Yksi tietoisen läsnäolon taidoista on kuvaileminen. Sillä tarkoitetaan havaintojen ja kokemusten pukemista sanoiksi, ja sen avulla ajatukset pidetään erillään tosiasioista ja tunteista. Kuvailu auttaa eriyttämään mielen tapahtumat meistä itsestämme eli emme ole yhtä kuin ajatuksemme ja tunteemme. Kuvailu on hyväksyvää ja arvottamatonta, ja se pyrkii antamaan mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan tilanteesta. Miten kuvailisit vaikkapa taulua ihmiselle, joka ei näe sitä? Tällaista on kuvailun taito läsnäolotaitona.
”Don’t believe everything you think.”
Viisas mieli on yhdistelmä järkimieltä ja tunnemieltä. Elämässä sekä järkimieli että tunnemieli ovat molemmat tarpeellisia eikä niistä kumpikaan ole toista parempi. Molemmat ovat hyödyllisiä, esimerkiksi järkimieli on hyvä ohjaaja asuntokaupoilla, kun mietitään hintaa ja sijaintia, kun taas tunnemieli silloin, kun mietitään asunnon tunnelmaa ja ympäristön viihtyisyyttä. Kun molemmat puolet ovat läsnä yhtä aikaa, voidaan puhua viisaasta mielestä ja aiemmin mainitsemani kuvailun taito on tärkeä sen saavuttamisessa.
Näiden eri mielien valtasuhteet voivat vaihdella tilanteen mukaan, mutta kun huomaamme vaikka tunnemielen ottaneen ylivallan, voimme kutsua järkimieltä tasapainottamaan tilannetta. Silloin olemme kykeneväisiä mm. ajattelemaan toimintamme seurauksia eli esimerkiksi aggression yrittäessä ottaessa ohjat käyttäytymisestä, voimme pyrkiä tilanteessa faktantarkistukseen ja ottamaan järkimielen mukaan. Tämä on hieno taito osata, ja sen avulla voi ehkäistä impulsiivisen tunteen toiminnan silloin, kun se ei ole viisasta. Toisaalta myös järkimielen ollessa vallassa tunteiden mukaan ottaminen tuo esimerkiksi lisäsyvyyttä keskusteluun ja mahdollistaa empatian toista osapuolta kohtaan.
”The average midnd is focused on the future
and paralyzed by fear.
The wise mind is focused on the present
and moved byt love” – Maxime Lagacé
Itse olen ollut hyvin vahvasti järkimielen ihminen, ja tunnemielen mukaan ottaminen on ollut ajoittain hyvinkin hankalaa. Varsinkin silloin, kun tilanne synnyttää epämukavia tunteita. Olen luokitellut hankalat ja epämukavat tunteet huonoiksi ja jopa kielletyiksi, ja on ollut helpompi elää ilman niitä. Kielteisissä tunteissa on kuitenkin puolensa, kuten tästä Väärinymmärretty viha – postauksestakin voi helposti huomata. Viha voi toimia tarvittavana muutosvoimana ja epämukavan tunteen kanssa oleminen voi parantaa itsetuntemusta, syventää yhteyttä itseemme, opettaa nöyryyttä, kehittää myötätuntoa ja empatiaa sekä antaa viisautta. Itselle näiden hankalien tunteiden hyväksyminen osaksi elämää, ja sen myöntäminen, että minäkin kiltti ihminen voin ja saan olla vihainen, on tuonut mukanaan enemmän merkityksellisyyttä, vakautta ja tasapainoa, sekä auttanut itsemyötätunnon tielle. Viisaan mielen löytäminen on tuonut myös tietynlaista hallinnantuntua, koska minulle järkimieli on hyvinkin ankara, kun taas tunnemieli halajaa helposti lyhyen aikavälin tyydytystä pitkän aikavälin hyvän olon sijaan.
”My mind is wise.
My focus is mindful.
My acceptance is radical.
My stance is non-judgemental.”
Viisaan mielen voi saavuttaa rauhoittumalla, pysähtymällä ja keskittymällä. Siinä tilassa ihminen voi kerätä tietoa tarkkailemalla ja analysoida näitä havaintojaan eri näkökulmista. Viisas mieli kerää tilanteista tietoa myös intuitiivisesti kehon avulla. Viisas mieli ottaa huomioon myös ajatukset, tunteet, kehon liikkeet, asennot, ympäristöstä tulevan informaation sekä aistihavainnot. Viisas mieli yrittää löytää kultaisen keskitien järki- ja tunnemielen välillä. Viisas mieli ei satuta toista tai itseä, ja se kulkee käsi kädessä omien arvojen kanssa. Viisas mieli on välitöntä tietämystä ja merkityksen ymmärtämistä, ja sen ratkaisut ovat varmoja, mutteivät ehdottomia. Viisaan mielen mukaan toimiessa on useimmiten tyytyväinen siihen, miten on tullut toimittua.
Jokaisella meistä on viisas mieli, mutta kaikki eivät sitä tahtoen tai tahtomattaan hyödynnä. Eikä toisaalta kukaan meistä ole viisaan mielen tilassa koko ajan. Viisautta päivääsi toivottaen, Tanja