Opinnäytetyömme aihe oli Escherichia coli -bakteerin määritys verestä ja virtsasta. Työn tilaaja oli Savonia-ammattikorkeakoulu ja työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Aihe saatiin Savonia-ammattikorkeakoululta vuoden 2018 loppupuolella ja opinnäytetyön tuotoksen työstäminen aloitettiin varhain keväällä 2019 eli kolmantena opiskeluvuotena. Työ sisälsi kirjallisen teoriaosuuden sekä kuusi opetusvideota. Videot oli suunnattu bioanalyytikko-opiskelijoille kliinisen mikrobiologian harjoitustunteja varten.

Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusvideoita Savonia-ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille Escherichia coli -bakteerin tunnistuksesta ja tutkimusmenetelmistä veri- ja virtsanäytteistä. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimista kliinisessä mikrobiologiassa.

KUVA 1. Puhdasviljely (Ala-aho ja Ruohoaho 2019).

Miksi juuri opetusvideot opinnäytetyön aiheeksi?

Kliininen mikrobiologia on oleellinen osa bioanalyytikon opintoja. Opetusvideot tarjoavat vaihtoehtoisen tavan oppia perinteisen luokka- ja teoriaopetuksen rinnalle. Videoidemme idea on antaa bioanalyytikko-opiskelijoille ”punainen lanka”, joka selkeyttää ajatuksia ja joista näkee konkreettisesti, miten menetelmät käytännössä toimivat. Lisäksi videoilla kuvaamamme menetelmät ovat käytettävissä myös muiden bakteerien kuin vain Escherichia coli –bakteerin tunnistuksessa, vaikka sitä opinnäytetyössä pääasiallisesti käsitelläänkin. Opetusvideoista on siis hyötyä laajemminkin kliinisen mikrobiologian opiskelussa koulussa sekä myöhemmin keskussairaalaharjoitteluun valmistautuessa.

Opetuksessa käytetään yhä enemmän visuaalista mediaa oppimisen tehostamiseksi.

Kiinnostuimme aiheesta, sillä koimme tämän kaltaiset opetusvideot tarpeellisina opiskelijoille. Tilaajalla oli myös selkeä tarve videoille. Koska aiempia videoita tästä aiheesta ei ollut, niiden tekeminen oli mielenkiintoinen haaste meille. Ideaa piti lähteä työstämään melko lailla tyhjästä ja suunnitella koko prosessi alusta alkaen.

Videoiden käsikirjoitukset teimme suomeksi, mutta videoihin suunnitellut tekstit ovat kokonaan englanniksi. Englannin kielen käyttö videoissa tuki ammattisanastomme kehittymistä, ja jatkossa siitä on hyötyä tuleville bioanalyytikko-opiskelijoille. Koulutuskin kansainvälistyy koko ajan enemmän ja samalla työmme tukee myös esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden opiskelua.

Opetusvideon tavoitteena on aina oppiminen

KUVA 2. Veriviljelyn näytteenotto (Ala-aho ja Ruohoaho 2019).

Mitä tehtiin, ja mikä oli lopputulos?

Videoiden käsikirjoitus, kuvaaminen ja editointi oli kokonaisuudessaan meille uuden opettelemista. Yritys ja erehdys kuvaavat videoiden tekoprosessia täydellisesti. Prosessi alkoi aiheiden valinnalla, jotka lopulta olivat:

• virtsan primääri- ja puhdasviljely
• herkkyysmääritykset
• veriviljelyn näytteenotto
• veriviljelyn ulosveto
• gramvärjäys
• API 10 S, laktoosinkäyttö- ja oksidaasitesti

Aiheet jaettiin ryhmäläisten kesken. Kukin teki ennalta sovittua kaavaa noudattaen aiheistaan käsikirjoitukset tai ainakin niiden raakaversiot. Videoiden kuvaaminen vei yllättävän paljon aikaa, sillä kenelläkään meistä ei ollut aiempaa kokemusta videoiden kuvaamisesta. Emme olleet tyytyväisiä videoiden ensimmäisiin versioihin ja joidenkin videoiden editoinnissa tuli eteen sellaisia ongelmia, että osa videoista täytyi kuvata uudelleen. Saattoipa joistain ensimmäisistä videoista jokin välinekin puuttua kuvasta.

Kuvausta hankaloitti se, että milloin kukakin ryhmän jäsen oli keskussairaalaharjoittelussa ja milloin alan töissä toisella puolella Suomea. Aika monta lauantaita tulikin kuvaamiseen käytettyä. Onneksi yhdellä ryhmän jäsenellä oli omasta takaa järjestelmäkamera ja jalusta. Kuvausvälineet olisi saanut lainattua koululta, mutta aikataulutuksen kanssa olisi saattanut tullut isoja ongelmia. Editointiin käytettiin iMovie-editointiohjelmaa.

Kuvaamisen ja editoinnin jälkeen käsikirjoitukset muokattiin vielä kaikki samaan muotoon, jollaisina ne liitettiin opinnäytetyön kirjalliseen osioon. Loppujen lopuksi saimme kasaan kuusi videota, joiden laatu, käytettävyys ja oikeaoppisuus ovat mielestämme erittäin hyvät.

KUVA 3. iMovie-editointiohjelman näkymä (Ala-aho 2019).

Opinnäytetyön vaiheet

Aiheen valinnan jälkeen päätimme tehdä kuusi muutaman minuutin pituista videota. Otimme selvää videoiden valmistelusta ja teimme kaikista videoista käsikirjoitukset, joissa huomioitiin sekä mahdolliset tarvikkeet että kuvausolosuhteet. Kuvausten jälkeen kirjoitimme opinnäytetyön raporttiosuuden, josta käy ilmi videoiden sisältö, opetettavat asiat sekä meidän koko opinnäytetyöprosessin eteneminen.

Linkki opinnäytetyöhön.

Outi Ala-aho
Anni Ruohoaho
Marko Savonkari
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Korhonen
Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Kolehmainen
Savonia-ammattikorkeakoulu

Joulukuussa 2019 Savonia-ammattikorkeakoulusta bioanalyytikoiksi valmistuvat Suvi Karvonen ja Oskari Kekäläinen tekivät opinnäytetyössään käyttöohjeen Itä-Suomen Biopankin Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolle ja arvioivat kudosmikrosirunäytemateriaalin laatua. Kuva-analyysiohjelmistot ovat histopatologisten näytteiden analysointiin tarkoitettuja tietokoneohjelmistoja, joita käytetään tällä hetkellä lähinnä tutkimuskäytössä.

Opinnäytetyöaiheen etsiminen alkoi tammikuussa 2018. Halusimme löytää opinnäytetyöaiheen, jolle olisi oikea tarve työelämässä. Biopankin toiminta kiinnosti meitä, sillä se on ollut lähivuosina paljon esillä ja biopankkien toiminta on jatkuvassa kasvussa. Aiheen löysimmekin loppujen lopuksi Itä-Suomen Biopankilta, jolla oli tarve saada Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolleen suomenkielinen käyttöohje. Opinnäytetyöaiheessa meitä kiinnosti erityisesti laaja-alainen oppiminen ja mahdollisuus tutustua moderniin teknologiaan ja sen käyttöön patologiassa. Aihe oli myös hyvin ajankohtainen, sillä monissa patologian laboratorioissa ollaan menossa kohti digitalisaatiota.

Työn tavoitteena oli tuottaa Itä-Suomen Biopankin Visiopharmin kuva-analyysiohjelmistolle käyttöohje, jota hyödynnettäisiin uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Käyttöohjeen tekeminen oli meille uusi asia ja se vaati meiltä perehtymistä siihen, millainen on hyvä käyttöohje. Hyvä käyttöohje on rakenteeltaan selkeä ja se ohjaa käyttäjäänsä vaihe vaiheelta. Käyttöohjeen tekeminen oli mielenkiintoinen ja työelämäläheinen opinnäytetyöaihe, sillä nykyaikana työelämässä tarkastetaan, päivitetään ja luodaan käyttöohjeita säännöllisesti eri tarkoituksiin. Käyttöohjeestamme tehtiin helposti seurattava step-by-step-ohje, jonka tarkoituksena oli, että käyttäjä löytää käyttöohjeesta nopeasti tarvitsemansa tiedon. Käyttöohjetta selkeytimme havainnollistavilla kuvilla, jotka pyrkivät ohjaamaan käyttäjän toimintaa. Korjasimme ja kehitimme käyttöohjettamme opinnäytetyöprosessin aikana saamamme palautteen pohjalta.

Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa patologian laboratorioissa hyödynnettäisiin syövän diagnostiikassa tietokonepohjaisia analyyseja?

Bioanalyytikko-opiskelijoiden opintoihin kuuluu yksi opintojakso patologiaa, joka sisältää histologian ja sytologian teoriaopintoja sekä käytännön harjoitustunteja. Patologian opintojakson aikana kiinnostuksemme patologiaan ja patologisen tutkimusprosessin digitalisointiin heräsi. Monilla muilla laboratorion erikoisaloilla automatisaatio ja digitalisaatio ovat jo arkipäivää, mutta patologian laboratorioissa turvaudutaan edelleen vahvasti perinteiseen käsityöhön. Näytteiden manuaalinen mikroskopointi on hyvin raskasta ja staattista työtä. Tämän lisäksi muualla olevien asiantuntijoiden konsultointi usein vaatii, että fyysinen näytelasi lähetetään laboratoriosta toiseen ja tämä saattaa pitkittää potilaan diagnoosin saamista. Samalla kiinnostuimme myös Visiopharmin kaltaisten kuva-analyysiohjelmistojen hyödyntämisestä syöpädiagnostiikassa. Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa patologian laboratorioissa hyödynnettäisiin syövän diagnostiikassa tietokonepohjaisia analyyseja?

Opinnäytetyön tekeminen ulkopuoliselle organisaatiolle hyödyttää kaikkia opinnäytetyöprosessiin osallistuneita osapuolia. Opiskelijoina saimme biopankin asiantuntijoilta käytännönläheistä ohjausta ja neuvoja opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöprosessi on kehittänyt meidän ammatillista osaamistamme ja koemme olevamme valmiimpia jatkuvasti muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyössä pääsimme perehtymään patologian digitalisaatioon ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Itä-Suomen Biopankki sai yhteistyöstä itselleen tarvitsemansa käyttöohjeen, jota he voivat hyödyntää työntekijöiden perehdytyksessä. Opiskelijoiden Biopankille tekemät opinnäytetyöt edistävät Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen Biopankin yhteistyötä. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät osallistumaan työelämän projekteihin ja tämä onnistuu ainoastaan, jos ammattikorkeakoulujen ja ulkopuolisten organisaatioiden väliseen yhteistyöhön panostetaan.

Tulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut tulevat lisääntymään myös kliinisissä laboratorioissa ja tämä vaatii alan ammattilaisilta aivan uudenlaista osaamista ja kykyä kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja.

Terveydenhuolto on jatkuvassa muutoksessa ja terveydenhuollon palveluita ollaan digitalisoimassa kovaa vauhtia. Myös kliininen laboratorioala on digitalisaation ja automatisaation murroksessa. Tekoäly tulee tulevaisuudessa olemaan entistä olennaisempi osa potilaiden diagnostiikkaa ja se tulee muuttamaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Työelämän jatkuva muutos edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oman ammattitaidon ylläpitämistä. Tulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut tulevat lisääntymään myös kliinisissä laboratorioissa, ja tämä vaatii alan ammattilaisilta aivan uudenlaista osaamista ja kykyä kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja.

Suvi Karvonen, TB16SP
Oskari Kekäläinen TB16SP

Ohjaajat:
Anssi Mähönen, Savonia AMK
Arto Mannermaa, Itä-Suomen Biopankki
Otto Jokelainen, Itä-Suomen yliopisto/ Kuopion yliopistollinen sairaala

Kuva lisätään myöhemmin.

Röntgenhoitajaopiskelijat Janna Vepsä ja Riikka Haasiomäki tekivät opinnäytetyön röntgenhoitajan työnkuvasta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Työn tuotoksena syntyi ammatillinen posteri, josta tuli osa Savonian röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opetusmateriaalia.

KUVA 1. Yliopistolliseen eläinsairaalaan ovat tervetulleita kaikki kotieläimet (Wikimedia Commons: Josef Maria Eder; Metropolitan Museum of Art)

Suomessa tehdään noin 170 000 eläinten röntgentutkimusta vuosittain, ja luvut ovat jatkuvassa kasvussa. Suurena syynä pidetään lemmikkieläinten määrän kasvua sekä aiempaa isompaa panostusta lemmikin hyvinvointiin ja sitä kautta terveyspalveluihin. On siis selvää, että diagnostisen kuvantamisen rooli on muuttumassa keskeisemmäksi eläinten terveydenhoidossa. Tämä voi mielestämme luoda mahdollisuuden entistä useampien röntgenhoitajien työllistymiseen eläinlääkintähuollon kuvantamispalveluihin. Tällä hetkellä Helsingin Viikissä sijaitseva Yliopistollinen eläinsairaala on niitä harvoja paikkoja Suomessa, jossa työskentelee röntgenhoitajia.

Eläinröntgen kiinnostaa opiskelijoita

Kokemustemme mukaan osa röntgenhoitajaopiskelijoista on kovin kiinnostuneita tietämään terveydenhuollon ulkopuolisista töistä, joissa röntgenhoitajan tutkintoa voi käyttää. Keskusteluissa erityisesti eläinten kuvantaminen oli noussut pinnalle useampaan otteeseen. Tutkinto-ohjelman sisällä näitä asioita ei kuitenkaan sen tarkemmin käsitellä. Näiden ajatusten sekä myös oman mielenkiintomme pohjalta päädyimme tähän opinnäytetyön aiheeseen. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin ammatillinen posteri tavoitteena täyttää ensisijaisesti tämä röntgenhoitajaopiskelijoiden tarve. Siitä voivat kuitenkin hyötyä myös muut aiheesta kiinnostuneet.

Erot ihmisten kuvantamiseen isoja

Posteriin nostimme ydinasioita röntgenhoitajan työnkuvasta, työtehtävistä sekä työn luonteesta Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Eläimiä kuvataan lähtökohtaisesti samoilla säteillä ja laitteilla kuin ihmisiä. Posterin avulla voi saada myös kuvan siitä, millä tavoin työskentely eroaa eläinten ja ihmisten kuvantamisen välillä esimerkiksi säteilysuojelun näkökulmasta. Yliopistollisen eläinsairaalan röntgenhoitajien mielestä eläinröntgen onkin täysin oma maailmansa. Terveydenhuollossa kuvataan ihmisiä – eli suurin piirtein saman kokoisia ja saman anatomian omaavia kohteita, kun taas Yliopistollisessa eläinsairaalassa vastassa voi taas olla pieni hamsteri tai satoja kiloja painava hevonen. Viikkiin ovat tervetulleita kaikki kotieläimet.

Posterin tekeminen oli luova prosessi

Posterin tekeminen opinnäytetyönä oli luova prosessi. Savonian röntgenhoitajaopiskelijoilta saatu palaute posterista oli pääasiassa positiivista, ja monelle sen sisältö oli täysin uutta tietoa. Opinnäytetyön tekeminen opetti vastuullisuutta omasta työskentelystä, oppimisesta ja tavoitteisiin pääsemisestä. Toivomme, että opinnäytetyömme tavoittaa jatkossakin röntgenhoitajaopiskelijat sekä muut aiheesta kiinnostuneet ja auttaa kasvattamaan tietoisuutta alan monimuotoisuudesta ja laajuudesta.

KUVA 2. Valmis posteri

Janna Vepsä

Riikka Haasiomäki

Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

Anne Karuaho

Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyömme aiheena oli Spinit®-vierianalysaattorin verifiointi. Opinnäytetyöprosessimme  käynnistyi vuoden 2018 keväällä, jolloin työn aihe varmistui ja aloimme suunnitella työn toteuttamista. Aiheen saimme koulumme kautta, ja sen tilaaja oli Diagnostica Medical Oy. Varsinainen käytännön vaihe suoritettiin vuoden 2018 syksyn aikana. Teoriaosuus ja työn viimeistely hoidettiin vuoden 2019 syksyllä.

Laadunvarmistus on aina ajankohtaista

Yritys halusi kolmannen osapuolen selvityksen laitteen suorituskyvystä. Tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa laitteesta markkinoinnin tueksi. Laadunvarmistus on aina ajankohtaista ja vierianalytiikan käyttö on yleistynyt, minkä vuoksi aihe oli mielestämme hyvä ja toteuttamisen arvoinen. Verifiointi tarkoittaa menettelyä, jonka avulla selvitetään, soveltuuko laite käyttötarkoitukseensa ja antaako se luotettavia tuloksia.

Mikä ihmeen Spinit®?

Portugalilaisen Biosurfitin Spinit®-vieritestianalysaattori yhdistää samaan laitteeseen useita eri määrityksiä ja määritysmenetelmiä. Tällä hetkellä laitteelle on saatavissa CRP- ja HbA1c-määritykset sekä viisiosainen valkosolujen erittelylaskenta, joka sisältää myös hematokriitin määrityksen. Laitteelle kehitetään myös lisää erilaisia määrityksiä, mutta niitä ei ole vielä markkinoilla.

Määritykset tapahtuvat CD-levyn näköisellä testikiekolla

Määritykset tapahtuvat CD-levyn näköisellä testikiekolla, jonka sisällä näytemateriaali käsitellään. Näytettä tai muita nesteitä ei pääse muualle laitteen sisälle, koska kaikki reagenssit ovat levykkeen sisällä. Laite suorittaa analyysit levyllä olevista lukukohdista fotometrisesti. Nykyisessä versiossa näyte otetaan sormenpäästä kyvettiin, joka kiinnitetään levykkeeseen, sille varattuun paikkaan. CRP- ja HbA1c-määritykset valmistuvat noin reilussa viidessä minuutissa ja valkosolujen erittelylaskenta vie noin 15 minuuttia.

KUVA 1. BC-testikiekko ja Spinit®-analysaattori (Petlin & Pitkänen 2018).

Vierianalytiikka

Vierianalytiikalla tarkoitetaan potilaan lähellä tehtäviä laboratoriotutkimuksia. Vieritesteillä voidaan nopeuttaa potilaan hoitoa, sillä tuloksia saadaan lähes saman tien. Vierianalysaattorit ovat usein pieniä ja helposti liikuteltavissa, jolloin niitä voidaan hyödyntää siellä, missä varsinaisia laboratoriopalveluita ei voida tuottaa. Vierianalytiikkaa käyttävät myös potilaat itse esimerkiksi verensokerin seurannassa.

Opinnäytetyön toteutus

Opinnäytetyöstämme muodostui pienimuotoinen määrällinen tutkimus. Analysoimme ensin näytteet  Spinit®-vierianalysaattorilla ja referenssilaitteillamme, käsittelimme tuloksia tilastollisin menetelmin, minkä jälkeen vertasimme tuloksia keskenään. Referenssilaitteina meillä oli käytössä koulumme Konelab 20i -analysaattori ja Sysmex XS-1000i -verenkuva-analysaattori. CRP:n määritimme noin 30 näytteestä ja HbA1c:lle ja valkosolujen laskennalle meillä oli hieman alle 60 näytettä. Näytemuotoina CRP-määrityksissä käytimme hepariiniplasmaa ja HbA1c-määrityksissä sekä valkosolujen laskennassa EDTA-kokoverta. Laitteen totesimme käyttökelpoiseksi pienin varauksin. Opinnäytetyön raportissa kuvasimme myös laitteiden toimintaperiaatteita niiden erojen selventämiseksi ja pohdimme, mikä kaikki on voinut vaikuttaa laitteilla saatuihin tuloksiin.

Lisätietoa:

https://www.biosurfit.com/en/spinit/

Olli Petlin

Heikki Pitkänen

Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

Mirja Saukkonen

lehtori

Sanna Kolehmainen

lehtori

KUVA 1. Työvuorosuunnittelu vaatii yhteistyötä (PxHere s.a.)

Susanna Vyyryläisen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa tekemän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ja käyttöönottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) ensihoitopalvelussa yhteisöllinen työvuorosuunnittelu. Työvuorosuunnittelun kehittämisen tarve oli noussut esiin työntekijöiden ja ensihoitoesimiehen toiveista saada positiivista muutosta työvuorosuunnitteluun. Lisäksi työnantajan toiveena oli lisätä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin.

Kehittämistyön vaiheet

Kehittämistehtävä toteutettiin soveltaen kehittävän työntutkimuksen viisivaiheista mallia. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kehitettävän toimintamallin nykytila tekemällä kysely ennen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittamista. Siinä kartoitettiin pilotointiin osallistuvien henkilöiden kokemuksia silloisesta työvuorosuunnittelusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt olivat tyytymättömiä työvuorosuunnitteluun. Työntekijät kokivat työvuorosuunnittelun olevan epätasa-arvoista ja että heidän vaikutusmahdollisuutensa työvuorojensa suunnitteluun oli hyvin vähäinen. Näin ollen oman elämäntilanteen huomioiminen ei juurikaan toteutunut työvuorolistojen suunnittelussa.

Kehittävän työntutkimuksen toinen vaihe sisälsi uuden toimintamallin työstämistä aikaisemman toiminnan ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Ristiriitojen tunnistamisen avuksi laadittiin SWOT-analyysi, joka laadittiin ensimmäisen vaiheen kartoituksessa saadun aineiston perusteella. SWOT-analyysissä määriteltiin silloisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet työntekijöiden näkökulmasta ja vastaavasti yhteisöllisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet aikaisempien tutkimusten perusteella. Näin voitiin tunnistaa hyvin aikaisemman työvuorosuunnittelun ongelmat ja selvittää, voisiko yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarjota ratkaisuita ongelmiin.

Kolmas vaihe on uuden toimintamallin suunnittelu. Uutta toimintamallia olivat suunnittelemassa Essoten ensihoitoesimies, apulaisosastonhoitaja, pohjoisen asemaryhmän asemavastaava, kaksi Titania-ohjelman pääkäyttäjää Essote:n organisaatiosta sekä kehittämistyöstä vastaava henkilö.  Kehittämistyön tähän vaiheeseen kuuluivat myös yhteisöllistä työvuorosuunnittelua koskevat henkilöstölle pidetyt koulutukset. Koulutusten pääasiallinen tarkoitus oli työntekijöiden ohjeistaminen yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, mutta niiden aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus tuottaa uusia näkökulmia edelleen pohdittaviksi.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisäsi niin työhyvinvointia kuin työnhallintaa sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamista.

Neljännessä vaiheessa uusi toimintamalli otettiin käyttöön ja yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotti aloitettiin Essoten ensihoitopalvelun pohjoisessa asemaryhmässä toukokuussa 2019. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun avuksi luotiin WhatsApp-ryhmä helpottamaan työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Pilotoinnin alussa haasteena oli se, etteivät sähköisen asioinnin tunnukset toimineet kaikilla pilotoinnissa mukana olleilla. Lisäksi pilotin alkaminen osui kesälomakauteen, jolloin osa vakituisesta henkilöstöstä oli poissa. Näin ollen heidän osaltaan yhteisöllinen työvuorosuunnittelu jäi alussa kokonaan tekemättä tai he pääsivät tekemään sitä vasta kaikkien muiden jälkeen. Tämä aiheutti sen, että suunnitelmaehdotuslistoilla oli alussa paljon päällekkäisyyksiä ja vuorovaikutus henkilöstön kesken jäi vähäiseksi.

Kehittävän työntutkimuksen viides vaihe on uuden toimintatavan arviointi ja vakiinnuttaminen. Tämä toinen kysely tehtiin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotoinnin aikana ja siinä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta. Toisen kyselyn perusteella pilotointiin osallistuneet henkilöt kokivat niin työhyvinvointinsa kuin työnhallinnan lisääntyneen sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamisen helpottuneen. Myös työyhteisön yhteisöllisyyden koettiin lisääntyneen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun myötä.

Yhteenveto

Pilotointiin osallistuneista henkilöistä suurin osa halusi jatkaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, joten se otettiin pysyväksi työvuorosuunnittelumalliksi Essoten ensihoitopalvelun pohjoiseen asemaryhmään, ja lisäksi se tullaan ottamaan käyttöön koko ensihoitopalvelualueelle. Jatkokehittäminen on varmasti tarpeen toiminta- ja elinympäristön jatkuvan muuttumisen myötä. Tulevaisuudessa tulisikin tarkastella työntekijöiden ja työnantajan kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta ja sen tuottamasta hyödystä niin työntekijälle kuin työnantajalle.

Sairaanhoitaja-YAMK-opiskelija Susanna Vyyryläinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ohjaava opettaja Marja-Liisa Rissanen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyöprosessimme alkoi talvella 2018. Kolmen hengen opinnäytetyöryhmämme muodostui jo syksyn 2017 aikana. Yhdessä lähdimme pohtimaan mahdollisia opinnäytetyön aiheita, ja ryhmällämme olikin jo alun perin toiveena tehdä kehittämistyö yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Yksi ryhmämme jäsen sai aikaisemman kesätyöpaikkansa esimieheltä kiinnostavan yhteydenoton liittyen opinnäytetyön aiheeseen, jonka jälkeen ryhmämme alkoi neuvottelemaan opinnäytetyön sisällöstä.

Opinnäytetyömme aihe

Opinnäytetyön aiheeksi valittiin vierianalysaattoreiden käytön yhdenmukaistaminen ja sisäisen laadunohjauksen kehittäminen Viitasaaren ja Pihtiputaan perusterveydenhuollon yksiköissä. Yksiköiden hoitohenkilökunta kaipasi selkeitä ja yhdenmukaisia vierianalysaattoreiden työohjeita. Vierianalysaattoreiden  käyttö yleistyy jatkuvasti pienten perusterveydenhuollon yksiköiden keskuudessa, minkä vuoksi koimme opinnäytetyömme aiheen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi.

Mitä vierianalytiikalla oikein tarkoitetaan?

Tavallisimpia vieritutkimuksia ovat esimerkiksi raskaustesti ja CRP:n määritys ihopistosnäytteestä. 

Tavan tallaajalle vierianalytiikka-termi ei välttämättä kerro mitään. Vierianalytiikalla (Point of Care) tarkoitetaankin yleensä laboratorion ulkopuolella, potilaan läheisyydessä, suoritettavaa analytiikkaa. Vierianalysaattorit ovat nimensä mukaisesti pienikokoisia potilaan luokse siirrettäviä laitteita tai testejä. Vierianalytiikkaa hyödynnetään, kun tutkimustulos täytyy saada nopeasti, tai kun varsinaisia laboratoriopalveluita ei ole saatavilla.

Tavallisimpia vieritutkimuksia ovat esimerkiksi raskaustesti ja CRP:n määritys ihopistosnäytteestä.  Kymmenet tuhannet diabeetikon hyödyntävät vierianalytiikkaa verensokerin omaseurannassa. Alla esitetyssä kuvassa ovat INR-arvon ja sydänmerkkiaineiden määritykseen käytetyt vierianalysaattorit.

Opinnäytetyössä käsiteltyjä vierianalysaattoreita. (Nykänen, Rissanen ja Siemann 2019.)

Kehittämistyö ja opinnäytetyömme tuotos

Opinnäytetyömme muodostui siis kehittämistyöksi. Tuotimme tilaajalle yhteensä seitsemän vierianalysaattorin työohjeet. Ohjeissa on käsitelty myös vierianalysaattorin toimintaan vaikuttavia virhetekijöitä sekä sisäistä laadunohjausta. Jokaisen vierianalysaattorin työohjeen alussa lukija on johdateltu lyhyesti tutkittavan analyytin käyttöön ja vierianalysaattorin toimintaperiaatteeseen. Työohjeissa kaikki työvaiheet on selitetty sanallisesti sekä havainnollistettu valokuvien avulla. Työohjeissa on käsitelty myös vierianalytiikkaan keskeisesti liittyvä ihopistonäyte ja sen oikeaoppinen suorittaminen.

Oikein suoritettu ihopistonäyte. (Nykänen, Rissanen ja Siemann 2019.)

Opinnäytetyön hyödynnettävyys ja merkitys

Opinnäytetyön tuotosta hyödynnetään Viitasaarella ja Pihtiputaalla julkisen sektorin avo- ja vastaanottopalveluissa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, vuodeosastoilla, päivystyspoliklinikoilla ja kotisairaanhoidossa. Sitä tullaan käyttämään muun muassa vierianalysaattorien uusien käyttäjien koulutuksessa. Opinnäytetyön tuotos luovutetaan käytettäväksi myös Savonia-ammattikorkeakoululle opetusmateriaaliksi.

Yhtenäiset toimintatavat parantavat vieritutkimusten luotettavuutta ja potilasturvallisuutta.

Opinnäytetyön tuotoksena tehdyillä työohjeilla pyritään yhdenmukaistamaan vierianalysaattoreiden käyttöä , jolloin laitteiden käyttäjillä on samat toimintatavat. Vieritutkimusten virhelähteiden tunnistaminen, oikein toteutettu sisäinen laadunohjaus ja yhtenäiset toimintatavat parantavat vieritutkimusten luotettavuutta ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyöprosessista saamamme tietotaito pohjustaa meitä työelämässä toimimaan esimerkiksi vierianalytiikan vastuutehtävissä.

Toivotamme mielenkiintoisia lukuhetkiä opinnäytetyömme parissa!

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823249

Miko Nykänen
Jenna Rissanen
Rosa Siemann
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelma
Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Kolehmainen
lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Laadukas asiakaspalvelu parantaa asiakaskokemusta

Röntgenhoitajaopiskelijat Eppu Heimola ja Mikko Saarela kartoittivat opinnäytetyönään eräässä terveyskeskuksessa röntgentutkimuksissa käyneiden asiakkaiden tyytyväisyyttä saamansa palvelun laatuun.

Opinnäytetyöprosessi alkoi aiheen valinnalla: halusimme käytännön työhön sidoksissa olevan aiheen. Tästä syystä etsimme ideoita opinnäytetyön suunnitteluun ja toteutukseen ollessamme harjoitteluissa. Kun olimme valinneet opinnäytetyömme aiheen, pystyimme seuraamaan harjoitteluissa sitä, kuinka esimerkiksi palvelun laatu toteutuu ja millä tavoin siihen pystyimme esimerkiksi itse vaikuttamaan tai kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat saamaansa palveluun. Harjoitteluista saimme ideoita opinnäytetyön keskeisten aiheiden valitsemiseen, joka taas auttoi aihealueen rajaamisessa. Aihealueen rajaus auttoi teoriatiedon etsimisessä ja kirjoittamisessa. Harjoitteluissa saadun työkokemuksen kautta pystyimme samaistumaan asiakkaisiin ja ajattelemaan, miltä itsestä voisi tuntua potilaana ja millaista palvelun toivoisi olevan.

Työn tavoitteena oli tuottaa erään kunnan röntgenpalveluiden parissa työskenteleville konkreettista tietoa ja apuvälineitä tulevaisuuden kuvantamispalveluiden kehittämiseen sekä saada selville eniten tyytyväisyyttä sekä tyytymättömyyttä tuovat palvelun osa-alueet. Opinnäytetyö toteutettiin kartoittamalla röntgenosastolla vierailevien asiakkaiden mielipiteitä palvelun laadusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusasetelmaa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja asteikkona neliportaista Likertin asteikkoa.

Kyselyyn vastanneet kunnan terveyskeskuksen röntgenosastolla vierailleet asiakkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palvelun laatuun. Yleinen palvelun laatu, henkilökunnan käyttäytyminen ja ammattitaito sekä tutkimukseen liittyvä ohjaus ja neuvonta koettiin hyväksi. Tutkimuksen vastausten perusteella voidaan päätellä, että röntgenosasto tuottaa laadukasta palvelua ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Jos halutaan tavoitella täydellisyyttä, voidaan ajatella kehitettävää olevan jokaisella osa-alueella, jotta tyytyväiset vastaukset saadaan muutettua erittäin tyytyväisiksi. Kokonaisuudessaan voidaan kuitenkin ajatella tuloksen olevan jo nykyisellään hyvä.

                                   Opiskelijoiden ja kentän välinen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.

Opiskelijoiden ja kentän välinen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Opiskelijoina saimme kokeneilta asiantuntijoilta ohjausta ja käytännön vinkkejä tutkimuksen tekemiseen. Lisäksi yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden työelämäläheisen opinnäytetyön tekemiseen, josta saatuja kokemuksia voimme hyödyntää tulevassa työelämässä. Työn tilaaja puolestaan sai vastineeksi asiakastyytyväisyyskartoituksen ilman, että heidän tarvitsi uhrata siihen suurempia resursseja. Asiakastyytyväisyyden tuloksista tilaaja näkee yksikkönsä asiakastyytyväisyyden nykyisen tason ja tulosten avulla voi tarvittaessa kehittää yksikkönsä palvelun laatua.

Opinnäytetyössämme yhteistyö kunnan terveyskeskuksen yhteyshenkilöiden kanssa sujui pääosin ongelmitta. Suurin este yhteistyölle työn tilaajan kanssa oli maantieteellinen välimatka, sillä työn aikana olimme molemmat eri paikkakunnilla harjoitteluissa. Kommunikointi hoitui kuitenkin hyvin puhelimitse ja sähköpostitse. Lomakkeiden lähetykset hoidimme postin välityksellä. Työ suunniteltiin yhteistyössä tilaajan kanssa ja heidän toiveitaan toteuttaen.

Opinnäytetyön tekeminen oli opettavainen kokemus. Asiakastyytyväisyyteen ja palvelun laatuun perehtyminen kehittivät osaamistamme ja tietotaitoamme sekä huomasimme niiden suuren merkityksen käytännön työssä. Harjoitteluissamme pystyimme opinnäytetyön ansiosta kiinnittämään enemmän huomiota asiakkaan kohteluun ja ikään kuin kuvittelemaan, miltä asiakkaasta tuntuu. Näihin asioihin aiomme kiinnittää huomioita myös jatkossa työelämässä. Opinnäytetyön tekeminen opetti myös sen, että tällaisen prosessin suorittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, tarkkaa suunnittelua sekä huolellisuutta ja aikatauluttamista, jotta lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä. Tulevaisuudessa näissä asioissa pystymme toimimaan paremmin. Nämä asiat ovat niin ikään verrannollisia röntgenhoitajan työhön, joka vaatii tarkkuutta ja suunnittelua. Alan jatkuvan kehityksen myötä oman ammattitaidon ylläpitäminen vaatii myös itsensä jatkuvaa kehittämistä ja opiskelua.

   Laadukas palvelu voi vaikuttaa myös työntekijöihin ja heidän jaksamiseensa.

Alan kehityksen lisäksi myös kuvantamispalveluiden asiakaskunnassa tapahtuu muutoksia ajan saatossa: asiakkaiden näkemykset, halut ja toiveet muuttuvat ja ne voivat muuttua vaativammiksi. Edellytyksenä toimivalle ja laadukkaalle palvelulle on, että myös palvelun laatua seurataan ja sitä kautta kehitetään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Laadukas palvelu vaikuttaa moniin asioihin kuten esimerkiksi asiakasmääriin ja asiakkaiden asenteisiin. Laadukas palvelu voi vaikuttaa myös työntekijöihin ja heidän jaksamiseensa. Saimme opinnäytetyöstä röntgenhoitajaopiskelijoina tietoa eri asiakastyytyväisyyden indikaattoreista, ja tätäkin tietoa voimme hyödyntää omassa työnteossa tulevaisuudessa. Tämän lisäksi tutkimuksen suorittaminen lisäsi työelämäläheisiä kommunikaatiotaitojamme sekä yhteistyötaitoja. Tutkimuksen tekemisen myötä kehitämme oman alan taitojen ja tiedon sovelluskykyä, omaa osaamista, kriittistä ajattelua, analysointia sekä perusteluvalmiuksia.

Eppu Heimola, TR16S

Mikko Saarela, TR16S

Sirkka Malila, lehtori

Anne Karuaho, lehtori