ja vaikuttavuuden mittareiden käytön osaamista.

Sote-ammattilaisten arvioissa korostettiin jatkuvan koulutuksen tärkeyttä vaikuttavuusosaamiseen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteiden voittamiseen. Joissakin arvioissa vastaajat kysyivätkin, miten tuotetaan vaikuttavuutta? Väestön nopea ikääntyminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten edellyttämä sote-palveluiden kehittäminen vaatii sote-ammattilaisilta jatkuvaa oppimista ja uudenlaista osaamista. Oman ja työyhteisön toiminnan vaikuttavuuden sekä kustannus- ja laatutietoisuuden kriittinen analysointi ovat avainasemassa. Vaikuttamisosaaminen mahdollistaa toiminnan muutoksen keskellä.

Tämän osaamisalueen arvioissa tuli esille, että erityisesti vaikuttavuusosaaminen koettiin melko uudeksi asiaksi, joka vaatii lisäosaamista. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on helppo havaita konkreettisina muutoksina asiakkaan ja potilaan toiminnassa. Todetuista muutoksista koituvia hyötyjä mittaamalla (sovitut mittarit) päästään arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kestävän kehityksen osaaminen

Kestävän kehityksen osaamiskuvausten sisällöistä sote-ammattilaiset nostivat esiin seuraavia asioita:

  • Kestävän kehityksen mukainen toiminta
  • Arvot ja lupaukset
  • Kestävän kehityksen mukainen palvelujen oikea kohdentaminen

Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan liittyvissä arvioissa suurin osa liittyi kierrätykseen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Mainittiin, että osaamista pitää vielä edistää ja kehittää, vaikka ympäristöajattelu on lisääntynyt. Esille tuotiin myös uudenlaiset työsuhde-etuudet (esimerkiksi polkupyörät) kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa. Arviona mainittiin myös, että laitoksissa vaarana se, että ongelmia tulee lisää sen sijaan että ne korjautuisivat. Asia liittynee esimerkiksi jätteiden lajittelun puutteellisuksista johtuvaan logistiikkaan. Kestävän kehityksen strategien vaikutus ja ohjaavuus ja kehitystä tukevien toimintaohjeiden noudattamisen edistäminen on työyhteisössä kaikkien vastuulla.

Organisaation arvojen ja lupausten mukaisessa toiminnassa kestävä kehitys tulee näkyä organisaation suurten linjojen päätöksenteossa eikä sote-ammattilaisten omien arvojen tai asenteiden merkitys saisi näkyä toiminnassa. Saaduissa arvioissa korostuikin yksilön vastuu. Toisaalta arvioissa todettiin, että ohjeistukset ja seuranta saattavat olla puutteellisia. Kestävän kehityksen taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmista tarkasteltuna on keskeistä, että kestävän kehityksen mukaiset palvelut kohdentuvat oikein. Kestävän kehityksen optimointi ja hankintaosaaminen koettiin haasteellisina asioina. Arvioissa todettiin myös, että taloudellisesta näkökulmasta ei oikein saa puhua tänä päivänä, kilpailutusohjeet haasteena, on tunnistettava ongelma mihin tarttua. Sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmasta arvioissa kysyttiin että, miten huomioidaan syrjäytymisen ennaltaehkäisty ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen?

Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus on yksi tärkeimmistä geneerisistä osaamisenalueista tulevaisuudessa. Sen mukainen toiminta edellyttää, että sote-ammattilaiset tuntevat ympäristövastuullisen työskentelyn periaatteet, toimintamallit sekä eettisen ja juridisen perustan. Työelämältä saaduissa arvioissa asia koetaan merkittäväksi kaikkialla sote-alan organisaatioissa.

Viestintäosaaminen

Kun arvioitiin viestintäosaamista, tuloksissa saatiin kolme asiakokonaisuutta:

  • Viestinnän laatu
  • Viestinnän välineet
  • Viestinnän normit

Laadukasta viestintää voidaan pitää sote-alalla eräänä muutoksen edellytyksenä. Sote-ammattilaisten arvioissa tuli esille uuden ajattelutavan omaksuminen ja yleisen viestintäosaamisen lisäksi viestinnän informaatiotulvan hallitseminen, eri kieliryhmän asiakkailta viestin ymmärtämisen varmistaminen, monikulttuurisuuden huomioiminen ja ammatillisen ja kunnioittavan sekä tasa-arvoisen viestinnän toteutuminen. Viestinnän sähköisissä kanavissa empaattisuuden esiin tuominen on haastavaa. Lisäksi arvioitiin, etteivät asiakkaat aina pysy viestinnän kehityksen perässä.

Ohjausta eri viestinnän välineiden käyttöön toivottiin. Digitaalisten alustojen käyttäminen potilas- ja asiakasjärjestelmiin kirjaamisessa edellyttää osaamista. Sosiaalisen median hyödyntäminen vaatii käyttäjiltään kriittistä ja eettistä arviota valittujen viestintäkanavien sopivuudesta. Sote-ammattilaisen tuleekin kehittää eri asiakasryhmille sopivia viestintämuotoja ja -menetelmiä huomioiden kulttuuriset tekijät. Sote-palveluiden viestinnässä normien mukainen toiminta on lähtökohtana. Tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyvien asioiden osaaminen mainittiin arvioissa keskeisenä viestinnän osa-alueena. Yksityisyyden suojan varmistaminen asiakas- ja potilastyössä edistää luottauksellisuutta.

Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan viestintäosaamisen kuvaukset vastaavat työelämässä tarvittavaa osaamista. Arvioissa korostettiin viestinnän monikulttuurista näkökulmaa. Huolta herätti se, pystytäänkö kaikissa tilanteissa luomaan vuorovaikutteinen, empaattinen ja luottamuksellinen viestintäsuhde asiakkaisiin ja potilaisiin.

Koska arviointitietoa kerättiin EQF-taso 7 osaamiskuvauksista, osallistujat eivät voineet peilata asiaa suhteessa tason 6 kuvauksiin. He nostivat kuitenkin esiin myös tehtävärakenteeseen liittyviä asioita erityisesti silloin kun arvioitiin kehittämiskohteita.

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitetään sähköistä jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistetään ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneeristä osaamista.

Kirjoittaja
Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Oy

Lähteet
Kangasniemi, M. Hipp, K. Häggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietilä, A-M. Saarnio, R. Viinamäki, L. Voutilainen, A. Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laanterä, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehittää 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343283/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]

Sote-ammattilaisten arvioita sosiaali- ja terveyspalveluiden ja työn kehittämisosaamisen geneerisistä osaamiskuvauksista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.