Avainsana: työhyvinvointi

Julkaistu

Muutosmyönteinen organisaatiokulttuuri

Muutosmyönteisillä organisaatioilla on tiettyjä menestystekijöitä, jotka erottavat ne muista. Näitä menestystekijöitä ovat nykyhetken yhdistäminen tulevaisuuteen, oppiva elämäntapa, jokapäiväisten parannusten ja muutosten tukeminen ja niihin rohkaiseminen, tiimityön korostaminen, rohkaiseminen ajattelemaan toisin, läpimurtojen suojaaminen sekä luottamuksen rakentaminen ja syventäminen.

Muutos on näissä organisaatioissa usein myös jatkuvaa, ei irrallisia projekteja. Niissä osataan myös pitää katse pääsääntöisesti tulevaisuudessa ja muutoksella ”hoidetaan” ns. juurisyytä eikä oireita – vähän niin kuin huonoa unta ei pitäisi hoitaa uudella tyynyllä, vaan miettiä mistä unettomuus johtuu ja lähteä purkamaan tilannetta sieltä.

Yhdistetään nykyhetki tulevaisuuteen

Muutosmyönteisessä organisaatiokulttuurissa tiedostetaan, että tämän päivän tekemiset luovat koko ajan tulevaisuutta. Tulevaisuuden roolin tulee olla myös näkyvä nykyhetkessä – se on se suunta, jonne pyrimme tavoitteillamme ja kaikilla toimillamme.

Tehdään oppimisesta organisaation elämäntapa

Muutosmyönteisen organisaation yksi menestystekijä on tehokas viestintä, jota tukevat toimivat käytännöt sekä järjestelmät. Viestintää koskevien ohjeiden tulee olla tarpeeksi selkeitä ja niiden noudattaminen osa arkea. Viestinnän lisäksi työssä uuden oppiminen ja kehittyminen sekä erilliset koulutukset ovat tärkeitä muutosmyönteiselle organisaatiolle.

Tuetaan ja rohkaistaan jokapäiväisiä parannuksia ja muutoksia

Strategisen tason muutoshankkeet ovat tärkeitä, mutta pienet muutokset käytännön työprosesseissa ja arjen toimintatavoissa ovat vähintään yhtä tärkeitä. Yksilöitä ja tiimejä rohkaistaan jatkuvaan parantamiseen muutosmyönteisessä organisaatiossa.

Varmistetaan tiimien monipuolisuus

Muutosmyönteisessä organisaatiossa arvostetaan ihmisten erilaisuutta. Ihmisten kykyjen, taitojen, taustojen ja luonteenpiirteisen erilaisuus johtaa innovatiivisempii tuloksiin ja tämä erilaisuus nähdään rikkautena. Organisaatiossa myös kannustetaan erilaistan mielipiteiden esiintuomista.

Rohkaistaan toisinajattelijoita

Toisinajattelijoita ovat henkilöt, jotka kyseenalaistavat organisaatiossa vallitsevaa toimintakulttuuria ja muutosmyönteiset organisaatiot tukevat aktiivisesti tällaisia valtavirrasta poikkeavia ajattelumalleja ja heidän mielipiteitään pidetään arvokkaina. Muutosmyönteisessä organisaatiossa on myös avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa vaihdetaan rohkeasti mielipiteitä. Myös kaikesta avoimesta palautteesta ollaan kiitollisia, oli se positiivista tai kehittävää ja tuli se ”alhaalta ylös” tai ”ylhäältä alas”.

Läpimurtoja suojataan

Uudet ratkaisut ja läpimurrot saattavat olla mittaamattoman arvokkaita, mutta usein ne kohtaavat vastustusta poiketessaan valtavirran ajattelusta. Tällaiset menestyneet läpimurrot ovat kuitenkin yleisempiä organisaatioissa, jotka panostavat työssä oppimiseen sekä kokeilemiseen yrityksen ja erehdyksen kautta. Muutosmyönteisissä organisaatioissa ei tuomita erehdyksistä tai harha-askeleista, vaan ne nähdään osana oppimista.

Rakennetaan ja syvennetään luottamusta

Muutoksen toteuttaminen on yksinkertaisesti helpompaa, kun organisaatiossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri, luottamuksen kehittämisestä lisää täällä. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa, mutta on tärkeää tiedostaa, että sen voi menettää silmänräpäyksessä. Muutosten kivijalka onkin se, että henkilöstö luottaa siihen, että lopputulos on nykytilaa parempi. Kaikessa toiminnassa tulee siis pyrkiä johdonmukaisuuteen sekä on oltava aina oikeudenmukainen ja puuttua epäkohtiin välittömästi. Henkilöstölle tulee antaa myös tilaa toimia omalla tavallaan ja arvostaa heitä ja heidän panostaan aidosti.

Miten esihenkilö voi edesauttaa muutosmyönteistä organisaatiokulttuuria?

  • Kokouksissa pyri siihen, että ne tuovat energiaa eivätkä kuluta sitä
  • Minimoi byrokratiaa
  • Keskustelut johtavat päätöksiin ja ne konkretisoituvat toimenpiteinä
  • Kerro aina totuus
  • Älä toista samoja virheitä ja ongelmia
  • Innosta tiimiä tulemaan energisenä töihin
  • Kannusta ja tue sitä, että toiminnan lomassa annetaan myös huumorin kukkia ja hyväntahtoisen naurun raikua
  • Älä juoruile ja valita, saati puhu selän takana
  • Pidä huolta koko tiimin menestymisestä

LÄHDE:
Kvist, Hans-Henry & Kilpiä, Teemu 2006. Muutosaskeleita.

Julkaistu

Presenteismi eli vajaakuntoisena työskentely

Presenteismi on sitä, että ollaan työpaikalla, muttei olla läsnä. Tehdään töitä, muttei saada oikein mitään aikaiseksi. Lievimmillään presenteisimi voi olla väsymyksen aiheuttamaa päänsärkyä ja siitä johtuvaa työtehon laskua, kun taas vakavimmillaan työntekoa täysin toisten mukana raahattavana eli työntekoa sairaana eikä saada mitään tehtyä. Presenteismi ei ole tahallista laiskottelua tai asenneongelma. Presenteismi lisää virheitä, heikentää luovaa ajattelua ja kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeita. Jos sairauspoissaoloja vähennetään keinotekoisesti ilman todellista työhyvinvoinnin edistämistä, presenteismi yleistyy helposti. (Firstbeat julkaisuaika tuntematon.)

Merkkejä presenteismistä voivat olla lisääntyneet virheet, huonontunut työnjälki, alentunut tuottavuus, huonontunut yksityiskohtien huomioiminen, myöhästely, taukojen skippaaminen, sairaana työskentely ja se, että työntekijän yleisilme on uupunut ja väsynyt.

Keinoja eliminoida presenteismiä:

Tee presenteismi näkyväksi

Presenteismiä ei voi lähteä kitkemään ennen kuin se on todettu. Työntekijöiden vointia voidaan mitata esimerkiksi anonyymilla työkykykyselyllä, joka selvittää jaksamiseen liittyvää haittaa työssä sekä vapaa-ajalla.

Ei sankarikulttuuria

Siinä, että sairaana töihin tulevaa pidetään omistautuneena sankarina, joka saa hommat silti hoidettua, ei ole mitään järkeä pidemmän päälle. Töihin ei tarvitse tulla sairaana. Se, että pysytään kotona toipumassa on myös kollegoiden kunnioittamista. Toipilaana pitempään työskentely yleensä myös maksaa enemmän kuin lyhyempi sairauspoissaolo! (Firstbeat julkaisuaika tuntematon.)

Kannusta avoimeen keskusteluun

Kun työpaikalla vallitsee psykologinen turvallisuus ja avoin keskustelukulttuuri, uskalletaan myös jaksamisen rajojen kolkuttelu ottaa helpommin puheeksi. Toimi myös itse esimerkkinä ja jää sairauslomalle, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Tarjoa työaikajoustoja

Kannusta etäpäiviin ja työaikajoustoihin, jotka antavat lisähappea. Joskus myös lyhyempi työpäivä voi olla paikallaan. Muista tarvittavat joustot myös silloin, kun työntekijä palaa sairauslomalta! (Firstbeat julkaisuaika tuntematon.)

Kannusta aktiivisuuteen

Liikunta lisää jaksamista ja vireyttä. Aktiivisuus aktivoi myös aivotoimintaa, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja luovuutta. Kehoa ja mieltä voi hoitaa työpäivän aikana happihyppelyillä, istumisen tauottamisella tai seisten pidetyillä palavereilla. (Kaarna julkaisuaika tuntematon.)

Panosta työhyvinvointiohjelmaan

Työhyvinvoinnin lisääminen ennaltaehkäisee myös presenteismiä. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä työhyvinvointiohjelma edistää terveellisiä elämäntapoja ja lisää hyvinvointia monin tavoin. Tähän voi kuulua perinteisten liikuntaetujen lisäksi esimerkiksi mahdollisuus hierontaan työaikana, käyntejä psykoterapeutilla tai ravitsemusneuvontaa.

Pidä silmät auki

Ole perillä ja puutu tilanteeseen mielummin liian aikaisin. Ole perillä siitä, miten työpaikalla oikeasti voidaan ja ole aidosti läsnä työntekijöille.

LÄHTEET:

Firstbeat julkaisuaika tuntematon. Presenteismi – Kuinka kitkeä tuhansien eurojen rahareikä? Firstbeatin blogi. https://www.firstbeat.com/fi/blogi/presenteismi-rahareika-vaan-ei-perseilya/. Viitattu 16.12.2021.

Kaarna, Jesse julkaisuaika tuntematon. Työyhteisön uusi suorituskyvyn mittari – presenteismi. Hälsan blogi. https://halsa.fi/tyohyvinvointi/tyoyhteison-suorituskyvyn-uusi-mittari-presenteismi/. Viitattu 16.12.2021.

Julkaistu

Kolme hyvää asiaa – harjoitus työhyvinvointiin

Positiivisen psykologian ”oppi-isän” Martin Seligmanin yksinkertainen harjoitus lisää tutkitusti työhyvinvointia ja se on helppo toteuttaa arjessa aina päivän päätteeksi. Hänen mukaansa onnellisuuteen vaikuttaa jopa 40 % oma asenne ja ajattelu ja tällä harjoituksella voi kehittää niitä.

Alkuperäisessä interventiossa osallistujat kirjasivat kuuden viikon ajan aina viikon päätteeksi kolme tapahtunutta hyvää asiaa sekä niistä heränneitä tuntemuksia. Tutkijat huomasivat, että hyvien asioiden palauttaminen mieleen ja niiden aktiivinen ajattelu nostivat kaikkien onnellisuutta ja hyvinvointia. Harjoitus auttaa siis kiinnittämään huomiota asioihin, jotka ovat hyvin ja on hyvin yksinkertainen. Interventiossa harjoituksen avulla osallistujien onnellisuus nousi noin 9% kuuden viikon jälkeen. (Seligman 2008.)

Vaihe 1. Mieluiten joka ilta – tai vähintään aina viikon päätteeksi, juuri ennen nukkumaanmenoa palauta mieleesi päivän tai viikon tapahtumat. Varaa kolmatta vaihetta varten yöpöydällesi vihko ja kynä tai käytä kännykän muistiinpanoja – on oleellista ja tärkeää, että kirjaat asiat lopuksi ylös.

Koko viikon mieleen palauttaminen on huomattavasti haastavampaa kuin saman päivän, joten suosittelen sitä jo senkin takia. Jo edellisen päivän miettiminen tuottaa hankaluuksia, joten tee harjoitus säännöllisesti iltaisin.

Vaihe 2. Ajattele kolmea hyvää asiaa, jotka menivät hyvin päivän aikana eli päivän positiiviset. Onnistuitko tekemään maukkaan päivällisen, kävitkö lenkillä, palautitko kirjaston kirjat ajoissa, näitkö suloisen koiran työmatkalla tai ihan mitä vaan positiivista, joka tapahtui päivän aikana itsellesi tai teit muille. Kirjoita ensin tapahtumille otsikot, joiden alle lähdet purkamaan tapahtumia seuraavassa vaiheessa.

Vaihe 3. Kirjaa kolme hyvää asiaa ylös, reflektoi ja haudo niitä mielessäsi. Käytä tähän vaiheeseen noin 10 minuuttia aikaa. Ylöskirjoittaminen auttaa jäsentelemään ajatuksia ja reflektoiminen lisää kontrollin tunnetta sekä ymmärrystä omasta hyvinvoinnista. Kirjoita tapahtumat ylös yksityiskohtaisesti, kerro esim. mitä teit tai sanoit, ketä muita oli paikalla ja kuinka he osallistuivat tapahtumaan. Voit kertoa myös miltä tapahtuman ajatteleminen tuntuu nyt.

Säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat myös tärkeitä tulosten kannalta, kokeilemista kannattaa jatkaa kuuden viikon ajan. Tutkimuksen mukaan mitä säännöllisemmin annat kolme hyvä asiaa-harjoitukselle aidon panoksen sitä suurempi ja pitkäkestoisempi positiivinen vaikutus sillä on.

Apukysymyksiä:

  • Mihin käytit aikaasi hyödyllisesti tänään?
  • Mikä hyvä asia tapahtui töissä tänään?
  • Mikä tuki/edisti tänään työkaverisuhteita?
  • Mitä hyväntahtoista teit tänään toiselle?
  • Mikä asia sai tänään hymyn tuntumaan sydämessäsi asti?
  • Huomioiko joku sinut tänään niin, että siitä tuli hyvä olo?
  • Saitko hyvää palautetta työkaverilta, asiakkaalta tai esimieheltä?
  • Kävitkö hedelmällisen keskustelun tänään?
  • Nauroitko yhdessä jonkun kanssa?
  • Näitkö jotain, joka sai mielesi iloiseksi?
  • Katselitko vanhoja kuvia ja mieleesi tulvahti ihania muistoja?
    (The happiness blog julkaisuaika tuntematon.)

Miksi hyvien asioiden pohtiminen on niin vaikeaa?

Martin Seligman selittää ilmiötä evolutionaarisilla syillä, joiden vuoksi negatiivisien asioiden pyörittäminen mielessä on meille luonnollisempaa. Esi-vanhempiemme tuli olla varuillaan ja valmiina pahoja asioita vastaan, ja tästä taipumuksestamme johtuen ajatuksemme kääntyvät helpommin negatiivisten asioiden puoleen ja hyviin asioihin keskittyminen vaatii harjoittelua. Harjoitusta tehdessä onkin syytä olla tarkkana, että palauttaa tarkoituksella ajatuksensa aina takaisin positiiviseen, kun mieli meinaa hortoilla negatiivisten asioiden pariin. ”Huomaan ajattelevani negatiivista asiaa, mutta haluan keskittyä nyt positiiviseen.” (The happiness blog julkaisuaika tuntematon.)

Miksi harjoitus toimii?

Kun antaa tilaa keskittyä positiiviseen, Kolme hyvää asiaa-harjoitus opettaa huomaamaan, muistamaan ja mehustelemaan elämän parhaita puolia ja onnellisuus lisää myös työhyvinvointia. Harjoitus johdattelee kiinnittämään huomiota matkan varrella tapahtuviin positiivisiin asioihin ja sitoutumaan niihin paremmin, olemaan enemmän läsnä. Harjoitus toimii myös jälkeenpäin, pystyt jakamaan ja keskustelemaan hyvistä kokemuksistasi muiden kanssa. Tapahtuman syyn reflektointi auttaa löytämään syvemmät syyt elämän hyviin asioihin ja samalla edistää kiitollisuuden mielentilaa. (edX julkaisuaika tuntematon.)

LÄHTEET:
edX julkaisuaika tuntematon. Three good thing: the why and the how. Verkkojulkaisu. https://learning.edx.org/course/course-v1:BerkeleyX+GG101x+2T2020/block-v1:BerkeleyX+GG101x+2T2020+type@sequential+block@0fb987e3d7224fa9b8d241273b88c6e1/block-v1:BerkeleyX+GG101x+2T2020+type@vertical+block@a31d0c47091b42a4977301be59a989cf. Viitattu 12.5.2021.
The happiness blog julkaisuaika tuntematon. Verkkojulkaisu. https://happyproject.in/three-good-things/. Viitattu 11.5.2021.
Seligman Martin 2008. Aito onnellisuus. Helsinki: Art House Oy.

Julkaistu

Innostaminen ja sitouttaminen etänä

Näytä, että välität

Korona-aikaan ihana etämuistaminen ja osoittaminen välittämisestä voi olla kotiin lähetetty paketti. Paketti voi olla esimerkiksi Fazerilta saatava valmis makeispaketti. Käytä mielikuvitustasi ja mieti mistä työntekijäsi pitäisivät ja mikä on tilanteeseen/vuodenaikaan sopivaa! (Ghosh 2020.)

Ole etänä läsnä ja järjestä kokouksien lisäksi myös virtuaalisia kahvitunteja ja kuulumisten vaihtoa. Ota rennosti ja kohtaa ihmiset kuten kohtaisit heidät kahvipöydässä ja jaa viikonlopun touhusi. Kysele kuulumisia ja kuuntele aidosti miten työkavereillasi menee.

Huolehdi hyvistä työvälineistä

Oli sitten kyse laitteista tai ohjelmistoista, on ne hyvä olla tähän päivään sopivia. Olen itse huomannut myös, että kunnollisiin laitteisiin investoimalla voi säästää – käytössäni on yhä vuoden 2013 MacBook Pro, joka toimii edelleen moitteettomasti ja täyttää etäopiskelun vaatimukset paremmin kuin hyvin. (Ghosh 2020.)

Keksi uusia virikkeitä ja etuja

Kun kuntosaleilla käyminen ei ole turvallista, löytyy kotiin erilaisia palveluita, jotka tarjoavat treenejä ikäänkuin suoratoistopalveluna, esimerkkinä Les Mills On Demand-palvelu. Työntekijän, jota ei kotitreenit innosta, voi taas palkita esimerkiksi kuukaudella Netflixiä! (Ghosh 2020.)

Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös täsmentää työntekijöille, että kotonakin työskennellessä tauot, ergonomia, arkiaktiivisuus ja työn rytmittäminen ovat tärkeitä asioita pitää yllä. Työstä pitää myös malttaa irtaantua, työajan tulee päättyä joka päivä sovitusti ja vaihtaa sen jälkeen vapaalle.

Näytä naamaasi

Pelkkä kuuloyhteys ja sähköpostiviestittely ei riitä, muista olla työntekijöihin yhteydessä myös videopuheluin. Anna myös esim. palavereissa aikaa myös muulle vapaalle keskustelulle ja kuulumisten vaihdolle, on luontaista tarvita aikaa höpöttelylle silloin harvoin, kun työkavereita tapaa linjoilla. (Ghosh 2020.)

Anna aikaa työntekijöiden palautteelle

Kuule työntekijöiden ajatuksia etätyöstä ja toteuta heidän tarpeitaan. Heistä on kuitenkin tullut jo etätyön ammattilaisia, joten he osaavat antaa mielipiteensä esimerkiksi sille, kuinka työnteko olisi mielekkäämpää ja kuinka merkityksellisyyttä voisi korostaa etätyössä. Heillä on varmasti myös ideoita siitä, kuinka työhyvinvointia voisi parantaa myös etätyöaikaan. (Ghosh 2020.)

Teroita tavoitteet hyvällä kommunikaatiolla

Hyvällä kommunikaatiolla saat osallistettua työntekijöitä. Kerro heille miksi kunkin tehtävä on tärkeä yhteisen onnistumisen kannalta ja miksi juuri heidän panoksellaan on myös väliä. Anna heille syy työskennellä hyvin. (Ghosh 2020.)

Kommunikaation puute johtaa väistämättä ongelmiin lähityössäkin, saati sitten etänä, kun ei saa tietoa edes ”vahingossa” työkaverilta tai kuule jotain ohimennen. On tärkeää, että jokainen on tehtävänsä tasalla ja että yhteisöllisyys pyritään säilyttämään etätyössäkin. Olisiko huomenna aika yhteiselle etälounaalle?

Älä pelkää kokeilla

Mikä toimii toimistossa ei välttämättä toimi etänä. Etäily on kaikille vielä verrattain uutta, joten olet täysin vapaa kokeilemaan, erehtymään ja oppimaan. Kerro rohkeasti kokeilevasi ja kysy mielipiteitä. Oppikaa yhdessä toimimaan paremmin yhteen etänä, tekemällä oppii! (Ghosh 2020.)

Seuraa etätyön trendejä

Ympäri maailmaa toimitaan tällä hetkellä etänä, joten etsi rohkeasti toimintamalleja ja ideoita globaalisti. Google on hyvä ystäväsi tässä, etätyöstä löytyy tuhansia ja tuhansia asiantuntijablogitekstejä ja -artikkeleita hyvine vinkkeineen ja uusine ideoineen. (Ghosh 2020.)

Näytä luottamuksesi työntekijöihin

Etätyössä luottamus on avainasemassa. Delegoi rohkeasti ja luota siihen, että he pystyvät tekemään työnsä tehokkaasti ja täsmällisesti myös kotoa käsin. Työntekijät on kaikki palkattu syystä, joten miksi et luottaisi heihin? (Ghosh 2020.)

Haasta työntekijöitä tekemään parhaansa

Jotta pärjäämisen psykologinen perustarve täyttyy, täytyy saada eteensä sopivan vaikeita haasteita, tuolloin työ tuntuu mielenkiintoiselta ja merkitykselliseltä. On upea tunne kun ylittää itsensä, selviytyy haastavasta tehtävästä ja kehittyy! (Ghosh 2020.)

Työhyvinvointia myös etänä

Hauskaa voi pitää myös etänä! Yhteisöllisyyden ylläpitäminen etänä on tärkeää ja sillä on vaikutusta esim. tuottavuuteen. Esimerkiksi työpaikan etäolympialaiset onnistuvat kun keksitte yhdessä leikkimielisiä tehtäviä, joita jokainen voi suorittaa kotonaan. Mikäli ette innostu hupailemaan, esimerkiksi afterworkit Zoomissa toimivat yhtä hyvin. (Ghosh 2020.)

Aftereilla ohjelmana voi olla esim. vieraileva puhuja, tietovisa, pikadeitti-tyylinen kuulumistenvaihtorinki, Kuutamolla-peli (2 totuutta ja 1 valhe) tai vaikka saman ruuan kokkaaminen yhtä aikaa ja siitä porukalla etänä nauttiminen.

LÄHTEET:

Ghosh Anusree 2020. 15 Awesome Ways To Boost Remote Employees Motivation. Asanifyn Human resources-blogi. 26.8.2020. https://asanify.com/blog/human-resources/remote-working-motivation-hacks Viitattu 4.5.2021.

Julkaistu

Mielekkäämpiä maanantaita (psykologiset perustarpeet)

”Voi luoja, taaaas maanantai ja koko pitkä viikko edessä.”
”Ja nyt vasta tiistai, huooooooh!”
”Keskiviikko, enää kaksi herätystä, mutta huhhuh.”
”Oumaigaad ei vieläkään perjantai, pitää vielä huominen jaksaa…”
”Yaasss no vihdoin ja viimein perjantai, olipa pitkä viikko taas sinnitellä!”

Olen vuosien varrella useamman kerran löytänyt itseni ihmettelemästä, miksi joku päivittää kerta toisensa jälkeen viikkonsa etenemisen tällä samalla kaavalla sosiaaliseen mediaan. Kyseessä voi olla ihan vain tapa ilman mitään sen syvällisempää, mutta pakostakin tällainen saa minut pohtimaan, kokeeko päivityksen tekijä työnsä mielekkääksi vai ei.

Muistan ensimmäisen kerran, kun kiinnitin vastaavaan huomiota, ja muistan ajatelleeni, että en koskaan halua työhön, joka saa minut tuntemaan jotain, joka muuttaa viikkoni ankeaksi puurtamiseksi ja ainut palkintoni on seuraavaan vapaapäivään asti selviäminen. Ja olen edelleen samaa mieltä. Työ on kuitenkin niin merkittävä osa elämää, että haluan sen tarjoavan positiivisia kokemuksia ja tukevan hyvinvointiani. Jos työssä tai työpaikalla jokin saa mielen surkeaksi, en usko että millään saisin vapaa-ajastani niin täyttymyksellistä ja erikoisen palkitsevaa, että se jollain tapaa korjaisi tai tasapainottaisi tilanteen.

Yrittäjänä olin siinä onnellisessa asemassa, että sain itse synnyttää mieleiseni yrityskulttuurin ja varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. Sain rekrytoida ihania ihmisiä, joilla on mahtava asenne ja huikea sisäinen motivaatio. Ja ennen kaikkea, sovimme hyvin yhteen. En kuullut koskaan kenenkään valittavan työstään ja uskon etten ollut ainoa, kenelle paras hetki päivästä oli vuoronvaihdossa se, kun työkaverin iloiset kasvot ilmestyivät nurkan takaa myymälään. Muistelen näitä hetkiä lämmöllä, ja uskaltaisin sanoa, että meille kaikille työmme oli mielekästä.

Mikä sitten tekee työstä mielekästä? Yksi tapa lähestyä tätä on ihmisen psykologiset perustarpeet ja niiden täyttyminen. Ihmisen psykologiset perustarpeet ovat autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus, autonomiaa kutsun selkeyden vuoksi tässä itsenäisyydeksi ja kompetenssia pärjäämiseksi.

Itsenäisyyden tarve tarkoittaa kokemusta siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaansa. Vapaaehtoinen ja omasta halusta toimiva ihminen on usein sisäisesti motivoitunut. Vapaaehtoisuuden kokemus voi syntyä esimerkiksi siitä, että ihminen saa itse tehdä ratkaisuja työssään ja osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Työ, jossa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja käyttää omaa harkintaansa eri tilanteissa, tyydyttävät itsenäisyyden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Yhteenkuuluvuuden tarve on inhimillistä kaipuuta läheisiin ihmissuhteisiin ja toivetta yhteenkuulumisesta muiden ihmisten kanssa. Kuuluminen työporukkaan, jossa ihmiset luottavat keskenään toisiinsa ja jossa jaetaan kokemuksia sekä arvostetaan toisten antamaa panosta, täyttää yhteenkuuluvuuden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Pärjäämisen tarve täyttyy, kun ihminen kokee pystyvänsä hallitsemaan omaa toimintaympäristöään. Kun pystyy kohtaamaan erilaisia haasteita sekä saada aikaan haluamiaan vaikutuksia, pärjäämisen tarve täyttyy. Työ, jossa voi tuntea onnistuvansa sekä nähdä toimintansa myönteiset tulokset, luo uskoa selviytyä uusista haasteista – ja sitä on pärjääminen. (Hakanen, 2011)

Ei ole tärkeintä, että kaikki tarpeet tyydyttävät täysin, vaan mielekkyyden kannalta riittää, että tarpeet täyttyvät itselle riittävästi. Jossakin tilanteessa tärkeimmäksi nousee onnellisuus hyvään työporukkaan kuulumisesta, myönteisen palautteen saaminen ja hyvän yhteishengen kokeminen. Toisessa itsenäisyys ja riippumattomuus on parasta sekä kokemus, että omat parannusehdotukset otetaan huomioon. Kolmannessa voi tuntea itsensä ennen kaikkea huippuosaajaksi ja olla ylpeä työn hyödyllisyydestä. (Hakanen, 2011)

Hyviä merkkejä psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä:
– Voit olla oma itsesi töissä (itsenäisyys)
– Voit päättää itse tavan työskennellä sen mukaan, miten koet itse työn tulevan parhaiten tehdyksi (itsenäisyys)
– Tunnet olevasi osa työyhteisöä (yhteenkuuluvuus)
– Voit jakaa ajatuksia työkavereiden kanssa asioista, jotka sinä koet tärkeiksi (yhteenkuuluvuus)
– Olet hyvä niissä asioissa, joita teet työssäsi (pärjääminen)
– Tunnet, että haasteet ovat sopusuhdassa kykyjesi kanssa ja selviät jopa vaikeimmista tehtävistä (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Merkkejä siitä, etteivät psykologiset perustarpeet tyydyty:
– Koet joutuvasi tekemään työssäsi paljon asioita, joita et halua tehdä (itsenäisyys)
– Jos voisit valita, tekisit monia asioita työssäsi toisin (itsenäisyys)
– Et oikein tunne yhteenkuuluvuutta työkavereidesi kanssa (yhteenkuuluvuus)
– Tunnet usein olosi yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, ja jopa silloin kun olet työkavereidesi seurassa (yhteenkuuluvuus)
– Epäilet usein kykyjäsi suorittaa työsi riittävän hyvin (pärjääminen)
– Et tunne itseäsi oikein päteväksi työssäsi, tehtäväsi tuntuvat liian haastavilta kykyihisi nähden (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Mikäli huomasit, etteivät psykologiset perustarpeesi tyydyty työssäsi riittävästi, mieti voisitko itse vaikuttaa asiaan jotenkin, tai voisitko ehdottaa muutoksia, jotka lisäisivät työsi mielekkyyttä? Pystyisitkö ehkä ottamaan lisää vastuuta työssäsi ja tekemään itse joitakin päätöksiä? Voisiko työsi sisältöä muokata vastaamaan enemmän kykyjäsi? Voisitteko alkaa harrastamaan työporukalla jotain yhdessä ja tutustua sitä kautta paremmin? Jo pienilläkin teoilla voi olla vaikutusta, ja onkin tärkeää hakea muutosta yksi asia kerrallaan. Tsemppiä, kohti mielekkäämpiä maanantaita!


LÄHTEET:
HAKANEN, Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. [Viitattu 2021-02-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/TTL_tyonimu.pdf

Julkaistu

Virheellinen virhekäsitys?

Virheitä tapahtuu kokeilevassa ja uutta luovassa työssä väistämättä, eikö niin? Ja jos ei, voi olla syytä kyseenalaistaa tehdäänkö asioita sittenkin vain omalla mukavuusalueella samoihin toimintatapoihin jumittuneina, peläten uuden yrittämistä.

On täysin inhimillistä, että epäonnistumisen hetkellä pyritään selittämään asiat parhain päin eikä haluta kohdata epäonnistumista. Epäonnistuminen hävettää, ja tuntuu pahalta näyttäytyä muille erheellisenä. Et olekaan huippuunsa viritetty täydellisyyden tavoittanut epäihminen, vaan ehkä jopa hieman keskeneräinen ja sinullakin on uutta opittavaa. On kuitenkin tärkeää myös itsesi kannalta, että toimit toisin kuin häpeän tunne edellyttää. Häpeästä kirjoitinkin muuten aiemmin kokonaisen postauksen, jonne pääset tästä: https://blogi.savonia.fi/tanjaudd/2021/01/21/hyi-etta-kun-havettaa/ (Sarkkinen 2019.)

Jotta virhe voidaan kääntää uuden oppimiseksi ja vahvuudeksi, vaatii se kuitenkin epäonnistumisen analysoimista ja opin jakamista koko organisaatiolle. On tärkeää, että yrityskulttuuri rohkaisee ja antaa sijaa tuoda omat epäonnistumiset muiden tietoon. Virhettä ei saa käyttää tekijäänsä vastaan. Täytyy myös olla selvää, ettei virheen tekeminen vähennä tekijän ammatillista osaamista! (Sarkkinen 2020.)

Yleisesti suomalaiset sijoittuvat mittareissa, joilla mitataan itsetuntoa ja resilienssiä, alle eurooppalaisen keskiarvon. Tämä selittää sekä sitä miksi epäonnistumisesta puhuminen on meille tyypillisesti hankalaa, mutta myös muistuttaa miksi on tärkeää saada näissä hankalissa tilanteissa tukea ja ymmärrystä työtovereilta. Se helpotuksen tunne, kun maailma ei kaatunutkaan kun kerroit mokasta ääneen! Epäonnistumisen onnistunut jakaminen, siitä avoimesti keskusteleminen ja erehdyksen hyväksyminen kasvattavat työyhteisön psykologista turvallisuutta, parantaa ilmapiiriä ja lähentää ihmisiä. (Vainio 2012.)

Esimiehen keinot edistää virheistä oppimisen ilmapiiriä:
1. Tuo esiin omia virheitäsi, näytä esimerkkiä.
2. Kysy neuvoa ja pyydä apua, on täysin hyväksyttävää ettei tiedä "kaikesta kaikkea"
3. Ota vastuu tekemistäsi virheistä, älä yritä puhua asioita parhain päin
4.  Tee työyhteisölle selväksi, että virheitä sattuu ja tulee jatkossakin sattumaan
5. Rohkaise kokeilemaan uutta, vaikka tulisi vastoinkäymisiä
6. Kannusta jakamaan kokemuksia epäonnistumisista, auta keskustelemaan niistä ja analysoimaan yhdessä
7. Kiitä myös hyvästä yrityksestä
(Sarkkinen 2020.)

Miten suhtautuminen virheisiin voi muuttua?
Ennen: virheitä ei suvaita
Nyt: hyväksytään, että virheet ovat lähes välttämättömiä, kun kehitetään uutta

Ennen: hyvät työntekijät eivät epäonnistu
Nyt: hyvät työntekijät tekevät myös virheitä, he oppivat niistä ja jakavat tietonsa muille

Ennen: tavoitteena välttää virheitä
Nyt: tavoitteena innovaatiot, ja riski epäonnistumiseen otetaan

Ennen: virheiden peittely ja vaikeneminen
Nyt: avoin keskustelu, psykologinen turvallisuus ja lähentyminen

Disclaimer: Virheiden seuraukset riippuvat myös toimialasta, eikä kaikkia virheitä tule hyväksyä, esimerkiksi jos on rikottu työpaikan sääntöjä tai toimittu eettisesti väärin, tulee toimintaan puuttua. Myös esimerkiksi sairaalassa tehty virhe voi vaarantaa potilan hengen, mutta myös siellä on yhtä tärkeää myöntää virhe ja oppia siitä. (Sarkkinen 2020.)

Kuva: quotefancy.com

LÄHTEET:
SARKKINEN, Marja 2019. Moka on oppimisen raaka-ainetta työpaikalla. [Viitattu 2021-02-02.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyopiste/moka-on-oppimisen-raaka-ainetta-tyopaikalla/
SARKKINEN, Marja 2020. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä ei peitellä. [Viitattu 2021-02-02.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologisesti-turvallisessa-tyoyhteisossa-virheita-ei-peitella/
TYÖTERVEYSLAITOS 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. [Viitattu 2021-02-02.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/wp-content/uploads/sites/3/2020/12/Pelotta_toissa–psykologinen_turvallisuus_tyoyhteisossa.pdf
VAINIO, Harri 2012. Epäonnistuminen kuuluu elämään. [Viitattu 2021-02-02.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/blogi/epaonnistuminen-kuuluu-elamaan/

Julkaistu

Psykologinen turvallisuus kannustaa ottamaan sosiaalisia riskejä

Kunnioitetaanko työpaikallasi toisten ideoita?
Suhtaudutaanko työkavereihin myönteisesti?
Pystytkö olemaan täysin oma itsesi?
Uskallatko tuoda esiin omat ideasi ja ajatuksesi?
Hyväksytäänkö virheet ja epäonnistumiset?
Tuntuuko vaikean asian puheeksi ottaminen helpolta?
Pystytkö nostamaan esiin huolia?
Tuntuuko sinusta luontevalta pyytää muilta apua?
Onko erimielisyys työpaikallasi rakentavaa?

Mikäli vastasit useampaan kysymykseen ”kyllä”, onneksi olkoon! Sinun työpaikallasi psykologinen turvallisuus on todennäköisesti hyvällä tasolla!

”Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita.” -ttl.fi

Psykologinen turvallisuus ei siis tarkoita sitä, että kaikesta oltaisi samaa mieltä tai että kaikkia ehdotuksia tuettaisi. Se ei myöskään tarkoita sitä, että tavoitteita madallettaisi tai että suorituksia ei voisi johtaa. Päinvastoin, osataan olla rakentavasti eri mieltä ja nähdä asiat monelta kantilta, ei tyrmätä ehdotuksia tai nolata ehdottajaa, mutta myönnetään se, etteivät kaikki ideat ole toteutuskelpoisia. Ei missään nimessä johdeta pelolla, vaan esimerkiksi valmentavalla otteella. (Työterveyslaitos 2020.)

Psykologinen turvallisuus tuottaa hedelmää työpaikalla monin tavoin, tässä esimerkkinä muutama:
– Avoimempi vuorovaikutus – mielipiteitä, ongelmia ja ideoita uskalletaan tuoda esille vapaammin
– Virheisiin ja epäonnistumisiin suhtautuminen – virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan niistä pyritään oppimaan ja kehittymään
– Parempi suhtautuminen – kunnioitetaan erilaisuutta, osaamista, erilaisia ominaisuuksia ja ihmisten erilaisia taustoja
– Kynnys riskinottoon madaltuu – tämä sisältää myös ns. sosiaaliset riskit eli esimerkiksi vaikean asian esiin ottaminen
– Yhteistyö on sujuvampaa – kun ei tarvitse pelätä miten sinuun suhtaudutaan, yhteistyö ja kanssakäyminen muuttuu rennommaksi
(Työterveyslaitos 2020.)

Miten esimies voi johtaa psykologista turvallisuutta?
1. Osoita arvostusta ammattilaisia kohtaan: kuuntele, tunnusta, kiitä ja tarjoa apua
2. Näytä arvostavasi vuoropuhelua ja kannusta avoimuuteen sekä toimi esimerkkinä
3. Varmista ymmärrystä keskinäisestä riippuvaisuudesta ja siitä että kaikkien työpanoksella on merkitystä onnistumisessa
4. Kohtaa ihmiset ihmisinä, osoita että ammattilainen tulee kuulluksi ja nähdyksi
5. Viesti selkeästi, epäselvät ja ristiriitaiset viestit aiheuttavat epävarmuutta
6. Palkitse onnistumisista myös kokonaisia ryhmiä pelkkien yksilöiden sijaan
7. Tuo esiin, että virheet ovat sallittuja ja korosta tarvetta puhua asioista ääneen, jotta virheistä voidaan oppia ja hyötyä, kerro myös että virheet ovat välttämättömiä, ”rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu”
8. Osoita epätäydellisyytesi, kerro avoimesti jos et jotain jostakin tiedä tai jos jokin asia on sinullekin uusi
9. Tee selväksi, että jokaisen ääni halutaan kuulla, voit auttaa sitä luomalla paikkoja ja tilanteita, joissa on matala kynnys antaa palautetta, kysy lisäksi rakentavia kysymyksiä ja kuuntele tarkkaavaisesti
10. Pidä huoli, että sallitun käyttäytymisen rajat ovat kaikille selvät, ja puutu rikkomuksiin välittömästi

Mitä jokainen voi tehdä:
1. Kunnioita erilaisia mielipiteitä
2. Altista itsesi myös epäonnistumiselle
3. Älä syyllistä muita virheistä
4. Nosta esiin myös vaikeita asioita ja keskustele niistä kehittävästi
5. Älä epäröi kysyä "tyhmiä" kysymyksiä
6. Älä häpeä osoittaa epävarmuutta
7. Myönnä virheesi ja pyydä muitakin pohtimaan miten siitä voitaisi oppia
8. Ehdota rohkeasti ideoita
9. Uskalla kyseenalaistaa
10. Älä pelkää osoittaa omaa haavoittuvaisuuttasi tai erehtyväisyyttäsi
Kuva: HR-magazine

LÄHTEET:
TYÖTERVEYSLAITOS 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. [Viitattu 2021-01-26] Saatavissa: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/wp-content/uploads/sites/3/2020/12/Pelotta_toissa–psykologinen_turvallisuus_tyoyhteisossa.pdf





Julkaistu

Hyi että kun hävettää!

Kirjoitan aiheesta, koska olen itse havahtunut aiemmin siihen, että kärsin elämää haittaavasta häpeän tunteesta. Häpeä esti minua erityisesti kertomasta haluistani ja tarpeistani, sekä paljastamasta henkilökohtaisiksi kokemiani asioita. Esimerkiksi en halunnut kenenkään tietävän musiikkimakuani, koska pelkäsin sen olevan vääränlainen, nolo, tuomittava ja sen paljastamisen jopa muuttavan mielipidettä minusta. Häpeän tunnetta voi kuitenkin opetalla sietämään ja voit opetalla olla antamatta sille liikaa valtaa, itse koen tämän auttaneen minua olemaan mm. avoimempi ja rohkeampi.

Häpeä on yksi ihmisen perustunteista, se liittyy epäonnistumiseen ja virheen tekemiseen. Häpeä on myös tärkeä tunne, sillä se estää meitä tekemästä väärin toisille ja käyttäytymästä epäsopivasti. Häpeä muistuttaa meitä siitä, että olemme epätäydellisiä ja erehtyväisiä. Se ohjaa myös toimimaan erilaisissa ryhmissä ja kulttuureissa niissä toivotuilla tavoilla. Häpeä voi tuntua kehossa esimerkiksi punastumisena, jähmettymisenä/lamaantumisena, puheen salpautumisena/puheen lisääntymisenä, tilanteesta vetäytymisenä/liikaesiintymisenä tai turhan voimakkaana reaktiona epäoleellisiin asioihin. (Nyyti ry.)

Häpeä juontaa juurensa lapsuuteen ja nuoruuteen, esimerkiksi koulussa tai perheessä koetut moitteet saavat lapsen häpeämään itseään eikä lapsi ymmärrä, että haukkuminen voi johtua muiden omista ongelmista. Lapsi luulee helposti moitteiden olevan merkkejä siitä, että hänessä on perustavanlaatuinen vika, jota hän ei voi korjata. Myös tunne siitä, ettei ole vanhemmille riittävän tärkeä ja arvokas ja ettei pysty täyttämään vanhempien odotuksia synnyttää häpeää. (Nyyti ry; Brander 2017.)

Työelämässä liian voimakas häpeä voi johtaa jopa uupumiseen ja pitkittyessään masennukseen ja työuran katkeamiseen. Yritys helpottaa häpeää rankaisemalla itseään ja piiskaamalla parempiin tuloksiin johtaa vain tyytymättömyyteen ja siihen, että vertaa itseään muihin tavalla, joka saa olon tuntumaan vieläkin kurjemmalta. Häpeä voi tulla jopa osaksi identiteettiä, jolloin kokee alituiseen olevansa huono tai puutteellinen. Se voi myös pakottaa toimimaan muita miellyttäen, jolloin omat halut jäävät taustalle. Kohtaamaton ja tukahdutettu häpeä voi altistaa mm. ahdistukselle, läheisriippuvuudelle, syömishäiriöille, masennukselle, työuupumukselle, seksuaalisten halujen tukahtumiselle tai erilaisille riippuvuuksille, kuten päihteet, ostelu ja uhkapelaaminen. Häpeän tunteen vältteleminen altistaa myös sitä ylläpitävälle ja haitalliselle käyttäytymiselle: suojamuurin rakentaminen, roolin (esimerkiksi työpaikan pelle, miellyttäjä) ottaminen, jatkuva syyllisyyden tunne, liiallinen itsekriittisyys, materiaalin tavoittelu ja täydellisyyteen pyrkiminen ovat esimerkkejä tästä. (Nyyti ry.)

Miten häpeää sitten voi helpottaa?
1. Tunnusta häpeä ja ymmärrä häpeän tarina. Mikä taustassani voi saada minut kokemaan voimakasta ja toistuvaa häpeää?
2. Tunnista toimimattomat keinosi yrittää hallita häpeää. Pyri siis eroon esimerkiksi rooleista ja suojamuureista, joilla olet yrittänyt piilottaa häpeän tunnetta.
3. Toimi päinvastoin kuin häpeä edellyttää. Jos häpeä saa sinut hyökkäämään itseäsi kohtaan, opettele itsemyötätuntoa. Jos taas häpeä saa sinut hyökkäämään muita vastaan, opettele myötätuntoa toisia kohtaan ja pohdi millaisena hyökkäyksesi näyttäytyy heille.
4. Kirjoita ja puhu häpeästä. Se menettää silloin voimansa.
5. Myönnä tosiasiat. On tapahtunut jotain noloa, eikä sitä saa tapahtumattomaksi.
6. Tee faktan tarkistusta. Muistaako tapahtunutta välttämättä edes kukaan muu, ja oliko tapahtunut hävettävä alkuunkaan?
7. Mene häpeää päin. Kun alat tuntea häpeää, mene sitä kohti. Nenä pystyssä, leuka ylhäällä ja vaikka käsi vähän nyrkissä. Sinulla on oikeus sanoittaa halusi siinä missä muillakin, älä anna häpeälle periksi.
8. Sijoita häpeä aikajanalle. Tapahtuneesta on jo kulunut aikaa, ties kuinka kauan. Onko sitä järkevää enää kantaa mukanaan?
9. Etsi apua.
10. Muina keinoina toimivat esimerkiksi huumori, itsetutkiskelu, altistuminen ja itsensä ilmaiseminen.
(Juusola 2014; Glad 2020; Brander 2017.)

Työpaikalla psykologinen turvallisuus voi myös auttaa helpottamaan liikaa valtaa saanutta häpeän tunnetta. On tärkeää kokea, että saa olla työpaikallaan juuri sellainen kuin on. Esihenkilöiden tulisi välttää vertailemasta työntekijöitä toisiinsa ja kiinnittää huomiota myös onnistumisiin pelkkien virheiden sijaan, ja palkita hyvästä suorituksesta. Vahvuuksiin keskittyminen myös mahdollistaa aidon ylpeyden ja ilon onnistumisista ja saavutuksista, ja se paitsi vaikuttaa myönteisesti itsetuntoon myös hälventää häpeää.

Liiallisesta ja voimakkaasta häpeän tunteesta irtautuminen tarkoittaa erehtyväisyyden hyväksymistä, itsen rakastamista ja askelta kohti itsemyötätuntoa. Se, että tuntee itsensä huonoksi, ei tarkoita että olisit huono. Olet kelpaava, hyväksytty ja riittävä. Sinun ei tarvitse kantaa mukanasi täydellisyyden taakkaa, voit olla tarvitseva ja haavoittuvainen. Sinun ei tarvitse rakentaa ihmisarvoasi suorittamisen ja vahvuuden varaan. Häpeä on voinut saada sinut luopumaan rakkaista asioista, kaventamaan omaa elämää ja luopumaan ihmissuhteista, älä anna sen tehdä niin enää! Olet ansainnut kaiken hyvän.

Erikoista häpeän tunteessa on se, että se voi näyttäytyä ulospäin myös häpeilemättömyytenä. Häpeän tunteeseen liittyy olennaisesti eräänlainen paljastumisen pelko, jonka vuoksi häpeilevä ei uskalla ilmaista aitoja tunteitaan ja tarpeitaan ja voi esimerkiksi pelätä avun kysymistä kollegoiltaan. Häpeää kokeva voi kehittää häpeän tunnetta välttääkseen suojamuurin tai roolin, jossa hän kovaäänisellä juoruilulla, pahan puhumisella ja toisten yläpuolelle itsensä asettamisella todellisuudessa peitteleekin omaa häpeäänsä. Mahtailevuuden ja itseriittoisuuden taustalla voikin olla siis häpeä. (Glad 2020.)

Kuva: Lovethispic.com

LÄHTEET:

BRANDER, Janica 2017. Onko häpeä tuttu tunne? Älä anna kontrolloida elämääsi – näin pääset häpeästä eroon. Kotiliesi. [Viitattu 2021-01-21.] Saatavissa:
https://kotiliesi.fi/terveys/onko-hapea-tuttu-tunne-ala-anna-kontrolloida-elamaasi-nain-paaset-hapeasta-eroon/
GLAD, Laura 2020. Häpeä työelämässä. Duunitori. [Viitattu 2021-01-21.] Saatavissa:
https://duunitori.fi/tyoelama/hapea-tyoelamassa
JUUSOLA, Mervi 2014. Näin pääset häpeän tunteesta. Kodin Kuvalehti. [Viitattu 2021-01-21.] Saatavissa:
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/psykologia/nain_paaset_hapean_tunteesta
NYYTI RY. Häpeä. Nyyti ry. [Viitattu 2021-01-21.] Saatavissa: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/tunteet/hapea/