Pukisitko päällesi maidosta tehdyt alusvaatteet?

Maitoa juodaan ja siitä tehdään jugurttia tai juustoa – useimmille meistä maito ei tuo mieleen muovipakkausta, nappeja tai maalia, vaatteista puhumattakaan. Maito on kuitenkin monipuolinen seos, jonka käyttö muihinkin kuin elintarvikkeisiin on tunnettu jo pitkään. Voisiko Pohjois-Savon huipputuotteesta maidosta tulla uusi puu, yksi luonnonmateriaaleista, jolla osittain korvattaisiin fossiilisia ja saastuttavia raaka-aineita teollisuudessa? Maidosta olisi moneksi.

Maidon käytöllä muuhun kuin elintarvikkeisiin on pitkä historia. Tiettävästi jo muinaiset egyptiläiset valmistivat maidosta maalia, siitä on löytynyt merkkejä faaraoiden haudoista. Nykyisin eksoottiselta kuulostavaa maitolankaa valmistettiin paljon toisen maailmansodan aikaan, kun villaa kului rintamamiesten vaatettamiseen ja vaihtoehtoisille tekstiilikuiduille oli kova kysyntä.

Alun perin muovinkaltaiset polymeerit tehtiin erilaisista luonnontuotteista, joista maito oli yksi. Saksalaisten Adolf Spittelerin ja W. Kirschin 1910-luvulla kehittämä maidon kaseiiniproteiinista tehty polymeeri oli ensimmäisiä muovilaatuja, joita pystyttiin värjäämään, mikä lisäsi materiaalin suosiota. Kaseiinimuovi muistutti ulkonäöltään norsunluuta, ja siitä valmistetut tuotteet olivat aikanaan hyvin arvostettuja. Muun muassa Coco Chanelin jakkujen napit tehtiin maitomuovista, samoin luksustuotteena pidetyt Parkkerin kuulakärkikynät. Suomen ensimmäinen muovintuottaja Sarvis Oy valmisti maitomuovista eli galaliitista muun muassa nappeja ja myi maidosta tehtyä muoviraaka-ainetta ulkomaille. Nykyisinkin maitoa ja sen ainesosia löytyy yllättävistä paikoista aina pitsalaatikoista luuimplantteihin.

Hyödyllisiä perinteitä

Maidon käytön perinteissä on paljon ammennettavaa tähänkin päivään. Rasvatonta maitoa eli kurria ei aikanaan juuri arvostettu juomana, mutta maataloissa sille olikin muuta käyttöä – muun muassa lattialankkujen käsittely. Maidolla valeltu lattia kestää kulutusta ja hylkii likaa käsittelemätöntä puuta paremmin.

Kotioloissa rasvatonta maitoa voi käyttää lisäksi maalin tai liiman valmistamiseen, ja valmista maitomaalijauhetta voi ostaa esimerkiksi perinnerakentamiseen erikoistuneista liikkeistä. Maidosta voi helposti erottaa etikan avulla kaseiinimassaa, joka toimii vaikkapa joulukoristeiden askartelussa. Ihonhoito maidolla tai siitä valmistetulla voiteella on niin ikään tunnettu pitkään – kylpihän Kleopatrakin tarinoiden mukaan maidossa pitääkseen ihonsa pehmeänä.

Maitomuovin uusi tuleminen

Valion lanseeraamat maitosuola, maitoproteiinivalmiste Mifu sekä pohjaan palamaton maito kuvastavat maidon käsittelyn kehittymistä elintarviketeollisuudessa viime vuosina. Myös maidon materiaalikäytössä on tehty edistysaskelia, vaikka valmiita maidosta valmistettuja ei-syötäviä tuotteita tai pakkauksia kuluttaja ei kovin usein kohtaakaan.

20-luvulla kehitetyn maitomuovin valmistusprosessi oli melko työläs ja materiaali imi helposti kosteutta ja haurastui ajan mittaan. Halvan öljyn suosion myötä maito jäi muiden biomateriaalien ohessa 30-40 –lukujen taitteessa pois muoviteollisuuden valtavirrasta eikä sen parissa tehty tuotekehitystä pitkään aikaan. Viime aikoina biopohjaisten pakkausmateriaalien kysyntä on herättänyt uudelleen kiinnostuksen maitomuoviin.

Yhdysvalloissa maatalousministeriön tutkimusyksikössä kehitettiin muutama vuosi sitten muovinkaltainen pakkauskalvo, joka perustuu kaseiiniin, mutta sen valmistusprosessi ja ominaisuudet poikkeavat varhaisesta galaliitista. Pakkaus suojaa ruokaa tehokkaasti hapelta, on kompostoituva ja sen voi myös syödä. Polymeereihin ja biomateriaaleihin erikoistunut tutkimusryhmä valmisti vuonna 2010 kaseiinista biohajoavaa vaahtomuovin kaltaista materiaalia, joka soveltuu esimerkiksi eristeeksi ja huonekalujen pehmustamiseen. Pakkausteollisuudessa maitopohjainen pinnoite on käytössä myös joissakin pahvipakkauksissa, joissa se estää elintarvikkeen rasvaa ja kosteutta pehmentämästä kartonkia. Uusissa maitomuovilaaduissa kosteuskestävyyttä onkin pystytty parantamaan muun muassa saven tai pektiinin avulla. Toisaalta joissakin pakkauksissa hajoaminen vedessä on haluttu ominaisuus.

Ylellistä maitoa ylle ja iholle

Kaseiinin hyödyntämiseen perustuvat myös maitokangas ja maitolanka. Valmistusprosessissa kaseiinia venytetään kuiduiksi, jotka kehrätään langaksi. Valmiit langat ja tekstiilit ovat joko puhtaasti kaseiinista valmistettuja tai sekoitekuitua. Tuntumaltaan maitolanka on pehmeää, sileää ja hieman kiiltävää, kuten silkki tai kašmirvilla. Kauniista maitokankaasta on valmistettu jopa hääpukuja. Kaseiinin kosteudensitomiskyky, joka varhaisissa muovilaaduissa oli ongelma, on ihoa vasten olevissa tekstiileissä eduksi, ja siitä valmistettuja alusvaatteita kehutaankin kosteuttaviksi ja lisäksi antibakteerisiksi.

Maitolankaa ei juurikaan tällä hetkellä ole saatavilla suomalaisissa alan liikkeissä, eikä myöskään maitokuidusta valmistettuja tekstiilejä, mutta kansainvälisissä nettikaupoissa niitä on tarjolla jonkin verran.

Kosmetiikkateollisuudessa on aina hyödynnetty luonnosta saatavien ainesosien hoitavia vaikutuksia, ja viime aikojen luonnonkosmetiikkabuumi on ehkä kiihdyttänyt tuotekehitystä entisestään. Kauneudenhoitotuotteiden valmistajat ovat keksineet muun muassa soveltaa maitohappoa ihon kuorintaan ja puhdistukseen sekä maidon heraproteiineja ravinteita lisäämään.

Maitoa on siis käytetty ja käytetään tänäkin päivänä hyvin monipuolisesti. Uusimmat edistysaskeleet kertovat siitä, että ”valkoisen kullan” koko potentiaali on tuskin edes vielä selvinnyt. Savonian Maito Innovaatiot –hankkeessa kartoitetaan maidon materiaalikäytön mahdollisuuksia. Jos innostuit aiheesta ja haluat tietää lisää, ota yhteyttä!

Mikaela Mughal
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen kampus
puh. 044 785 6046
sähköposti mikaela.mughal(at)savonia.fi

_ _ _

Maito Innovaatiot –hanketta rahoittaa Ylä-Savon Veturi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti.