Avainsana: työn mielekkyys

Julkaistu

Työntekijälähettilyys ja työnantajamielikuva

Reilun parin viikon kuluttua aloitan puolen vuoden harjoittelujaksoni Istekillä, ja yksi omista projekteistani koskee työntekijälähettilyyttä – mitäs menin kehumaan omalla blogillani, heh! Tarkoituksena olisi siis houkutella työntekijöitä osallistumaan sosiaalisen median sisällön tuottamiseen ja blogin kirjoittamiseen. Tässä kirjoituksessa perehdyn siihen, mitä työntekijälähettilyys on, miten se vaikuttaa työnantajamielikuvaan sekä kuinka houkutella työntekijöitä lähettiläiksi ja mitä he voivat postata.

Työntekijälähettilyys on yksinkertaistettuna sitä, että yrityksen työntekijä jakaa vapaaehtoisesti omia ajatuksiaan työstään ja asiantuntijuudestaan. Työntekijälähettilyyden tarkoitus on monipuolistaa sitä, miten organisaatio näyttäytyy eri kanavissa sekä lisätä sitä, että viestitään ihminen ihmiselle – ei yritys ihmiselle. Uuden sisällön luominen ja organisaation julkaisuista tykkääminen, kommentoiminen ja jakaminen ovat molemmat tärkeitä!

Työnantajamielikuva on sitä, mitä työntekijät ja -hakijat ajattelevat yrityksestä, tai sitä, mitä he puhuvat yrityksestä läheisilleen silloin, kun yrityksen muita edustajia ei ole paikalla. Se on sekä tietoisesti viestittyä, että tiedostamatta luotua. Työnantajamielikuva on yritykselle kriittinen menestystekijä, koska se vaikuttaa olennaisesti osaajien houkuttelemiseen sekä asiakkuuksiin, sillä kuka haluaisi työskennellä tai tehdä yhteistyötä huonomaineisen toimijan kanssa? Erityisesti aloilla, joilla on osaajapula, työnantajamielikuvan merkitys korostuu. Työnantajamielikuvaa kannattaakin hyödyntää kilpailuetuna, koska sitä on lähes mahdotonta jäljitellä!

Korpi, Laine ja Soljasalo (2012) mainitsevat viisi teemaa, jotka vaikuttavat työnantajamielikuvaan ja näitä samaisia teemoja voidaan käyttää esimerkkeinä, joita työntekijälähettiläät voivat hyödyntää. Teemoja ovat urakehitysmahdollisuudet, työn kiinnostavuus, työilmapiiri, oman työn kehittämismahdollisuudet ja palkkaus. Työntekijälähettiläs voi kertoa urakehityksestään omilla nimitysuutisillaan tai kertoa laajemmin omasta urakehityksestään. Työn kiinnostavuutta voi tuoda esille kertomalla työkavereista tai esimerkiksi My day-tyylisellä videolla työpäivän kulusta. Työilmapiiristä työntekijälähettiläs voi viestiä kertomalla esimerkiksi työpaikan tilaisuuksista tai siitä, kuinka työpaikalla pidetään yllä ryhmähenkeä tai työhyvinvointia. Oman työn kehittämismahdollisuuksista työntekijälähettiläs voi kertoa inspiroitumalla omasta työstään ja kuinka se on muotoutunut hänelle sopivaksi. Palkkauksesta voi kertoa niin avoimesti kuin haluaa, mutta sen riittävyyden kuvaaminen on usein tehokkaampaa, kuin tarkan summan kertominen. Palkkauksen lisäksi etuuksista voi olla hyvä kertoa.

Aluksi työntekijälähettiläs voi miettiä sitä, mikä hänelle tuottaa nykyisessä työssään iloa ja inspiraatiota sekä mistä hän on ylpeä työskennellessään juuri tässä organisaatiossa. Näitä kokemuksia voidaan tarinallistaa ja jakaa sosiaalisen median kanavissa, jota kautta innostus tarttuu paitsi sosiaalisen median yleisöön, myös oman organisaation jäseniin. Pitää myös muistaa se, että oman asiantuntijuuden ja aktiivisuuden tuominen esiin vaikuttaa myös työntekijän omaan henkilöbrändiin, joka voi vaikuttaa menestykseen, palkkaukseen sekä kiinnostavuuteen työmarkkinoilla. Osaa motivoikin juuri ammatillisen näkyvyyden kasvaminen, toisia esimerkiksi julkiset tunnustukset.

10 vinkkiä kuinka aktivoida työntekijälähettiläitä

Hyödyt näkyviksi
Työntekijöille täytyy kertoa, miten työntekijälähettilyys vaikuttaa ja nimenomaan edesauttaa organisaatiota pitkällä tähtäimellä. Eikö olekin kiva, että saadaan houkuteltua alan parhaita osaajia meille työkavereiksi ja että yrityksellä pyyhkii hyvin sekä saamme olla ylpeitä siitä, kenellä olemme töissä?

Selvitä motivaatiotekijät ja kannusta niiden mukaisesti
Toisia työntekijälähettilyydessä motivoi ulkoiset motivaatiotekijät eli esimerkiksi kannusteet, tunnustukset ja huomionosoitukset, kuten sosiaalisen median reaktiot. Sisäisiä motivaatiotekijöitä voivat olla mm. työssä kehittyminen ja kasvaminen sekä oman henkilöbrändin kehittäminen.

Näytä esimerkkiä
Yritysjohdon ja esimiesten mallia on helpompi seurata, eikä sitä mitä ei itse tee, voi vaatia muiltakaan. Itselläni on siitä onnekas tilanne, että samassa organisaatiossa työskentelevä ystäväni on innokas osallistumaan tällaisiin juttuihin, joten sen ensimmäisen rohkean tiennäyttäjän hankkiminen on jo hoidettu! Kun homma pääsee vauhtiin, positiivinen palaute ja kannustus innostanee lisää väkeä sanansaattajiksi.

Lupa olla oma itsensä
Työntekijälähettilyyden idea on se, että työntekijä saa viestiä omana itsenään ja omalla äänellään eikä häntä tule väkisin laittaa johonkin johdon määrittämään työntekijälähettilään muottiin. Vain aito työntekijälähettilyys on uskottavaa!

Tarjoa tietoa työntekijälähettilyydestä ja sosiaalisesta mediasta
Tuen ja tiedon tarjoaminen on tärkeää, koska kaikki eivät ole kuin kaloja vedessä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi LinkedIn voidaan kokea vieraaksi alustaksi, vaikka juuri siellä työntekijälähettilyydestä voisi saada irti suurta hyötyä. Myös blogin kirjoittamiseen tarvitaan usein ohjeistusta ja tukea.

Selvä malli toimia
Työntekijälähettilyys tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Olisi hyvä selvittää, millaista sisältöä työntekijät haluavat jakaa, ja tarjota heille sellaista. Valmiin sisällön jakamiseen on matalampi kynnys ja siitä on helpompi lähteä liikenteeseen. Myös itsetuotettuun sisältöön on hyvä antaa esimerkkejä tai valmiita ideoita, joihin tarttua. Muutoin voi olla hankala yhdistää halua olla mukana kehittämässä työnantajamielikuvaa ja kuinka sitä kannattaisi toteuttaa ja miten sitä voi tehdä helpommin. Oppimateriaalit, koulutus ja tuki varmistavat sen, että työntekijöillä on valmiudet lähteä mukaan projektiin. Myös mahdollisiin somessa tapahtuvaan kriisitilanteeseen tai negatiiviseen kommentointiin on hyvä olla valmis ohjeistus.

Palkitseminen
Aktiivinen sisällön jakaminen ja tuottaminen tuo yritykselle hyötyä, ja tämä hyöty olisi hyvä jyvittää myös työntekijöille ja erityisesti lähettiläille. Kaikesta vaivannäöstä työnantajamielikuvan eteen tulisi olla kiitollinen ja osoittaa se!

Anna aikaa
Vain laadukas sisältö jaetaan eteenpäin ja saa reaktioita somessa eli mikäli innokkuutta sisällön luomiseen löytyy, tulee sille myös antaa sopivasti aikaa muilta työtehtäviltä. Joillakin voi olla myös vain hyviä ideoita postauksista, muttei taitoa muuntaa ideaa valmiiksi postaukseksi, joten tällaisenkin avun antamiseen on hyvä antaa aikaa. Ajan antaminen osoittaa myös sitä, että työnantajamielikuvan rakentaminen on oikeasti priorisoitu asia ja että se koetaan merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi.

Ota innokkaita mukaan suunnitteluun
Yleensä aktiiviset somettajat ovat perillä siitä, millaiset viestit toimivat somessa ja mitkä eivät, joten olisi hyvä kuulla myös heidän mielipiteitään siitä, millaista sisältöä he haluaisivat jakaa ja ideoida sisältöjä yhdessä.

Mittaa tuloksia ja viesti niistä
Esimerkiksi verkkosivuille tulleen liikenteen määrä somejakojen kautta sekä esimerkiksi työnhakijoiden määrän tai laadun paraneminen voivat olla konkreettisia asioita, joita kohti lähettilyydellä tähdätään ja näissä tapahtuneista onnistumisista kannattaa ja pitää viestiä työyhteisölle! Tavoitteita voivat olla myös esimerkiksi työntekijälähettiläiden määrä, tietyn hashtagin käytön määrä tai yhteishengen kehittyminen.

Mistä työntekijälähettiläs voi postata?

  • Ammatilliset ajankohtaiset lukuvinkit
  • Asiantuntijan vinkit
  • Etuudet
  • Henkilöstödata mielenkiintoisina infograafeina
  • Henkilöstön TOP-lounaspaikat ja lounaat
  • Henkilöstön kuvaukset
  • Johdon ja työntekijöiden nasevat sanonnat sekä viisaat sanat
  • Kotitoimiston esittely
  • My day-tyyliset blogit ja vlogit
  • Palautteet
  • Parasta työkavereissa-postaus
  • Rekrytointiprosessin UKK
  • Tietopankit
  • Tiimien Spotify-listat
  • Tiimiesittelyvideot
  • Toimipaikkaesittely
  • Trendit toimialalla
  • Työvälinevinkit ja -testit
  • Valokuvat työpaikan ja työn arjesta
  • Yhteisen toiminnan kuvaukset

LÄHTEET:
Korpi, Teemu, Laine, Tom ja Soljasalo, Jenni 2012. Rekrytoinnin suhteellisuusteoria. Helsinki: Management Institute of Finland MIF Oy.

Personalhuset 2021. Mitä on työntekijälähettilyys ja miksi se kannattaa? Personalhusetin blogi. 5.5.2021. https://www.personalhuset.fi/yritykselle/Blogi-yrityksille/2021/05/05/Mitae-on-tyoentekijaelaehettilyys—ja-miksi-se-kannattaa. Viitattu 24.2.2022.

Rantanen, Susanna 2017. Emine Oy. 24 sisältöideaa HR-markkinoinnin tekijöille – podcast jakso 6. Podcast. 24.7.2017. Saatavissa: Spotify. Viitattu 25.2.2022.

Julkaistu

Palautekulttuurin kehittäminen

Palautteen antaminen työyhteisössä on tärkeää. Se on saajalle merkki siitä, että hänen työpanoksensa on merkityksellinen ja hänen tekemisensä on noteerattu. Palautteen saaminen vahvistaa sitä, missä on jo hyvä ja kertoo missä voi oppia vielä enemmän. Palautteen tehtävä on siis edistää kehittymistä ja synnyttää halu oppia lisää. Toimiva palautekulttuuri lisää motivaatiota, työn imua sekä yhteenkuuluvuutta. Palautteenannon tulisi olla jatkuvaa, osa päivittäistä tekemistä ja sen tulisi toimia organisaatiossa ihmiseltä ihmiselle, oli suunta “ylhäältä alas” tai “alhaalta ylös”. Palautteen saamisen ja antamisen tulisi olla yhtä normaalia kuin muutkin rutiinit työpäivän aikana ja sen tulisi olla kepeää ja tuntua mukavalta molemmista osapuolista. Esihenkilön olisikin hyvä tuntea tiimiläisensä yksilöinä ja tutustua siihen, mikä on heille mieluinen ja luonteva tapa saada palautetta ja antaa sitä sen mukaisesti.

Palautellaan aluksi mieleen perusasioita palautteen antamisesta ja saamisesta.

Myönteisen palautteen antaminen

  • Anna palaute mahdollisimman pian
  • Anna palaute kasvokkain
  • Kerro mistä annat palautetta ja miksi
  • Ole henkilökohtainen
  • Ole aito ja hymyile
  • Suhteuta palaute tekoon (ei yli- tai alimitoitettua)
  • Vältä superlatiiveja
  • Muotoile palaute vastaanottajalle mieluisaksi
  • Voit antaa palautteen julkisesti, riippuen saajasta

Korjaavan palautteen antaminen

  • Anna palaute AINA kahden kesken
  • Anna palaute mahdollisimman pian
  • Anna palaute vain yhdestä asiasta kerrallaan
  • Älä pyydä anteeksi palautetta
  • Älä anna palautetta tunnekuohussa
  • Vältä ironiaa, sarkasmia ja huumoria
  • Älä sano aina tai ei koskaan
  • Ole valmis keskustelemaan asiasta
  • Muista, että palaute on kehittymistä varten, ei rangaistus
  • Muista kiittää

Palautteen saaminen

  • Ota positiivinen palaute vastaan vähättelemättä
  • Älä hyökkää korjaavaa palautetta saatuasi
  • Ota korjaava palaute mahdollisuutena oppia
  • Kuuntele palaute loppuun asti
  • Tarkista, että ymmärsit palautteen oikein
  • Kysy rohkeasti tarkentavia kysymyksiä
  • Ole kiinnostunut
  • Kiitä saamastasi palautteesta

Ja sitten niitä keinoja palautekulttuurin kehittämiseksi seuraavalle tasolle.

Kerro, että kehitämme palautekulttuuria ja miksi

Kyky antaa ja saada palautetta ei synny itsestään. Se vaatii opettelua ja jopa koulutusta siinä missä muutkin työelämätaidot ja työntekijät tarvitsevat resursseja kehittyäkseen. Palaute tiimiläisille ei välttämättä synny heti luonnostaan vaan sitä varten on annettava aikaa ja kannustettava siihen. Ja on pidettävä kiinni pitkäjänteisesti tavoitteista palautteenannon ja -saannin suhteen. Palautekulttuurin kehittämisen tavoite on parantaa suorituskykyä, kommunikaatiota ja yhteenkuuluvuutta sekä lisätä sitoutumista.

Kerro kuinka

Palautteen tulisi parantaa työntekijäkokemusta, vaikka harmittavan usein vaikutus on vain päinvastainen. Jokaisen kouluttaminen palautteen antamiseen onkin tärkeää kehittämistyössä, ilman sitä vaikutus voi jäädä laimeaksi. Tietoisuuden lisääminen auttaa siinä, ettei korjaavaa palautetta saava sulkeudu ja hyppää puolustuskannalle. Korjaava palaute on ennen kaikkea tilaisuus oppia, ja yhtä korjaavaa palautetta vastaan pitäisi muistaa antaa ainakin neljä positiivista. Palautteen antamista voi ja kannattaa harjoitella, voi sopia esimerkiksi, että jokainen antaa kiitoksen jollekin joka päivä. Näitä kirjataan ylös ja käydään yhdessä läpi fiiliksiä, mikä lisääntyneestä palautteensaannista on tullut. Ei kukaan ole seppä syntyessään!

Näytä esimerkkiä

Tajuamattaankin työntekijät ottavat mallia siitä, miten esimiehet ja johto toimivat. Jos palautekulttuurin kehittäminen jää johdosta irralliseksi käytännöksi, ei se tule kestämään aikaa. Johdon ja esimiesten tulisi pyytää ja kysyä palautetta siinä missä tiimiläistenkin ja näyttää avoimesti kuinka hyvin he ottavat palautteen vastaan.

Tarjoa työvälineet

Tiimiläisestä voi tuntua hankalalta antaa palautetta “ylemmilleen”, ja tämän vuoksi pitäisikin tarjota erilaisia kanavia ja tapoja antaa palautetta. Teknologian hyödyntäminen auttaa myös seuraamaan palautteiden määriä sekä palautteiden aikaansaamia toimenpiteitä.

Ruoki kasvun ajattelutapaa

Ihmisillä, joille kasvun ajattelutapa (growth mindset) on luontaista, on luontaista myös ajatella, että heidän kykyjään ja taitojaan on mahdollista kehittää läpi työuran. Nämä ihmiset myös usein innostuvat palautteesta ja haluavat oppia lisää ja kehittyä. Ajattelutavan voi huomioida jo rekrytoinneissa, näyttää suuntaa investoimalla kasvuun ja huomioimalla työntekijöiden kehittymisen. Myös oman keskeneräisyyden näyttämisellä voi näyttää sitä, että on halukas itsekin kehittymään palautteen avulla.

Luo palautteelle turvallinen ympäristö

Työntekijöiden täytyy olla varmoja siitä, että palautteen antamisesta ei synny ikäviä jälkiseuraamuksia eli luottamuksella on myös tässä tärkeä merkitys.

Korosta palautteella aikaansaatuja muutoksia

Kerro muutoksesta niin henkilökohtaisesti palautteen antajalle kuin koko työyhteisöllekin. Palaute on työnantajalle lahja ja jos sitä ei näytetä arvostavan, voi olla ettei seuraavaa palautetta enää tule. Eli palautekulttuuri on vastavuoroista, palautteisiin on syytä myös reagoida ja kiittää niistä. Työntekijälle täytyy tulla selväksi se, että palautteen antamiseen käytetty aika on sen arvoista.

Anna merkityksellistä palautetta

“Hyvää työtä!” saattaa kuulosta palautteelle, mutta se ei ole kovin merkityksellinen tai konkreettinen. Palautteen olisi hyvä olla yksityiskohtainen ja liittyä tiettyyn tapahtumaan tai asiaan.

Julkaistu

Ratkaisukeskeisyydestä johtamisessa

Nykyaikaiseen valmentavaan johtamiseen kuuluu yhtenä osana ratkaisukeskeisyys. Ratkaisukeskeisyys on menetelmä, joka painottaa myönteisyyttä, voimavaroja ja tulevaisuuteen suuntautumista. Ratkaisukeskeinen esimies on kannustava ja rohkaiseva sekä läsnäoleva, kiinnostunut ja luottavainen. Esimies tukee työntekijöitä realistisessa unelmoinnissa, vaikutusmahdollisuuksissa, näkökulman vaihtamisessa sekä vastuun kantamisessa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa etsii ihmisen omia voimavaroja, toiveita, haaveita sekä pieniä edistysaskeleita ihmisen omista kokemuksista käsin. (Poussu ja Zaburchik 2015.)

Ratkaisukeskeisyys on hyvin eklektinen eli salliva suuntaus, ja siinä yhdistyvät esimerkiksi systeemiteoria, sosiaalinen konstruktionismi, narratiivisuus sekä kybernetiikka. Systeemiteorian mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun taas sosiaalisen konstruktionismin mukaan kieli ja keskustelut luovat todellisuutta sekä yhteisöillä ja kulttuurilla on merkitys yksilön tilanteeseen. Narratiivisuudessa ihmisen elämä nähdään tarinana, jossa ihminen itse valitsee miten tulkitsee valintojaan ja kokemuksiaan. Kybernetiikan mukaan taas päätelmät perustuvat havaintoihin eikä tulkintoihin eli ihmisen pitäisi keskittyä havainnoimaan ja hyväksymään ilman arvottamista. (Rantatulkkila 2021.)

Ratkaisukeskeisen johtamisen kaksi keskeistä teemaa ovat hyvä alkuperäinen tarkoitus ja ongelman kääntäminen tavoitteeksi. Erityisesti ristiriitatilanteissa arvostavan vuorovaikutuksen rakentamisessa auttaa, kun miettii mikä hyvä alkuperäinen tarkoitus toiminnalla on voinut olla. Joskus myös esim. toteutumatta jäänyt tarve näyttäytyy voimakkaana tunnereaktiona, jolloin tilanteessa voi kysyä esim. mitä hän toivoisi nyt tapahtuvan. Ongelman kääntämisessä tavoitteeksi on taas tärkeää nähdä asia niin päin, että jotakin uutta alkaa eikä niin, että jokin huono loppuu. Keskitytään tavoitemielikuvaan, jota ihminen lähtee tavoittelemaan. (Rantatulkkila 2021.)

Ratkaisukeskeisyyden periaatteita ovat mm. ei-tietäminen eli ilman ennakko-oletuksia oleminen, hyötyjen näkyväksi tekeminen, avoimet kysymykset, tulevaisuuteen suuntautuminen, pienet konkreettiset tavoitteet, myönteisten poikkeuksien etsiminen, näkökulman valitseminen sekä vahvuuksiin keskittyminen. Ei tietäminen on sitä, ettei anneta olemassa olevien tietojen häiritä vaan ollaan avoimin mielin. Hyötyjen näkyväksi tekeminen tarkoittaa esim. sen ylös kirjaamista, millaista elämä on muutoksen jälkeen. Avoimet kysymykset vievät keskustelua siihen suuntaan, että alaiset itse löytävät ratkaisun ongelmaan ja esimies ainoastaan ohjailee keskustelua kysymyksillä. Tulevaisuuteen suuntautuminen on visiointia ja sen miettimistä, mitä kannattaa tehdä nyt, jotta nuo unelmat olisivat mahdollisia. Pienet konkreettiset tavoitteet tekevät etenemisen näkyväksi ja ovat palkitsemisen paikkoja. Myönteiset poikkeukset ovat esimerkiksi henkilön tarinasta onnistumisten poimimista. Näkökulman valitseminen on sitä, että nähdään kolikon toinenkin puoli. Vahvuuksiin keskittyminen on sitä, että tehdään niin mikä toimii ja jos jokin ei toimi, tehdään jotain muuta. (Rantatulkkila 2021.)

Esimerkkejä avoimista & oivalluttavista kysymyksistä

  • Kuvitellaan, että muutaman vuoden kuluttua olet tyytyväisempi elämääsi ja työhösi, mitä silloin teet ja mikä on muuttunut?
  • Oletetaan, että tilanne lähtee kehittymään parempaan suuntaan pikkuhiljaa. Missä huomaat muutoksen ensin?
  • Aamulla heräät ja unelmasi on toteutunut. Mistä huomaat ensin, että on tapahtunut ihme?
  • Kun nyt mietit viime viikkoa ja työskentelyäsi X:n kanssa, milloin se sujui hieman tavallista paremmin ja mitä silloin tarkalleen tapahtui?
  • Mikäli pääset tähän asemaan, mitä hyötyä siitä on lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä?
  • Mitä taitoa tai osaamista tarvitset lisää, jotta voit ryhtyä tähän?
  • Miten toimit tuolloin eri tavalla kuin normaalisti?
    (Rantatulkkila 2021.)

Kun työpaikalla lähdetään kehittämään ratkaisukeskeisyyttä, on tärkeää:

  • käyttää osallistavia menetelmiä
  • selvittää vahvuudet ja ydinosaaminen
  • selvittää mitä halutaan saavuttaa
  • rakentaa yhteinen tulevaisuudennäkymä
  • tarkistaa yhteinen ymmärrys tiedosta, havainnoista ja tavoitteista
  • määrittää konkreettiset osatavoitteet
  • huolehtia läpinäkyvyydestä
  • hyväksyä riski epäonnistua ja oppia siitä
  • seurata työskentelyä ja tehdä pienetkin onnistumiset näkyviksi
  • käyttäytyä ja kuunnella arvostavasti
    (Saarikoski 2006, 22–23.)

LÄHTEET:
Poussu, Tiia ja Zaburchik, Veronika 2015. Jäänmurtaja – valmentavan johtamisen ydintaidot valmennusprosessin läpimurtoon. Opinnäytetyö. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87590/Poussu_Tiia.pdf?sequence=1 Viitattu 21.5.2021.

Rantatulkkila, Outi 2021. Ratkaisukeskeisyyden periaatteet ja taustateoriat. Opetusmateriaali. Ratkaisukeskeisyys työ- ja elämäntaitona. LAB-ammattikorkeakoulu.

Saarikoski Ville 2006. Kehittämisen kulmakivet: tuottavuus, luottamus, hyvinvointi. Helsinki: Kirjapaino Topnova Oy.

Julkaistu

Ryhmätyötaidot työyhteisössä

Blogini googlatuin kirjoitus on pitkään ollut viestinnän harjoitustehtäväni vuodelta 2020, jossa kirjoitan ryhmätyötaidoista oppiyrityksessä eli opiskelijaryhmän muodostamassa “leikkiyrityksessä”, joka operoi virtuaalimaailmassa. Nyt päivitän ajatuksia tästä aiheesta uudella postauksella, ilman tehtävänannon rajoituksia. Ryhmätyötaitoja arvostetaan ja niitä tarvitaan oikeastaan työssä kuin työssä.

“As iron sharpens iron,
so one person sharpens another.”
– Sananlasku

Ryhmätyötaidot ovat yhteisen tavoitteen eteen ponnistelemista yhdessä muiden kanssa niin, että kunkin omat vahvuudet valjastetaan ryhmän käyttöön – ryhmätyötaitoinen ihminen tunnistaa siis vahvuuksia myös muissa. Ryhmätyötaidot ovat myös muiden kannustamista, innostamista sekä motivoimista kohti yhteistä päämäärää. Ryhmätyössä jokaisen on tärkeää saada oma äänensä kuuluviin ja työskentely on vastavuoroista. Ryhmässä kuuntelemisen taito nousee tärkeäksi ja on osattava myös joustaa omissa mielipiteissään. (Vuorinen 2017.)

“Great teams communicate well and often,
their members are happy to share ideas,
brainstorm together, ask for feedback
and be contradicted.” (Price s.a.)

Ryhmätyössä työpaikalla psykologinen turvallisuus on avainasemassa, ilman sitä ei uskalleta tuoda esiin omaa osaamista eikä uskalleta toimia niin, että saattaa erehtyä tai epäonnistua. Kenenkään ei tulisi pelätä joutuvansa naurunalaiseksi ja ryhmän tulisi kannatella toisiaan myös vastoinkäymisten äärellä. Ryhmässä työskennellessä 1 + 1 ei ole välttämättä 2, vaan se voi olla jopa 5, varsinkin kun koko ryhmä toimii hyvin yhteen ja saavuttaa flow-tilan. (Vuorinen 2017.)

“Great things in business are never done by one person,
they are done by a team of people.” (Steve Jobs s.a.)

Kun ryhmässä ilmaistaan tunteita ja mukana on huumoria, arvostusta sekä innokkuutta, hioutuu ryhmä toimivaksi ja tuotteliaammaksi – ryhmätyö sujuu. Tunteminen itsensä osaksi hyvää ryhmää on miellyttävä tunne, ja kun ryhmätyöskentely pääsee kunnolla vauhtiin, on se hieno sekoitus innostumista, haasteellisuutta, turvallisuutta ja onnistumista. Price vertaa blogikirjoituksessaan ryhmätyön johtamista puutarhan kasvattamiseen, eli samalla tavalla kuin kasvit eivät menesty vain heittämällä siemenet ilmaan, tarvitsevat myös ryhmässä työskentelevät ihmiset hyvät olosuhteet kasvaa ja menestyä. (Price s.a.)

“Teamwork is the fuel that allows common people
to attain uncommon results.” (Andrew Carnegie s.a.)

Kehitä psykologista turvallisuutta

Psykologinen turvallisuus on koko ryhmätyöskentelyn onnistumisen ydin. Kun ryhmässä koetaan olo turvalliseksi ja uskalletaan olla erehtyväisiä toisten edessä eikä pelätä epäonnistumista, myös tuottavuus kasvaa. Ilman psykologista turvallisuutta myös mm. roolien määrittäminen ja merkityksellisyyden kokeminen on hankalaa.

Jos itseäsi ärsyttää joku tai jokin ryhmässä, yritä ymmärtää ja asettua hänen saappaisiinsa. Vaikka on erimielisyyksiä tai turhautumista, älä alennu arvostelemaan ideoita pahalla, puhumaan päälle, nolaamaan tai dramaattisesti poistumaan tilasta vaan keskity itse työhön. Mikäli esimiehenä huomaat ryhmässä kränää, on tärkeää, että puutut siihen. Lisäksi voit antaa ryhmälle esimerkiksi yhteisen ongelman ratkaistavaksi, sellainen toiminta ja yhdessä onnistuminen hitsaa ryhmää yhteen ja vie huomiota muualle.

Kommunikaatio ryhmässä

Hyvä kommunikaatio on myös ryhmätyöskentelyn tärkeimpiä asioita, hyvissä ryhmissä kommunikaatio on avointa ja vastavuoroista. Ideoita on helppoa ja mielekästä jakaa sekä niitä kehitetään yhdessä, saadaan ja annetaan palautetta sekä uskalletaan olla myös eri mieltä. Hyvällä kommunikaatiolla päästään myös kompromisseihin, jotka vievät kohti ryhmän tavoitetta. (Price s.a.)

Kommunikointitaitoja
1. Ole selkeä
2. Hyvä käytös, kohteliaisuus
3. Puhu vain omasta puolestasi
4. Pyri ymmärtämään toista
5. Kuuntele avoimin mielin
6. Ole avoin ja rehellinen
7. Välitä, älä valita
8. Opi ristiriidoista
9. Kiinnitä huomiota eleisiisi
10. Säätele tunteitasi

“It takes two flints to make a fire.”
(Louisa May Alcott s.a.)

Ryhmän roolit ja säännöt


Ryhmätyöskentelyssä säännöt varmistavat onnistumisen ja ryhmän tuotteliaisuuden sekä esimerkiksi ajanhallinnan. Säännöt eivät ole pahasta vaan niiden avulla luodaan rajat, joiden sisällä kaikkien on mukava työskennellä. Sääntöjä voivat olla esimerkiksi:
– Ollaan läsnä kun tavataan eli ei räplätä puhelimia
– Kunnioitetaan työaikoja eli ei viestejä iltaisin tai viikonloppuisin, ellei ole hätätilanne

Selvät roolit puolestaan antavat jokaiselle aseman ja valtuudet, joiden mukaan toimia eikä esimerkiksi tehdä kahta kertaa samaa työtä. Ryhmässä hienointa on, kun erilaiset persoonat pääsevät loistamaan ja jokainen vahvuudet tulevat esiin yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

“Coming together is a beginning,
keeping together is progress,
working together is success.”
(Henry Ford s.a.)

Kirkasta ryhmän tarkoitus

Tavoite antaa selkeän fokuksen ja suunnan ja ne auttavat pysymään oikean asian äärellä sekä suunnittelemaan tulevaisuutta. Esimiehellä onkin tärkeä tehtävä tehdä näkyväksi ryhmän edistyminen sekä se, miten kunkin panos vaikuttaa onnistumiseen. Kun ryhmätyössä on selkeä “miksi”, se antaa työlle selkeän tarkoituksen ja lisää merkityksellisyyttä.

“None of us is as smart as all of us.”
(Ken Blanchard s.a.)

Tunnusta ryhmän onnistuminen

Yksinkertaisesti, kuka meistä ei tykkäisi positiivisesta palautteesta? Myös kehittävästä palautteesta oppiminen tuo tyytyväisyyttä ja onnistumisen tunteita. Esimiehen on myös tärkeää antaa palautetta ja kiitosta kaikille, jolloin ryhmän jäsenten ei tarvitse keskenään “taistella” kunniasta ja fokus pysyy itse tekemisessä.

“Individually we are one drop,
together we are an ocean.”
(Ryūnosuke Satoro s.a.)

Keskity vahvuuksiin

Olen huomannut elämässä sen, että sitä mukaan kun lisää hyvää, poistuu epätoivottuja asioita eli mitä enemmän keskitytään kehittämään vahvuuksia, sitä vähemmän heikkouksille jää ilmatilaa. Selkeistä puutteista pitää tietysti kertoa, mutta esim. mikromanageroiminen vie turhaa aikaa ja suotta kyseenalaistaa osaamisen. Yleensäkin heikkouksiin keskittyminen sekä alentaa sitoutumista että tuottavuutta, joten on hyvä keskittyä ennemmin kehittämään vahvoja puolia ja ominaisuuksia, joista voi vielä tulla uusia vahvuuksia.

“It is literally true that you can
succeed best and quickest
by helping others to succeed.”
(Napoleon Hill s.a.)

Tiimityön 10 käskyä
1. Selkeät tavoitteet
2. Hyvä vuorovaikutus
3. Roolit ja vastuut
4. Konflikteihin puuttuminen heti
5. Innostu rohkeasti
6. Ongelmien ratkaiseminen yhdessä
7. Välitä, älä valita
8. Käytä aika tiimin kanssa viisaasti
9. Kuuntele ja ymmärrä
10. Muistakaa myös huumori ja huvit

LÄHTEET:
PRICE, Hannah s.a. 12 easy ways to improve workplace teamwork. [Viitattu 2021-04-18.] Saatavissa: https://blog.jostle.me/blog/12-easy-ways-to-improve-workplace-teamwork

VUORINEN, Kaisa 2017.Ryhmätyötaidot. [Viitattu 2021-04-18.] Saatavissa: https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/luonteenvahvuudet/luonteenvahvuudet/lnv00007

VUORINEN, Kaisa 2017. Ryhmätyötaidot. [Viitattu 2021-04-18.] Saatavissa: https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/opettajalle-ja-opiskeluhuollolle/opettajan-opas-luonteenvahvuudet/ool00011

Julkaistu

Mielekkäämpiä maanantaita (psykologiset perustarpeet)

“Voi luoja, taaaas maanantai ja koko pitkä viikko edessä.”
“Ja nyt vasta tiistai, huooooooh!”
“Keskiviikko, enää kaksi herätystä, mutta huhhuh.”
“Oumaigaad ei vieläkään perjantai, pitää vielä huominen jaksaa…”
“Yaasss no vihdoin ja viimein perjantai, olipa pitkä viikko taas sinnitellä!”

Olen vuosien varrella useamman kerran löytänyt itseni ihmettelemästä, miksi joku päivittää kerta toisensa jälkeen viikkonsa etenemisen tällä samalla kaavalla sosiaaliseen mediaan. Kyseessä voi olla ihan vain tapa ilman mitään sen syvällisempää, mutta pakostakin tällainen saa minut pohtimaan, kokeeko päivityksen tekijä työnsä mielekkääksi vai ei.

Muistan ensimmäisen kerran, kun kiinnitin vastaavaan huomiota, ja muistan ajatelleeni, että en koskaan halua työhön, joka saa minut tuntemaan jotain, joka muuttaa viikkoni ankeaksi puurtamiseksi ja ainut palkintoni on seuraavaan vapaapäivään asti selviäminen. Ja olen edelleen samaa mieltä. Työ on kuitenkin niin merkittävä osa elämää, että haluan sen tarjoavan positiivisia kokemuksia ja tukevan hyvinvointiani. Jos työssä tai työpaikalla jokin saa mielen surkeaksi, en usko että millään saisin vapaa-ajastani niin täyttymyksellistä ja erikoisen palkitsevaa, että se jollain tapaa korjaisi tai tasapainottaisi tilanteen.

Yrittäjänä olin siinä onnellisessa asemassa, että sain itse synnyttää mieleiseni yrityskulttuurin ja varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. Sain rekrytoida ihania ihmisiä, joilla on mahtava asenne ja huikea sisäinen motivaatio. Ja ennen kaikkea, sovimme hyvin yhteen. En kuullut koskaan kenenkään valittavan työstään ja uskon etten ollut ainoa, kenelle paras hetki päivästä oli vuoronvaihdossa se, kun työkaverin iloiset kasvot ilmestyivät nurkan takaa myymälään. Muistelen näitä hetkiä lämmöllä, ja uskaltaisin sanoa, että meille kaikille työmme oli mielekästä.

Mikä sitten tekee työstä mielekästä? Yksi tapa lähestyä tätä on ihmisen psykologiset perustarpeet ja niiden täyttyminen. Ihmisen psykologiset perustarpeet ovat autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus, autonomiaa kutsun selkeyden vuoksi tässä itsenäisyydeksi ja kompetenssia pärjäämiseksi.

Itsenäisyyden tarve tarkoittaa kokemusta siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaansa. Vapaaehtoinen ja omasta halusta toimiva ihminen on usein sisäisesti motivoitunut. Vapaaehtoisuuden kokemus voi syntyä esimerkiksi siitä, että ihminen saa itse tehdä ratkaisuja työssään ja osallistua omaa työtään koskevaan päätöksentekoon. Työ, jossa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja käyttää omaa harkintaansa eri tilanteissa, tyydyttävät itsenäisyyden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Yhteenkuuluvuuden tarve on inhimillistä kaipuuta läheisiin ihmissuhteisiin ja toivetta yhteenkuulumisesta muiden ihmisten kanssa. Kuuluminen työporukkaan, jossa ihmiset luottavat keskenään toisiinsa ja jossa jaetaan kokemuksia sekä arvostetaan toisten antamaa panosta, täyttää yhteenkuuluvuuden tarvetta. (Hakanen, 2011)

Pärjäämisen tarve täyttyy, kun ihminen kokee pystyvänsä hallitsemaan omaa toimintaympäristöään. Kun pystyy kohtaamaan erilaisia haasteita sekä saada aikaan haluamiaan vaikutuksia, pärjäämisen tarve täyttyy. Työ, jossa voi tuntea onnistuvansa sekä nähdä toimintansa myönteiset tulokset, luo uskoa selviytyä uusista haasteista – ja sitä on pärjääminen. (Hakanen, 2011)

Ei ole tärkeintä, että kaikki tarpeet tyydyttävät täysin, vaan mielekkyyden kannalta riittää, että tarpeet täyttyvät itselle riittävästi. Jossakin tilanteessa tärkeimmäksi nousee onnellisuus hyvään työporukkaan kuulumisesta, myönteisen palautteen saaminen ja hyvän yhteishengen kokeminen. Toisessa itsenäisyys ja riippumattomuus on parasta sekä kokemus, että omat parannusehdotukset otetaan huomioon. Kolmannessa voi tuntea itsensä ennen kaikkea huippuosaajaksi ja olla ylpeä työn hyödyllisyydestä. (Hakanen, 2011)

Hyviä merkkejä psykologisten perustarpeiden tyydyttymisestä:
– Voit olla oma itsesi töissä (itsenäisyys)
– Voit päättää itse tavan työskennellä sen mukaan, miten koet itse työn tulevan parhaiten tehdyksi (itsenäisyys)
– Tunnet olevasi osa työyhteisöä (yhteenkuuluvuus)
– Voit jakaa ajatuksia työkavereiden kanssa asioista, jotka sinä koet tärkeiksi (yhteenkuuluvuus)
– Olet hyvä niissä asioissa, joita teet työssäsi (pärjääminen)
– Tunnet, että haasteet ovat sopusuhdassa kykyjesi kanssa ja selviät jopa vaikeimmista tehtävistä (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Merkkejä siitä, etteivät psykologiset perustarpeet tyydyty:
– Koet joutuvasi tekemään työssäsi paljon asioita, joita et halua tehdä (itsenäisyys)
– Jos voisit valita, tekisit monia asioita työssäsi toisin (itsenäisyys)
– Et oikein tunne yhteenkuuluvuutta työkavereidesi kanssa (yhteenkuuluvuus)
– Tunnet usein olosi yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, ja jopa silloin kun olet työkavereidesi seurassa (yhteenkuuluvuus)
– Epäilet usein kykyjäsi suorittaa työsi riittävän hyvin (pärjääminen)
– Et tunne itseäsi oikein päteväksi työssäsi, tehtäväsi tuntuvat liian haastavilta kykyihisi nähden (pärjääminen)
(Hakanen, 2011)

Mikäli huomasit, etteivät psykologiset perustarpeesi tyydyty työssäsi riittävästi, mieti voisitko itse vaikuttaa asiaan jotenkin, tai voisitko ehdottaa muutoksia, jotka lisäisivät työsi mielekkyyttä? Pystyisitkö ehkä ottamaan lisää vastuuta työssäsi ja tekemään itse joitakin päätöksiä? Voisiko työsi sisältöä muokata vastaamaan enemmän kykyjäsi? Voisitteko alkaa harrastamaan työporukalla jotain yhdessä ja tutustua sitä kautta paremmin? Jo pienilläkin teoilla voi olla vaikutusta, ja onkin tärkeää hakea muutosta yksi asia kerrallaan. Tsemppiä, kohti mielekkäämpiä maanantaita!


LÄHTEET:
HAKANEN, Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. [Viitattu 2021-02-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/TTL_tyonimu.pdf