Tämän kysymyksen kuulee vielä nykyäänkin työhaastattelussa melkein varmasti, ja rekrytoija voi antaa hakijan vastaukselle joskus valitettavankin suuren painoarvon. Siinä on siis tilaisuus erottautua ja jäädä mieleen – hyvässä tai pahassa.
Tätä kysymystä kannattaa lähestyä aina työnantajan näkövinkkelistä. Työnantajaa ei nimittäin kiinnosta hakijan urahaaveet tai tarve saada työ, vaan nimenomaan se, mitä työnantaja tulee saamaan palkatessaan hänet. Kysymykseen voi vastata ikään kuin haastattelija kysyisi, mikä on suurin hyöty juuri sinun palkkaamisestasi. Mikä on se lisäarvo, jota hakija voi yritykselle tuottaa.
Kun miettii vastausta siihen, miksi juuri sinut pitäisi palkata, on hyvä peilata omaa osaamistaan siihen, mitä työtehtävä vaatii – kannattaa siis ottaa näitä tietoja ylös työpaikkailmoituksesta! Mikäli osaaminen ei vielä täysin vastaa tätä, kannattaa painottaa motivaatiota ja valmiuksia oppia uutta.
Osaamisen lisäksi vastauksessa voi kertoa esimerkiksi yhteensopivuudesta yrityksen arvoihin tai kulttuuriin. Arvoista kannattaa siis ottaa selvää etukäteen, kulttuurista voi kysyä haastattelijalta ja sen jälkeen todeta sopivansa tällaiseen työyhteisöön ja arvostavansa kyseisenlaista kulttuuria – jos näin siis on.
Vastauksen kannattaa olla myös mahdollisimman käytännönläheinen, ja sitä kannattaa värittää esimerkein. Tosielämän esimerkit puhuttelevat ja avaavat osaamistasi eli kerro konkreettisesti onnistumisistasi. Voit kertoa myös kuinka asiakkaat, esihenkilöt, kollegat jne. ovat kuvailleet sinua ja yhteistyötä kanssasi.
Työhaastattelussa ei kannata sortua myöskään vaatimattomuuteen, kukaan muu ei tule sinne puhumaan puolestasi, paitsi sinä itse! On pysyteltävä tosiasioissa, jotka voi myös todentaa esimerkein, mutta ei kannata ampua itse alas omia saavutuksiaan. Älä vähättele syitä, joiden vuoksi sait ylennyksen tai ennätyksiä, jotka olet työssäsi rikkonut. Lisäksi voi kertoa, millaista palautetta tilanteessa sai.
Lopuksi, kannattaa myös kuunnella haastattelijaa ja olla aidosti läsnä keskustelussa eikä jäädä liiaksi kiinni valmiiksi pohtimiin vastauksiin. On hyvä kuunnella mitä haastattelija kertoo yrityksen toiveista ja tarpeista, ja räätälöidä vastaus sen mukaan – tämä osoittaa myös todeksi hyvät kuuntelemisen ja keskustelemisen taidot!
Ensimmäinen osa sisältää seuraavat vinoumat: samanlaisuusvinouma, stereotyyppinen ajattelu, olettamisvinouma, mieliala- ja väsymysvinouma, hyväuskoisuus- tai ylikriittisyysvinouma, negatiivisen tiedon suurempi painoarvo, sädekehä vs. pirunsarvet, vertailu hakijoiden kesken sekä attribuutioerhe. Tässä linkki: https://blogi.savonia.fi/tanjaudd/2021/06/13/varo-vinoumia-tyohaastattelija/
Sukupuolivinouma
Sukupuolivinouma on yksinkertaisesti sitä, että suositaan ja nähdään tietty sukupuoli tiedostamatta parempana kyseiseen tehtävään. Ei ole olemassa esimerkiksi miesten ammatteja, vaan jokaisella hakijalla tulee olla samanlainen mahdollisuus tulla valituksi sukupuolestaan riippumatta. Tätä vinoumaa voi testata itsessään ajattelemalla, minkä sukupuoliseksi mieltää vaikkapa sihteerin tai toimitusjohtajan.
Sosiaalisen vertailun vinouma
Tämä on taipumusta suosia hakijoita, joita haastattelija ei koe itselleen uhkana, esimerkiksi älykkyyden tai ulkonäön osalta. Joskus joku voi tuntua epäsopivalta vain siksi, että hänellä on jotain, jota todellisuudessa kadehdimme. Tähän voi auttaa palaaminen alkuperäisiin kriteereihin ja tehtävänkuvaan, ja verrata hakijaa niihin. Miksi olen tätä mieltä, ja miten se liittyy tehtävään?
Dunning-Kruger-efekti eli ylivertaisuusvinouma
Asiaa tutkineiden psykologien mukaan nimetyn vinouman idea on siinä, että heikot kyvyt omaava hakija usein yliarvioi osaamisensa, kun taas kyvykkäimmät aliarvioivat itseään. Tämä onkin hankalaa, koska tämän väärän itsearvioinnin läpi olisi nähtävä ja arvioitava todenmukaisesti kykyjä suhteessa tehtävään.
Status quo-vinouma
Tässä vinoumassa on taipumus pyrkiä tekemään asiat aina niinkuin ne on ennenkin tehty, ja radikaaleja muutoksia halutaan ehdottomasti välttää. Halutaan palkata Ville Villen tilalle. Radikaalina voidaan nähdä myös vähemmistön edustajan valitseminen, eli mikäli loppusuoralla on neljä hakijaa, joista kolme on esimerkiksi miehiä ja yksi on esimerkiksi nainen, valinta kohdistuu enemmistöön eli palkatuksi valitaan todennäköisemmin tästä joukosta mies.
Vahvistusharha
Vahvistusharha vahvistaa alitajuisesti ennakkokäsityksiä eli haastattelija muodostaa mielessään hakijasta ensivaikutelman ja loppuajan etsii hänestä asioita, jotka tukevat tätä ensivaikutelmaa. Tämä on ongelmallista, koska haastattelijan huomio on ainoastaan siinä, että hän etsii tukea hakijan erinomaisuudelle tai sopimattomuudelle eli käsitykselle, jonka hän loi mielessään haastattelun alkumetreillä. Lopputuloksena on vääristynyt käsitys hakijan sopivuudesta tehtävään ja organisaatioon. Monesti hakija ”pääsee vauhtiin” vasta muutaman kysymyksen jälkeen eli päätöstä ei tulisi missään nimessä jättää ensivaikutelman varaan.
Kauneusharha
Kauneusharha saa haastattelijan suosimaan fyysistä kauneutta ja johtamaan ulkonäöstä muita hyviä ominaisuuksia eli esimerkiksi kauniisti meikannut ihminen pitää hyvin huolta itsestään tai on huolellinen myös tekemässään työssä. Tämä toimii myös toisinpäin, esimerkiksi ylipainoinen nähdään laiskana ja tyhmänä. On totta, että normaalipainoinen ja viehättävä ihminen saa todennäköisemmin kutsun haastatteluun, korkeampaa palkkaa ja ylennyksiä. Toisaalta, ”liian kaunis” nainen nähdään joskus epäpätevänä vaihtoehtona.
Upotettujen kustannusten harha
Mitä enemmän rekrytointiin on uponnut rahaa, aikaa ja resursseja, sitä vaikeampia sitä on keskeyttää ja paine tehdä valinta keskinkertaisista tai jopa huonoista hakijoista kasvaa. Ei haluta, että rekrytointiin investoidut rahat valuvat hukkaan. Mutta, voi olla, että epäsopivan henkilön palkkaamisesta tulee pitkällä aikavälillä enemmän kustannuksia kuin keskeytetystä rekrystä, eli pitäisi välttää tätä pakkoa palkata vain löyhästi sopiva henkilö.
Ryhmäajattelu
Tämä näkyy erityisesti ryhmähaastatteluissa, joissa paikalla on lisäksi useampi haastattelija. Tässä on taustalla inhimillinen tarve mukauttaa omia mielipiteitä ja viestintää ollakseen osa ryhmää eli joko haastateltava ei ole oma itsensä tai haastattelija ei uskalla sanoa omaa mielipidettään. Hyvä lääke haastattelijoille on muistiinpanot, jokaisella on omassa mielessään ajateltu mielipide ylhäällä ja keskustelu käydään näiden pohjalta.
Sosiaalinen haluttavuus
Hakija haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan, koska hänellä on tiedostamaton miellyttämisen tarve. Tällöin saatetaan liioitella omia hyviä ominaisuuksia ja vähätellä heikkouksia, voi sosiaalisesti taitava henkilö tulla valituksi tehtävään, vaikkei siinä tulisi todellisuudessa viihtymään.
Sokean pisteen vinouma
Se, että henkilö ei näe tai tunnista pahimpia vinoumiaan, on myös vinouma. Esimerkki tilanteesta, jossa melko satunnainen asia nähdään perusteluna valinnalle, on kädenpuristus. Haastattelija näkee jämptin kädenpuristuksen vakuutena hyvästä työmotivaatiosta, vaikkei tämä pidä alkuunkaan paikkaansa eli pistetään painoarvoa ihan vääriin asioihin.
Kun haastattelija lopuksi kysyy ”Onko sinulla jotain kysyttävää minulta?”, on hyvä tapa osoittaa mielenkiintonsa työpaikkaa kohtaan kysymällä jotain. Monia tilanne jännittää niin paljon, ettei kehtaa kysyä tai ei osaa keksiä siinä hetkessä mitään eli tähän(kin) on hyvä valmistautua etukäteen. Mikään pakko ei ole kysyä mitään, eikä kysymättömyys varmasti kaada valintapäätöstä, mutta kysymyksellä voit jäädä mieleen. Itse olen tehnyt noin kymmenen rekrytointia ja vain yksi henkilö on kysynyt haastattelun lopuksi jotain, eli mahdollisuus erottautua on todellinen!
Kuvailisitko ideaalikandidaatin tähän työhön? Tämä antaa mahdollisuuden keskustella siitä, kuinka hyvin sovit tähän profiiliin.
Miten tässä työssä voi kehittyä? Tämä viestii halustasi sitoutua työpaikkaan pitemmäksi aikaa, ja toisaalta kertoo kuinka työpaikassa arvostetaan työntekijöiden kehittymistä
Voisitko kuvailla, millainen on tyypillinen työpäivä? Kysy tätä erityisesti, jos hakemasi työ on erilainen kuin edellinen/nykyinen työtehtäväsi.
Mistä pidät työskentelyssä juuri tässä yrityksessä? Tällainen kysymys tuo tilanteeseen vuorovaikutusta ja luo yhteyden sinun ja haastattelijan välille.
Millaisia haasteita tässä työssä tulee kohtaamaan? Tällä kysymykselle voitte pohtia sovitko tähän työhön ja kertoa, jos innostut ajatuksesta taklata näitä haasteita.
Millaisen perehdytyksen tähän työhön saa? Tämä kertoo paljon työntekijöiden kohtelusta. Jos työpaikalla on selvä perehdytyssuunnitelma on moni muukin asia varmasti mietittynä, kun taas jos saat tähän epämääräisen vastauksen, voi ainakin aloitus olla takkuinen…
Voitko kuvailla hieman työilmapiiriä? Työilmapiiri on itselle ainakin top3 tärkeimmissä asioissa työpaikassa, ja jos se poikkeaa selvästi siitä mihin itse koen sopivani, harkitsen kahdesti otanko työtä vastaan. Jos työyhteisö on esimerkiksi liian formaali ja ilmapiiri etäinen, koen oloni epämukavaksi.
Mikä tämän yrityksen tilanne on viiden vuoden päästä? Tämä kertoo yrityksen kehityksestä, ja on aina plussaa jos tulevaisuutta on mietitty myös hieman pidemmällä tähtäimellä.
Onko osaamisessani tai työkokemuksessani jotain, joka epäilyttää sinua? Tämä antaa tilaisuuden kertoa lisää osaamisestasi ja oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä.
Kenen kanssa tulen työskentelemään? Tämäkin tuo hyvää vuorovaikutusta ja toisaalta kertoo siitä (ellei muuten ole jo tullut selväksi) tehdäänkö työtä kuinka tiiviissä tiimissä vai pääsääntöisesti itsenäisesti. Se kertoo myös tiimin rakenteesta ja millaisilla titteleillä tulevat työkaverit työskentelevät.
Samanlaisuus- tai tykkäämisvinouma on yleisin vinouma, joka liittyy henkilöarviointiin. Koska ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin, tuntuu samanlaisuus hyvältä ja se täyttääkin yhteenkuuluvuuden psykologisen perustarpeen. Samanlaisuusvinouma voi vaikuttaa myös toisin päin eli jos haastateltava muistuttaa henkilöstä, johon rekrytoijalla on itsellään hankala suhde, on haastattelijan hankalampi pitää hänestä. (Salli & Takatalo 2014, 70.)
Haastattelun jälkeen onkin hyvä analysoida sitä, täyttääkö hakija objektiivisesti rekrytoinnin kriteerit vai oliko hänessä vain paljon samaistuttavaa, johon haastattelija tykästyi. (Salli & Takatalo 2014, 72.)
Stereotyyppinen ajattelu
Esimerkiksi koulutustaustaan tai ammattiin voi liittyä stereotypioita, kuten myös ikään ja sukupuoleen tai vaikkapa painoon. Stereotypioiden kautta subjektiivisen päätelmän tekeminen on tyypillistä ja inhimillistä, joten on tärkeää tarkastella omia arviointivinoumia ja tunnistaa niitä. (Salli & Takatalo 2014, 74.)
Olettamisvinouma
Olettamisvinouma tulee kyseeseen silloin, kun tehdään haastateltavan kertomasta itse jatkopäätelmiä ilman, että kysytään ja vahvistetaan asia. Esimerkiksi ammatin tai koulutuksen perusteella päätellään jotakin: vaikkapa tradenomin oletetaan olevan hyvä liiketaloudellisessa ajattelussa. Onkin tärkeää miettiä, onko saanut asiasta todisteen haastateltavalta itseltään. (Salli & Takatalo 2014, 74.)
Mieliala- tai väsymysvinouma
Mieliala- tai väsymysvinouma liittyy haastattelijan sen hetkiseen vointiin ja olotilaan. Haastattelijan olisi hyvä olla vireessä ja hyvällä päällä, koska oma mieliala ja väsymys vaikuttavat siihen, miten haastattelija näkee haastateltavan. Väsyneenä on helposti esim. ärsyyntyneempi, jolloin on hyvä ottaa mukaan vaikkapa toinen henkilö, joka pystyy siinä tilanteessa tekemään objektiivisempia huomioita. (Salli & Takatalo 2014, 74.)
Hyväuskoisuus- tai ylikriittisyysvinouma
Jos sinulla on tapana ajatella yleensäkin asioista joko positiivisesti tai kriittisesti, on se hyvä tiedostaa. Hyväuskoisuus- tai ylikriittisyysvinoumassa haastattelija saattaa ajatella negatiivisistakin ominaisuuksista liian optimistisesti tai tarttua pieniin merkityksettömiin asioihin niin, ettei annakaan muuten hyvälle hakijalle paikkaa. Palaaminen alkuperäisiin rekrytointikriteereihin auttaa tässäkin! (Salli & Takatalo 2014, 75.)
Negatiivisen tiedon suurempi painoarvo
Negatiivinen tieto viittaa uhan tunteeseen ja riskiin ihmiselle luonnollisista taipumuksista johtuen. Onkin tärkeää pohtia, onko tietty negatiivinen asia aidosti riski rekrytointiin liittyen, vai jotain muuten hyvässä hakijassa, joka voidaan hoitaa alta hyvällä perehdytyksellä. (Salli & Takatalo 2014, 75.)
Sädekehä vs. pirunsarvet
Sädekehä- ja pirunsarvetvinoumilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yksi ominaisuus värjää koko arvioinnin, eli esimerkiksi ensivaikutelmalle annetaan liian suuri painoarvo. Jos taas hakija täyttää kompetenssit, saattaa esim. motivaatiotekijät jäädä arvioimatta tarpeeksi hyvin, koska oletetaan hänen täyttävän loputkin kriteerit hyvin. (Salli & Takatalo 2014, 75.)
Vertailu hakijoiden kesken
Hakijoita tulisi verrata rekrytointikriteereihin, ei toisiinsa. Jos kriteereitä ei oteta huomioon, saattaa kolmen erittäin huonon hakijan rinnalla vain hieman parempi hakija näyttää hyvältä hakijalta, vaikkei hän täytä rekrytointikriteereitä. (Salli & Takatalo 2014, 76.)
Attribuutioerhe
Mikäli hakija on esim. väsynyt ensimmäisessä haastattelussa, saattaa haastattelija päätellä tämän olevan osa hänen persoonaansa eikä vain tilanteesta johtuvaa, kuten huonoista yöunista. Kysy siis hakijalta itseltään, jos epäilet jonkin asian johtuvan tilanteesta, jottet tee väärää päätelmää, esim. että hakijan täytyy olla aina väsynyt. (Salli & Takatalo 2014, 77.)
Kuinka vinoumat voi välttää?
Varaa haastatteluille riittävästi aikaa. Jos sinulla on kiire, olet taipuvaisempi oikomaan ja tekemään omia päätelmiä, etkä vahvista asioiden oikeaa laitaa haastateltavalta. Strukturoitu haastattelu on hyvä keino välttää vinoumia, silloin kun se on luotu vastaamaan rekrytointikriteereitä. Sen avulla pystyt arvioimaan, kuinka kukin hakija täyttää kriteerit. Täydennä haastattelua muilla arviointimenetelmillä. Esim. työpersoonallisuustestit, työnäyte tai soveltuvuusarviointi antavat syvyyttä henkilöarviointiin. (Salli & Takatalo 2014, 78.)
LÄHDE:
Salli, Minna & Takatalo, Sini 2014. Loista rekrytoijana – hoida kosiomatka tyylillä. Helsinki: Helsingin Kamari Oy ja tekijät
Omien osaamisten ja vahvuuksien tunnistaminen voi olla yllättävän haastavaa, mutta sitäkin tärkeämpää kun valmistaudutaan työnhakuun! Näillä tekijöillä vakuutat tulevan työnantajan siitä, mitä sinulla on heille tarjota.
Aloitetaan osaamis- ja vahvuuskartan piirtäminen helpoista taidoista, kuten tekniset taidot ja IT-osaaminen. Osaatko käyttää Office-ohjelmia, onko sinulla kuvankäsittelytaitoja tai hallitsetko hakemasi toimialan keskeisiä ohjelmistoja? Esimerkiksi myyjän paikkaa hakiessa voit mainita, että osaa käyttää joitakin kassajärjestelmiä, Veikkaus-konetta, maksupäätettä jne. Samaan kohtaan voit lisätä myös sosiaalisen median taidot.
Seuraava helppo osaaminen on kielitaito. Puhun itse sujuvaa englantia ja hyvää ruotsia, ja voisin mainita lisäksi niistä saamani kouluarvosanat – mutta vain mikäli ne vastaavat yhä taitojani: oli minulla saksakin 10 yläasteella, mutta ”Ich heiße Tanja, wie heißt du?” ei taida riittää enää sille tasolle. Samaan kohtaan osaamis- ja vahvuuskartassasi voit lisätä kansainvälisen kokemuksen, kulttuurisen tuntemuksen jne.
Seuraavaksi voidaan miettiä mm. toimiala- ja työelämätuntemusta. Oletko ollut yrittäjänä, tehnyt tutkimusta, ollut mukana projekteissa tai hankkeissa, tunnetko julkisen sektorin tai onko liike-elämä sinulle tuttua huttua?
Millaisia yleisiä työelämätaitoja sinulla on? Esimerkiksi myynti- ja johtamistaidot voivat olla tällaisia. Myös verkostoituminen ja sosiaaliset taidot toimivat kaikissa töissä. Nämäkin on hyvä kirjata osaamis- ja vahvuuskarttaan.
Yleisten taitojen jälkeen voidaan miettiä ammatillista ydinosaamista ja erikoisosaamista. Tämä kohta kannattaa miettiä erityisen tarkkaan silloin kun sinulla on jo tietty työpaikka mielessäsi ja miettiä juuri sitä työtä vastaavat osaamisesi ja korostaa niitä. Alustavaan osaamis- ja vahvuuskarttaan kannattaa kirjoittaa kaikki ydinosaaminen auki.
Ammatillisten ja henkilökohtaisten taitojen väliin jää harrastuksista kerätyt taidot ja osaaminen eli esimerkiksi kädentaidot, koneiden käyttäminen ja muut käytännön taidot. Harrastuksista voi tarttua myös esim. yhteistyötaitoja joukkuepelaamisesta.
Pintaraapaisujen ja ammatillisten asioiden jälkeen mennään hieman vaikeampiin osiohin. Mitkä ovat luontaisia lahjakkuuksiasi eli missä olit hyvä jo lapsena/nuorena? Oletko kenties aina ollut järjestelmällinen, matemaattisesti lahjakas, luova tai hoivaava? Tämä on erittäin hyvä lisä osaamis- ja vahvuuskarttaan!
Osaamis- ja vahvuuskarttaan kannattaa merkitä ylös myös ne asiat, joista olet saanut kiitosta ja palautetta niin läheisiltäsi kuin töissä. Kaikki hyvä asiakaspalaute on mainitsemisen arvoista! Ne ikään kuin tekevät todeksi sen mitä itse sanot olevasi.
Seuraavaksi voidaan miettiä metataitoja eli esim. itsensä johtaminen, ajattelun ja oppimisen taidot, ajanhallinta, tiedonhakinta, päätöksenteko, paineensietokyky, vuorovaikutustaidot, intuition käyttö ja tavoitteiden asettaminen ovat tällaisia.
Mieti seuraavaksi vahvuuksia niin omasta mielestäsi kuin että mitkä ovat niitä muiden mielestä. Voit kertoa myös, jos olet tehnyt esim. vahvuustestin. Kerro myös asioista, joista pidät itse itsessäsi.
Tunneälytaidot kannattaa myös ehdottomasta kirjata ylös osaamis- ja vahvuuskarttaan, sillä ne ovat koko ajan tärkeämpiä työelämässä. Tunneälytaitoja ovat mm. omien tunteiden tunnistaminen ja niiden sääteleminen, impulssikontrolli, empatiakyky sekä yhteistyötaidot.
Työnhakijakokemus alkaa rakentua jo työpaikkailmoituksesta! Hyvä ilmoitus on tarpeeksi konkreettinen ja siitä selviää myös hakijalle tärkeitä asioita, kuten millainen teidän työpaikkakulttuurinne on. Ilmoitus ei vilise kliseitä vaan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja perinteiset ilmaukset kuten ”ison talon edut” avataan. Työpaikkailmoitus myös kohdennetaan oikeille hakijoille, ei siis pyritä puhuttelemaan kaikkia vaan synnyttämään innostusta halutussa kohderyhmässä. Työpaikkailmoitus voi erottua massasta myös persoonallisuudellaan. Mikä teillä on sellaista, jota ei muualla tehdä – juhlitteko epäonnistumisia, palkitaanko parhaat ideanikkarit? (Talsi 2020.)
Hyvä työpaikkailmoitus myös kertoo sen, mitä työntekijälle tarjotaan. Tehtäväkuvauksen tai tavallisen työpäivän kuvauksen lisäksi voidaan avoimesti puhua palkkahaarukasta tai esim. arvolupauksesta työntekijöille. Erilaiset työaikaratkaisut voi kertoa myös työpaikkailmoituksessa, esimerkiksi etätyömahdollisuus on hyvä mainita. Myös työpaikkailmoituksen lopetus kannattaa miettiä huolella. Onko pelkkä ”lähetä hakemus alla olevaan osoitteeseen” tarpeeksi mieleenpainuva, innostava ja houkutteleva? Työpaikkailmoituksesta saatu fiilis innostaa hakemaan ja parantaa työnhakijakokemusta! (Talsi 2020.)
Kerro etukäteen, kuinka prosessi etenee
Minulla oli tapana kirjoittaa jo ”kiitos hakemuksestasi”-viestiin rekrytointiprosessin etenemisestä ja se koettiinkin erittäin hyvänä tapana eli tällä oli selvä vaikutus työnhakijakokemukseen. Onhan hakijoillakin elämä, johon tulevat haastattelut tulee sovittaa!
Voit kertoa esimerkiksi millaisia haastatteluja on luvassa ja montako kierrosta prosessissa on. Kuka haastattelee, ketä on paikalla? Onko haastattelussa tarkoituksena suorittaa jokin tehtävä tai testi? Kuinka kauan haastattelu suunnilleen kestää? Milloin mikäkin haastattelu on ja missä? Kuinka paikalle saavutaan? Kuinka moni saa paikan? Voit kertoa myös esimerkiksi joitakin haastattelukysymyksiä etukäteen, minä kerroin ensimmäisen vaiheen eli viiden minuutin pikahaastattelujen kolme kysymystä etukäteen, jolloin sekä työnantaja että työnhakija saa mahdollisuuden ottaa kaiken irti tuosta lyhyestä tapaamisesta. Se, ettei ole turhaa jännitettävää ja kysymysmerkkejä prosessin etenemisestä vaikuttaa paljon työnhakijakokemukseen. (Talsi 2020.)
Kommunikoi prosessin edetessä
Hyvin yleinen työnhakijakokemus on, että vuorovaikutusta rekrytointiprosessin aikana on liian vähän. Tärkeää on kommunikoida aina seuraavan kierroksen ajankohta, milloin ilmoitat valinnat sekä jos esim. prosessi viivästyy. On myös tärkeää, että ilmoitat heille, jotka eivät etene seuraavalle kierrokselle heti äläkä jätä heitä odottamaan koko prosessin loppuun asti – se antaa kuvan, ettet välitä heidän panoksestaan ja näyttäytyy töykeänä käytöksenä.
Viimeisessä vaiheessa on myös asiallista kertoa millaisin perustein valinta tehtiin ja mitä hyvää myös hakijoissa, joita ei valittu, oli. Työnhakijakokemuksen kannalta onkin tärkeää osata tehdä hylkäävä päätös niin, että toiselle jää kuitenkin hyvä maku prosessista. (Talsi 2020.)
Tee haastattelusta miellyttävä
Etenkin kasvokkain tehdyt haastattelut jäävät mieleen, onhan tilanne ollut jännittävä ja odotettu sekä kyseessä iso asia hakijan elämässä. Haastattelussa päällimmäisenä mieleen jää mielikuva haastattelijasta itsestään sekä mahdollisesta avustajasta. Mikäli sinua avustaa toinen työpaikan edustaja, hänen on hyvä kertoa omista kokemuksistaan työssään sillä ne tahdotaan uskoa paremmin kuin johdon kertomukset ja ne tuntuvat tilanteessa innostavilta.
Ensimmäisessä kasvokkain tapahtuvassa haastattelussa (pois lukien lyhyt alkuvaiheen pikahaastattelu) on hyvä kertoa hieman työpaikasta ja sen kulttuurista sekä jotain itsestäsi. Tällöin hakijalle syntyy kuva siitä sopisiko hän työyhteisöön. Itsestään voi kertoa jonkin ”jäätä rikkovan” asian, esimerkiksi itse saatoin kertoa ravi-harrastuksestani tai kissastani – henkilökohtainen fakta tuo haastattelijaa lähemmäs hakijoita. Miellyttävä haastattelutilanne, jossa voi olla rennosti oma itsensä, vaikuttaa olennaisesti työnhakijakokemukseen.
Kiitä hakijoita panoksesta
Olen aina antanut jokaisella kasvokkain tehtävällä kierroksella jonkin pienen muistamisen, ihan suklaapatukasta käsivoide-näytteeseen ja mitä milloinkin on ollut kätevästi tarjolla tai ajankohtaista. Se kertoo, että arvostit hakijan käyttämää aikaa ja jää mieleen positiivisena asiana. Viimeiselle kierrokselle päässeille annoin aina 10 euron arvoisen lahjakortin sekä kiitos-kortin, joiden tarkoitus oli osoittaa, että meille on tervetullut myös asiakkaana eikä tarvitse häpeillä sitä, ettei tullut itse valituksi vaikka pääsikin pitkälle. Hakijan ajan ja vaivan arvostaminen sekä toivottaminen tervetulleeksi asiakkaana on olennaista työnhakijakokemuksen kannalta.
Kohtele hakijoita yhtä hyvin kuin asiakkaita
Olisiko ok antaa asiakkaan odottaa vastausta tarjouspyyntöön viikkoja? Olisiko ok, jos asiakastapaaminen tuntuisi kuulustelulta? Olisiko ok, että vastaamme asiakkaillemme automaattisilla ja persoonattomilla joukkoposteilla? Olisiko ok, että annamme soittoajan asiakkaalle, mutta emme vastaa tuolloin puhelimeen? Olisiko ok, että verkkokauppamme toimii moitteettomasti, mutta hakusivumme kaatuilee ja hakemuksen joutuu kirjoittamaan yhä uudelleen ja uudelleen eikä se välttämättä onnistu jollain selaimella ollenkaan – emmekä tietenkään kerro tästä etukäteen ja suosittele käyttämään tiettyä selainta. (Ahlroth 2020.)
LÄHTEET: Ahlroth, Aki 2020. Mitä tapahtuisi jos asiakkaita kohdeltaisiin kuin työnhakijoita? Katso 10 tuskallisen tunnistettavaa esimerkkiä. Verkkojulkaisu. Päivitetty 12.10.2020. https://duunitori.fi/tyoelama/asiakkaita-kohdeltaisiin. Viitattu 7.6.2021. Talsi, Meri-Tuuli 2020. Sorruitko persoonattomaan ei kiitos-viestiin tai unohtuiko kommunikointi? Lue 6 tapaa parantaa työnhakijakokemusta. Verkkojulkaisu. Päivitetty 22.4.2020. https://duunitori.fi/tyoelama/tyonhakijakokemus-6-tapaa-parantaa Viitattu 7.6.2021.
”Kerro itsestäsi” on varmaan yleisin ja usein ensimmäinen työhaastattelukysymys, joka sinulle esitetään. Älä kiirehdi sen ohi, vaan anna kunnollinen vastaus, joka kertoo jotain urastasi sekä sinusta itsestäsi persoonana. Keskity kertomaan asioita miksi-näkökulmasta, perustellen asioita miksi ne olisivat hyödyllisiä tässä työssä. Ensimmäiset minuutit työhaastattelusta ovat tärkeimmät!
Aloita kertomalla nimesi ja nykyinen/viimeisin työpaikkasi sekä siihen liittyvä henkilökohtainen kiinnostuksen kohde, kuten ”pidän numeroista”. Tämä voi pitää sisällään myös esim. vapaaehtoistyön.
Kerro sen jälkeen lyhyesti opinnoistasi, mutta sitä ei tarvitse rajata vain viralliseen koulutukseen, voit mainita esim. työn kautta käymäsi koulutuksen, jos se on eduksesi juuri tätä työtä hakiessasi.
Viimeisenä kerro taidoistasi. Tähtää siihen, että kerrot taidoista, joilla tuot lisäarvoa tähän kyseiseen yritykseen. Kerro teknisistä, mutta myös pehmeistä taidoista. Esimerkiksi ongelmanratkaisu, neuvottelu, vuorovaikutus, ajankäyttö, kriittinen ajattelu ja stressinhallinta voivat olla hyviä pehmeitä taitoja.
Kerro siitä, kun teit virheen/epäonnistuit.
Tässä työhaastattelukysymyksessä ei haeta varsinaisesti virhettä, vaan sitä kuinka pääsit sen yli ja mitä opit tekemästäsi virheestä. Kerro tilanne, joka kasvatti sinua ja siitä, kuinka otit vastuun epäonnistumisesta.
Kerro tilanne tämän kaavan mukaan: tilanne, tehtävä, toiminta, tulos ja mitä opit siitä. Esimerkiksi tiiminä teitte projektia asiakkaalle, ja sinun vastuullasi oli presentaation tekeminen. Ette kuitenkaan täysin varmistaneet asiakkaalta hänen toiveitaan, jolloin projekti ei täysin onnistunut. Tuloksena oli presentaatio, joka meni ohi aiheen, jota asiakas odotti. Nyt tiedät, että tiimin tulee yhdessä huolehtia asiakkaan odotuksien täyttymisestä.
Kuinka toimit, jos et tule jonkun kanssa toimeen?
Tällä työhaastattelukysymyksellä haetaan sitä, kuinka työskentelet erilaisten ihmisten kanssa ja että osaat selvittää konfliktin itse. Virheen tässä voi tehdä, jos kerrot meneväsi joka ongelman kanssa esimiehen tykö ja odotat hänen ratkaisevan tilanteen puolestasi.
Esimerkki voi olla vaikkapa työkaveri, joka ei noudata deadlineja. On tärkeää, että olet ymmärtänyt hänen tilanteensa, jos hänellä on vaikka kotona vaikeaa ja että olet tarjonnut apuasi. Ala-asteella piti tulla toimeen kaikkien kanssa, joten miksei se onnistuisi myös aikuisena?
Miksi lähdit edellisestä työstäsi?
Älä mollaa entistä työnantajaasi. Ole rehellinen syystä, mutta yritä pitää vastaus positiivisena. Esimerkiksi urakehityksen hakeminen on toimiva syy.
Miksi haluat tämän työn?
Tällä työhaastattelukysymyksellä haetaan sitä mitä osaamista pystyt tarjoamaan työnantajalle. Älä keskity vain itseesi vaan siihen, millaista asennetta, osaamista, innostusta ja motivaatiota pystyt tarjoamaan työnantajalle. Työnantaja haluaa lisäarvoa yritykselleen uudesta työntekijästä. Kuinka taitosi ja vahvuutesi edistävät yrityksen toimintaa?
Mitkä ovat vahvuutesi/heikkoutesi?
Vahvuudet ja heikkoudet kannattaa miettiä etukäteen sekä esimerkkejä vahvuuksien käyttämisestä tai niiden avulla onnistumisesta sekä heikkouksien kehittämisestä.
Lue työpaikkailmoitus läpi ja mieti mitkä vahvuutesi täsmäävät sen kanssa parhaiten ja käytä niitä. Jos esimerkiksi kerrot ongelmanratkaisukyvyn vahvuudeksesi, ole valmis kertomaan esimerkki siitä, kun ratkaisit ongelman.
Heikkous kertoo siitä, että olet aito itsesi ja tietoinen siitä millainen olet. Heikkous voi liittyä työhön, esimerkiksi kiireessä keskittymiskykysi huononee joskus, mutta yrität organisoida työsi paremmin, jottet tunne itseäsi niin kiireiseksi. Heikkoudessa on kyse siitä, että olet oppimiskykyinen ja onnistut uusien haasteiden parissa.
Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
Mikäli tavoitteesi on edetä urallasi tässä yrityksessä, kerro siitä. On myös ok, jos et tarkkaan tiedä suunnitelmistasi. Tärkeintä tähän työhaastattelukysymykseen vastaamisessa on olla rehellinen ja avoin haastattelijaa kohtaan, vilpittömyyttä arvostetaan.
Miksi meidän pitäisi palkata sinut?
Tämä työhaastattelukysymys tiivistää kaiken aiemman yhteen, kuinka taustasi, osaamisesi ja kokemuksesi hyödyttää yritystä. Muista tässä myös työpaikkailmoitus, joten kerro kokemuksesi, taitosi, saavutuksesi sekä koulutuksesi sen mukaan. Voit kertoa myös, jos sinut on vaikkapa palkittu jostakin, josta on hyötyä tässä työssä.
Tutki yrityksen kotisivut ja sosiaalisen median kanavat. Yritä selvittää yrityksen missio ja arvot – mikäli nämä kohtaavat omiesi kanssa, ota asia esiin haastattelussa, tällä annan hyvän vaikutuksen työhaastattelussa.
Saavu oikeaan aikaan
Voit saapua hieman ajoissa, älä missään nimessä myöhästy. Ota huomioon esimerkiksi liikenneruuhkat ja bussin myöhästyminen aikataulusta. On myös mukavampi tilanne niin päin, että joudut hieman odottamaan paikan päällä, kuin että saapuisit myöhässä – kiirehtien paikalle otsa hiessä. Saapumalla oikeaan aikaan annat hyvän ensivaikutelman.
Pukeudu asianmukaisesti
Mikäli mahdollista, ota selvää kuinka virallisesti työpaikalla pukeudutaan ja pukeudu sen mukaisesti. Älä ali- tai ylipukeudu. Siistit ja asianmukaiset vaatteet antavat hyvän kuvan, mutta voivat myös tuoda lisää itsevarmuutta.
Hymyile
Hymyilemällä ja katsomalla silmiin annat itsestäsi helposti lähestyttävän kuvan. Jos et ole hyvällä tuulella haastattelussa, annatko itsestäsi kuvan mukavana työtoverina?
Ole tietoinen kehonkielestäsi
Istu/seiso suorassa ja kanna kehosi hyvin, nyökkäile kun haastattelija puhuu ja katso silmiin. Yritä olla olematta levoton, älä esimerkiksi tamppaa jalallasi hermostuneesti tai kiemurtele tuolissasi. Kehonkielellä viestität kiinnostusta työpaikkaa ja haastattelijaa kohtaan.
Neljän T:n taktiikka
Tilanne/tehtävä > toiminta > tulos. Kun kerrot esimerkiksi saamastasi hyvästä palautteesta, käytä tätä taktiikkaa. Kerro siis ensin tilanne/tehtävä, miten toimit ja mikä oli lopputulos.
Tee muistiinpanoja
Kun haastattelija kertoo esimerkiksi odotuksista ja aikataulusta sekä vastaa kysymykseesi, on hyvä, että kirjoitat asioita muistiin. Älä kuitenkaan käytä kännykkäsi muistiinpanoja vaan varaa mukaan vihko ja kynä.
Tilaa uutiskirje
Voit saada uutiskirjeestä kullanarvoisia vinkkejä, mitä ottaa puheeksi haastattelun aikana tai sen jälkeen!
Tunne hakemuksesi ja CV:si
Haastattelija esittää sinulle todennäköisesti kysymyksiä hakemuksestasi ja CV:stäsi, joten ole perillä siitä, mitä olet sinne kirjoittanut ja ole valmis perustelemaan esille nostamasi asiat. Esimerkiksi se, että hakemuksessasi hehkutat sanavalmiuttasi, mutta haastattelutilanteessa menet kipsiin, voi antaa ristiriitaisen kuvan, joten mieti tarkkaan mitä kerrot vahvuuksiksesi.
Varaa todistukset mukaan
Vaikka ette sopisi mitään etukäteen, ota mukaasi vähintään viimeisin koulutodistuksesi sekä työtodistukset.
Sulje puhelin / puhelin äänettömälle
Soiva puhelin ei anna hyvää kuvaa ja on ikävä keskeytys haastattelulle. Se kiinnittää myös haastattelijan huomion, ja haluat varmaan ennemmin jäädä mieleen vahvuuksistasi kuin soivasta puhelimestasi?
Ole työnantajan puolella
Puhu niin kuin olisit jo valittu. ”Kun aloitan työssä” tai esim. ”meidän arvomme ovat”. Tämä antaa vaikutelman, että näet itsesi tässä työssä ja tässä tiimissä sekä kiinnittää haastattelijan huomion.
Kysy kysymyksiä
Kysymysten esittäminen antaa kuvan siitä, että haluat aidosti ymmärtää mistä työssä on kyse, haluat olla vuorovaikutuksessa ja olet kiinnostunut. Kysymällä muutaman kysymyksen teet vaikutuksen.
Olen pitänyt kymmeniä haastatteluita, eikä kukaan ole koskaan kysynyt minulta mitään eli tällä voi todellakin erottautua!
Esimerkkikysymyksiä:
Mitä rakastat eniten työssäsi/työpaikassasi?
Millainen on tyypillinen päivä tässä työssä?
Millainen perehdytys tähän työhön on?
Millaisia ominaisuuksia työntekijältä kaivataan?
Kuinka monta ihmistä tiimissä työskentelee?
Millainen ilmapiiri työpaikalla on?
Mitä odotatte minun saavuttavan ensimmäisen kolmen kuukauden aikana?
Millaisia projekteja tämä tiimi on tehnyt/tekee parhaillaan?
Mikä on haaste, jonka voi kohdata tässä työssä?
Millaisessa tilanteessa yritys on viiden vuoden päästä?
Mieti aluksi haastattelujen osalta esim. kuinka monta haastattelukierrosta vedät, milloin lähetät kutsut, varaavatko haastateltavat itse ajat esim. Doodlessa vai sovitko ne muulla tavalla, tarvitsetko apua jossain vaiheessa, esim. ”tarkkailijaa” ryhmähaastatteluun, kuinka ja milloin ilmoitat valituille ja valitsemattomille? Vain käyttämällä aikaa ja vaivaa, yritys voi minimoida epäonnistuneita rekrytointeja. Muista myös, että rekrytointi vaikuttaa monella tavalla työnantajamielikuvaan, joten mieti miten voit ottaa sen huomioon prosessin aikana. (Joki 2018.)
Rekrytointitarpeen määrittely on tärkeä osuus myös haastattelujen pohjalla. Vaikka hakisitte työntekijää toisen tilalle, harkitse onko sittenkään parasta etsiä saman ammatillisen osaamisen omaava henkilö, vai tulisiko tulevaisuuden tarpeiden vuoksi painottaa jotakin muuta ominaisuutta tai kykyä? Näitä asioita on hyvä pohtia ennen haastattelujen järjestämistä, jotta voit esimerkiksi miettiä painopisteitä kysymyksille ja millä faktoilla haravoit hakemuksia läpi.
Suosittelen itse kahta tai kolmea haastattelukierrosta: yleisin palaute hakijoilta on kolmannella kierroksella ollut, että on ihanaa, kunhaun tärkeimmässä vaiheessa ei tarvitse enää niin paljon jännittää, kun haastattelija ja paikat ovat tässä vaiheessa jo tuttuja. Haastattelijalle tämä takaa rentoutuneemman keskustelutilanteen, jossa hakija voi olla omana itsenään ja keskittää huomionsa kysymyksiin vastaamiseen. Tilanne on kokemukseni perusteella jo hyvin rento, mukava tasavertainen kahvihetki, jossa keskustellaan eikä haastattelija vain tykitä kysymyksiä kiemurtelevalle haastateltavalle. Mikäli resurssisi riittävät vain yhteen haastattelukierrokseen, suosittelen harkitsemaan kysymysten/osan kysymyksistä lähettämistä haastateltaville etukäteen – tämä on omiaan vähentämään jännitystä.
Mikäli päädyit useampaan haastattelukierrokseen, ensimmäiselle kierrokselle suosittelen ottamaan mukaan noin 10–15 haastateltavaa eli voit mahduttaa mukaan myös niitä hakijoita, jotka eivät ehkä ole kirjallisesti lahjakkaita, mutta potentiaali pilkahtaa kuitenkin läpi jostain kohti hakemusta. Nykyään on soveliasta hoitaa nopeat ensihaastattelut puhelimitse tai videon välityksellä. Tämä vaihe on kuitenkin mahdollista toteuttaamyös paikan päällä, kunhan haastateltaville on selvillä tarkka aika milloin he saapuvat paikalle ja kauanko haastatteluun menee aikaa. En suosittele käyttämään ensimmäisessä vaiheessa kauempaa kuin 10–15 minuuttia yhteen haastateltavaan, jopa viisi minuuttia riittää. Tällöinkin ehdit esittää 3–4 napakkaa kysymystä, joihin hakijan on hyvä päästä tutustumaan etukäteen. Se, miten hyvin haastateltava on valmistautunut tämän mahdollisuuden saatuaan, kertoo paljon motivaatiosta. Paikan päällä saa minusta myös aidomman ensivaikutelman sekä erilaisia viestejä eleistä sekä siitä miten hän kantaa itseään.
Huolehdi tässä vaiheessa myös viiden minuutin tauoista jokaisen alkuhaastattelun välillä, jotta ehdit kirjoittaa muistiinpanot tuntemuksistasi ja havainnoistasi loppuun ja sinulla on pieni aikapuskuri. Suosittelen joka tapauksessa käyttämään ajastinta aikataulussa pysymiseen, näin myös jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus tuoda ominaisuuksiaan esille.
Toisella haastattelukierroksella voidaan käyttää esimerkiksi ryhmähaastattelua. Ryhmätilanteessa haastattelija ja mahdollinen ”tarkkailija” voivat havainnoida hakijoiden ottamia rooleja, vuorovaikutustaitoja, yhteistyö- ja ongelmanratkaisukykyjä sekä asiakaspalvelu- ja myyntitaitoja.
”Täytyy muistaa, että kaksi haastattelijaa havainnoi enemmän kuin yksi ja arvio haastateltavasta on näin objektiivisempi.” – Henkilöstöasiantuntijan käsikirja
Sopiva ryhmäkoko on 4–7 henkeä, useampaa on jo hankala havainnoida yhtä aikaa. Ryhmähaastattelun aluksi olen itse tykännyt oman ja yrityksen esittelyn yhteydessä kertoa itsestäni jonkun ”jäätä rikkovan” faktan, joka rentouttaa ilmapiiriä. Joskus olen kertonut käyväni raveissa tai kehunut kissani touhuja, myös keskustelun pitäminen kepeänä ”tarkkailijan” kanssa vähentää jännitystä – haastattelijatkin ovat mukavia ja leppoisia ihmisiä.
Pahin ryhmähaastattelutilanne on se, että haastateltavat asetetaan riviin ja jokainen vastaa vuorollaan samaan kysymykseen – ja rivin päädyissä olevat kiroavat mielissään, kun joutuvat aina vastaamaan joko ensimmäisenä tai viimeisenä komppaamaan muita. Haastateltaville kannattaa sen sijaan antaa jokin tilanne ratkaistavaksi, esimerkiksi kuvitteellisen reklamaation hoitaminen ja miten he vastaisivat asiakkaalle.
Viimeisessä vaiheessa eli yksilöhaastattelussa aikaa on hyvä käyttää noin 45–60 minuuttia – aika menee yllättävän äkkiä! Haastatteluun kannattaa käyttää ennalta laadittua kysymyslistaa, mutta samoja kysymyksiä ei tarvitse kysyä kaikilta. Varaa haastattelulle tila, jossa ilmapiiri on otollinen avoimelle keskustelulle, se voi olla takahuone, neuvotteluhuone tai kahvilan peränurkka. Simppeli runko yksilöhaastatteluun on se, että aloitat kevyellä rupattelulla ja siirryt sen jälkeen vaikeimpiin kysymyksiin ja palaat lopussa muutamaan helpompaan kysymykseen. Viimeistään viimeiseksi on haastateltavan vuoro esittää kysymyksiä sekä sinun aikasi kertoa siitä, miten rekrytointi etenee tästä eteenpäin. Haastattelun aluksi voit vaikka kysyä, millä mielellä haastateltava tuli paikalle. (Joki 2018.)
Itse haastattelukysymykset on hyvä jakaa muutamaan eri kategoriaan ja esittää ne järkevässä järjestyksessä teema kerrallaan. Kysymyskategorioita voivat olla mm. hakijan taustaan, motivaatioon, sosiaalisiin taitoihin, työssä jaksamiseen ja nykytilanteeseen liittyvät kysymykset.
Hakijan taustaan liittyviä esimerkkikysymyksiä: – Miten itse/kaverisi kuvailisi sinua kolmella sanalla? – Mitkä ovat vahvuutesi ja kehityskohteesi? – Miten olet selvinnyt niistä työtehtävistä, jotka eivät ole olleet sinulle mieleisiä? – Mitä pidät tärkeimpänä arvonasi työelämässä? – Miten jaksat rutiineja?
Hakijan motivaatioon liittyviä esimerkkikysymyksiä: – Minkälainen käsitys sinulla on yrityksestämme? – Mitä uutta haluaisit oppia seuraavaksi? – Millaiset työtilanteet innostavat sinua? – Millaisena vaiheena näet tämän tehtävän urallasi? – Mitkä näet urasi merkittävimpinä haasteina?
Hakijaan ihmisenä ja hänen sosiaalisia taitojaan koskevia esimerkkikysymyksiä: – Millaista palautetta olet saanut työkavereiltasi? – Miten koet muutokset? – Millaisessa työyhteisössä viihdyt parhaiten? – Minkälaista palautetta haluat työstäsi? – Miten käsittelet haastavia asiakkaita?
Hakijan stressinsietokykyyn ja työssä jaksamiseen liittyviä erimerkkikysymyksiä: – Miten stressi näkyy sinussa? – Millaiset asiat ärsyttävät sinua työpaikalla? – Kerro tilanteesta, jossa teit virheen. – Miten rentoudut? – Miten työ vaikuttaa muuhun elämään ja toisin päin?
Työkokemukseen ja nykytilanteeseen liittyviä esimerkkikysymyksiä: – Mistä haluaisit, että muistaisin sinut? – Onko sinulla muita hakuja käynnissä? – Millaista perehdytystä toivot? – Mitä opit aiemmasta työpaikastasi? – Jos sinut valitaan, mihin haluaisit tarttua ensimmäiseksi?
Extrakysymyksiä loppuun (vastauksella ei ole väliä, vaan tavalla vastata tai keksiikö vastausta ollenkaan): – Mikä on epätavallisin paikka, jossa olet koskaan käynyt? – Mikä asia on ns. bucket listilläsi? – Kenen kolmen historian henkilön kanssa haluaisit viettää päivää ja miksi? – Kuvaile haastattelijan luonteenpiirteitä. – Mitä kysyttävää sinulla on minulta?
Havainnoi kysymysten lisäksi esim. seuraavia asioita: – Onko pukeutuminen tilaisuuteen sopiva – Onko haastateltava täsmällisesti paikalla – Katsooko silmiin – Ovatko vastaukset johdonmukaisia – Miten haastateltava suhtautuu omiin huonoihin puoliinsa, onko ne esim. kehityskohteita, etukäteen mietittyjä ja aitoja vai löytyykö heikkouksia ”liian helposti” – Osoittaako hän aktiivisuutta esittämällä kysymyksiä (Joki 2018.)
Loppuun vielä pari vinkkiä työnantajamielikuvan huomioimiseen työhaastattelujen eri vaiheissa. Ehdottoman tärkeitä pointteja on aikataulun noudattaminen ja lupausten pitäminen sekä hakijoiden arvostaminen. Jokainen ainakin ensimmäiseen vaiheeseen päässyt ansaitsee tiedon henkilökohtaisesti jatkoon pääsystä / pääsemättömyydestä. Lisäksi minulla oli tapana antaa omassa elintarvikealan yrityksessäni ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa jokin kiitoslahja, ihan pienikin suklaa tai tee saivat hyvän vastaanoton. Viimeisessä vaiheessa olleille lähetin postissa lahjakortin myymälään, joka on viesti heille, että ovat edelleen tervetulleita eikä tarvitse nolostella. Yleensä asiakkaille ilmaisena jaettavan markkinointimateriaalin antamisesta tässä vaiheessa olen vähän kahta mieltä, kannattaa miettiä hakijoiden mukaan lämmittääkö konvehdit vai parkkikiekko/avainnauha/kestokassi/muistitikku enemmän.
Jokin aika sitten ystäväni pyysi minulta vinkkejä työhakemuksen tekemiseen ja tämä palautti mieleeni mieluisat muistot ajoiltani yrittäjänä ja sen intohimon, jota koen rekrytointia kohtaan. Prosessi on mielestäni äärettömän mielenkiintoinen sekä sopivan kandidaatin löytäminen on todella palkitsevaa, ja olen opinnoissani päivä päivältä varmempi siitä, että haluan työskennellä tulevaisuudessa henkilöstöhallinnon parissa.
Pohdinnoissani pääsin muutaman aasinsillan kautta työhaastattelukysymyksiin, ja ehkä siihen haastavimpaan: ”Mikä on sinun heikkoutesi?”.
Olen opintojen aikana pystynyt käyttämään mukavasti aikaa itseni opiskeluun sekä kehittämiseen, ja olen löytänyt itsestäni työelämään(kin) liittyvän heikkouden, jota haluan myös kehittää ja kiinnittää siihen huomiota.
Heikkouteni on, että autan silloinkin kun sitä ei kysytä. Ymmärrän nykyään, että se saattaa tuntua vastapuolesta ärsyttävältä viisastelulta, ja joskus jopa ylimieliseltä kaikkitietäväisyydeltä.
Tämä heikkouteni johtuu kolmesta ominaisuudestani, jotka ovat minussa aika syvällä ja siksi avun tyrkyttäminen karkaa joskus suustani ennen kuin ehdin ajatella. Olen idearikas ja ratkaisukeskeinen, minun on helppo tarttua toimeen ja päähäni pulpahtaa tilanteisiin usein heti monta ratkaisua. Idearikkauden rinnalla minulle on myös luontaista ajatella asioita monelta kantilta ja muiden näkökulmista. Tämän kun yhdistää siihen, että rakastan auttaa ihmisiä ja toivon heille parasta, on kielen kantani ladattuna aimo annoksella neuvoja, ratkaisuja ja vinkkivitosia myös sinulle, joka et niitä kaipaa tai ole niitä minulta kysynyt.
On siis tärkeää miettiä myös sitä, mitä vastapuoli haluaaeikä keskittyä pelkästään omiin tarpeisiin ja haluihin, eli tässä tapauksessa vaikka minulla on kova tarve pystyä auttamaan ihmisiä, tulee minun tarjota apua kuitenkin harkiten ja silloin kun sitä minulta pyydetään. Aion kyllä edelleenkin antaa mummolle paikkani täydessä bussissa hänen pyytämättään, mutta lupaan entistä useammin tarjota vain kuuntelevat korvat ja myötätuntoa.
”When you talk, you are only repeating what you already know. But if you listen, you may learn something new.” – Dalai Lama
