Sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikoistumisen kehittämistarpeita

Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien oli helppo nimetä osaamisen kehittämistarpeita, mutta osaamisen kehittämistarpeiden jäsentäminen ammattikorkeakoulututkintojen, erikoistumiskoulutusten ja ammatillisten täydennyskoulutusten välillä oli heille vaikeaa. Ammattikorkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavaa koulutusta (ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot), erikoistumiskoulutuksia, täydennyskoulutuksia ja avointa ammattikorkeakouluopetusta, joka muodostuu tutkintoon johtavan

Esimiehellä avaimet osaamisen johtamiseen ja työn merkityksellisyyden lisäämiseen

Jatkuvan oppimisen tarpeeseen pyritään nyt vastaamaan hallituksen parlamentaarisella uudistustyöllä. Uudistuksen yhtenä keskeisenä teemana on osaamisen johtaminen ja kehittäminen työelämässä. Siinä nähdään osaamisen kehittäminen olennaisena ja strategisena osana työtä ja yrittäjyyttä, joka tukee myös innovaatioiden syntymistä. Tämä nostaa esille niin työpaikan

Erikoistumiskoulutuksia yhdessä työelämän kanssa – tule mukaan työpajoihin!

Ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet erikoistumiskoulutuksia neljän vuoden ajan. Erikoistumiskoulutuksia olisi voinut toteuttaa jo vuonna 2015 (L 932/2014, 68§), mutta erikoistumiskoulutukset käynnistyivät vasta vuonna 2016. Tämän jälkeen uusia erikoistumiskoulutuksia on kehitetty ja käynnistetty vuosittain. Neljän toteutusvuoden jälkeen sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta

Työelämän osaamistarpeet ja osallistuminen jatkuvan oppimisen koulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin

Työelämää osallistetaan osallistumaan Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kirjallisuudessa toistuvasti käytetään termiä ”työelämän osaamistarpeet” ja ”työelämälähtöisyys”. Työelämästä, samoin kuin markkinavoimista, puhutaan ikään kuin jostakin mystisestä persoonasta, joka toimii ja määrittää asioita koulutukseen liittyen. OKMn raportti (2019) painottaa hyvin vahvasti työelämän tarpeita, ei

Työpakettien 2 ja 3 kuulumisia

Sotetie -hankkeen työpaketti kakkosen tavoite on kartoittaa olemassa oleva sotealan geneeristä osaamista sisältävä verkko-opintotarjonta. Työskentely aloitettiin kokoamalla aiempien tutkimusten ja hankeraporttien määritelmiä sotealan geneerisestä osaamisesta ja verkko-opinnoista. Näiden pohjalta oli tarkoitus päättää, miten tässä omassa Sotetie-hankkeessamme määrittelemme geneerisen osaamisen ja

Arvioinnin kirjava kartta

SOTETIE –hankkeen työpaketti 5.1 tehtävänä teimme syksyllä 2019 kyselyn jatkuvan oppimisen koulutuksen (JOK) toimijoille. Teemoina olivat näkemykset JOK:een sisällytettävistä koulutuksista, koulutusten tavoitteista ja arviointikäytänteistä sekä työelämän ja JOK:n yhteyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 17 ammattikorkeakoulun tai yliopiston jatkuvan oppimisen koulutuksen vastuuhenkilöä

Jatkuvan oppimisen koulutuksen sekava maailma

SOTETIE-hankkeen työpaketin 5 toimenpiteen 5.1 tavoitteena on kuvata jatkuvan oppimisen koulutuksen (JOK) nykytilaa Suomessa. Ensimmäinen tehtävä on laatia asiantuntija-analyysit jatkuvan oppimisen koulutuksen arviointikäytännöistä ja osaamistavoitteista. Tietoa kerättiin sote-alan osaamistavoitteita ja arviointia käsittelevistä dokumenteista, korkeakoulujen jatkuvan oppimisen opintotarjontaa kuvaavilta verkkosivuilta, erikoistumiskoulutusten

Näkökulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista työyhteisössä

Työelämän muutos ja muutoksessa pysyminen vaativat jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. Oppimismahdollisuuksien tulisi olla joustavia (Sitra, 2019), ja tarvitaan joustavia opintopolkuja koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Tarvitaan myös uudenlaisia tukirakenteita oppijan hyvinvoinnin ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi (Opetushallitus, 2019). Jatkuvaan oppimiseen liittyvää koulutusta

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta näkökulmasta

Näyttäisi siltä, että koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvässä keskustelussa taloudellinen näkökulma ei ole ollut keskiössä, vaan sitä käsitellään pikemminkin omana teemanaan eri näkökulmista. Tässä artikkelissa pyrimme kuvailemaan, kuinka taloudellisuutta on käsitelty koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvässä keskustelussa ja kirjallisuudessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen (Salminen,