Sanotaan, että suuressa organisaatiokulttuurin muutoksessa on otettava huomioon aina kaksi periaatetta: 1. Eloonjäämisahdistuksen tai syyllisyyden (eli tunteen siitä, ettei näin voi jatkua) täytyy ylittää oppimisahdistus (väliaikaisen osaamattomuuden pelko, osaamattomuudesta rangaistuksi tulemisen pelko, henkilökohtaisen identiteetin menettämisen pelko tai ryhmän jäsenyyden menettämisen pelko). 2. Oppimisahdistusta täytyy vähentää, mieluummin kuin lisätä eloonjäämisahdistusta.
Erinomainen keino oppimisahdistuksen vähentämiseen hyvä keino on kasvattaa oppijan psykologista turvallisuutta. Seuraavaksi vinkkejä siihen.
Vastustamaton, positiivinen visio
Muutoksen kohteena olevien ihmisten on uskottava, että uuden tavan oppiminen johtaa parempaan tulevaisuuteen sekä itselle, että organisaatiolle. Ylimmän johdon on ilmaistava ja noudatettava visiota. Tehokas visio on kuviteltavissa oleva, haluttava, toteutettavissa oleva, hyvin rajattu, joustava sekä viestittävissä oleva.
Organisaation järjestämä koulutus
Jos on opittava uusia ajattelutapoja, uusia asenteita ja uusia taitoja, tulee organisaation tarjota kaikki vaadittava koulutus. Koulutuksien tulee olla helposti saatavilla ja henkilöstön tulee saada varata työaikaansa koulutuksille.
Oppijan osallistuminen
Jokainen oppii hiukan eri tavalla, joten on tärkeää ottaa oppijat mukaan suunnittelemaan omaa oppimisprosessiaan. Osallistaminen sitouttaa oppijan muutokseen.
Tiimien epävirallinen koulutus
Koska kulttuuriset oletukset ovat istutettuina ryhmiin, epävirallista koulutusta ja valmennusta täytyy järjestää ryhmille. Näin ryhmissä voidaan muodostaa uudet normit ja oletukset, eikä kenenkään tarvitse tuntea poikkeavansa ryhmästä, koska oppii uutta.
Harjoitustilanteet, ohjaajat ja palaute
Uuden oppiminen vaatii aikaa, resursseja, ohjausta ja pätevää palautetta pärjäämisestä. Harjoitustilanteet ovat erityisen tärkeitä, jotta voi tehdä virheitä ja oppia niistä saamatta organisaatiota sekaisin.
Positiiviset roolimallit
Uusi käyttäytymis- ja ajattelutapa voi olla niin erilainen, että ensin sitä täytyy nähdä toisilla henkilöillä, ennen kuin voi itse kuvitella toimivansa samoin.
Tukiryhmät
Tukiryhmissä voidaan keskustella oppimiseen liittyvistä ongelmista. Silloin voidaan tukea toinen toista ja oppia yhteisesti uusia tapoja käsitellä vaikeuksia.
Yhdenmukaiset järjestelmät ja rakenteet
Palkitsemisjärjestelmien ja organisaatiorakenteiden tulee olla yhdenmukaisia uuden ajattelu- ja työskentelytavan kanssa. Esimerkiksi, jos opetellaan tiimityöskentelyä, palkitsemisjärjestelmän tulee olla ryhmäkeskeinen, itsekästä käyttäytymistä tulee rangaista ja organisaatiorakenteiden tulee mahdollistaa työskentely ryhmänä.
LÄHDE: Schein, Edgar 2001. Yrityskulttuuri – selviytymisopas. Tietoja ja luuloja kulttuurimuutoksesta.
Luottamus on toimivan esihenkilö-alaissuhteen perusedellytys, joka rakentuu vuorovaikutuksen kautta. Luottamuksen rakentamisessa on kyse turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomisesta, jossa henkilöt kokevat voivansa kasvaa ja kehittyä. Luottamuksessa on kyse moraalisesta vastuusta ja toiseen kohdistetuista myönteisistä odotuksista, joihin liittyvät osaaminen, hyväntahtoisuus ja positiiviset aikomukset. Luottamukseen liittyvät avoin tiedonkulku, henkilökohtaisten asioiden pysyminen salassa, suoraselkäinen rehellisyys ja arvostava vuorovaikutus, jossa voidaan luottaa toisen hyviin tarkoitusperiin. (Alastalo 2021, 4-5.)
Esihenkilön ennakoitavissa oleva käytös, oikeudenmukaisuus, rehellinen ja tasapuolinen toiminta tuottavat luottamusta. Kun esihenkilöt ja henkilöstö luottavat toisiinsa, he pystyvät avoimemmin ilmaisemaan ideoita toiminnan kehittämiseksi. He kokevat myös vaikuttavansa asioihin, mikä vähentää työperäistä stressiä ja edistää työviihtyvyyttä. (Alastalo 2021, 5.)
Ammattitaitoinen esihenkilö on vuorovaikutuksessaan suora ja rehellisen rakentava. Esihenkilö pystyy viestimään epämiellyttävistä asioista tarkoituksenmukaisesti. Hän myös tunnustaa omat virheensä ja oppii niistä. Hän on aidosti oma itsensä eikä vedä roolia. Hän tekee mitä lupaa ja sanoo mitä tarkoittaa. (Alastalo 2021, 9.)
Lojaalius kaikkia kohtaan
Esihenkilö ei mustamaalaa työntekijää toiselle. Tällaista havaitessaan useimmat tulkitsevat esihenkilön toimivan näin myös omien asioidensa kohdalla, eivätkä arvosta sellaista johtajaa, joka mustamaalaa työntekijöitä tai levittelee heidän asioitaan. Esihenkilön tulee ymmärtää, että kaikki työntekijöiden henkilökohtaiseen elämään liittyvät asiat ovat luottamuksellisia. (Alastalo 2021, 11.)
Lupausten pitäminen
Esihenkilön on hyvä oppia lupaamaan vain asioita, joihin tietää pystyvänsä. Pienetkin katteettomat lupaukset saavat ihmiset pettymään, joten on hyvä opetella kieltäytymään, jos tietää, että asian hoitamiselle ei esimerkiksi ole aikaa. (Alastalo 2021, 11.)
Virheiden myöntäminen & kehityskyky ja -halu
Jos luottamukseen tulee särö, ainoa keino korjata se on myöntää avoimesti toimineensa väärin. Esihenkilön tulee luvata, ettei sama tule toistumaan ja pitää kiinni tästä lupauksestaan. Pelkkä anteeksipyyntö ei riitä vaan luottamus punnitaan tulevissa teoissa. Ihmiset, jotka uskaltavat nöyrtyä ja ottavat opikseen tuntuvat luotettavammilta, koska he puhuvat totta ja herättävät inhimillisyydellään sympatiaa. (Alastalo 2021, 12.)
Omista asioista avoimesti kertominen
Ihmiset luottavat paremmin niihin, joista he tietävät tarkemmin jotakin. Mikäli esihenkilön yksityiselämä jää kokonaan mysteeriksi, tilalle keksitään helposti tarinoita ja huhuja. Esihenkilön on hyvä olla aito ja rehellinen, mutta muistaa kuitenkin rajansa eikä tule pitää alaisiaan terapeutteinaan. (Alastalo 2021, 13.)
Totuudessa pitäytyminen
Älä kaunistele tai väritä kertomuksiasi epätodenmukaisilla yksityiskohdilla. Mikäli tällaisesta jää kiinni, alkavat ihmiset epäillä muitakin puheita. (Alastalo 2021, 14.)
Muiden mukaan ottaminen päätöksenteossa
Muiden osallistamisen lisäksi on hyvä olla tietoinen omasta tavastaan luottaa muihin ihmisiin. On myös hyvä kertoa mitä esihenkilö tekee ja miksi sekä perusteluja päätösten takana, muutoin ajatellaan helposti esihenkilön panttaavan tietoa. (Alastalo 2021, 15.)
Organisoituminen
Vastaatko soittopyyntöihin ja sähköposteihin riittävän ajoissa? Teetkö myös ne pienet asiat, jotka lupasit hoitaa? Myöhästeletkö? Pienetkin petetyt lupaukset vahingoittavat ihmissuhteita. On hyvä tapa jättää kalenteriin aikaa äkillisille asioille. Delegoimisen taito on myös kultaa. (Alastalo 2021, 15.)
Yhteisön edun ajaminen
On hyvä ajatella koko henkilöstön tai tiimin etua ja muistaa käyttää puheissa termejä me, tiimi, yhdessä jne. Esihenkilön on hyvä jakaa asioita ja antaa kunnia sille, jolle se kuuluu ja juhlistaa yhteisiä onnistumisia. (Alastalo 2021, 16.)
Esimerkkinä toimiminen
Esihenkilön on hyvä toimia esimerkkinä siitä, miten omaa itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja voi kehittää. Aktiivinen palautteen kerääminen ja uusien näkökulmien etsiminen sekä niiden hyödyntäminen omassa kasvussaan on hieno tapa toimia esimerkkinä itsensä kehittämisessä. (Alastalo 2021, 16.)
Oman asenteen tarkistaminen
Kun asenteesi on se, että löydät heikkoinakin hetkinä vahvuuksia ja osaamista, on sen avulla helpompi rakentaa luottamusta ja se osoittaa kunnioitusta alaisia kohtaan. (Alastalo 2021, 16.)
Oikeudenmukaisuus kaikessa
Vaikka tehtävät päätökset olisivat henkilöstölle epämieluisia, ne hyväksytään paremmin kun esihenkilö koetaan oikeudenmukaisena. Hyviä tapoja on mm. henkilöstön ehdotuksien hyödyntäminen, henkilökohtaisten mieltymysten jättäminen ulkopuolelle päätöksenteossa, päätöksistä tiedottaminen, ystävällinen ja kunnioittava kohteleminen sekä se, että esihenkilön sanaan voi aina luottaa. (Alastalo 2021, 17.)
LÄHTEET: Alastalo, Tarmo 2021. Esimiehen rooli valmentajana. Valmentava johtaminen. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Blogini googlatuin kirjoitus on pitkään ollut viestinnän harjoitustehtäväni vuodelta 2020, jossa kirjoitan ryhmätyötaidoista oppiyrityksessä eli opiskelijaryhmän muodostamassa ”leikkiyrityksessä”, joka operoi virtuaalimaailmassa. Nyt päivitän ajatuksia tästä aiheesta uudella postauksella, ilman tehtävänannon rajoituksia. Ryhmätyötaitoja arvostetaan ja niitä tarvitaan oikeastaan työssä kuin työssä.
”As iron sharpens iron, so one person sharpens another.” – Sananlasku
Ryhmätyötaidot ovat yhteisen tavoitteen eteen ponnistelemista yhdessä muiden kanssa niin, että kunkin omat vahvuudet valjastetaan ryhmän käyttöön – ryhmätyötaitoinen ihminen tunnistaa siis vahvuuksia myös muissa. Ryhmätyötaidot ovat myös muiden kannustamista, innostamista sekä motivoimista kohti yhteistä päämäärää. Ryhmätyössä jokaisen on tärkeää saada oma äänensä kuuluviin ja työskentely on vastavuoroista. Ryhmässä kuuntelemisen taito nousee tärkeäksi ja on osattava myös joustaa omissa mielipiteissään. (Vuorinen 2017.)
”Great teams communicate well and often, their members are happy to share ideas, brainstorm together, ask for feedback and be contradicted.” (Price s.a.)
Ryhmätyössä työpaikalla psykologinen turvallisuus on avainasemassa, ilman sitä ei uskalleta tuoda esiin omaa osaamista eikä uskalleta toimia niin, että saattaa erehtyä tai epäonnistua. Kenenkään ei tulisi pelätä joutuvansa naurunalaiseksi ja ryhmän tulisi kannatella toisiaan myös vastoinkäymisten äärellä. Ryhmässä työskennellessä 1 + 1 ei ole välttämättä 2, vaan se voi olla jopa 5, varsinkin kun koko ryhmä toimii hyvin yhteen ja saavuttaa flow-tilan. (Vuorinen 2017.)
”Great things in business are never done by one person, they are done by a team of people.” (Steve Jobs s.a.)
Kun ryhmässä ilmaistaan tunteita ja mukana on huumoria, arvostusta sekä innokkuutta, hioutuu ryhmä toimivaksi ja tuotteliaammaksi – ryhmätyö sujuu. Tunteminen itsensä osaksi hyvää ryhmää on miellyttävä tunne, ja kun ryhmätyöskentely pääsee kunnolla vauhtiin, on se hieno sekoitus innostumista, haasteellisuutta, turvallisuutta ja onnistumista. Price vertaa blogikirjoituksessaan ryhmätyön johtamista puutarhan kasvattamiseen, eli samalla tavalla kuin kasvit eivät menesty vain heittämällä siemenet ilmaan, tarvitsevat myös ryhmässä työskentelevät ihmiset hyvät olosuhteet kasvaa ja menestyä. (Price s.a.)
”Teamwork is the fuel that allows common people to attain uncommon results.” (Andrew Carnegie s.a.)
Kehitä psykologista turvallisuutta
Psykologinen turvallisuus on koko ryhmätyöskentelyn onnistumisen ydin. Kun ryhmässä koetaan olo turvalliseksi ja uskalletaan olla erehtyväisiä toisten edessäeikä pelätä epäonnistumista, myös tuottavuus kasvaa. Ilman psykologista turvallisuutta myös mm. roolien määrittäminen ja merkityksellisyyden kokeminen on hankalaa.
Jos itseäsi ärsyttää joku tai jokin ryhmässä, yritä ymmärtää ja asettua hänen saappaisiinsa. Vaikka on erimielisyyksiä tai turhautumista, älä alennu arvostelemaan ideoita pahalla, puhumaan päälle, nolaamaan tai dramaattisesti poistumaan tilasta vaan keskity itse työhön. Mikäli esimiehenä huomaat ryhmässä kränää, on tärkeää, että puutut siihen. Lisäksi voit antaa ryhmälle esimerkiksi yhteisen ongelman ratkaistavaksi, sellainen toiminta ja yhdessä onnistuminen hitsaa ryhmää yhteen ja vie huomiota muualle.
Kommunikaatio ryhmässä
Hyvä kommunikaatio on myös ryhmätyöskentelyn tärkeimpiä asioita, hyvissä ryhmissä kommunikaatio on avointa ja vastavuoroista. Ideoita on helppoa ja mielekästä jakaa sekä niitä kehitetään yhdessä, saadaan ja annetaan palautetta sekä uskalletaan olla myös eri mieltä. Hyvällä kommunikaatiolla päästään myös kompromisseihin, jotka vievät kohti ryhmän tavoitetta. (Price s.a.)
Kommunikointitaitoja
1. Ole selkeä
2. Hyvä käytös, kohteliaisuus
3. Puhu vain omasta puolestasi
4. Pyri ymmärtämään toista
5. Kuuntele avoimin mielin
6. Ole avoin ja rehellinen
7. Välitä, älä valita
8. Opi ristiriidoista
9. Kiinnitä huomiota eleisiisi
10. Säätele tunteitasi
”It takes two flints to make a fire.” (Louisa May Alcott s.a.)
Ryhmän roolit ja säännöt
Ryhmätyöskentelyssä säännöt varmistavat onnistumisen ja ryhmän tuotteliaisuuden sekä esimerkiksi ajanhallinnan. Säännöt eivät ole pahasta vaan niiden avulla luodaan rajat, joiden sisällä kaikkien on mukava työskennellä. Sääntöjä voivat olla esimerkiksi: – Ollaan läsnä kun tavataan eli ei räplätä puhelimia – Kunnioitetaan työaikoja eli ei viestejä iltaisin tai viikonloppuisin, ellei ole hätätilanne
Selvät roolit puolestaan antavat jokaiselle aseman ja valtuudet, joiden mukaan toimia eikä esimerkiksi tehdä kahta kertaa samaa työtä. Ryhmässä hienointa on, kun erilaiset persoonat pääsevät loistamaan ja jokainen vahvuudet tulevat esiin yhteisen hyvän saavuttamiseksi.
”Coming together is a beginning, keeping together is progress, working together is success.” (Henry Ford s.a.)
Kirkasta ryhmän tarkoitus
Tavoite antaa selkeän fokuksen ja suunnan ja ne auttavat pysymään oikean asian äärellä sekä suunnittelemaan tulevaisuutta. Esimiehellä onkin tärkeä tehtävä tehdä näkyväksi ryhmän edistyminen sekä se, miten kunkin panos vaikuttaa onnistumiseen. Kun ryhmätyössä on selkeä ”miksi”, se antaa työlle selkeän tarkoituksen ja lisää merkityksellisyyttä.
”None of us is as smart as all of us.” (Ken Blanchard s.a.)
Tunnusta ryhmän onnistuminen
Yksinkertaisesti, kuka meistä ei tykkäisi positiivisesta palautteesta? Myös kehittävästä palautteesta oppiminen tuo tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita. Esimiehen on myös tärkeää antaa palautetta ja kiitosta kaikille, jolloin ryhmän jäsenten ei tarvitse keskenään ”taistella” kunniasta ja fokus pysyy itse tekemisessä.
”Individually we are one drop, together we are an ocean.” (Ryūnosuke Satoro s.a.)
Keskity vahvuuksiin
Olen huomannut elämässä sen, että sitä mukaan kunlisää hyvää, poistuu epätoivottuja asioita eli mitä enemmän keskitytään kehittämään vahvuuksia, sitä vähemmän heikkouksille jää ilmatilaa. Selkeistä puutteista pitää tietysti kertoa, mutta esim. mikromanageroiminen vie turhaa aikaa ja suotta kyseenalaistaa osaamisen. Yleensäkin heikkouksiin keskittyminen sekä alentaa sitoutumista että tuottavuutta, joten on hyvä keskittyä ennemmin kehittämään vahvoja puolia ja ominaisuuksia, joista voi vielä tulla uusia vahvuuksia.
”It is literally true that you can succeed best and quickest by helping others to succeed.” (Napoleon Hill s.a.)
Tiimityön 10 käskyä
1. Selkeät tavoitteet
2. Hyvä vuorovaikutus
3. Roolit ja vastuut
4. Konflikteihin puuttuminen heti
5. Innostu rohkeasti
6. Ongelmien ratkaiseminen yhdessä
7. Välitä, älä valita
8. Käytä aika tiimin kanssa viisaasti
9. Kuuntele ja ymmärrä
10. Muistakaa myös huumori ja huvit
Kunnioitetaanko työpaikallasi toisten ideoita? Suhtaudutaanko työkavereihin myönteisesti? Pystytkö olemaan täysin oma itsesi? Uskallatko tuoda esiin omat ideasi ja ajatuksesi? Hyväksytäänkö virheet ja epäonnistumiset? Tuntuuko vaikean asian puheeksi ottaminen helpolta? Pystytkö nostamaan esiin huolia? Tuntuuko sinusta luontevalta pyytää muilta apua? Onko erimielisyys työpaikallasi rakentavaa?
Mikäli vastasit useampaan kysymykseen ”kyllä”, onneksi olkoon! Sinun työpaikallasi psykologinen turvallisuus on todennäköisesti hyvällä tasolla!
”Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita.” -ttl.fi
Psykologinen turvallisuus ei siis tarkoita sitä, että kaikesta oltaisi samaa mieltä tai että kaikkia ehdotuksia tuettaisi. Se ei myöskään tarkoita sitä, että tavoitteita madallettaisi tai että suorituksia ei voisi johtaa. Päinvastoin, osataan olla rakentavasti eri mieltä ja nähdä asiat monelta kantilta, ei tyrmätä ehdotuksia tai nolata ehdottajaa, mutta myönnetään se, etteivät kaikki ideat ole toteutuskelpoisia. Ei missään nimessä johdeta pelolla, vaan esimerkiksi valmentavalla otteella. (Työterveyslaitos 2020.)
Psykologinen turvallisuus tuottaa hedelmää työpaikalla monin tavoin, tässä esimerkkinä muutama: – Avoimempi vuorovaikutus – mielipiteitä, ongelmia ja ideoita uskalletaan tuoda esille vapaammin – Virheisiin ja epäonnistumisiin suhtautuminen – virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan niistä pyritään oppimaan ja kehittymään – Parempi suhtautuminen – kunnioitetaan erilaisuutta, osaamista, erilaisia ominaisuuksia ja ihmisten erilaisia taustoja – Kynnys riskinottoon madaltuu – tämä sisältää myös ns. sosiaaliset riskit eli esimerkiksi vaikean asian esiin ottaminen – Yhteistyö on sujuvampaa – kun ei tarvitse pelätä miten sinuun suhtaudutaan, yhteistyö ja kanssakäyminen muuttuu rennommaksi (Työterveyslaitos 2020.)
Miten esimies voi johtaa psykologista turvallisuutta? 1. Osoita arvostusta ammattilaisia kohtaan: kuuntele, tunnusta, kiitä ja tarjoa apua 2. Näytä arvostavasi vuoropuhelua ja kannusta avoimuuteen sekätoimi esimerkkinä 3. Varmista ymmärrystä keskinäisestä riippuvaisuudesta ja siitä että kaikkien työpanoksella on merkitystä onnistumisessa 4. Kohtaa ihmiset ihmisinä, osoita että ammattilainen tulee kuulluksi ja nähdyksi 5. Viesti selkeästi, epäselvät ja ristiriitaiset viestit aiheuttavat epävarmuutta 6. Palkitse onnistumisista myös kokonaisia ryhmiä pelkkien yksilöiden sijaan 7. Tuo esiin, että virheet ovat sallittuja ja korosta tarvetta puhua asioista ääneen, jotta virheistä voidaan oppia ja hyötyä, kerro myös että virheet ovat välttämättömiä, ”rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu” 8. Osoita epätäydellisyytesi, kerro avoimesti jos et jotain jostakin tiedä tai jos jokin asia on sinullekin uusi 9. Tee selväksi, että jokaisen ääni halutaan kuulla, voit auttaa sitä luomalla paikkoja ja tilanteita, joissa on matala kynnys antaa palautetta, kysy lisäksi rakentavia kysymyksiä ja kuuntele tarkkaavaisesti 10. Pidä huoli, että sallitun käyttäytymisen rajat ovat kaikille selvät, ja puutu rikkomuksiin välittömästi
Mitä jokainen voi tehdä:
1. Kunnioita erilaisia mielipiteitä
2. Altista itsesi myös epäonnistumiselle
3. Älä syyllistä muita virheistä
4. Nosta esiin myös vaikeita asioita ja keskustele niistä kehittävästi
5. Älä epäröi kysyä "tyhmiä" kysymyksiä
6. Älä häpeä osoittaa epävarmuutta
7. Myönnä virheesi ja pyydä muitakin pohtimaan miten siitä voitaisi oppia
8. Ehdota rohkeasti ideoita
9. Uskalla kyseenalaistaa
10. Älä pelkää osoittaa omaa haavoittuvaisuuttasi tai erehtyväisyyttäsi
Kirjoitan aiheesta, koska olen itse havahtunut aiemmin siihen, että kärsin elämää haittaavasta häpeän tunteesta. Häpeä esti minua erityisesti kertomasta haluistani ja tarpeistani, sekä paljastamasta henkilökohtaisiksi kokemiani asioita. Esimerkiksi en halunnut kenenkään tietävän musiikkimakuani, koska pelkäsin sen olevan vääränlainen, nolo, tuomittava ja sen paljastamisen jopa muuttavan mielipidettä minusta. Häpeän tunnetta voi kuitenkin opetalla sietämään ja voit opetalla olla antamatta sille liikaa valtaa, itse koen tämän auttaneen minua olemaan mm. avoimempi ja rohkeampi.
Häpeä on yksi ihmisen perustunteista, se liittyy epäonnistumiseen ja virheen tekemiseen. Häpeä on myös tärkeä tunne, sillä se estää meitä tekemästä väärin toisille ja käyttäytymästä epäsopivasti. Häpeä muistuttaa meitä siitä, että olemme epätäydellisiä ja erehtyväisiä. Se ohjaa myös toimimaan erilaisissa ryhmissä ja kulttuureissa niissä toivotuilla tavoilla. Häpeä voi tuntua kehossa esimerkiksi punastumisena, jähmettymisenä/lamaantumisena, puheen salpautumisena/puheen lisääntymisenä, tilanteesta vetäytymisenä/liikaesiintymisenä tai turhan voimakkaana reaktiona epäoleellisiin asioihin. (Nyyti ry.)
Häpeä juontaa juurensa lapsuuteen ja nuoruuteen, esimerkiksi koulussa tai perheessä koetut moitteet saavat lapsen häpeämään itseään eikä lapsi ymmärrä, että haukkuminen voi johtua muiden omista ongelmista. Lapsi luulee helposti moitteiden olevan merkkejä siitä, että hänessä on perustavanlaatuinen vika, jota hän ei voi korjata. Myös tunne siitä, ettei ole vanhemmille riittävän tärkeä ja arvokas ja ettei pysty täyttämään vanhempien odotuksia synnyttää häpeää. (Nyyti ry; Brander 2017.)
Työelämässä liian voimakas häpeä voi johtaa jopa uupumiseen ja pitkittyessään masennukseen ja työuran katkeamiseen. Yritys helpottaa häpeää rankaisemalla itseään ja piiskaamalla parempiin tuloksiin johtaa vain tyytymättömyyteen ja siihen, että vertaa itseään muihin tavalla, joka saa olon tuntumaan vieläkin kurjemmalta. Häpeä voi tulla jopa osaksi identiteettiä, jolloin kokee alituiseen olevansa huono tai puutteellinen. Se voi myös pakottaa toimimaan muita miellyttäen, jolloin omat halut jäävät taustalle. Kohtaamaton ja tukahdutettu häpeä voi altistaa mm. ahdistukselle, läheisriippuvuudelle, syömishäiriöille, masennukselle, työuupumukselle, seksuaalisten halujen tukahtumiselle tai erilaisille riippuvuuksille, kuten päihteet, ostelu ja uhkapelaaminen. Häpeän tunteen vältteleminen altistaa myös sitä ylläpitävälle ja haitalliselle käyttäytymiselle: suojamuurin rakentaminen, roolin (esimerkiksi työpaikan pelle, miellyttäjä) ottaminen, jatkuva syyllisyyden tunne, liiallinen itsekriittisyys, materiaalin tavoittelu ja täydellisyyteen pyrkiminen ovat esimerkkejä tästä. (Nyyti ry.)
Miten häpeää sitten voi helpottaa? 1. Tunnusta häpeä ja ymmärrä häpeän tarina. Mikä taustassani voi saada minut kokemaan voimakasta ja toistuvaa häpeää? 2. Tunnista toimimattomat keinosi yrittää hallita häpeää. Pyri siis eroon esimerkiksi rooleista ja suojamuureista, joilla olet yrittänyt piilottaa häpeän tunnetta. 3. Toimi päinvastoin kuin häpeä edellyttää. Jos häpeä saa sinut hyökkäämään itseäsi kohtaan, opettele itsemyötätuntoa. Jos taas häpeä saa sinut hyökkäämään muita vastaan, opettele myötätuntoa toisia kohtaan ja pohdi millaisena hyökkäyksesi näyttäytyy heille. 4. Kirjoita ja puhu häpeästä. Se menettää silloin voimansa. 5. Myönnä tosiasiat. On tapahtunut jotain noloa, eikä sitä saa tapahtumattomaksi. 6. Tee faktan tarkistusta. Muistaako tapahtunutta välttämättä edes kukaan muu, ja oliko tapahtunut hävettävä alkuunkaan? 7. Mene häpeää päin. Kun alat tuntea häpeää, mene sitä kohti. Nenä pystyssä, leuka ylhäällä ja vaikka käsi vähän nyrkissä. Sinulla on oikeus sanoittaa halusi siinä missä muillakin, älä anna häpeälle periksi. 8. Sijoita häpeä aikajanalle. Tapahtuneesta on jo kulunut aikaa, ties kuinka kauan. Onko sitä järkevää enää kantaa mukanaan? 9. Etsi apua. 10. Muina keinoina toimivat esimerkiksi huumori, itsetutkiskelu, altistuminen ja itsensä ilmaiseminen. (Juusola 2014; Glad 2020; Brander 2017.)
Työpaikalla psykologinen turvallisuus voi myös auttaa helpottamaan liikaa valtaa saanutta häpeän tunnetta. On tärkeää kokea, että saa olla työpaikallaan juuri sellainen kuin on. Esihenkilöiden tulisi välttää vertailemasta työntekijöitä toisiinsa ja kiinnittää huomiota myös onnistumisiin pelkkien virheiden sijaan, ja palkita hyvästä suorituksesta. Vahvuuksiin keskittyminenmyös mahdollistaaaidon ylpeyden ja ilon onnistumisista ja saavutuksista, ja se paitsi vaikuttaa myönteisesti itsetuntoon myös hälventää häpeää.
Liiallisesta ja voimakkaasta häpeän tunteesta irtautuminen tarkoittaa erehtyväisyyden hyväksymistä, itsen rakastamista ja askelta kohti itsemyötätuntoa. Se, että tuntee itsensä huonoksi, ei tarkoita että olisit huono. Olet kelpaava, hyväksytty ja riittävä. Sinun ei tarvitse kantaa mukanasi täydellisyyden taakkaa, voit olla tarvitseva ja haavoittuvainen. Sinun ei tarvitse rakentaa ihmisarvoasi suorittamisen ja vahvuuden varaan. Häpeä on voinut saada sinut luopumaan rakkaista asioista, kaventamaan omaa elämää ja luopumaan ihmissuhteista, älä anna sen tehdä niin enää! Olet ansainnut kaiken hyvän.
Erikoista häpeän tunteessa on se, että se voi näyttäytyä ulospäin myös häpeilemättömyytenä. Häpeän tunteeseen liittyy olennaisesti eräänlainen paljastumisen pelko, jonka vuoksi häpeilevä ei uskalla ilmaista aitoja tunteitaan ja tarpeitaan ja voi esimerkiksi pelätä avun kysymistä kollegoiltaan. Häpeää kokeva voi kehittää häpeän tunnetta välttääkseen suojamuurin tai roolin, jossa hän kovaäänisellä juoruilulla, pahan puhumisella ja toisten yläpuolelle itsensä asettamisella todellisuudessa peitteleekin omaa häpeäänsä. Mahtailevuuden ja itseriittoisuuden taustalla voikin olla siis häpeä. (Glad 2020.)
