Liepuska maistuu niin isolla kirkolla kuin Lontoon kahviloissakin

Nilsiäläiset marjat ja sienet, rohkeus tehdä toisin ja mummon reseptit modernilla twistillä – esimerkiksi näin voisi kiteyttää Liepuskan Herkkupaja Oy:n liikeidean. Puhtaus, perinne ja paikallisuus puolestaan ovat keskeisimmät arvot leipomoyrityksen toiminnassa.

Liepuskan menestystarina kuultiin Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämässä World Success Stories –seminaarissa yrityksen 9-vuotissyntymäpäivänä 18.9.2018. Liepuska oli luontevaa kutsua puhujaksi, koska monipuolinen yhteistyö Savonian kanssa on jatkunut jo pitkään.

Nilsiäläisen perheyrityksen autotallitarina on huikea. Liepuskan yrittäjät Eeva-Maria ja Timo Turunen eivät kumpikaan ole koulutukseltaan leipureita, mutta he molemmat rakastavat ruokaa ja haluavat taistella innovatiivisesti huonoa makua vastaan. Leipuri ei ole myöskään edelleen yrityksen toiminnassa vahvasti mukana oleva Eeva-Marian äiti Riitta Vartiainen, jonka autotallissa Liepuska syksyllä 2009 syntyi.

 

Autotallitarinaa kirjoitetaan menestystarinaksi

Eeva-Maria ja Timo palasivat takaisin kotikonnuilleen Nilsiään vuonna 2011 ja ottivat samalla Liepuskan vetovastuun ja tekivät yrityksestä osakeyhtiön. Rohkea veto on vaatinut paljon työtunteja ja tasapainoilua yrittäjyyden sekä perhe-elämän välillä. Toiminta perustuu tänäkin päivänä vahvasti Nilsiään, lähellä olevaan luontoon ja perinteisiin. Huippuraaka-aineita ovat nilsiäläiset marjat ja sienet – huippureseptit puolestaan on tuunattu tähän päivään pitkälti mummon resepteistä ja vanhoista keittokirjoista. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan suurella rakkaudella ja aidosti käsityönä.

– Eihän teillä ole oikeastaan kilpailijaa ollenkaan, kertoo Timo yhden asiakkaan tuumanneen.

Herkkupajan konsepti on selvästi uniikki ja uudenlainen. Kärkituote on edelleen karjalanpiirakka, muita tähtituotteita ovat mm. pikkupitsat, hampurilaissämpylät ja kakut. Viimeisen kuuden vuoden aikana yrityksen kasvu on ollut huimaa. Nyt leipomo työllistää jo 15 työntekijää. Juuri osaavan työvoiman löytäminen on käynyt haasteelliseksi; leipureille ja kondiittoreille olisi Nilsiässä paikkoja auki.

Maku edellä Nilsiästä maailmalle

Liepuskan tuotteet ovat vakuuttaneet maullaan niin Helsingin huippuhotellit kuin kokouspaikatkin. Läpimurto Helsingin markkinoille tapahtui nelisen vuotta sitten. Esimerkkejä isoista asiakkaista ovat Finlandia-talo, Kansallisooppera ja Uusi lastensairaala. Myös monet Pohjois-Savon ravintolat ja kaupat ovat hurmaantuneet maaseutuleipomon tuotteiden laadusta ja mausta.

– Kyllähän tässä vähän jännästi kävi. Helsinki nimittäin innostui ensin ja Savo vakuuttui vasta sitten, kiteyttävät Eeva-Maria ja Timo.

Kaksi vuotta sitten alkoi leipomotuotteiden vienti Englantiin. Vaikkapa mustikkakukko lontoolaisessa kahvilassa tai ravintolassa voi jo vallan hyvin olla made in Nilsiä. Yhteistyö Nordic Bakery –kahvilaketjun kanssa on ollut melkoinen työvoitto.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on päästä viemään parasta makua myös Pohjoismaiden markkinoille. Maailmanvalloitus on siis vasta alussa!

Savonia sparraajana

Savonia-ammattikorkeakoulu on päässyt osaksi Turusten tarinaa monessakin roolissa. Alkutaipaleella yrittäjät saivat tuotekehitysapua Future Food –tutkimus- ja tuotekehitysyksiköstämme. Tuloksia syntyi ja tästä todisteena edelleen tuotevalikoimasta löytyvä puolukkavaniljapulla. Myös raaka-ainelaskentaan yritys on saanut tukea Future Foodin Johanna Kantalalta.

Mieleen nousee myös mukava muisto Trade it –hankkeesta ja Portugalin reissusta. Matkaan osallistui useita eri huippuleipomoita Euroopan eri maista. Vielä tässä vaiheessa Turuset kokivat olleensa oppipoikina huippuammattilaisten joukossa, mutta näin jälkeen päin reissu antoi heille paljon.

Savonian asiantuntijapalvelutkin ovat tulleet Turusille tutuiksi. Yrittäjät ovat saaneet esimerkiksi Miika Kajanukselta ostopalveluna IPR-osaamista.

Savonian opiskelijoitakin on hyödynnetty onnistuneesti. Liiketalouden opiskelijaporukka toteutti muutama vuosi sitten Liepuskalle asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tulokset kantavat hedelmää edelleen. Kyselyssä selvisi, ettei ”kylmä” verkkokauppa ole se, mitä leipomon asiakkaat haluavat. Tämä toi rohkeutta ja uskoa siihen, että Liepuska tukeutuu myynnissä nimenomaan asiakkaiden henkilökohtaiseen kontaktointiin. Varmasti yksi menestyksen avaimista sekin.

 

Suvi Huttunen
Digitaalisen markkinoinnin suunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

_ _ _

Liepuskan kotisivut www.liepuska.fi

DigiKykyä yrityksille

Savonia-ammattikorkeakoulun hanke ”DigiKyky – Yritysten digitaalisen kyvykkyyden nostaminen tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi” on edistänyt merkittävästi pohjoissavolaisten yritysten digikykyä. Hankkeen toteutusaika on ollut 1.1.2016-30.6.2018. Ensimmäiset 10 kuukautta hanketta toteutti Kuopio Innovation Oy. Tämän jälkeen hanke siirtyi Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikölle, Kuopio Innovationin operatiivisen toiminnan loputtua.

Hankkeen tavoitteena on ollut, yritysten digitaalisia valmiuksia nostamalla, kannustaa yrityksiä kehittämään johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja sekä parantaa yritysten kykyä hyödyntää teknologiaa ja innovaatioita tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa, asiakaskontakteissa sekä markkinoinnissa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut digitaalisten sovellusten mahdollistaman kokeilukulttuurin tuominen osaksi yrityksen toimintaa.

Hankkeessa on ollut mukana yhteensä 173 pohjoissavolaista yritystä sekä 15 muuta organisaatiota. Yritykset ovat olleet useilta eri toimialoilta. Yrityksille on avattu hankkeessa digitalisaation ja sen soveltamisen mahdollisuuksia yritysten toiveiden ja tarpeiden mukaan räätälöitynä.

Hankkeen toimenpiteet jaettiin neljään koulutuskokonaisuuteen, joissa käsiteltiin:

  1. digitalisaation ymmärtämistä ja sen hyödyntämistä yrityksissä
  2. verkkoläsnäoloa
  3. liiketoiminnan uudistamista sekä
  4. teollista internetiä.

Näistä teemoista järjestettiin kuusi koulutuspäivää sekä työpajoja. Yritysten tarpeista lähteneisiin syventäviin teemoihin paneuduttiin 2-4 tapaamiskertaa sisältävissä työpajoissa. Savonia järjesti hankkeessa yhteensä 119 työpajaa. Työpajojen aiheita olivat: Digitaalinen myynti ja markkinointi, Uusien palvelumallien rakentaminen, Tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntämäinen, Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu, SomeStrategia, SomeTrainer, Google Analytics, Google AdWords sekä SomeKampanjan luominen.

Syksyllä 2017 järjestettiin myös kaksi laajempaa seminaaria: Tuloksellinen digimarkkinointi sekä Sukella someen – Näy ja kuulu netissä. Sukella someen –seminaari toteutettiin yhdessä Savon Yrittäjien Yritys oppii ja menestyy –hankkeen kanssa. Seminaariin osallistui paljon yritysten edustajia. Puhujina oli valtakunnan tason some-ammattilaisia ja he esittelivät käytännön esimerkkejä tuloksellisesta somen hyödyntämisestä yritysten markkinoinnissa.

Hanke vastasi yritysten kehittämistarpeeseen kartoittamalla osallistujien tarpeita jo ennen hanketta ja koko hankkeen ajan yhteistyössä mukana olevien asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen aikana yritykset ovat panostaneet digitaalisten valmiuksiensa nostamiseen monilla eri osa-alueilla. Monet yritykset ovat olleet mukana useissa eri koulutuksissa ja työpajoissa.

Hankkeen konkreettisia tuloksia yrityksissä ovat olleet mm. sosiaalisen median käyttöönotto markkinoinnissa, verkkosivu-uudistukset, uusien palveluiden käyttöönotto, palvelumuotoilun hyödyntäminen, uusien some-toimintamallien kehitys, some-kampanjan luominen, analysointityökalujen käyttöönotto ja käytön tehostaminen sekä analysointityökalujen tuottaman datan parempi hyödyntäminen. Koulutukset ja työpajat ovat antaneet osallistujille runsaasti monipuolista tietoa, uusia ideoita ja käytännön osaamista digitalisaation hyödyntämisestä. Ne ovat antaneet myös uskallusta lähteä kokeilemaan asioita ja kehittämään yrityksen digiosaamista itse. Tältä pohjalta yritykset jatkavat kehitystyötä edelleen.

 

Marja Turunen
TKI-suunnittelija, projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

_ _ _

DigiKyky-hankkeen päärahoittajina ovat olleet Etelä-Savon Ely-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Valintakokeet sairaanhoitajan koulutukseen etänä

Savonia-ammattikorkeakoulu on jälleen luomassa uutta. Tänä keväänä on kokeiltu menestyksekkäästi valintakokeiden järjestämistä kokonaan etänä. Monimuoto-opiskelun valintakokeisiin kuuluivat sähköisessä oppimisympäristössä suoritettava opintojakso, ennakkotehtävä sekä videoneuvottelujärjestelmällä toteutettu ryhmätilanne.

Korkeakoulujen valintakokeissa on pitkään käytetty yhtenä tehtävänä ryhmäkeskustelua ihmisläheisillä aloilla. On tärkeää nähdä, miten hakijat pystyvät huomioimaan toiset ja tekemään yhteistyötä. ”Tästä hyvästä menetelmästä ei haluttu luopua, mutta tänä keväänä siirsimme ryhmätehtävät verkkoon,” kuvailee terveysalan koulutusvastuupäällikkö Merja Jokelainen.

Hoitotyön lehtori Heli Jyrkinen tutustuu tulevaan opiskelijaryhmäänsä ensimmäistä kertaa videovälitteisesti.

Aiemminkin on Savonian valintakokeiden yksilöhaastatteluja tehty videovälitteisesti muun muassa englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen valintakokeissa, mutta ryhmätilannetta kokeiltiin ZOOM-työkalulla nyt ensimmäistä kertaa valintatilanteessa.

Savoniassa käytetään erityisesti monimuoto-opiskelussa tukena nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuja. On siis luontevaa, että jo valintakokeissa kokeillaan samoja työkaluja.

Hakijoiden mielestä oli hyvä, että ei tarvinnut tulla paikan päälle, koska moni hakee Savoniaan eri paikkakunnalta tai on näin keväällä lomamatkalla. ”Voi olla missä vaan, se on hyvä”, totesi eräs valintakokeen ryhmätilanteeseen osallistunut.

Yksi hakijoista oli parhaillaan toisessa oppilaitoksessa, menossa toisiin pääsykokeisiin. Etämahdollisuus voi siis mahdollistaa osallistumisen useampaan valintakokeeseen, koska se vaatii vain tietyt laitteet ja rauhallisen nurkkauksen, jossa pystyy keskittymään keskusteluun ja osoittamaan motivaationsa.

Suurin osa ryhmätilanteeseen osallistuneista hakijoista oli tyytyväisiä, vaikka osa tietysti aluksi oudoksui tai jännitti uutta menetelmää. Etämahdollisuutta kiiteltiin pääasiassa toimivaksi. Valintakokeiden videoneuvotteluun pystyy liittymään tabletilla tai tietokoneella. Laitteessa tai lisälaitteena pitää olla nettikamera ja mikrofoni, jotta valitsijat pystyvät tulkitsemaan myös hakijan nonverbaalista viestintää.

”Tosi hyvin keskustelua saatiin aikaan, jokainen osallistui. Oli tosi kiva tämmöinen vähän erilainen haastattelutilanne. Ei tätä osannut edes ajatella haastattelutilanteena, vaan kiva oli rupatella,” kuvaili yksi hakijoista. Valintakokeessa on toki hyvin tärkeää pitää tavoite kirkkaana mielessä, ja hyvin hakijat pääsääntöisesti tässä onnistuivat.

 

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Iisalmen kampuksen digimentori

Tekoäly ja oppimisanalytiikka hyödyksi verkkokursseilla

On MOOC-verkkokursseja, joissa opiskelee tuhansia opiskelijoita. Olennaista niillä on, että opiskelijoille syntyy illuusio siitä, että opettaja on läsnä. Silloin opiskelija oppii paremmin kuin päinvastaisessa tilanteessa. Miten illuusio luodaan?

Sisältö ratkaisee kaikessa opetuksessa. Opetusmateriaali voi olla tekoälyn verkosta kokoamaa avointa dataa tai opettajan huolellisesti, henkilökohtaisesti ja aikaa vievästi valitsemaa tietoa – tärkeintä on, että opiskelijalla on koko ajan tunne siitä, että verkkokurssilla opetellaan oikeita asioita. Se on ensimmäinen ehto, että hänellä voi syntyä luottamus siihen, että opettaja on läsnä ja ohjaa oppimista.

Kurssien pitää olla toimivia paitsi opetusmateriaaleiltaan, myös oppimisen kohdetta palvelevilla tehtäviltään. Opettaja voi käyttää oppimisanalytiikkaa kehittäessään kurssejansa. Kurssin oppimisalustalta tutkitaan, mitä opiskelijoiden tekemisten jälkiä sinne on tallentunut.

Esimerkiksi selvitetään, miten osallistujat ovat käyttäneet materiaaleja tai millä aikaviiveellä he ovat tehneet tehtäviä. Ovatko verkkokurssin tehtävät olleet koukuttavia vai eikö joitakin tehtäviä tai tehtäviä ole vilkaistukaan? Näitä asioita käytiin läpi ITK-koulutuspäivillä.

 

Esimerkiksi Moodle tarjoaa kyllä jo paljon lokitietodataa, mutta sitä hyödynnetään aika vähän oman materiaalin kehitystyössä hyväksi, kertoi fysiikan yliopettaja Sami Suhonen eAMK-hankkeesta.

Harri Ketamo Headaista määritteli, että oppimisanalytiikan tavoitteena on kuvata, mitä oppija tekee. Vähintään se tarkoittaa erilaisia tilastograafeja oppimisesta.

Tulevaisuudessa oppimisanalytiikka on yksilöllistä oppimista tukevaa toimintaa eli se ohjaa oppijaa suorittamaan hänelle tarpeelliset tehtävät ja tutustumaan hänelle tarpeelliseen materiaaliin. Näin tekniset ratkaisut eriyttävät opetusta. Tämä ei vielä ole todellisuutta, mutta tulossa se on.

Petri Ihantola, Helsingin yliopiston oppimisanalytiikan professori, puolestaan kuvasi, että meillä on tarve kehittää opetusta ja oppimisanalytiikka on avain siihen: ”Esimerkiksi massiivisia opiskelijamääriä houkuttavat MOOCit mahdollistavat todella isojen aineistojen keräämisen siitä, miten ihminen toimii, kun hän harjoittelee jotain uutta”. Koneoppimisen menetelmiä voidaan soveltaa MOOCeista saadun datan hyödyntämisessä ja näin antaa opiskelijoille viitteitä siitä, miten voi selviytyä tietystä kurssista.

Kaikki, missä yritetään mallintaa tai matkia ihmisen toimintaa, on tekoälyä, kuvailee Harri Ketamo Headaista.

Oppimisanalytiikkaan liittyy myös tekoäly, jolla on paljonkin tekemistä opetuksen tulevaisuuden kanssa. Tekoäly voidaan kouluttaa spesifisti omaan kurssiin täsmääväksi.

Koneelle syötetään riittävästi aineistoa, ns. training dataa, esimerkiksi teknisiä tai matemaattisia aiheita käsittelevistä esseetehtävistä. Kun on riittävästi training dataa (se voi olla myös avointa dataa verkosta), tekoäly voi päätellä, onko henkilö ymmärtänyt asiat ja niiden väliset suhteet, ja pystyykö henkilö kommunikoimaan asiasta järkevällä tavalla.

Kun tekoäly koulutetaan arvioimaan yksinkertaisia tekstejä, voidaan tuottaa pienellä vaivalla yksilöllisiä palautteita. Tämä näkyy opiskelijalle runsaampana feedbackinä opettajan mahdollisesti heittämän ”Ihan ok essee!”, -kommentin tai pahimmillaan pelkän suoritusmerkinnän sijaan.

Tavoitteena lähitulevaisuudessa esimerkiksi Harri Ketamon firmalla Headailla on, että koneelle puhutaan muutama lause, jonka jälkeen tekoäly kuratoi oppimateriaalin verkosta ja luo kurssin sekä arvioi suoritukset. Opiskelijalle jopa visualisoidaan käsitekartalla, missä taidoissa ja tiedoissa ko. aiheessa opiskelijalla vielä on puutteita.

Opettajien rooliksi jäävät tulevaisuudessa mentorointi ja valmennus, eivät niinkään materiaalin haaliminen ja rasittavat, toistuvat työtehtävät (kuten linkkien luominen manuaalisesti). Sekä äidinkielen esseiden tarkistaminen, nimittäin niiden syvälliseen analysointiin tekoäly ei tutkijoiden mukaan vielä lähiaikoina taivu.

Virheettömän kielen tuottamiseen on jo olemassa tuotteita, mutta mitä rikkaampaa ja ilmaisuvoimaisempaa kieli on, sitä hankalampaa tekoälyn on sitä analysoida, kuvaili Harri Ketamo.

Tässä nykyisessä etäopiskelumallissa jotakuta saattaa huolestuttaa se, että opiskelijat teettävät esseensä toisilla esimerkiksi maksua vastaan. Tähän tekoälyn tutkijoilla on ratkaisu: kone oppii tunnistamaan, että tämä henkilö on suurella todennäköisyydellä se henkilö, joka väittää olevansa.

Ihmiset nimittäin tekevät tyypillisesti tiettyjä virheitä, jotka toistuvat (esimerkiksi sanajärjestyksessä tai näppäilyssä). Opiskelijalle tämä voi näyttäytyä illuusiona opettajan läsnäolosta: pääasia on, että joku varmistaa, että opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa ja kaikki tekevät yhtä paljon arvosanan saadakseen.

Chatbot eli kone, joka chattailee tai antaa vastauksia tai arviointeja, kuuluu olennaisesti opetukseen (jo nyt). Chatbotin etuna on, että se ei väsy eikä sillä ole tunnesidettä opiskelijaan. Opettajan uupumus tai opiskelijan pärstäkerroin eivät siis tulevaisuudessa vaikuta arvosanaan.

Esimerkiksi Petri Ihantolan käytännön kokemusten mukaan ohjelmointikurssin opiskelijat saivat käytännön oivalluksia chatbotilta, joten chatbox oli omalta osaltaan luomassa illuusiota opettajan läsnäolosta – ennenhän sitä ajateltiin, että opettaja mahdollistaa oivallukset.

 

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori, digimentori
Salla Ruuska
eläintuotannon tuntiopettaja, digimentori
Savonia-amk

 

ITK-päivät 11.-13.4.2018, Hämeenlinna
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
Katso lisää: www.itk.fi

Digiopettajuutta vahvistamassa ITK-päivillä Hämeenlinnassa

Digitaaliset oppimisjärjestelmät voivat jättää aikaa ihmiseltä ihmiselle oppimiselle, totesi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ITK-koulutuspäivien avauspuheessaan 12.4.2018. Myös Savonia-amk valjastaa teknologian opetuksen tueksi, ei pääasiaksi.

Vaikka päivien teemana oli Digiajan löytöretkeilijät, ei siis menty tekniikka vaan sisältö edellä. Päivillä pohdittiin kyllä sitäkin, miten milloin vain suoritettavista verkkokursseista saadaan teknisesti toimivia ja visuaalisuudeltaan kiinnostavia, mutta pohdittiin myös sisältöjen parantamista sekä nykyisten toimintamallien tuomista nykyaikaan.

Opetushallituksen kokeilukeskuksen päällikkö Anneli Rautiainen kertoi Koulu ilman seiniä -kokemuksia Yhdysvalloista: perusopetus siirrettiin sairaalaan, ja koululaiset näkivät hoitotyötä sekä samalla voimaantuivat ja innostuivat oppimaan muutakin. Myös sovelluskehityslaboratioon, museoihin ja autotehtaalle jalkaannuttiin.

Mitä lapset edellä, sitä myös Savonia-amk perässä. Savoniassakin tehdään työelämäyhteistyötä ja hyödynnetään esimerkiksi kampuksella kirjastoa ja aulatiloja luokkahuoneen sijaan. Näitä Koulu ilman seiniä -kokemuksia voisi kuitenkin nykyistä useammin tehdä näkyviksi muuten kuin raportteja kirjoittamalla.

Esimerkiksi video-, kuva- ja äänimuotoisissa tehtävävaihtoehdoissa sekä verkkokurssien pelillistämisessä meillä itsellämme olisi vielä parannettavaa. Toki teemme jo itse tietoiskut luentoaiheistamme verkkoon, joskus jopa interaktiiviset sellaiset, mutta myös opiskelijat voisivat useammin päästä osaksi tätä iloa.

Mikä olisi hedelmällisempää kuin näyttää vaikkapa videolla kehittymisensä
lypsyhygienian osaamisessa (luonnonvara-alan opiskelijat),
pienten ryhmän pedogogisen tuokion järjestämisessä (sosionomiopiskelijat) tai
kanyloinnissa (sairaanhoitajaopiskelijat)?

Ei ole mielekästä teettää opiskelijalla samalla opintojaksolla kuutta samanmuotoista kirjallista raporttia, joissa vain aihe vaihtuu. Opiskelija ei tällaisesta motivoidu, eikä siten opi. Entäs, jos vain yksi tehtävistä olisi kirjallinen raportti ja muut olisivat digiä hyödyntäviä?

Opiskelijat tekisivät lisäksi työelämän asiantuntijan videohaastatteluja, videoneuvottelutyökalulla nauhoitettuja opetustuokioita sisältäen PPT-/Prezi-esityksen ja kuvaesityksiä tietyistä työvaiheista.

Lisäksi opintojaksolla hyödynnettäisiin Moodlen Game-lisäosia, joilla tarjottaisiin oppimismahdollisuutta opiskelijoiden kanssa yhdessä wiki-/ sanastotyökalulla toteutetusta sanastosta tehdyllä sanaristikolla, Käärmeet ja tikapuut -pelillä tai tenttimuotoisella tehtävällä.

Näin opiskelijat tuottaisivat sisältöä opetukseen ja heidän motivaationsa pysyisi yllä. Opettajan tehtäväksi jäisi mentorointi tai valmennustyyppinen työ, jossa hän voisi saada ajankohtaista sanasto-, video-, ääni- ja kuvamateriaalia suoraan työelämästä opetuksensa tueksi.

Mututuntumamme mukaan tällä hetkellä tehtävissä painottuu opiskelijan kirjallinen ilmaisu, vaikka erityisesti Suomessa myös suullisen kiteyttämisen ja mielenkiintoisen suullisen esittämisen taitoja pitäisi harjoittaa koko opintojen ajan.

Toimivat videot ovat lyhyitä, joten kiteytymisen taito kehittyy video videolta. Nykyään opettajan ei edes tarvitse tuskailla aukeamattomien jättitiedostojen tai pilvilinkkien kanssa, vaan suoraan laitteelta videoneuvottelutyökalulla jaettuna käytännön kokemusten purkutilanteista saadaan sujuvia. Videot, äänitiedostot, kuvat ja opetustuokiot voidaan jakaa näppärästi vaikka suoraan omasta älypuhelimesta, jolla on myös editoitu kaikki tarvittavat videopätkät samaan ”raporttiin”.

Avauspuheenvuorossaan dosentti Lotta Uusitalo-Malvivaara korosti kehujen tärkeyttä. Digityökalut mahdollistavatkin palautteen antamisen ihan eri tavalla kirjalliseen palautteeseen verrattuna. ”Mahtavaa työtä opiskelijat!” -toteamus saa eri kaiun kirjoitettuna kuin videoituna. Tällaisia vinkkejä opetuksen ja digimaailman yhteen saattamiseen saatiin ITK-päivillä.

 

Kirjoittajat

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori, digimentori
Salla Ruuska
eläintuotannon tuntiopettaja, digimentori
Savonia-amk

 

ITK-päivät 11.-13.4.2018, Hämeenlinna
Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa
Katso lisää: www.itk.fi

Opetus ja työ oikeasti etäällä

Verkossa oleva kielten ja viestinnän opetus tuntui minusta vielä vuosi sitten haastavalta ja työläältä jo ajatuksena. Aikaisempien melko vähäisten kokemusten perusteella ajattelin, että esimerkiksi suullisen vuorovaikutuksen onnistuminen verkkoalustalla tai etäopetuksena videovälitteisesti olisivat minun opetuksessani kaukana. Siksi paljon aikaa tuntui menevän tekniseen ”värkkäämiseen” ryhmän reaaliaikaisessa verkkotapaamisessa.

Tämän vuoden alussa työni digiloikkasivat, kun muutimme perheeni kanssa pariksi kuukaudeksi ulkomaille. Mitkä olivat onnistumisen kokemuksia etäällä opettaessa? Entä ne vähemmän onnistuneet?

”Hei, tämähän toimii, vaikka epäilinkin ensin” -kommentti opiskelijan sanomana erään ZOOM-tunnin lopussa kuvaa onnistumista. Itse olin ajatellut samoin! Savonia-ammattikorkeakoulussa viime syksynä käyttöön otettu ZOOM-videoneuvottelujärjestelmä on käyttäjäystävällinen ja reaaliaikaiseen opetukseen hyvin soveltuva työkalu. Nyt järjestelmä tuli todelliseen testiin, ja kas: suullinen vuorovaikutus ja monenlainen opiskelijoiden työskentely ryhmissä onnistuvat verkossa aika näppärästi. Ryhmäkoko tosin ei voi olla kovin suuri, jotta opettaja ehtii ohjata ryhmätyöskentelyä.

Myös kantapään kautta tuli asioita opittua. Olin suunnitellut erään kurssin käänteisen opetuksen ideaa mukaillen, jolloin ZOOM-tunnille tullaan tietyt tehtävät etukäteen palautettuna ja opittavaan asiaan jonkin verran perehtyneenä. ZOOM-tunneilla on sitten suullisia harjoituksia. Käänteinen opetus soveltuukin erinomaisesti verkko-opetukseen ja etäällä opettamiseen.

Niin, tämän ryhmän ensimmäiset tunnit ZOOMissa menivät lähes yksinpuheluksi ja suoraan sanoen löin tuntien jälkeen tietokoneen kannen kiinni ajatuksella, että parasta vain unohtaa tämä kerta. Opettajana lähdin nimittäin oletuksesta, että ZOOMin käyttö on näille monimuoto-opiskelijoille tuttua, onhan heillä runsaasti opetusta ZOOMin välityksellä. Mutta se olikin ollut luentotyyppistä.

Eivät siis onnistuneet hienot suunnitelmat, koska vain joillakin opiskelijoilla oli mikrofoni, eikä chat-muotoinen vuorovaikutus palvellut tarkoitusta. Mutta seuraavat tunnit menivät sitten loistavasti mikkien kanssa, ja opiskelijat olivat jopa innolla mukana! Eli tässä muistutus opettajalle: kerro tai kertaa etukäteen opiskelijoille, että mikit ja kamerat tarvitaan vuorovaikutukselliseen opettamiseen.

Minut yllätti etäällä opettamisessa kurssien ja tuntien suunnitteluun menevä aika. Aikaa meni tekniseen toteutukseen ja hienosäätöön, mutta yllättävän paljon myös sisältöjen ja linjakkaan oppimisprosessin suunnitteluun. Ihan samoja menetelmiä kun ei voi verkossa käyttää kuin luokkatilanteessa.

Etukäteen ajattelin, että tekniikan kanssa saattaa se hermo palaa, mutta liekö kyse asenteesta ja motivaatiosta, kun hermot ovat yhä tallella. Sähköpostilla sain kaikkiin pulmiin Savonian Service Deskistä selkeät ohjeet ja pikaisen avun. Auttavat kollegat olivat myös kultaa. Sen opin jälleen kerran, että joissain tilanteissa sähköposteja tai kirjoitetussa muodossa olevia viestejä tulee helposti tulkittua väärin, joten nopea ZOOM-tapaaminen voi säästää ikäviltä sävyiltä ja turhalta stressiltä.

Etäällä ja etänä töitä tehdessä täytyi siis kääriä hihat ja kurkottaa kuuseen. Tai ehkäpä palmuun hieman korkeammalle. Opetus ja syvällinenkin oppiminen verkossa onnistuu, kun tavoitteet ovat korkealla ja asenne kohdillaan. Silloin ei kapsahda katajaan, vaan saa poimittua oppimisen hedelmiä.

Sanna Savela
Kielten lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Taistelua oppimisalustoista – voittaako joustavuus selkeyden?

Kamppailu on alkamassa. Ottelijat tuijottavat toisiaan hetken kuin nyrkkeilyottelussa ikään. Sitten alkavat argumentit viuhua. Otellaan kolme erää, ja välillä tuomari komentaa ottelijat tauolle omiin kulmauksiinsa. Yleisössä on osallistujia kymmenestä maasta, ja erien jälkeen he äänestävät voittajasta.

”Opiskelija voi rakentaa omasta PLE:stään juuri haluamanlaisensa. Oppimisalusta, esimerkiksi Moodle, pakottaa kaikki samanlaiseen tapaan opiskella.”

”Opiskelijat tarvitsevat selviä ohjeita ja ohjausta – ja tehokas oppiminen edellyttää kurinalaisuutta. Kaikki eivät ole niin itseohjautuvia ja kompetentteja, että selviäisivät paljon vapauksia antavassa oppimisympäristössä.”

”PLE on opiskelijakeskeinen. Opettaja ja ohjaaja käyvät opiskelijan luomassa blogissa kommentoimassa oppimista ja tehtäviä. Moodle on opettajakeskeinen.”

”Mutta ajattele, jos opettajalla on 200 opiskelijaa…”

Puheenvuorot vaihtuvat välillä kiihkeään tahtiin. Kyseessä on Savonian kansainvälisen viikon pedagogisten hyvien käytänteiden työpaja ja aiheena Personal Learning Environment (PLE) vastaan Moodle-oppimisalusta. Metodina on ottelun muotoon rakennettu väittely ja osallistujina Savonian lehtorit Aija Hietanen ja Hannu Viitala. Molemmat ovat verkkopedagogiikan kehittäjiä ja edelläkävijöitä.

Savoniassa käytetään Moodlea laajasti opiskelussa ja opettamisessa. Uuden lukuvuoden kaikille opintojaksoille luodaan keskitetysti Moodle-kurssit, joille opiskelijat liitetään ilmoittautumisten perusteella automaattisesti. Moodle on tehokas, toimiva ja laajasti käytetty sähköinen oppimisalusta.

Moodlen rinnalla käytetään oppimisympäristönä myös sosiaalista mediaa. Opiskelijan laatima blogi muodostaa silloin hänen henkilökohtaisen oppimisympäristönsä (PLE). Se on opiskelijan omannäköisekseen laatima verkkosivusto, jota hän hallinnoi itse myöntäen mm. käyttöoikeuksia opettajille, toisille opiskelijoille ja työelämän edustajille. Sosiaali- ja terveysalalla blogia on käytetty jo vuosia mm. harjoittelun ohjauksessa ja tanssinopettajan koulutuksessa osana kaikkia opintoja.

Savoniassa ja ammattikorkeakouluissa yleensäkin opiskelijan ohjauksessa aiempaa vahvempana näkökulmana ovat opiskelijan työllistyvyys, uraohjaus ja asiantuntijabrändin rakentaminen. Työpaikat ja rekrytointi ovat siirtymässä nettiin ja siellä oleviin verkostoihin, joten on tärkeää että opiskelijat saavat muutoksen edellyttämää osaamista. Savonian kaikkiin opetussuunnitelmiin sisältyy jatkossa oman osaamisen esilletuomisen punainen lanka, joka rakentuu opintojen alusta alkaen. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysalalla PLE:llä tuetaan opiskelijan tulemista tietoiseksi oman osaamisen kehittymisestä puolivuosireflektioiden avulla. Reflektio onkin henkilökohtaisen oppimisympäristön keskeinen elementti.

Väittelyottelun lopuksi kansainvälinen yleisö äänestää lopputuloksesta: PLE voittaa, vaikkakaan ei ylivoimaisesti. Savoniassa Moodlea käytetään nykyisellään vielä paljon PLE:tä enemmän, mutta aika näyttää, valtaavatko avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa isomman roolin oppimisprosessissa. Kansainvälisessä kontekstissa aihe herätti kiinnostusta ja vilkkaan keskustelun.

Aija Hietanen argumentoi PLE:n puolesta. Kuva Marja Gröhn-Rissanen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Satelliitti suuntaa Vuokattiin

Iivo on irti! Tämä huudahdus jäi elämään talviolympialaisten toiseksi viimeisestä päivästä. Nyt sekä urheilijoilta että innokkailta penkkiurheilijoilta kestävyyttä vaatinut kisarupeama on ohi. Joukkue on palannut nousevan päivän seuduilta koti-Suomeen ja urheilijat jatkavat kevään harjoittelu- ja kilpailukalenterin mukaista elämäänsä. Penkkiurheilijat voivat siirtyä sohvilta itsekin keväthangille.

Osa Pyeongchangissa kilpailleista urheilijoista on uransa alkuvaiheessa, osa lopettelemassa vuosikymmeniäkin kestäneitä kilpailu-uria. Mitä sen jälkeen? Urheilun täyttämien päivien loputtua moni urheilija on joutunut omakohtaisesti kokemaan, kuinka vaikeaa on ollut sovittaa yhteen täysipainoinen valmentautuminen ja opiskelu tai työssä käyminen.

Vuokatissa toimiva Vuokatti Sport Academy kuuluu Suomen olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaan, jolla tuetaan urheilijan harjoittelua ja osaamisen kehittämistä koko hänen polkunsa ajan. Urheiluakatemiaohjelmaan kuuluu myös urheilijan kaksoisura-ajattelu, jolla varmistetaan urheilijan siviiliuran suunnittelu harjoittelun ja kilpailemisen rinnalla.

Savonia ja Vuokatti Sport ovat alkuvuodesta 2018 tehneet sopimuksen koulutusyhteistyöstä. Sen mukaisesti Savonia jalkauttaa fysioterapeutti (AMK) -koulutuksen Vuokattiin 2018 – 2021. Kyseessä on Kuopion päivämuotoisesti opiskelevaan ryhmään yhdistyvä satelliittikoulutus. Satelliittiopiskelijat seuraavat teorialuennot videoneuvotteluohjelmistolla, ja ne on mahdollista katsoa myös nauhoitteina. Fysioterapeutin opintoihin kuuluu varsin paljon myös käytännön taitoja varmistavia harjoituksia, ja nuo harjoitukset tapahtuvat Vuokatti Sportin tiloissa. Koulutukseen kuuluvien harjoitteluiden ajoittumisessa on otettu huomioon talvilajien kilpailukalenteri.

Tavoitteena on tarjota Vuokatissa harjoitteleville tai urheilu-uran jälkeen Kainuuseen jääneille mahdollisuus korkeakouluopintoihin joustavilla oppimismenetelmillä. Opintoihin kuuluvat harjoittelut tehdään pääosin alueen fysioterapiayksiköissä, samoin opinnäytetöiden aiheet on tarkoitus nostaa Kainuun alueen kehittämistarpeista.  Näin koulutus tuo kehittämispotkua ja elinvoimaa Kainuun alueelle. Kainuun Liitto on rahoittanut koulutuksen ja toimintamallin suunnittelua.

Savonian tavoitteena 2020 on olla Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Vaikuttavuus syntyy parhaimmillaan yhteistyön tuloksena. Savonian ja Vuokatti Sportin yhteistyössä kehittämä koulutusmalli tuo uusia uramahdollisuuksia Kainuuseen. Koulutusmalliin linkittyy vielä Kainuun kesäyliopiston tarjoama 45 opintopisteen koulutuspaketti fysioterapeutin opintoja niille, joiden tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen. Mukavia mahdollisuuksia uusille iivoille ja kristoille, ja kaikille muillekin.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Digiratkaisuja amk-opiskelijan arkeen

Jos ei ole nuorena radikaali, ei ole sydäntä. Jos ei ole vanhana konservatiivi, ei ole järkeä.” Tämä Winston Churchillin sanonta putkahti jostakin mieleeni, kun mietin digitalisaation kehitystä ja mahdollisuuksia koulutuksessa. Muutokset ovat nopeita. Nuoret ottavat innokkaasti käyttöön uusia sovelluksia ja työkaluja, ja korkeakouluilta ja opettajilta vaaditaan samaa ennakkoluulottomuutta.

Savoniassa on syksyn aikana Toteemi-hankkeessa haastateltu vuosinä 2014 ja 2017 aloittaneita monimuoto-opiskelijoita. Näiden kahden ryhmän välillä on jo selviä eroja mm. yhteisöllisen kirjoittamisen menettelyissä ja opiskelijaryhmien välisessä yhteydenpidossa. 2014 aloittanut ryhmä piti keskenään yhteyttä sähköpostilla ja käytti sitä myös ryhmätyötehtävien työstämiseen. 2017 aloittanut ryhmä hyödyntää Office 365 -pilvipalvelua ja pitää yhteyttä Whatsapp-viesteillä.

Sähköpostilla dokumentin lähettely henkilöiltä toiselle ei itse asiassa ole yhteisöllistä kirjoittamista, koska jokainen joutuu työstämään tekstiä erikseen. Office 365 –pilvipalvelu mahdollistaa jaettujen dokumenttien yhtäaikaisenkin työstämisen useamman ihmisen voimin.

Oppimis- ja opetusmenetelmänä käytetään yhä enemmän videovälitteisiä luentoja. 2014 aloittaneen ryhmän kanssa hyödynnettiin Cisco- ja AdobeConnect-järjestelmiä. Nyt Savonia on jo luopunut niistä molemmista, ja tilalle on otettu Zoom, joka on nettipohjainen videoneuvotteluohjelmisto. Cisco vaati kampuksille asennetut kiinteät laitteet, kun taas Zoomin käyttäjä tarvitsee vain nettiyhteyden. 2014 aloittaneet opiskelijat kertoivat palautteena, että oli turhauttavaa vääntäytyä kampukselle pitkistäkin matkoista seuraamaan etäluentoa. Nyt opiskelijat voivat seurata luentoja kotona online-striimauksina tai itselleen sopivana aikana nauhoituksina.

eAMK-hankkeessa tehty kysely opiskelijoiden digikyvykkyydestä paljastaa, että kaiken kaikkiaan ensimmäisen vuoden opiskelijat arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin opintojen loppuvaiheessa olevat mm. opiskeluun liittyvien videoiden tekemisessä, pilvipalvelujen hyödyntämisessä, verkossa verkostoitumisessa sekä henkilökohtaisen oppimisympäristön laatimisessa. Tuo osaaminen mahdollistaa ja jopa edellyttää uusia pedagogisia ratkaisuja oppimisen ohjaamiseen ja opettamiseen. Toisaalta kiinnostavaa on, että ensimmäisen vuoden opiskelijat myös pitävät noita taitoja tärkeämpinä kuin opintojen loppuvaiheessa olevat.

Muutos on mahdollisuus. Sitä se on ainakin digitalisaation kehityksessä. Välillä kun muutosten vauhti ihan hengästyttää, mieleen tulee kysymys, kuinka kauan jaksaa pysyä mukana. Onneksi nuoret ovat aina muutoksen kärjessä, sillä heissä on tulevaisuus. Nuorten on syytäkin sydämellään kyseenalaistaa entiset tekemisen tavat.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Luontoliikuntareitit matkailutuotteiksi

Suomen ja myös Pohjois-Savon tärkeimpiä vetovoimatekijöitä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ovat luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. Alueellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää luontoliikkumiseen pohjautuvia matkailupalveluja. Hyvinvointi ja terveys ovat voimakkaasti kasvavia trendejä, jotka vaikuttavat myös matkailun kehittymiseen.

Luontomatkailun on arvoitu kasvavan Suomessa nopeammin kuin matkailun keskimäärin ja TEM:n laatima uusi matkailun Tiekartta 2025 perustuukin luonnon voimakkaaseen hyödyntämiseen matkailun kehittämisessä. Myös Pohjois-Savon valmisteilla olevassa maakuntastrategiassa on matkailu ja erityisesti luontomatkailu nostettu kehittämisen kärkeen.

Reiteillä tarvitaan laatua

Luontoliikunta- ja hyvinvointimatkailun lisääntyessä luontoliikuntareittien ja niiden oheispalveluiden laatua on tarkasteltava uudelleen. Sekä kotimaisten että kansainvälisten luonnossa liikkujien tarpeet ovat muuttuneet. Luonnosta on vieraannuttu kaupungistumisen ja elintapojen muutosten vuoksi, mikä luo tarvetta turvallisille luontokokemuksille rakennetuilla ja opastetuilla luontoreiteillä. Nykyajan luonnossa liikkuja haluaa helposti saavutettavia ja elämyksellisiä luontoreittejä, joiden läheisyydessä on tarjolla majoitus-, kuljetus-, välinevuokraus- ja ravitsemispalveluja.

Rakennettuja reittejä käyttävät paikallisväestön lisäksi päiväkävijät, alueella yöpyvät matkailijat ja loma-asukkaat. Tuotteistettujen reittien avulla eri käyttäjäryhmillä on tarjolla helposti löydettäviä, turvalliseksi koettuja mahdollisuuksia liikkua luonnossa.

Savonia mukana valtakunnallisessa yhteistyössä

Valtakunnallisesti kattavan Outdoors-kehittämistyön tavoitteena on tulevaisuudessa saada koko valtakuntaan kattava OF-tuotteiden tarjonta, joka täyttää pilotoinnissa kootut laatuvaatimukset ja kriteerit kansalliseen ja kansainväliseen matkailumarkkinointiin. Useat maakunnat Suomessa ovat jo tekemässä alustavaa työtä luonto- ja retkeilyreittien kartoittamisessa ja tuotteistamisessa.

Savonian matkailukoulutus on mukana tässä valtakunnallisessa kehittämistyössä pyrkimyksenä saada Pohjois-Savon alue myös mukaan luontoliikuntareittien tuotteistamiseen. Alueella on paljon luontoliikunnan mahdollistavaa potentiaalia ja runsaasti eritasoisia luontoliikuntareittejä, joita ei ole pystytty kehittämään käyttäjien tarpeita vastaaviksi luonnon virkistyskäyttöä edistäviksi ympäristöiksi. Myöskään niiden matkailullisen tuotteistamisen edellytyksistä ja laatutasosta ei ole ollut olemassa koottua tietoa.

Esiselvitys arvioiduista reiteistä

Viimeisen puolentoista vuoden aikana on toteutettu esiselvitys, jonka aikana on kartoitettu jo olemassa olevat, Pohjois-Savon maaseutualueen matkailullisesti merkittävät ja potentiaaliset luontoliikuntaan liittyvien reittien (mm. vaellus-, melonta- ja pyöräilyreitit), taso sekä palvelurakenne. Pian valmistuvassa raportissa esitetään huomiot lähes 30 eri reitistä, mahdolliset ongelmakohdat ja kehittämisen tarpeet riittävän laadun saavuttamiseksi vastaamaan matkailijoiden tarpeita. Esitetyissä reiteissä on huomioitu olemassa olevat rakenteet ja OutdoorsFinland- ohjelman matkailullisen tuotteistamisen edellytykset. Näitä laatukriteereitä ovat opasteet, viitoitus ja merkinnät, maisema ja luonto, saavutettavuus, elämys, taukopaikat, matkailullisuus ja vaativuus. Reittejä arvioidaan omatoimisen luontoliikkumisen näkökulmasta. Toiveena on, että saamme rahoituksen valikoitujen reittien tuotteistamiseksi sähköisen sanallisen ja kuvallisen materiaalin avulla kotimaisten ja kansainvälisten matkailjoiden käyttöön käyttäen kansainvälistä Outdooractive-portaalia.

Hilkka Lassila
Savonia-ammattikorkeakoulu
Matkailun yliopettaja, OF-hankkeen projektipäällikkö