Tekoäly ja oppimisanalytiikka hyödyksi verkkokursseilla

On MOOC-verkkokursseja, joissa opiskelee tuhansia opiskelijoita. Olennaista niillä on, että opiskelijoille syntyy illuusio siitä, että opettaja on läsnä. Silloin opiskelija oppii paremmin kuin päinvastaisessa tilanteessa. Miten illuusio luodaan?

Sisältö ratkaisee kaikessa opetuksessa. Opetusmateriaali voi olla tekoälyn verkosta kokoamaa avointa dataa tai opettajan huolellisesti, henkilökohtaisesti ja aikaa vievästi valitsemaa tietoa – tärkeintä on, että opiskelijalla on koko ajan tunne siitä, että verkkokurssilla opetellaan oikeita asioita. Se on ensimmäinen ehto, että hänellä voi syntyä luottamus siihen, että opettaja on läsnä ja ohjaa oppimista.

Kurssien pitää olla toimivia paitsi opetusmateriaaleiltaan, myös oppimisen kohdetta palvelevilla tehtäviltään. Opettaja voi käyttää oppimisanalytiikkaa kehittäessään kurssejansa. Kurssin oppimisalustalta tutkitaan, mitä opiskelijoiden tekemisten jälkiä sinne on tallentunut.

Esimerkiksi selvitetään, miten osallistujat ovat käyttäneet materiaaleja tai millä aikaviiveellä he ovat tehneet tehtäviä. Ovatko verkkokurssin tehtävät olleet koukuttavia vai eikö joitakin tehtäviä tai tehtäviä ole vilkaistukaan? Näitä asioita käytiin läpi ITK-koulutuspäivillä.

 

Esimerkiksi Moodle tarjoaa kyllä jo paljon lokitietodataa, mutta sitä hyödynnetään aika vähän oman materiaalin kehitystyössä hyväksi, kertoi fysiikan yliopettaja Sami Suhonen eAMK-hankkeesta.

Harri Ketamo Headaista määritteli, että oppimisanalytiikan tavoitteena on kuvata, mitä oppija tekee. Vähintään se tarkoittaa erilaisia tilastograafeja oppimisesta.

Tulevaisuudessa oppimisanalytiikka on yksilöllistä oppimista tukevaa toimintaa eli se ohjaa oppijaa suorittamaan hänelle tarpeelliset tehtävät ja tutustumaan hänelle tarpeelliseen materiaaliin. Näin tekniset ratkaisut eriyttävät opetusta. Tämä ei vielä ole todellisuutta, mutta tulossa se on.

Petri Ihantola, Helsingin yliopiston oppimisanalytiikan professori, puolestaan kuvasi, että meillä on tarve kehittää opetusta ja oppimisanalytiikka on avain siihen: ”Esimerkiksi massiivisia opiskelijamääriä houkuttavat MOOCit mahdollistavat todella isojen aineistojen keräämisen siitä, miten ihminen toimii, kun hän harjoittelee jotain uutta”. Koneoppimisen menetelmiä voidaan soveltaa MOOCeista saadun datan hyödyntämisessä ja näin antaa opiskelijoille viitteitä siitä, miten voi selviytyä tietystä kurssista.

Kaikki, missä yritetään mallintaa tai matkia ihmisen toimintaa, on tekoälyä, kuvailee Harri Ketamo Headaista.

Oppimisanalytiikkaan liittyy myös tekoäly, jolla on paljonkin tekemistä opetuksen tulevaisuuden kanssa. Tekoäly voidaan kouluttaa spesifisti omaan kurssiin täsmääväksi.

Koneelle syötetään riittävästi aineistoa, ns. training dataa, esimerkiksi teknisiä tai matemaattisia aiheita käsittelevistä esseetehtävistä. Kun on riittävästi training dataa (se voi olla myös avointa dataa verkosta), tekoäly voi päätellä, onko henkilö ymmärtänyt asiat ja niiden väliset suhteet, ja pystyykö henkilö kommunikoimaan asiasta järkevällä tavalla.

Kun tekoäly koulutetaan arvioimaan yksinkertaisia tekstejä, voidaan tuottaa pienellä vaivalla yksilöllisiä palautteita. Tämä näkyy opiskelijalle runsaampana feedbackinä opettajan mahdollisesti heittämän ”Ihan ok essee!”, -kommentin tai pahimmillaan pelkän suoritusmerkinnän sijaan.

Tavoitteena lähitulevaisuudessa esimerkiksi Harri Ketamon firmalla Headailla on, että koneelle puhutaan muutama lause, jonka jälkeen tekoäly kuratoi oppimateriaalin verkosta ja luo kurssin sekä arvioi suoritukset. Opiskelijalle jopa visualisoidaan käsitekartalla, missä taidoissa ja tiedoissa ko. aiheessa opiskelijalla vielä on puutteita.

Opettajien rooliksi jäävät tulevaisuudessa mentorointi ja valmennus, eivät niinkään materiaalin haaliminen ja rasittavat, toistuvat työtehtävät (kuten linkkien luominen manuaalisesti). Sekä äidinkielen esseiden tarkistaminen, nimittäin niiden syvälliseen analysointiin tekoäly ei tutkijoiden mukaan vielä lähiaikoina taivu.

Virheettömän kielen tuottamiseen on jo olemassa tuotteita, mutta mitä rikkaampaa ja ilmaisuvoimaisempaa kieli on, sitä hankalampaa tekoälyn on sitä analysoida, kuvaili Harri Ketamo.

Tässä nykyisessä etäopiskelumallissa jotakuta saattaa huolestuttaa se, että opiskelijat teettävät esseensä toisilla esimerkiksi maksua vastaan. Tähän tekoälyn tutkijoilla on ratkaisu: kone oppii tunnistamaan, että tämä henkilö on suurella todennäköisyydellä se henkilö, joka väittää olevansa.

Ihmiset nimittäin tekevät tyypillisesti tiettyjä virheitä, jotka toistuvat (esimerkiksi sanajärjestyksessä tai näppäilyssä). Opiskelijalle tämä voi näyttäytyä illuusiona opettajan läsnäolosta: pääasia on, että joku varmistaa, että opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa ja kaikki tekevät yhtä paljon arvosanan saadakseen.

Chatbot eli kone, joka chattailee tai antaa vastauksia tai arviointeja, kuuluu olennaisesti opetukseen (jo nyt). Chatbotin etuna on, että se ei väsy eikä sillä ole tunnesidettä opiskelijaan. Opettajan uupumus tai opiskelijan pärstäkerroin eivät siis tulevaisuudessa vaikuta arvosanaan.

Esimerkiksi Petri Ihantolan käytännön kokemusten mukaan ohjelmointikurssin opiskelijat saivat käytännön oivalluksia chatbotilta, joten chatbox oli omalta osaltaan luomassa illuusiota opettajan läsnäolosta – ennenhän sitä ajateltiin, että opettaja mahdollistaa oivallukset.

 

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori, digimentori
Salla Ruuska
eläintuotannon tuntiopettaja, digimentori
Savonia-amk

 

ITK-päivät 11.-13.4.2018, Hämeenlinna
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
Katso lisää: www.itk.fi

Digiopettajuutta vahvistamassa ITK-päivillä Hämeenlinnassa

Digitaaliset oppimisjärjestelmät voivat jättää aikaa ihmiseltä ihmiselle oppimiselle, totesi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ITK-koulutuspäivien avauspuheessaan 12.4.2018. Myös Savonia-amk valjastaa teknologian opetuksen tueksi, ei pääasiaksi.

Vaikka päivien teemana oli Digiajan löytöretkeilijät, ei siis menty tekniikka vaan sisältö edellä. Päivillä pohdittiin kyllä sitäkin, miten milloin vain suoritettavista verkkokursseista saadaan teknisesti toimivia ja visuaalisuudeltaan kiinnostavia, mutta pohdittiin myös sisältöjen parantamista sekä nykyisten toimintamallien tuomista nykyaikaan.

Opetushallituksen kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen kertoi Koulu ilman seiniä -kokemuksia Yhdysvalloista: perusopetus siirrettiin sairaalaan, ja koululaiset näkivät hoitotyötä sekä samalla voimaantuivat ja innostuivat oppimaan muutakin. Myös sovelluskehityslaboratioon, museoihin ja autotehtaalle jalkaannuttiin.

Mitä lapset edellä, sitä myös Savonia-amk perässä. Savoniassakin tehdään työelämäyhteistyötä ja hyödynnetään esimerkiksi kampuksella kirjastoa ja aulatiloja luokkahuoneen sijaan. Näitä Koulu ilman seiniä -kokemuksia voisi kuitenkin nykyistä useammin tehdä näkyviksi muuten kuin raportteja kirjoittamalla.

Esimerkiksi video-, kuva- ja äänimuotoisissa tehtävävaihtoehdoissa sekä verkkokurssien pelillistämisessä meillä itsellämme olisi vielä parannettavaa. Toki teemme jo itse tietoiskut luentoaiheistamme verkkoon, joskus jopa interaktiiviset sellaiset, mutta myös opiskelijat voisivat useammin päästä osaksi tätä iloa.

Mikä olisi hedelmällisempää kuin näyttää vaikkapa videolla kehittymisensä
lypsyhygienian osaamisessa (luonnonvara-alan opiskelijat),
pienten ryhmän pedogogisen tuokion järjestämisessä (sosionomiopiskelijat) tai
kanyloinnissa (sairaanhoitajaopiskelijat)?

Ei ole mielekästä teettää opiskelijalla samalla opintojaksolla kuutta samanmuotoista kirjallista raporttia, joissa vain aihe vaihtuu. Opiskelija ei tällaisesta motivoidu, eikä siten opi. Entäs, jos vain yksi tehtävistä olisi kirjallinen raportti ja muut olisivat digiä hyödyntäviä?

Opiskelijat tekisivät lisäksi työelämän asiantuntijan videohaastatteluja, videoneuvottelutyökalulla nauhoitettuja opetustuokioita sisältäen PPT-/Prezi-esityksen ja kuvaesityksiä tietyistä työvaiheista.

Lisäksi opintojaksolla hyödynnettäisiin Moodlen Game-lisäosia, joilla tarjottaisiin oppimismahdollisuutta opiskelijoiden kanssa yhdessä wiki-/ sanastotyökalulla toteutetusta sanastosta tehdyllä sanaristikolla, Käärmeet ja tikapuut -pelillä tai tenttimuotoisella tehtävällä.

Näin opiskelijat tuottaisivat sisältöä opetukseen ja heidän motivaationsa pysyisi yllä. Opettajan tehtäväksi jäisi mentorointi tai valmennustyyppinen työ, jossa hän voisi saada ajankohtaista sanasto-, video-, ääni- ja kuvamateriaalia suoraan työelämästä opetuksensa tueksi.

Mututuntumamme mukaan tällä hetkellä tehtävissä painottuu opiskelijan kirjallinen ilmaisu, vaikka erityisesti Suomessa myös suullisen kiteyttämisen ja mielenkiintoisen suullisen esittämisen taitoja pitäisi harjoittaa koko opintojen ajan.

Toimivat videot ovat lyhyitä, joten kiteytymisen taito kehittyy video videolta. Nykyään opettajan ei edes tarvitse tuskailla aukeamattomien jättitiedostojen tai pilvilinkkien kanssa, vaan suoraan laitteelta videoneuvottelutyökalulla jaettuna käytännön kokemusten purkutilanteista saadaan sujuvia. Videot, äänitiedostot, kuvat ja opetustuokiot voidaan jakaa näppärästi vaikka suoraan omasta älypuhelimesta, jolla on myös editoitu kaikki tarvittavat videopätkät samaan ”raporttiin”.

Avauspuheenvuorossaan dosentti Lotta Uusitalo-Malvivaara korosti kehujen tärkeyttä. Digityökalut mahdollistavatkin palautteen antamisen ihan eri tavalla kirjalliseen palautteeseen verrattuna. ”Mahtavaa työtä opiskelijat!” -toteamus saa eri kaiun kirjoitettuna kuin videoituna. Tällaisia vinkkejä opetuksen ja digimaailman yhteen saattamiseen saatiin ITK-päivillä.

 

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori, digimentori
Salla Ruuska
eläintuotannon tuntiopettaja, digimentori
Savonia-amk

 

ITK-päivät 11.-13.4.2018, Hämeenlinna
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
Katso lisää: www.itk.fi

Opetus ja työ oikeasti etäällä

Verkossa oleva kielten ja viestinnän opetus tuntui minusta vielä vuosi sitten haastavalta ja työläältä jo ajatuksena. Aikaisempien melko vähäisten kokemusten perusteella ajattelin, että esimerkiksi suullisen vuorovaikutuksen onnistuminen verkkoalustalla tai etäopetuksena videovälitteisesti olisivat minun opetuksessani kaukana. Siksi paljon aikaa tuntui menevän tekniseen ”värkkäämiseen” ryhmän reaaliaikaisessa verkkotapaamisessa.

Tämän vuoden alussa työni digiloikkasivat, kun muutimme perheeni kanssa pariksi kuukaudeksi ulkomaille. Mitkä olivat onnistumisen kokemuksia etäällä opettaessa? Entä ne vähemmän onnistuneet?

”Hei, tämähän toimii, vaikka epäilinkin ensin” -kommentti opiskelijan sanomana erään ZOOM-tunnin lopussa kuvaa onnistumista. Itse olin ajatellut samoin! Savonia-ammattikorkeakoulussa viime syksynä käyttöön otettu ZOOM-videoneuvottelujärjestelmä on käyttäjäystävällinen ja reaaliaikaiseen opetukseen hyvin soveltuva työkalu. Nyt järjestelmä tuli todelliseen testiin, ja kas: suullinen vuorovaikutus ja monenlainen opiskelijoiden työskentely ryhmissä onnistuvat verkossa aika näppärästi. Ryhmäkoko tosin ei voi olla kovin suuri, jotta opettaja ehtii ohjata ryhmätyöskentelyä.

Myös kantapään kautta tuli asioita opittua. Olin suunnitellut erään kurssin käänteisen opetuksen ideaa mukaillen, jolloin ZOOM-tunnille tullaan tietyt tehtävät etukäteen palautettuna ja opittavaan asiaan jonkin verran perehtyneenä. ZOOM-tunneilla on sitten suullisia harjoituksia. Käänteinen opetus soveltuukin erinomaisesti verkko-opetukseen ja etäällä opettamiseen.

Niin, tämän ryhmän ensimmäiset tunnit ZOOMissa menivät lähes yksinpuheluksi ja suoraan sanoen löin tuntien jälkeen tietokoneen kannen kiinni ajatuksella, että parasta vain unohtaa tämä kerta. Opettajana lähdin nimittäin oletuksesta, että ZOOMin käyttö on näille monimuoto-opiskelijoille tuttua, onhan heillä runsaasti opetusta ZOOMin välityksellä. Mutta se olikin ollut luentotyyppistä.

Eivät siis onnistuneet hienot suunnitelmat, koska vain joillakin opiskelijoilla oli mikrofoni, eikä chat-muotoinen vuorovaikutus palvellut tarkoitusta. Mutta seuraavat tunnit menivät sitten loistavasti mikkien kanssa, ja opiskelijat olivat jopa innolla mukana! Eli tässä muistutus opettajalle: kerro tai kertaa etukäteen opiskelijoille, että mikit ja kamerat tarvitaan vuorovaikutukselliseen opettamiseen.

Minut yllätti etäällä opettamisessa kurssien ja tuntien suunnitteluun menevä aika. Aikaa meni tekniseen toteutukseen ja hienosäätöön, mutta yllättävän paljon myös sisältöjen ja linjakkaan oppimisprosessin suunnitteluun. Ihan samoja menetelmiä kun ei voi verkossa käyttää kuin luokkatilanteessa.

Etukäteen ajattelin, että tekniikan kanssa saattaa se hermo palaa, mutta liekö kyse asenteesta ja motivaatiosta, kun hermot ovat yhä tallella. Sähköpostilla sain kaikkiin pulmiin Savonian Service Deskistä selkeät ohjeet ja pikaisen avun. Auttavat kollegat olivat myös kultaa. Sen opin jälleen kerran, että joissain tilanteissa sähköposteja tai kirjoitetussa muodossa olevia viestejä tulee helposti tulkittua väärin, joten nopea ZOOM-tapaaminen voi säästää ikäviltä sävyiltä ja turhalta stressiltä.

Etäällä ja etänä töitä tehdessä täytyi siis kääriä hihat ja kurkottaa kuuseen. Tai ehkäpä palmuun hieman korkeammalle. Opetus ja syvällinenkin oppiminen verkossa onnistuu, kun tavoitteet ovat korkealla ja asenne kohdillaan. Silloin ei kapsahda katajaan, vaan saa poimittua oppimisen hedelmiä.

Sanna Savela
Kielten lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Taistelua oppimisalustoista – voittaako joustavuus selkeyden?

Kamppailu on alkamassa. Ottelijat tuijottavat toisiaan hetken kuin nyrkkeilyottelussa ikään. Sitten alkavat argumentit viuhua. Otellaan kolme erää, ja välillä tuomari komentaa ottelijat tauolle omiin kulmauksiinsa. Yleisössä on osallistujia kymmenestä maasta, ja erien jälkeen he äänestävät voittajasta.

”Opiskelija voi rakentaa omasta PLE:stään juuri haluamanlaisensa. Oppimisalusta, esimerkiksi Moodle, pakottaa kaikki samanlaiseen tapaan opiskella.”

”Opiskelijat tarvitsevat selviä ohjeita ja ohjausta – ja tehokas oppiminen edellyttää kurinalaisuutta. Kaikki eivät ole niin itseohjautuvia ja kompetentteja, että selviäisivät paljon vapauksia antavassa oppimisympäristössä.”

”PLE on opiskelijakeskeinen. Opettaja ja ohjaaja käyvät opiskelijan luomassa blogissa kommentoimassa oppimista ja tehtäviä. Moodle on opettajakeskeinen.”

”Mutta ajattele, jos opettajalla on 200 opiskelijaa…”

Puheenvuorot vaihtuvat välillä kiihkeään tahtiin. Kyseessä on Savonian kansainvälisen viikon pedagogisten hyvien käytänteiden työpaja ja aiheena Personal Learning Environment (PLE) vastaan Moodle-oppimisalusta. Metodina on ottelun muotoon rakennettu väittely ja osallistujina Savonian lehtorit Aija Hietanen ja Hannu Viitala. Molemmat ovat verkkopedagogiikan kehittäjiä ja edelläkävijöitä.

Savoniassa käytetään Moodlea laajasti opiskelussa ja opettamisessa. Uuden lukuvuoden kaikille opintojaksoille luodaan keskitetysti Moodle-kurssit, joille opiskelijat liitetään ilmoittautumisten perusteella automaattisesti. Moodle on tehokas, toimiva ja laajasti käytetty sähköinen oppimisalusta.

Moodlen rinnalla käytetään oppimisympäristönä myös sosiaalista mediaa. Opiskelijan laatima blogi muodostaa silloin hänen henkilökohtaisen oppimisympäristönsä (PLE). Se on opiskelijan omannäköisekseen laatima verkkosivusto, jota hän hallinnoi itse myöntäen mm. käyttöoikeuksia opettajille, toisille opiskelijoille ja työelämän edustajille. Sosiaali- ja terveysalalla blogia on käytetty jo vuosia mm. harjoittelun ohjauksessa ja tanssinopettajan koulutuksessa osana kaikkia opintoja.

Savoniassa ja ammattikorkeakouluissa yleensäkin opiskelijan ohjauksessa aiempaa vahvempana näkökulmana ovat opiskelijan työllistyvyys, uraohjaus ja asiantuntijabrändin rakentaminen. Työpaikat ja rekrytointi ovat siirtymässä nettiin ja siellä oleviin verkostoihin, joten on tärkeää että opiskelijat saavat muutoksen edellyttämää osaamista. Savonian kaikkiin opetussuunnitelmiin sisältyy jatkossa oman osaamisen esilletuomisen punainen lanka, joka rakentuu opintojen alusta alkaen. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysalalla PLE:llä tuetaan opiskelijan tulemista tietoiseksi oman osaamisen kehittymisestä puolivuosireflektioiden avulla. Reflektio onkin henkilökohtaisen oppimisympäristön keskeinen elementti.

Väittelyottelun lopuksi kansainvälinen yleisö äänestää lopputuloksesta: PLE voittaa, vaikkakaan ei ylivoimaisesti. Savoniassa Moodlea käytetään nykyisellään vielä paljon PLE:tä enemmän, mutta aika näyttää, valtaavatko avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa isomman roolin oppimisprosessissa. Kansainvälisessä kontekstissa aihe herätti kiinnostusta ja vilkkaan keskustelun.

Aija Hietanen argumentoi PLE:n puolesta. Kuva Marja Gröhn-Rissanen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Satelliitti suuntaa Vuokattiin

Iivo on irti! Tämä huudahdus jäi elämään talviolympialaisten toiseksi viimeisestä päivästä. Nyt sekä urheilijoilta että innokkailta penkkiurheilijoilta kestävyyttä vaatinut kisarupeama on ohi. Joukkue on palannut nousevan päivän seuduilta koti-Suomeen ja urheilijat jatkavat kevään harjoittelu- ja kilpailukalenterin mukaista elämäänsä. Penkkiurheilijat voivat siirtyä sohvilta itsekin keväthangille.

Osa Pyeongchangissa kilpailleista urheilijoista on uransa alkuvaiheessa, osa lopettelemassa vuosikymmeniäkin kestäneitä kilpailu-uria. Mitä sen jälkeen? Urheilun täyttämien päivien loputtua moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on ollut sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu tai työssä käyminen.

Vuokatissa toimiva Vuokatti Sport Academy kuuluu Suomen olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaan, jolla tuetaan urheilijan harjoittelua ja osaamisen kehittämistä koko hänen polkunsa ajan. Urheiluakatemiaohjelmaan kuuluu myös urheilijan kaksoisura-ajattelu, jolla varmistetaan urheilijan siviiliuran suunnittelu harjoittelun ja kilpailemisen rinnalla.

Savonia ja Vuokatti Sport ovat alkuvuodesta 2018 tehneet sopimuksen koulutusyhteistyöstä. Sen mukaisesti Savonia jalkauttaa fysioterapeutti (AMK) -koulutuksen Vuokattiin 2018 – 2021. Kyseessä on Kuopion päivämuotoisesti opiskelevaan ryhmään yhdistyvä satelliittikoulutus. Satelliittiopiskelijat seuraavat teorialuennot videoneuvotteluohjelmistolla, ja ne on mahdollista katsoa myös nauhoitteina. Fysioterapeutin opintoihin kuuluu varsin paljon myös käytännön taitoja varmistavia harjoituksia, ja nuo harjoitukset tapahtuvat Vuokatti Sportin tiloissa. Koulutukseen kuuluvien harjoitteluiden ajoittumisessa on otettu huomioon talvilajien kilpailukalenteri.

Tavoitteena on tarjota Vuokatissa harjoitteleville tai urheilu-uran jälkeen Kainuuseen jääneille mahdollisuus korkeakouluopintoihin joustavilla oppimismenetelmillä. Opintoihin kuuluvat harjoittelut tehdään pääosin alueen fysioterapiayksiköissä, samoin opinnäytetöiden aiheet on tarkoitus nostaa Kainuun alueen kehittämistarpeista.  Näin koulutus tuo kehittämispotkua ja elinvoimaa Kainuun alueelle. Kainuun Liitto on rahoittanut koulutuksen ja toimintamallin suunnittelua.

Savonian tavoitteena 2020 on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Vaikuttavuus syntyy parhaimmillaan yhteistyön tuloksena. Savonian ja Vuokatti Sportin yhteistyössä kehittämä koulutusmalli tuo uusia uramahdollisuuksia Kainuuseen. Koulutusmalliin linkittyy vielä Kainuun kesäyliopiston tarjoama 45 opintopisteen koulutuspaketti fysioterapeutin opintoja niille, joiden tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen. Mukavia mahdollisuuksia uusille iivoille ja kristoille, ja kaikille muillekin.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Digiratkaisuja amk-opiskelijan arkeen

Jos ei ole nuorena radikaali, ei ole sydäntä. Jos ei ole vanhana konservatiivi, ei ole järkeä.” Tämä Winston Churchillin sanonta putkahti jostakin mieleeni, kun mietin digitalisaation kehitystä ja mahdollisuuksia koulutuksessa. Muutokset ovat nopeita. Nuoret ottavat innokkaasti käyttöön uusia sovelluksia ja työkaluja, ja korkeakouluilta ja opettajilta vaaditaan samaa ennakkoluulottomuutta.

Savoniassa on syksyn aikana Toteemi-hankkeessa haastateltu vuosinä 2014 ja 2017 aloittaneita monimuoto-opiskelijoita. Näiden kahden ryhmän välillä on jo selviä eroja mm. yhteisöllisen kirjoittamisen menettelyissä ja opiskelijaryhmien välisessä yhteydenpidossa. 2014 aloittanut ryhmä piti keskenään yhteyttä sähköpostilla ja käytti sitä myös ryhmätyötehtävien työstämiseen. 2017 aloittanut ryhmä hyödyntää Office 365 -pilvipalvelua ja pitää yhteyttä Whatsapp-viesteillä.

Sähköpostilla dokumentin lähettely henkilöiltä toiselle ei itse asiassa ole yhteisöllistä kirjoittamista, koska jokainen joutuu työstämään tekstiä erikseen. Office 365 –pilvipalvelu mahdollistaa jaettujen dokumenttien yhtäaikaisenkin työstämisen useamman ihmisen voimin.

Oppimis- ja opetusmenetelmänä käytetään yhä enemmän videovälitteisiä luentoja. 2014 aloittaneen ryhmän kanssa hyödynnettiin Cisco- ja AdobeConnect-järjestelmiä. Nyt Savonia on jo luopunut niistä molemmista, ja tilalle on otettu Zoom, joka on nettipohjainen videoneuvotteluohjelmisto. Cisco vaati kampuksille asennetut kiinteät laitteet, kun taas Zoomin käyttäjä tarvitsee vain nettiyhteyden. 2014 aloittaneet opiskelijat kertoivat palautteena, että oli turhauttavaa vääntäytyä kampukselle pitkistäkin matkoista seuraamaan etäluentoa. Nyt opiskelijat voivat seurata luentoja kotona online-striimauksina tai itselleen sopivana aikana nauhoituksina.

eAMK-hankkeessa tehty kysely opiskelijoiden digikyvykkyydestä paljastaa, että kaiken kaikkiaan ensimmäisen vuoden opiskelijat arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin opintojen loppuvaiheessa olevat mm. opiskeluun liittyvien videoiden tekemisessä, pilvipalvelujen hyödyntämisessä, verkossa verkostoitumisessa sekä henkilökohtaisen oppimisympäristön laatimisessa. Tuo osaaminen mahdollistaa ja jopa edellyttää uusia pedagogisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen ja opettamiseen. Toisaalta kiinnostavaa on, että ensimmäisen vuoden opiskelijat myös pitävät noita taitoja tärkeämpinä kuin opintojen loppuvaiheessa olevat.

Muutos on mahdollisuus. Sitä se on ainakin digitalisaation kehityksessä. Välillä kun muutosten vauhti ihan hengästyttää, mieleen tulee kysymys, kuinka kauan jaksaa pysyä mukana. Onneksi nuoret ovat aina muutoksen kärjessä, sillä heissä on tulevaisuus. Nuorten on syytäkin sydämellään kyseenalaistaa entiset tekemisen tavat.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Luontoliikuntareitit matkailutuotteiksi

Suomen ja myös Pohjois-Savon tärkeimpiä vetovoimatekijöitä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ovat luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. Alueellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää luontoliikkumiseen pohjautuvia matkailupalveluja. Hyvinvointi ja terveys ovat voimakkaasti kasvavia trendejä, jotka vaikuttavat myös matkailun kehittymiseen.

Luontomatkailun on arvoitu kasvavan Suomessa nopeammin kuin matkailun keskimäärin ja TEM:n laatima uusi matkailun Tiekartta 2025 perustuukin luonnon voimakkaaseen hyödyntämiseen matkailun kehittämisessä. Myös Pohjois-Savon valmisteilla olevassa maakuntastrategiassa on matkailu ja erityisesti luontomatkailu nostettu kehittämisen kärkeen.

Reiteillä tarvitaan laatua

Luontoliikunta- ja hyvinvointimatkailun lisääntyessä luontoliikuntareittien ja niiden oheispalveluiden laatua on tarkasteltava uudelleen. Sekä kotimaisten että kansainvälisten luonnossa liikkujien tarpeet ovat muuttuneet. Luonnosta on vieraannuttu kaupungistumisen ja elintapojen muutosten vuoksi, mikä luo tarvetta turvallisille luontokokemuksille rakennetuilla ja opastetuilla luontoreiteillä. Nykyajan luonnossa liikkuja haluaa helposti saavutettavia ja elämyksellisiä luontoreittejä, joiden läheisyydessä on tarjolla majoitus-, kuljetus-, välinevuokraus- ja ravitsemispalveluja.

Rakennettuja reittejä käyttävät paikallisväestön lisäksi päiväkävijät, alueella yöpyvät matkailijat ja loma-asukkaat. Tuotteistettujen reittien avulla eri käyttäjäryhmillä on tarjolla helposti löydettäviä, turvalliseksi koettuja mahdollisuuksia liikkua luonnossa.

Savonia mukana valtakunnallisessa yhteistyössä

Valtakunnallisesti kattavan Outdoors-kehittämistyön tavoitteena on tulevaisuudessa saada koko valtakuntaan kattava OF-tuotteiden tarjonta, joka täyttää pilotoinnissa kootut laatuvaatimukset ja kriteerit kansalliseen ja kansainväliseen matkailumarkkinointiin. Useat maakunnat Suomessa ovat jo tekemässä alustavaa työtä luonto- ja retkeilyreittien kartoittamisessa ja tuotteistamisessa.

Savonian matkailukoulutus on mukana tässä valtakunnallisessa kehittämistyössä pyrkimyksenä saada Pohjois-Savon alue myös mukaan luontoliikuntareittien tuotteistamiseen. Alueella on paljon luontoliikunnan mahdollistavaa potentiaalia ja runsaasti eritasoisia luontoliikuntareittejä, joita ei ole pystytty kehittämään käyttäjien tarpeita vastaaviksi luonnon virkistyskäyttöä edistäviksi ympäristöiksi. Myöskään niiden matkailullisen tuotteistamisen edellytyksistä ja laatutasosta ei ole ollut olemassa koottua tietoa.

Esiselvitys arvioiduista reiteistä

Viimeisen puolentoista vuoden aikana on toteutettu esiselvitys, jonka aikana on kartoitettu jo olemassa olevat, Pohjois-Savon maaseutualueen matkailullisesti merkittävät ja potentiaaliset luontoliikuntaan liittyvien reittien (mm. vaellus-, melonta- ja pyöräilyreitit), taso sekä palvelurakenne. Pian valmistuvassa raportissa esitetään huomiot lähes 30 eri reitistä, mahdolliset ongelmakohdat ja kehittämisen tarpeet riittävän laadun saavuttamiseksi vastaamaan matkailijoiden tarpeita. Esitetyissä reiteissä on huomioitu olemassa olevat rakenteet ja OutdoorsFinland- ohjelman matkailullisen tuotteistamisen edellytykset. Näitä laatukriteereitä ovat opasteet, viitoitus ja merkinnät, maisema ja luonto, saavutettavuus, elämys, taukopaikat, matkailullisuus ja vaativuus. Reittejä arvioidaan omatoimisen luontoliikkumisen näkökulmasta. Toiveena on, että saamme rahoituksen valikoitujen reittien tuotteistamiseksi sähköisen sanallisen ja kuvallisen materiaalin avulla kotimaisten ja kansainvälisten matkailjoiden käyttöön käyttäen kansainvälistä Outdooractive-portaalia.

Hilkka Lassila
Savonia-ammattikorkeakoulu
Matkailun yliopettaja, OF-hankkeen projektipäällikkö

Jalkaa oven rakoon – vai ovet kutsuvasti auki

Ammattikorkeakouluopinnoissa yhdistyvät teoria ja käytäntö sopivassa suhteessa. Tämä slogan on tuttu jo vuosien takaa, mutta edelleen se pitää paikkansa. Ilman vankkaa teoriapläjäystä kyseessä ei olisi korkeakouluopiskelu, ja sitä täydentää taitoja kasvattava, soveltava käytännön tekeminen.

Ammattikorkeakoulujen vahvuus on koulutuksen tiivis yhteys oman alueensa yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Tämä tulee esille, kun haastattelemme aloittavia opiskelijoitamme, ja se näkyy myös tutkimuksissa. Siitä huolimatta yhteistyössä on vielä paljon kehitettävääkin.

Savoniassa on lukuvuoden 2017 – 2018 aikana menossa tutkinto-ohjelmien sisäinen ”observointi”, jossa tutkaillaan yhteensä kymmenen opiskelijaryhmän opiskelua tietyllä opiskeluviikolla. Tarkasteltavia ryhmiä on kaikilta koulutusaloilta rakennusinsinööristä kätilöön ja englanninkielisestä tradenomikoulutuksesta tanssinopettajaan. Kunkin ryhmän opiskelijoita haastatellaan, ja arvioiva ryhmä on päässyt tutustumaan menossa olevien opintojaksojen Moodle-kursseihin. Haastatteluissa keskustellaan mm. opiskelun järjestelyistä, opintojen kuormittavuudesta ja työelämäyhteyksien rakentumisesta opiskelun edetessä. Arvioijat ovat Savonian oman laaturyhmän jäseniä.

Ensimmäiset kaksi haastattelua ovat paljastaneet opiskelijoiden olevan varsin tyytyväisiä opetussuunnitelman rakenteeseen sekä käytössä oleviin sähköisiin oppimisympäristöihin. Opintojen henkilökohtaistaminen eli ohjaus yksilöllisten ratkaisujen hakemiseen oppimispolulle sen sijaan on käytössä turhan vaihtelevassa määrin.

Yleisesti kehittämiskohteeksi näyttäisi nousevan opiskelijoiden toive saada opintojensa aikana enemmän kontakteja alueen yrityksiin. Erityisesti englanninkielisen tradenomiryhmän BBA-opiskelijat toivat tämän esille. Haastateltavaksi oli valikoitunut opintoihinsa kunnianhimoisesti suhtautuvia opiskelijoita, ja he suorastaan puhkuivat intoa päästä tekemään jotain aidosti yrityksiä hyödyttävää opintoihinsa kuuluvina oppimisprojekteina.

Kuinka saada yhteys BBA-opiskelijoiden ja pohjoissavolaisten yritysten välille? Pelottaako yrityksiä se, että opiskelu tapahtuu englannin kielellä, kun suomalainenhan on tyypillisesti varovainen puhumaan vieraita kieliä, jos ei ole harjaantunut siihen. Kuitenkin aika monen yrityksen toiveissa tai visioissa on toiminnan kansainvälistyminen. Opiskelijat voisivat tehdä markkinointisuunnitelmia tai -selvityksiä, ja näin yrityksen ulkomaiden valloitus voisi saada hyvää potkua.

Aika moni BBA-opiskelija suunnittelee lähtevänsä opintojen loppuvaiheen harjoitteluun ulkomaille. Toiveissa on suorittaa harjoittelu niin hyvin, että harjoittelupaikka muuttuu myöhemmin työpaikaksi, eli saada jalka yrityksen oven rakoon opintojen aikana.

Onko Pohjois-Savolla varaa kouluttaa parhaat BBA-tradenomit työvoimaksi ulkomaille?

Eikö olisi aika avata ovet näille tuleville osaajille ja sitouttaa heidät samalla toimimaan alueen hyväksi? Oppimisprojektit ja harjoittelut ovat usein molempia osapuolia hyödyttävä ovi rekrytointiin.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Mansikit huijaavat – maitotilallisten ja tutkijoiden on pysyttävä hereillä

Varastelevat Mansikit heikentävät syömisajan mittaustuloksia, mikä voi aiheuttaa virheitä lypsylehmien ruokinta- ja hyvinvointimittauksiin. Varastamista voidaan kuitenkin estää, joten tilalliset voivat luottaa ruokintakokeiden tuloksiin.

Tuore väitöstutkimus auttaa kiertämään käyttäytymisen mittauksen sudenkuopat. Tilallisen näkövinkkelistä katsottuna paremmat käyttäytymisen mittausmenetelmät voivat tuoda markkinoille entistä parempia eläinten terveyden- ja tuotannon seurantalaitteistoja.

– Tilakohtaisten ongelmien lisäksi mittaamisen virheet vähentävät myös tutkimusten luotettavuutta, kuvailee eläinten käyttäytymistutkimuksen tehnyt FM, farmaseutti, Savonia-amk:n opettaja Salla Ruuska. Väitöskirjatyö tuleekin hyödyksi tilallisten lisäksi tutkimukselle, jossa käyttäytymisen mittausmenetelmiä ja laitteita hyödynnetään jatkuvasti.

Mansikit ovat eteviä huijareita

Eläinten käyttäytymisen mittausprosesseissa on useita kohtia, joissa mittaustarkkuus voi heikentyä.  Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lypsylehmät pystyivät huijaamaan rehun kulutusta ja syömiskäyttäytymistä mittaavaa laitteistoa.

−Rehun varastaminen naapurilehmän automaatista haittaa esimerkiksi ruokintakokeiden tekemistä, mutta varastelun ollessa tiedossa sitä voidaan onneksi ehkäistä fyysisillä esteillä. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa myös perinteisistä, otantaan perustuvista käyttäytymisen mittausmenetelmistä. Niiden aloitusajankohta on satunnaistettava huolellisesti ja otantavälin pituus on valittava oikein, jos tarkkuutta halutaan parantaa, Ruuska kertoo.

Automaattiset mittarit apuna

Tutkimuksessa selvisi, että lehmien syömisen ja märehtimisen automaattinen mittaaminen oli helpompaa kuin juomisen. −Eläinten käyttäytymistä mitataan enenevissä määrin automaattisilla mittareilla, joiden avulla voidaan esimerkiksi seurata, miten kauan Mansikki märehtii päivittäin. Monilla maitotiloilla ne ovat jo käytössä.

Mittarit ovat apuvälineinä niin tuotannon ohjauksessa kuin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden seurannassakin. Mittausten haastekohtien huomioiminen auttaa tekemään parempia havaintoja eläinten käyttäytymisestä niin tilatasolla kuin tutkimuksessakin. -Automatiikka on hyödyllistä, kun muistetaan huomioida potentiaaliset kohdat, jossa mittaustarkkuus voi heikentyä, Ruuska toteaa.

Kirjoittanut:
Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – –

Ruuska toimii päätoimisena tuntiopettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Luonnonvarakeskuksen, Savonian, ProAgria Pohjois-Savon ja muiden asiantuntijoiden EuroMaito-hankkeessa, jossa kehitetään kotimaisen maidontuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta.  

FM, farmaseutti Salla Ruuskan väitöskirja Measuring feeding, ruminating and drinking behaviour of dairy cattle: from the pitfalls of measurement to improved accuracy (Lypsylehmien syömis-, märehtimis- ja juomiskäyttäytymisen mittaaminen: mittausten sudenkuopista parantuneeseen tarkkuuteen).

Lisätiedot: EuroMaito-hanke http://euromaito.savonia.fi/  Facebook: @euromaito
Väittelijä: FM, farmaseutti Salla Ruuska, puh. 050 3320601, salla.ruuska@savonia.fi
Väitösaika ja -paikka: 3.11.2017 klo 12:00, MS301 Medistudia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus

Mentorivalmennus alkoi – jotain liikahti eteenpäin

Onko kysyttävää?

Käsi nousee: Kertoisitko vielä mitä reflektointi tarkoittaa.

Reflektointi tarkoittaa arviointia ja pohdintaa, sitä että astuu ikään kuin itsensä ulkopuolelle ja tarkastelee omaa toimintaansa ulkopuolelta. Kysyy itseltään kysymyksiä, kuten Miltä minusta tuntui siinä tilanteessa? Miksi reagoin toisen ihmisen sanoihin tai toimintaan niin kuin reagoin? Miksi tilanne oli minulle helppo/vaikea? Ja niin edelleen…

Luokkatilassa on nelisenkymmentä ihmistä, jotka kuuntelevat tarkkaavaisesti. Menossa on ensimmäinen osa Savonian järjestämästä mentorivalmennuksesta, joka järjestetään Päijät-Hämeen suuhygienisteille Lahdessa. Paikalla ovat työelämästä nimetyt mentorit ja aktorit eli opiskelijat, jotka ovat mentorointiprosessin toinen osapuoli.

Opiskelijoita ja mentoreita on kumpiakin 15. Heistä muodostetaan mentoriparit. Ilmassa on osin innostunutta ja osin hämmentynyttä puheensorinaa. Mitä tämä tarkoittaa? Valmennuksessa käsitellään mentorin ja aktorin roolia sekä mentoroinnin tavoitteita. Myös yleiset väärinkäsitykset mentoroinnista käydään läpi. Sitten on vuorossa mentorointisopimuksen läpikäynti.

Savonian suuhygienistiryhmä, joka opiskelee satelliittikoulutuksena Lahdessa, on pedagogisen ja digitaalisen kehittämisen kokeilukenttänä monella tapaa. Siinä pilotoidaan työelämämentoreiden valmennuksen lisäksi myös digitaalista henkilökohtaista oppimisympäristöä, jonne opiskelija kirjoittaa puolivuosireflektion oman osaamisensa kehittymisestä. Omaan blogiinsa opiskelija kerää myös opiskeluun liittyviä projekteja ja verkostoja, jotka tuovat hänen osaamisensa näkyväksi. Mentori tutustuu opiskelijan blogiin ja käy kommentoimassa reflektioita.

Aija Hietanen esitteli mentorivalmennuksen blogin avulla

Mentorivalmennus jatkuu syksyyn 2019. Siinä käydään läpi myös erilaisia oppimistyylejä, palautteen antamista sekä osaamisen arviointia. Yksi keskeinen osa-alue on mentoreiden keskinäinen keskustelu roolin haasteista sekä löydettyjen ratkaisujen jakaminen.

Molemmat osapuolet oppivat

Valmennuksessa korostetaan, että mentorisuhde ei tarkoita sitä, että kokeneempi osapuoli siirtää omaa osaamistaan nuoremmalle kollegalle. Kyseessä on pikemminkin suhde, jossa molemmat osapuolet oppivat ja työelämässä käytössä olevia toimintatapoja ja menettelyjä voidaan myös kyseenalaistaa. Erityisen tärkeä kysymys puolin ja toisin on Miksi? Miksi sinä teet noin? Kysymysten ja kriittisen ajattelun kautta on mahdollista päästä uusiin yhteisiin oivalluksiin.

Lahden mentorivalmennuksen pilotointi järjestetään Toteemi-hankkeen tuella. Hankkeessa myös tutkitaan mentoreiden osaamisen kehittymistä valmennuksen aikana ja tulosten perusteella valmennusta voidaan kehittää edelleen. Valmennus sopii monenlaisiin yrityksiin ja sitä voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Ylä-Savon konealan yrityksille ollaan suunnittelemassa niille sopivaa mentorikoulutusta. Opiskelijoiden tukeminen opiskelussa ja osaamisen kehittymisessä on sekä oppilaitosten että tulevien työnantajien yhteinen intressi.

Lisätietoja Toteemi-hankkeesta www.amktoteemi.fi

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu