Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkoston kehittäminen Pohjois-Savossa on jo hyvässä vauhdissa. Hankkeen toteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu järjesti perjantaina 11.6. Terveysturvallisuus ja ilmastonmuutos -verkkotyöpajan, joka keskittyi pohtimaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, rakentamaan alueellista ilmastoturvallisuuteen liittyvää terveysturvallisuuden yhteistyötä ja kartoittamaan koulutustarpeita sekä tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Työpajan lähtökohtana oli ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset terveyteemme. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat nousevat ja sademäärät lisääntyvät. Lumipeiteaika lyhenee ja routaa on vähemmän. Suomessa ilmastonmuutos näkyy lämpötilojen kohoamisena varsinkin talvella ja ennusteiden mukaan Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa muuta maailmaa keskimääräisesti nopeammin. THL:n (2021) mukaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi:
• vesivälitteiset epidemiat
• helteistä aiheutuvat terveyshaitat
• vektorivälitteiset infektiosairaudet
• liukastumistapaturmat
• rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat
STM:n (2021) mukaan ilmastonmuutos voi vaikuttaa terveydenhuollon toimintavarmuuteen ja toimivuuteen myös Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee varautua ja sopeutua muutoksiin hyvissä ajoin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä ja sopeutustoimien aloittaminen on tärkeää. STM on laatinut ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnitelman, jonka tavoitteena on selvittää sopeutumisen ja sitä tukevien rakenteiden nykytila sekä tunnistaa nykyisiä ja uusia sopeutumistoimia. Sopeutumissuunnitelmassa on määritelty yhteensä 43 tavoitetta ja 92 toimenpidesuositusta.
Suomessa on paljon asiantuntijuutta ja osaamista terveysturvallisuuteen liittyen
Järjestämäämme työpajaan osallistui asiantuntijoita eri organisaatioista ja saimme kuulla mielenkiintoisen asiantuntijapuheenvuoron valmiussuunnittelija Heli Laapotilta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä, joka kertoi millä eri tavoin KYS on varautunut ilmastonmuutoksesta johtuviin terveysvaikutuksiin ja poikkeustilanteisiin.
THL:n Johtava tutkija Ilkka Miettinen puolestaan avasi ilmastonmuutoksen ja vesiturvallisuuden välistä yhteyttä. Miettisen mukaan Nokian vesikriisi on opettanut paljon suomalaiselle yhteiskunnalle siitä, kuinka varautua pitkäkestoiseen häiriötilanteeseen vedenjakelussa.
UEF:n hoitotieteen tohtoriopiskelija Iira Tiitta puolestaan kertoi tekevänsä väitöskirjaa ilmastonmuutoksesta hoitotyössä. Tiitan mukaan Suomessa ei vielä toistaiseksi juurikaan huomioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia esimerkiksi sairaanhoitajien koulutuksessa. Hänen mukaansa muun muassa USA:ssa ja Australiassa asiat ovat toisin ja varmasti tässä on syynä se, että näissä maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset kuten pitkät hellejaksot ovat selkeämmin osana ihmisten arkea.
Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian tutkimuspäällikkö Teija Korhonen esitteli Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeessa kehitettävää Ilmastoturvallisuus ja terveys -opintojaksoa, joka tulee tarjoamaan ensisijaisesti hoitotyötä opiskeleville mahdollisuuden suorittaa kahden opintopisteen laajuinen opintojakso ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Opintojakso julkaistaan syksyllä 2021 ja se tulee olemaan kaikille avoin opintojakso. Opintojakson tavoitteena on se, että sen suorittaja ymmärtää, mitä tarkoitetaan inhimillisellä turvallisuudella ja ilmastoturvallisuudella. Lisäksi opiskelija ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksen ilmastoturvallisuuteen, elinympäristöön ja väestön terveyteen sekä tietää kuinka ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä omalla toiminnallaan ja miten sen vaikutuksiin on mahdollista varautua ja sopeutua.
Matka kohti tulevaisuutta
Työpajan menetelmänä oli Sitran Tulevaisuustaajuus-menetelmä, joka ohjaa matkalle kohti yhteiskuntaa, jonka perusta on maapallon kantokyvyn rajoissa. Käytännössä menetelmä yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen.
Menetelmä on jaettu kolmeen osaan ja sen ytimessä ovat tulevaisuusoletusten haastaminen, toivottavien tulevaisuuksien kuvittelu ja niiden todeksi tekeminen. Menetelmän avulla yritettiin kurkistaa terveysturvallisuuden tulevaisuuteen ja kokemuksiemme mukaan se toimi työpajan menetelmänä mainiosti. Työpaja oli osa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista erityisesti sään ääri-ilmiöiden suhteen.
Järjestämme seuraavan työpajan syksyllä 2021. Ole yhteydessä, mikäli haluat olla kehittämässä Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkostoa ja alueen terveysturvallisuutta!
Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta.
Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija