Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen ensimmäinen toteutuskerta oli vuonna 2020. Koulutus toteutettiin 21 ammattikorkeakoulun yhteistyönä ajalla 16.1.–26.11.2020. Koska koulutuksen toteuttajaverkosto oli laaja, ammattikorkeakoulut jakaantuivatkin koulutuksen toteutusvaiheessa viiteen ryhmään. Ryhmät vastasivat koulutuksen toteutuksesta, sen opetussuunnitelmaan ja toteuttajaverkossa tehtyyn suunnittelutyöhön nojautuen. Tässä blogissa kerrotaan koulutuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työuriin osallistujien arvioiden perusteella.
Koulutuksen osallistujat
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä. Koulutus sisältää kuusi opintojaksoa, joista kunkin laajuus on 5 opintopistettä. Koulutuksessa osallistuja perehtyy asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohtiin, työkäytäntöihin ja -menetelmiin sekä niiden kehittämiseen. (OPH, i.a.)
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen haki 1329 henkilöä syksyllä 2019. Koulutukseen valittiin ja sen aloitti noin neljännes hakijoista eli 340 henkilöä tammikuussa 2020. Koulutuksen suoritti vuoden 2020 aikana 270 henkilöä eli noin 80 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Koulutuksen keskeytti (lopetti kesken) 43 henkilöä eli noin 13 prosenttia aloittaneista. Keskeytykset johtuivat tavallisesti henkilökohtaisen elämän, työn ja opintojen yhteensovittamisen vaikeuksista. Tammikuussa 2021 koulutusta, keskeneräisten oppimistehtävien tekemistä, jatkoi 27 henkilö eli noin 8 prosenttia koulutuksen aloittaneista.
Osallistujien työllisyystilanne ja tavoitteet koulutuksen käynnistyessä
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujista suuri osa (noin 98 %) oli työelämässä koulutuksen käynnistyessä. Koulutukseen hakemiseen heitä kannusti sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksiin vastaaminen.
Koulutukseen hakiessaan hakija liitti hakemukseensa motivaatiokirjeen. Motivaatiokirjeessä hakija kuvasi muun muassa 1) miksi hän hakee koulutukseen, ja 2) miten hän voi käyttää koulutuksessa hankittavaa osaamista työssään tai työurallaan. Koulutukseen valitut jatkoivat ammatillisen osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen liittyvien kysymysten tarkastelua koulutuksen ensimmäisen opintojakson ennakko-oppistehtävässä, jonka he palauttivat tammikuussa 2020.
Motivaatiokirjeiden ja ennakko-oppimistehtävien perusteella koulutuksen osallistujat hakivat ja aloittivat koulutuksen 1) laajentaakseen ja syventääkseen ammatillista osaamistaan ja asiantuntijuuttaan asiakas- ja palveluohjauksessa. 2) Ammatillisen osaamisen kehittämisen kautta he halusivat lisätä mahdollisuuksiaan hakeutua uusiin työtehtäviin sosiaali- ja terveysalalla, jotka olisivat heidän sen hetkisiä työtehtäviä enemmän kansalaisten ja asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen keskittyviä.
Lisäksi koulutukseen hakeutumiseen kannusti 3) asiakas- ja palveluohjauksen palvelujen sekä työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistarve. Osallistujat asettivat tavoitteekseen uusien palveluinnovaatioiden luomisen ja uusien työtapojen rakentamisen palveluiden yhteensovittamiseen.
Tässä luvussa tarkastellut koulutukseen hakeutumisen motiivit ovat paljolti yhdensuuntaisia SOTETIE-hankkeessa tuotetun artikkelin (Säilä, Ranta, Myllymaa & Nieminen 2021) kanssa.
Osallistujien arvio koulutuksen vastaavuudesta työelämätarpeisiin
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujilta kerättiin palautetta nettipohjaisella Webropol -kyselyllä marraskuussa 2020. Koulutuksen päätösvaiheessa osallistujia oli 297. Palautekyselyyn vastasi 235 henkilöä eli noin 80 prosenttia koulutukseen päätösvaiheessa osallistuneista.
Palautekyselyssä vastaajan piti valita neljästä vaihtoehdosta parhaiten hänen työalaansa kuvaava vaihtoehto. Kyselyyn vastanneista työskentelee sosiaalialla 162 (69 %), terveysalalla 50 (21 %), kuntoutusalalla 8 (4 %) ja muulla alalla 15 (6 %). Muulla alalla -vaihtoehdon valinneita työskentelee muun muassa varhaiskasvatuksessa ja työllisyyspalveluissa. Tässä blogissa tarkastelu kohdentuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien vastauksiin. Näiltä aloilta vastauksia saatiin eniten.
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden arvion mukaan koulutuksen sisällöt vastasivat työelämän tarpeisiin eritoten sosiaalialalla työskentelevistä. Sosiaalialalla työskentelevistä 136 (84 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”erikoistumiskoulutuksen sisällöt vastasivat työelämän tarpeita” kanssa. (Taulukko 1.)
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden arvio oli, että he olivat voineet käyttää koulutuksessa käsiteltyjä asioita työssään. Esimerkiksi sosiaalialalla työskentelevistä 136 (84 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”olen pystynyt hyödyntämään erikoistumiskoulutuksessa käsiteltyjä asioita työssäni” kanssa. Tämä tulos vahvistaa näkemystä erikoistumiskoulutuksen sisältöjen hyvästä työelämävastaavuudesta (taulukot 1 ja 2).
Suuri osa Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneista arvioi, että koulutus vastaisi työelämän tarpeisiin (taulukko 1). He olivat voineet käyttää koulutuksessa tarkasteltuja asiasisältöjä työssään (taulukko 2). Lisäksi he arvioivat, että he voivat käyttää oppimaansa työelämässä tulevaisuudessa. Esimerkiksi sosiaalialalla työskentelevistä 140 (86,4 %) ja terveysalalla työskentelevistä 43 (86 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen ”Voin hyödyntää erikoistumiskoulutuksessa oppimaani työelämässä tulvaisuudessa” kanssa. (Taulukko 3.)
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujien tavoitteena oli laajentaa ja syventää ammatillista osaamistaan ja asiantuntijuuttaan asiakas- ja palveluohjauksesta. Osallistujilta saadun palautteen perustella koulutus mahdollistaa osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen työelämän osaamistarpeet myös työelämässä tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen näkökulmasta.
Osallistujien arviot koulutuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työuriin
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujat arvioivat koulutuksen palautekyselyssä kiinnostustaan asiakas- ja palveluohjauksen tehtäviin. Kyselyyn vastanneiden arvio oli samansuuntainen vastaajan ammattitaustasta riippumatta. Koulutus oli lisännyt osallistujan kiinnostusta asiakas- ja palveluohjauksen työtehtäviin. (Taulukko 4.)
Palautekyselyyn vastanneet arvioivat, että erikoistumiskoulutuksen suorittaminen lisäsi heidän työmahdollisuuksiaan. Väittämä ei kohdentunut vain asiakas- ja palveluohjauksen työtehtäviin vaan laajemmin työmahdollisuuksiin. Tästä huolimatta esimerkiksi 100 (62 %) sosiaalialalla työskentelevistä oli väittämän ”Erikoistumiskoulutuksen suorittaminen lisää työmahdollisuuksiani” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. (Taulukko 5.)
Palautekysely tehtiin Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen päättyessä. Koulutuksen loppuvaiheessa kyselyn vastaajien oli vaikea arvioida, oliko se edistänyt heidän työuraansa. Palautekyselyn väittämään ”Erikoistumiskoulutus on edistänyt työuraani” useat vastaajat valitsivat ”en samaa enkä eri mieltä” vastausvaihtoehdon. Koulutuksen suorittamisen vaikutuksia työuraan tulisikin arvioida esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä.
Osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuivat – työuran toivottiin muuttuvan
SOTETIE-hankkeen suunnitteluvaiheessa asetettiin tavoitteeksi, että osana hanketta kerätään tietoa siitä, miten Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus vaikuttaa osallistujien työllistymiseen ja työuriin. Tulee kuitenkin muistaa, että lähes kaikki Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujat työskentelivät jo koulutuksen alkaessa sosiaali- ja terveysalalla tutkintoaan vastaavassa tehtävässä, esimeriksi sairaanhoitajana tai sosiaaliohjaajana.
Tässä artikkelissa on kuvattu, millaiseksi koulutuksen osallistujat arvioivat koulutuksen työelämävastaavuuden. Ennakko-oletus oli, että jos koulutuksen työelämävastaavuuden arvioidaan olevan hyvä, sen suorittaminen voisi vaikuttaa myönteisesti koulutuksen osallistujan työllistymiseen ja työuraan. Lisäksi tässä artikkelissa on kuvattu, millaiseksi koulutuksen osallistujat arvioivat kiinnostuksensa asiakas- ja palveluohjauksen tehtäviin koulutuksen päättyessä ja sen vaikutukset heidän työmahdollisuuksiinsa ja työuriinsa.
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen osallistujien loppupalautteen mukaan koulutus lisäsi heidän ammatillista osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Palautekyselyn avointen kysymysten vastausten perusteella osaaminen ja asiantuntijuus vahvistuivat erityisesti: I) asiakaslähtöisen työotteen näkökulmasta, II) asiakas- ja palveluohjauksen ymmärryksen syventymisenä, III) dialogisuuteen liittyvinä valmiuksina, III) monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön tekemiseen sekä IV) digitalisaatioon liittyvänä osaamisena mutta myös V) työryhmän ja -yhteisön rohkaisemisessa uusiin kokeiluihin ja kehittämistoimintaan. Koulutuksen osallistujat saivat välineitä asiakas- ja palveluohjauksen kehittämiseen. Samalla heillä laajeni ymmärrys asiakas- ja palveluohjauksen paikasta monimuotoisessa sote-palvelujärjestelmässä ja tulevassa sote-uudistuksessa. Edellä kuvatut tulokset ovat samansuuntaisia SOTETIE-hankkeessa toteutetun Tietoa jatkuvan oppimisen opiskelun esteistä ja mahdollistavista tekijöistä kyselyn tulosten kanssa, joka toteutettiin korkea-asteella sosiaali- ja terveysalalla opiskeleville (Isosaari, Järvelä, Myllymaa, Nieminen & Puska 2020). Kyselyyn vastanneista puolet suorittivat erikoistumisopintoja.
Koulutus lisäsi osallistujien kiinnostusta asiakas- ja palveluohjauksen työtehtäviä kohtaan. Koulutukseen osallistuneilla oli vahva kiinnostus työllistyä asiakas- ja palveluohjauksen tehtäviin ja päästä sitä kautta kehittämään asiakas- ja palveluohjauksen palveluja sekä prosesseja. Joidenkin koulutukseen osallistuneiden työtehtävissä tapahtui koulutuksen aikana myönteisiä muutoksia, esimerkiksi heidän asiakas- ja palveluohjauksesta tekemänsä kehittämistehtävän myötä. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen aikana muutamat osallistujat siirtyivät avointen kysymysten vastausten perusteella uusiin työtehtäviin, esimerkiksi perusterveydenhuollon sairaanhoitajan tehtävästä vanhuspalvelujen asiakasohjaajaksi ja erikoissairaanhoidosta palveluohjaukselliseen työhön.
Huomattava osa koulutuksen suorittaneista ei nähnyt Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vaikuttaneen heidän työtilanteeseensa välittömästi, mutta he kertoivat työyhteisöjensä innostuneen asiakas- ja palveluohjaukseen liittyvistä uusista ajatuksista ja käytännöistä. Lisäksi he arvioivat, että heidän koulutuksen aikana tekemät kehittämistehtävät olivat edistäneen työyhteisöjensä kehittämistä. Vastaajista monet kokivat oman muutostoimijuutensa ja tahtonsa osallistua kehittämiseen vahvistuneen. He toivoivat koulutuksen tulevaisuudessa muuttavan työtilannettaan.
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen suorittaneet kokivat saaneensa monipuolisesti uutta osaamista asiakas- ja palveluohjaukseen liittyvistä sisällöistä (teoria ja käytäntö). He arvioivat, että heidän mahdollisuutensa työllistyä asiakas- ja palveluohjauksen tehtäviin olivat kohentuneet. SOTETIE-hankkeen kartoituksissa Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen on arvoitu palvelevan SOTE-alan osaamisen kehittämistä (Helminen, Markkanen & Säilä 2020a-b). Vastaava tulos ilmenee koulutuksen suorittaneiden antamasta palautteesta.
Kirjoittajat
Jari Helminen, yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-projektin koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa
Tarja Kantola, yliopettaja, SOTETIE-projektin projektipäällikkö Laurea-ammattikorkeakoulussa
Lähteet
Helminen, H., Markkanen, U. & Säilä, T. (2020a). Erikoistumiskoulutukset sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämisen keinona. Sosiaalitieteellinen aikakauslehti, 57(4), 382–386. https://doi.org/10.23990/sa.98522
Helminen, J., Markkanen, U. & Säilä, T. (26.5.2020b). Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi. Saatavilla 16.5.2021 https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/05/26/sosiaali-ja-terveysalan-ehdotuksia-erikoistumiskoulutuksiksi/
Isosaari, U., Järvelä, T., Myllymaa, T., Nieminen, M. & Puska, A. (4.9.2020). ”Työ on niin vastuullista ja kuormittavaa, että hämmästyttää, miten vähäisellä koulutuksella sellaiseen voi päästää ihmisen”. Saatavilla 16.5.2021 https://blogi.savonia.fi/sotetie/2020/09/04/tyo-on-niin-vastuullista-ja-kuormittavaa-etta-hammastyttaa-miten-vahaisella-koulutuksella-sellaiseen-voi-paastaa-ihmisen/
Säilä, T., Ranta, L, Myllymaa, T. & Nieminen, M. (18.3.2021). Miksi sote-alan ammattilainen hakeutuu koulutukseen? Koulutukseen hakeutumisen lähtökohtia. Saataville 16.5.2021 https://blogi.savonia.fi/sotetie/2021/03/18/miksi-sote-alan-ammattilainen-hakeutuu-koulutukseen-koulutukseen-hakeutumisen-lahtokohtia/