Neljä psyykkistä palautumismekanismia

Psykologinen irrottautuminen

Fyysisesti töistä poissaolemisen lisäksi henkinen poissaoleminen on tärkeää eli oleminen tilassa, jossa ajatukset eivät harhaile työhön ja siihen liittyviin asioihin. Psykologinen irrottautuminen onnistuu joko tietoisesti sulkemalla ajatukset pois töistä tai välillisesti tekemällä jotakin, joka saa ajatukset muualle ja muuhun tekemiseen. (Strandén 2017.)

Kun psykologinen irrottautuminen onnistuu, se on yhteydessä vähäiseen uupumiseen, vähäisiin masennuksen oireisiin sekä laadullisesti hyvään yöuneen. Toisaalta taas heikompi psykologinen irrottautuminen on yhteydessä väsymyksen lisääntymiseen. (Strandén 2017.)

Nykyään, saati nyt korona-aikana ja etätyön lisääntyessä, psykologinen irrottautuminen voi olla hankalampaa ja se vaatii harjoittelua. Itsensä johtamisen taidot ovat myös tässä hyödyksi, kuten työn organisointi ja aikatauluttaminen. Psykologinen irrottautuminen tapahtuu helposti esim. urheilemalla tai tekemällä jotakin luovuutta vaativaa, joka saa ajatukset keskittymään itse tekemiseen. Psykologista palautumista edistää myös esim. se, että pitää ilmoitukset puhelimessa poissa käytöstä ja vastaa työasioihin vain työaikana.

Rentoutuminen

Rentoutuessa sympaattisen hermoston aktivaatiotaso laskee, lihasjännitys vähenee, syke laskee ja myönteinen tunnetila vahvistuu. Rentoutuminen ehkäisee ylivirittyneisyyttä sekä lisää myönteisiä tunnetiloja, jolloin myös negatiivisia tunnetiloja esiintyy vähemmän ja sitä levollisempi mieliala on seuraavana päivänä töihin lähdettäessä. Hyvä ja säännöllinen rentoutuminen ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä pidemmällä aikavälillä vähäisempään psyykkiseen oirehtimiseen, väsymykseen, palautumisen tarpeeseen sekä vähäisempiin uniongelmiin. (Andsten, Bycklig & Saikko 2015; Strandén 2017.)

Tekemällä jotain, joka ei vaadi ponnisteluja fyysisesti tai älyllisesti rentouttaa ja auttaa psykologista palautumista. Jollekin se on musiikki, toiselle kirjan lukeminen ja kolmannelle luonnossa kuljeskelu. Ihmiset rentoutuvat eri tavoin, ja vain kokeilemalla voi löytää itselleen sopivan tavan. (Sarkkinen 2020.)

Taidon hallinta

Kokemukset, jotka tarjoavat haasteita ja kehittävät sellaisia puolia, joita ei töissä voi kehittää, antavat hallintakokemuksia. Uuden oppiminen auttaa hankkimaan sisäisiä voimavaroja, jotka edistävät psykologista palautumista eli ne haastavat yksilöä, mutteivät ylikuormita. (Strandén 2017.)

Voi esim. haastaa itsensä hiomaan jotakin työhön liittymätöntä taitoa, esim. opetella uusi kädentaito, kieli tai liikuntaharrastus – on tärkeää tuntea itsensä osaavaksi. Tästä saat onnistumisen kokemuksia ja se edistää psykologista palautumista. (Sarkkinen 2020.)

Hallinnan tunne

Hallinnan tunne syntyy siitä, kun yksilö pystyy ja haluaa valita toimintansa. Siihen, että pystyy itse valitsemaan, liittyy matalampi ahdistuneisuus ja korkeampi psyykkinen hyvinvointi. Vapaa-ajalla on hyvä olla jotakin tekemistä, jolloin kukaan ei vaadi mitään ja voi tehdä mitä haluaa. (Strandén 2017; Sarkkinen 2020.)

Vapaa-ajan on hyvä olla merkityksellistä ja on hyvä olla aikaa tehdä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Vapaa-ajan olisi siis hyvä vastata omia arvoja ja olla omannäköistä. Hallinnan tunteen kannalta on myös tärkeää, että tuntee omat rajansa eikä esim. haali mielekästäkään tekemistä liikaa. (Koskinen, julkaisuaika tuntematon.)

LÄHTEET:

Andsten, Hanna, Byckling, Leena & Saikko, Saija 2015. Carpe Diem – Tartu hetkeen, palautuminen vapaa-ajalla auttaa jaksamaan työelämässä. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma. Saimaan ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98998/Carpe-Diem-tartu-hetkeen.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 28.6.2021.

Koskinen Sanna, julkaisuaika tuntematon. Apua työstä palautumiseen – psykologisen palautumisen keinot. Tavaravalmentajan blogi. https://www.tavaravalmentaja.fi/blogi-ja-uutiskirje/apua-tyosta-palautumiseen-6-psykologisen-palautumisen-keinoa. Viitattu 28.6.2021. 

Sarkkinen, Marja 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Verkkojulkaisu. Päivitetty 29.9.2020. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita/. Viitattu 28.6.2021.

Strandén, Emma 2017. Yksilön psyykkinen palautuminen vuorotyössä. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124263/Emma%20Stranden%20ont.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 28.6.2021.

Innostaminen ja sitouttaminen etänä

Näytä, että välität

Korona-aikaan ihana etämuistaminen ja osoittaminen välittämisestä voi olla kotiin lähetetty paketti. Paketti voi olla esimerkiksi Fazerilta saatava valmis makeispaketti. Käytä mielikuvitustasi ja mieti mistä työntekijäsi pitäisivät ja mikä on tilanteeseen/vuodenaikaan sopivaa! (Ghosh 2020.)

Ole etänä läsnä ja järjestä kokouksien lisäksi myös virtuaalisia kahvitunteja ja kuulumisten vaihtoa. Ota rennosti ja kohtaa ihmiset kuten kohtaisit heidät kahvipöydässä ja jaa viikonlopun touhusi. Kysele kuulumisia ja kuuntele aidosti miten työkavereillasi menee.

Huolehdi hyvistä työvälineistä

Oli sitten kyse laitteista tai ohjelmistoista, on ne hyvä olla tähän päivään sopivia. Olen itse huomannut myös, että kunnollisiin laitteisiin investoimalla voi säästää – käytössäni on yhä vuoden 2013 MacBook Pro, joka toimii edelleen moitteettomasti ja täyttää etäopiskelun vaatimukset paremmin kuin hyvin. (Ghosh 2020.)

Keksi uusia virikkeitä ja etuja

Kun kuntosaleilla käyminen ei ole turvallista, löytyy kotiin erilaisia palveluita, jotka tarjoavat treenejä ikäänkuin suoratoistopalveluna, esimerkkinä Les Mills On Demand-palvelu. Työntekijän, jota ei kotitreenit innosta, voi taas palkita esimerkiksi kuukaudella Netflixiä! (Ghosh 2020.)

Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös täsmentää työntekijöille, että kotonakin työskennellessä tauot, ergonomia, arkiaktiivisuus ja työn rytmittäminen ovat tärkeitä asioita pitää yllä. Työstä pitää myös malttaa irtaantua, työajan tulee päättyä joka päivä sovitusti ja vaihtaa sen jälkeen vapaalle.

Näytä naamaasi

Pelkkä kuuloyhteys ja sähköpostiviestittely ei riitä, muista olla työntekijöihin yhteydessä myös videopuheluin. Anna myös esim. palavereissa aikaa myös muulle vapaalle keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle, on luontaista tarvita aikaa höpöttelylle silloin harvoin, kun työkavereita tapaa linjoilla. (Ghosh 2020.)

Anna aikaa työntekijöiden palautteelle

Kuule työntekijöiden ajatuksia etätyöstä ja toteuta heidän tarpeitaan. Heistä on kuitenkin tullut jo etätyön ammattilaisia, joten he osaavat antaa mielipiteensä esimerkiksi sille, kuinka työnteko olisi mielekkäämpää ja kuinka merkityksellisyyttä voisi korostaa etätyössä. Heillä on varmasti myös ideoita siitä, kuinka työhyvinvointia voisi parantaa myös etätyöaikaan. (Ghosh 2020.)

Teroita tavoitteet hyvällä kommunikaatiolla

Hyvällä kommunikaatiolla saat osallistettua työntekijöitä. Kerro heille miksi kunkin tehtävä on tärkeä yhteisen onnistumisen kannalta ja miksi juuri heidän panoksellaan on myös väliä. Anna heille syy työskennellä hyvin. (Ghosh 2020.)

Kommunikaation puute johtaa väistämättä ongelmiin lähityössäkin, saati sitten etänä, kun ei saa tietoa edes ”vahingossa” työkaverilta tai kuule jotain ohimennen. On tärkeää, että jokainen on tehtävänsä tasalla ja että yhteisöllisyys pyritään säilyttämään etätyössäkin. Olisiko huomenna aika yhteiselle etälounaalle?

Älä pelkää kokeilla

Mikä toimii toimistossa ei välttämättä toimi etänä. Etäily on kaikille vielä verrattain uutta, joten olet täysin vapaa kokeilemaan, erehtymään ja oppimaan. Kerro rohkeasti kokeilevasi ja kysy mielipiteitä. Oppikaa yhdessä toimimaan paremmin yhteen etänä, tekemällä oppii! (Ghosh 2020.)

Seuraa etätyön trendejä

Ympäri maailmaa toimitaan tällä hetkellä etänä, joten etsi rohkeasti toimintamalleja ja ideoita globaalisti. Google on hyvä ystäväsi tässä, etätyöstä löytyy tuhansia ja tuhansia asiantuntijablogitekstejä ja -artikkeleita hyvine vinkkeineen ja uusine ideoineen. (Ghosh 2020.)

Näytä luottamuksesi työntekijöihin

Etätyössä luottamus on avainasemassa. Delegoi rohkeasti ja luota siihen, että he pystyvät tekemään työnsä tehokkaasti ja täsmällisesti myös kotoa käsin. Työntekijät on kaikki palkattu syystä, joten miksi et luottaisi heihin? (Ghosh 2020.)

Haasta työntekijöitä tekemään parhaansa

Jotta pärjäämisen psykologinen perustarve täyttyy, täytyy saada eteensä sopivan vaikeita haasteita, tuolloin työ tuntuu mielenkiintoiselta ja merkitykselliseltä. On upea tunne kun ylittää itsensä, selviytyy haastavasta tehtävästä ja kehittyy! (Ghosh 2020.)

Työhyvinvointia myös etänä

Hauskaa voi pitää myös etänä! Yhteisöllisyyden ylläpitäminen etänä on tärkeää ja sillä on vaikutusta esim. tuottavuuteen. Esimerkiksi työpaikan etäolympialaiset onnistuvat kun keksitte yhdessä leikkimielisiä tehtäviä, joita jokainen voi suorittaa kotonaan. Mikäli ette innostu hupailemaan, esimerkiksi afterworkit Zoomissa toimivat yhtä hyvin. (Ghosh 2020.)

Aftereilla ohjelmana voi olla esim. vieraileva puhuja, tietovisa, pikadeitti-tyylinen kuulumistenvaihtorinki, Kuutamolla-peli (2 totuutta ja 1 valhe) tai vaikka saman ruuan kokkaaminen yhtä aikaa ja siitä porukalla etänä nauttiminen.

LÄHTEET:

Ghosh Anusree 2020. 15 Awesome Ways To Boost Remote Employees Motivation. Asanifyn Human resources-blogi. 26.8.2020. https://asanify.com/blog/human-resources/remote-working-motivation-hacks Viitattu 4.5.2021.

Multa puuttuu palanen, mut haittaakse?

Henkilöstöhallinnon lisäksi olen valinnut valinnaisissa opinnoissani johtamisen kursseja. Johtamisessa on esillä paljon samoja teemoja ja kurssit lisäävät myös henkilöstöhallinnon työssä tarvittavaa osaamista. Lisäksi kursseilla käsitellään myös itsensä johtamista, joka on ihan jokaisessa työssä tärkeää.

Huomioni on kiinnittynyt kuitenkin yhteen hyvin usein materiaaleissa esiintyvään toteamukseen: hyvällä johtajalla on oltava hyvä itsetuntemus. Miksikö tätä mietin? Noh, minulta puuttuu käytännössä kyky tuntea itseni johtuen persoonallisuushäiriöstä. Joten syystäkin tämä vaatimus hyvästä itsetuntemuksesta on herättänyt minussa monenlaisia tunteita ja jopa huolta siitä, olenko oikealla urapolulla laisinkaan, jos minulta puuttuu näin kovasti peräänkuulutettu ominaisuus.

”Itsekkyys ja huono itsetunto
ovat huonoin johtajayhdistelmä.
– Talouselämä

Olen keskustellut aiheesta useamman ystäväni kanssa sekä tehnyt tunnesäätelytaidoista tuttua ”faktan tarkistusta” asian ympärillä, ja kysyinpä jopa psykologin kantaa asiaan. Nyt jaan teille ajatukseni aiheesta, voiko puutteellisena kuitenkin kelvata ja onnistua?

”Kaikki lähtee itsetuntemuksesta.
Vasta kun ymmärrät itseäsi, sinulla on
paremmat mahdollisuudet vuorovaikutukseen
muiden kanssa. Tätä kautta luodaan menestystarinoita,
kohtaamisia, jotka ovat merkityksellisiä
sekä sinulle itsellesi että muille.”
– Henkilöstöasiantuntijan käsikirja

Ymmärrän, miksi itsetuntemuksen tärkeyttä korostetaan. Minäkuvan sanotaan heijastuvan johtajan asenteissa, päämäärissä, tavassa kohdata ihmisiä ja kommunikoida heidän kanssaan.

Hyvä itsetuntemus nähdään taustalla myös mm. seuraavissa:
– Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen
– Tulevaisuuden ennakoiminen
– Visiointi yhdessä organisaation kanssa
– Taito innostaa ja sitouttaa
– Kyky olla osa verkostoa
(Vartiainen.)

Miten nämä asiat ovat sitten yhteydessä persoonallisuushäiriöön, ja miten se liittyy huonoon itsetuntemukseen – tai pikemminkin sen puutteeseen?

Epävakaan persoonallisuushäiriön taustalla on sekä synnynnäisiä tekijöitä, kuten temperamentti, että ympäristötekijöitä, kuten tunteiden mitätöinti lapsuudessa. Näistä seuraa mm. vaikeuksia luottaa omien kokemusten pätevyyteen, vaikeus tietää millainen on, identiteetin epävarmuutta sekä vaikeus asettaa itselle realistisia tavoitteita. Eli käytännössä esimerkiksi mielikuva itsestä ihmisenä, omat arvot, mielipiteet, identiteetti, työuran päämäärät, ihmissuhteet, näkemys omista luonteenpiirteistä, uskonnolliset sekä poliittiset vakaumukset ja jopa seksuaalinen suuntautuminen ovat kirjaimellisesti epävakaita. (Sadeniemi, Häkkinen ja Koivisto 2019., 23)

Ymmärrän täysin sen, miksi ajatellaan, että hyvän itsetuntemuksen kautta pystyy olemaan paremmassa ja monimuotoisemmassa vuorovaikutuksessa ja ymmärtämään ihmisten erilaisuutta paremmin kuin ihminen, joka ei tunnista näitä piirteitä edes itsessään. Mutta voiko yhteyden yksinkertaistaa näin, ja koskeeko tämä yksinkertaistus esim. juuri minua?

”Hyvä itsetuntemus auttaa myös selviytymään
haasteista, koska tällöin ihminen uskoo itseensä
ja omiin kykyihinsä. Kun tuntee itsensä, voi myös rentoutua
ja olla aidosti oma itsensä, mikä lisää hyvinvointia.”
– Allekirjoittaneen pohdintaa itsensä johtamisen kehittämistehtävässä

Psykoterapiakeskus Vastaamo määrittelee itsetunnon neljään osa-alueeseen: itsensä tunteminen ja hyväksyminen, riippumattomuus erilaisista odotuksista, kyky arvostaa muita ihmisiä sekä kyky kestää pettymyksiä ja epäonnistumisia. Eli itsensä tunteminen on määritelmän mukaan vain osa hyvää itsetuntoa. (Psykoterapiakeskus Vastaamo.)

En tee asioita muiden odotusten mukaan, minä itse tunnen milloin elämäni on hyvää ja pyrin pitämään sen sellaisena. Koen elämälläni olevan tarkoitus, vaikka en itse pysty validoimaan kokemuksiani. Luotan siihen, että osaamisen, tekemisen ja kohtalon kautta päädyn sinne, missä voin tehdä hyvää, onnistua ja pärjätä. Olla onnellinen – ja mahdollistaa sen myös muille.

Arvostan muita ihmisiä todella paljon, ja vaikka en itsessäni tunnista luonteenpiirteitä, voin kyllä helposti kertoa ystävilleni millaisena heidät näen. Tunnen kyllä myötätuntoa ja empatiaa. Se, että en kykene havainnoimaan asioita itsestäni, ei tarkoita sitä, että olisin jotenkin kylmä tai tunteeton. Ystäväni ovat minulle tärkeitä, ja arvostan heidän urahaaveitaan, elämänarvojaan ja vakaumuksiaan, vaikka minulla nämä ovat pysyvästi ns. hakusessa.

Nykyään kestän pettymyksiä ja epäonnistumisia, näin ei ole ollut aina. Persoonallisuushäiriön hoitoon kuuluu terapia, ja olen työstänyt psykologin kanssa omaa mieltäni ja tunnesäätelytaitojani, reflektoinut itseäni sekä kasvattanut psykologista pääomaa niin monia monia tunteja, että voisin jopa väittää, että tämä työskentely on minulle arvokkaampi asia elämässä kuin se, tunnistanko itsessäni erilaisia ominaisuuksia. Tätä kautta tämä puuttuva ominaisuus voi kääntyä jopa vahvuudeksi, koska terapian avulla olen kasvanut ihmisenä todella paljon. Ja juuri oma sairastaminen on lisännyt ymmärrystä siitä, millaista taakkaa ihminen voi kantaa mukanaan kenenkään huomaamatta – eli juuri samanlaista kykyä ymmärtää, kuin itsetuntemuksen sanotaan tuovan.

Ja joku utelias siellä varmaan miettii, että mitä se psykologi oli mieltä – ei hätää, en jätä roikkumaan! Hän sanoi minulle istunnon päätteeksi näin: ”Pohdit muuten sitä itsetuntemuksen puutteen merkitystä työssä pärjäämiseen, ja sanon sinulle nyt, että sinun motivaatio on ihan omaa luokkaa sen kanssa, miten paljon haluat kehittää itseäsi. Se riittää, ja taatusti korvaa kaiken, mitä itsetuntemuksessa jää vajaaksi. Älä huoli, tulet pärjäämään kyllä.”*

Joten, tulin pohdinnoissani siihen lopputulemaan, että ollakseen hyvä johtaja ei tarvitse olla täydellinen ja yhden ominaisuuden puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö voisi pärjätä. Joku voi määrittää yhden ominaisuuden muita tärkeämmäksi, mutta sen ei tarvitse olla itsessä tärkeintä eikä sen puuttumisen takia tarvitse kokea itseäsi tuomituksi epäonnistumaan. (toim. huom. ajatukseni, että vain täydellinen johtaja on hyvä, on kelpo esimerkki siitä, että en osaa asettaa realistisia tavoitteita itselleni, hah)

*: vaikka lainaan suoraan psykologiani, en liitä hänen tietojaan lähteisiin.

LÄHTEET:
JOKI, Maritta 2018. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. 6. painos. Helsinki: Helsingin kamari.
PSYKOTERAPIAKESKUS VASTAAMO. Itsetunto. [Viitattu 2021-02-28.] Saatavissa: https://vastaamo.fi/itsetunto/
SADENIEMI, Minna, HÄKKINEN, Miika ja KOIVISTO Maaria 2019. Viisas mieli. Helsinki: Duodecim.
TALOUSELÄMÄ. Itsekkyys ja huono itsetunto ovat pahin johtajayhdistelmä – nöyryys ei tee johtajasta kynnysmattoa, kertoo uutuuskirja. [Viitattu 2021-02-28.] Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/itsekkyys-ja-huono-itsetunto-ovat-pahin-johtajayhdistelma-noyryys-ei-tee-johtajasta-kynnysmattoa-kertoo-uutuuskirja/52d496e3-449b-3fbd-9767-8c064adc5e96
VARTIAINEN, Marika. Lehtori. Itsensä johtaminen [luentomateriaali]. Mikkeli: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK.

Mielekkäämpiä maanantaita (psykologiset perustarpeet)

”Voi luoja, taaaas maanantai ja koko pitkä viikko edessä.”
”Ja nyt vasta tiistai, huooooooh!”
”Keskiviikko, enää kaksi herätystä, mutta huhhuh.”
”Oumaigaad ei vieläkään perjantai, pitää vielä huominen jaksaa…”
”Yaasss no vihdoin ja viimein perjantai, olipa pitkä viikko taas sinnitellä!”

Olen vuosien varrella useamman kerran löytänyt itseni ihmettelemästä, miksi joku päivittää kerta toisensa jälkeen viikkonsa etenemisen tällä samalla kaavalla sosiaaliseen mediaan. Kyseessä voi olla ihan vain tapa ilman mitään sen syvällisempää, mutta pakostakin tällainen saa minut pohtimaan, kokeeko päivityksen tekijä työnsä mielekkääksi vai ei.

Muistan ensimmäisen kerran, kun kiinnitin vastaavaan huomiota, ja muistan ajatelleeni, että en koskaan halua työhön, joka saa minut tuntemaan jotain, joka muuttaa viikkoni ankeaksi puurtamiseksi ja ainut palkintoni on seuraavaan vapaapäivään asti selviäminen. Ja olen edelleen samaa mieltä. Työ on kuitenkin niin merkittävä osa elämää, että haluan sen tarjoavan positiivisia kokemuksia ja tukevan hyvinvointiani. Jos työssä tai työpaikalla jokin saa mielen surkeaksi, en usko että millään saisin vapaa-ajastani niin täyttymyksellistä ja erikoisen palkitsevaa, että se jollain tapaa korjaisi tai tasapainottaisi tilanteen.

Yrittäjänä olin siinä onnellisessa asemassa, että sain itse synnyttää mieleiseni yrityskulttuurin ja varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. Sain rekrytoida ihania ihmisiä, joilla on mahtava asenne ja huikea sisäinen motivaatio. Ja ennen kaikkea, sovimme hyvin yhteen. En kuullut koskaan kenenkään valittavan työstään ja uskon etten ollut ainoa, kenelle paras hetki päivästä oli vuoronvaihdossa se, kun työkaverin iloiset kasvot ilmestyivät nurkan takaa myymälään. Muistelen näitä hetkiä lämmöllä, ja uskaltaisin sanoa, että meille kaikille työmme oli mielekästä.

Mikä sitten tekee työstä mielekästä? Yksi tapa lähestyä tätä on ihmisen psykologiset perustarpeet ja niiden täyttyminen. Ihmisen psykologiset perustarpeet ovat autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus, autonomiaa kutsun selkeyden vuoksi tässä itsenäisyydeksi ja kompetenssia pärjäämiseksi.

Itsenäisyyden tarve tarkoittaa kokemusta siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaansa. Vapaaehtoinen ja omasta halusta toimiva ihminen on usein sisäisesti motivoitunut. Vapaaehtoisuuden kokemus voi syntyä esimerkiksi siitä, että ihminen saa itse tehdä ratkaisuja työssään ja osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Työ, jossa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja käyttää omaa harkintaansa eri tilanteissa, tyydyttävät itsenäisyyden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Yhteenkuuluvuuden tarve on inhimillistä kaipuuta läheisiin ihmissuhteisiin ja toivetta yhteenkuulumisesta muiden ihmisten kanssa. Kuuluminen työporukkaan, jossa ihmiset luottavat keskenään toisiinsa ja jossa jaetaan kokemuksia sekä arvostetaan toisten antamaa panosta, täyttää yhteenkuuluvuuden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Pärjäämisen tarve täyttyy, kun ihminen kokee pystyvänsä hallitsemaan omaa toimintaympäristöään. Kun pystyy kohtaamaan erilaisia haasteita sekä saada aikaan haluamiaan vaikutuksia, pärjäämisen tarve täyttyy. Työ, jossa voi tuntea onnistuvansa sekä nähdä toimintansa myönteiset tulokset, luo uskoa selviytyä uusista haasteista – ja sitä on pärjääminen. (Hakanen, 2011)

Ei ole tärkeintä, että kaikki tarpeet tyydyttävät täysin, vaan mielekkyyden kannalta riittää, että tarpeet täyttyvät itselle riittävästi. Jossakin tilanteessa tärkeimmäksi nousee onnellisuus hyvään työporukkaan kuulumisesta, myönteisen palautteen saaminen ja hyvän yhteishengen kokeminen. Toisessa itsenäisyys ja riippumattomuus on parasta sekä kokemus, että omat parannusehdotukset otetaan huomioon. Kolmannessa voi tuntea itsensä ennen kaikkea huippuosaajaksi ja olla ylpeä työn hyödyllisyydestä. (Hakanen, 2011)

Hyviä merkkejä psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä:
– Voit olla oma itsesi töissä (itsenäisyys)
– Voit päättää itse tavan työskennellä sen mukaan, miten koet itse työn tulevan parhaiten tehdyksi (itsenäisyys)
– Tunnet olevasi osa työyhteisöä (yhteenkuuluvuus)
– Voit jakaa ajatuksia työkavereiden kanssa asioista, jotka sinä koet tärkeiksi (yhteenkuuluvuus)
– Olet hyvä niissä asioissa, joita teet työssäsi (pärjääminen)
– Tunnet, että haasteet ovat sopusuhdassa kykyjesi kanssa ja selviät jopa vaikeimmista tehtävistä (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Merkkejä siitä, etteivät psykologiset perustarpeet tyydyty:
– Koet joutuvasi tekemään työssäsi paljon asioita, joita et halua tehdä (itsenäisyys)
– Jos voisit valita, tekisit monia asioita työssäsi toisin (itsenäisyys)
Et oikein tunne yhteenkuuluvuutta työkavereidesi kanssa (yhteenkuuluvuus)
– Tunnet usein olosi yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, ja jopa silloin kun olet työkavereidesi seurassa (yhteenkuuluvuus)
Epäilet usein kykyjäsi suorittaa työsi riittävän hyvin (pärjääminen)
– Et tunne itseäsi oikein päteväksi työssäsi, tehtäväsi tuntuvat liian haastavilta kykyihisi nähden (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Mikäli huomasit, etteivät psykologiset perustarpeesi tyydyty työssäsi riittävästi, mieti voisitko itse vaikuttaa asiaan jotenkin, tai voisitko ehdottaa muutoksia, jotka lisäisivät työsi mielekkyyttä? Pystyisitkö ehkä ottamaan lisää vastuuta työssäsi ja tekemään itse joitakin päätöksiä? Voisiko työsi sisältöä muokata vastaamaan enemmän kykyjäsi? Voisitteko alkaa harrastamaan työporukalla jotain yhdessä ja tutustua sitä kautta paremmin? Jo pienilläkin teoilla voi olla vaikutusta, ja onkin tärkeää hakea muutosta yksi asia kerrallaan. Tsemppiä, kohti mielekkäämpiä maanantaita!


LÄHTEET:
HAKANEN, Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. [Viitattu 2021-02-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/TTL_tyonimu.pdf