Luontoliikuntareitit matkailutuotteiksi

Suomen ja myös Pohjois-Savon tärkeimpiä vetovoimatekijöitä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ovat luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. Alueellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää luontoliikkumiseen pohjautuvia matkailupalveluja. Hyvinvointi ja terveys ovat voimakkaasti kasvavia trendejä, jotka vaikuttavat myös matkailun kehittymiseen.

Luontomatkailun on arvoitu kasvavan Suomessa nopeammin kuin matkailun keskimäärin ja TEM:n laatima uusi matkailun Tiekartta 2025 perustuukin luonnon voimakkaaseen hyödyntämiseen matkailun kehittämisessä. Myös Pohjois-Savon valmisteilla olevassa maakuntastrategiassa on matkailu ja erityisesti luontomatkailu nostettu kehittämisen kärkeen.

Reiteillä tarvitaan laatua

Luontoliikunta- ja hyvinvointimatkailun lisääntyessä luontoliikuntareittien ja niiden oheispalveluiden laatua on tarkasteltava uudelleen. Sekä kotimaisten että kansainvälisten luonnossa liikkujien tarpeet ovat muuttuneet. Luonnosta on vieraannuttu kaupungistumisen ja elintapojen muutosten vuoksi, mikä luo tarvetta turvallisille luontokokemuksille rakennetuilla ja opastetuilla luontoreiteillä. Nykyajan luonnossa liikkuja haluaa helposti saavutettavia ja elämyksellisiä luontoreittejä, joiden läheisyydessä on tarjolla majoitus-, kuljetus-, välinevuokraus- ja ravitsemispalveluja.

Rakennettuja reittejä käyttävät paikallisväestön lisäksi päiväkävijät, alueella yöpyvät matkailijat ja loma-asukkaat. Tuotteistettujen reittien avulla eri käyttäjäryhmillä on tarjolla helposti löydettäviä, turvalliseksi koettuja mahdollisuuksia liikkua luonnossa.

Savonia mukana valtakunnallisessa yhteistyössä

Valtakunnallisesti kattavan Outdoors-kehittämistyön tavoitteena on tulevaisuudessa saada koko valtakuntaan kattava OF-tuotteiden tarjonta, joka täyttää pilotoinnissa kootut laatuvaatimukset ja kriteerit kansalliseen ja kansainväliseen matkailumarkkinointiin. Useat maakunnat Suomessa ovat jo tekemässä alustavaa työtä luonto- ja retkeilyreittien kartoittamisessa ja tuotteistamisessa.

Savonian matkailukoulutus on mukana tässä valtakunnallisessa kehittämistyössä pyrkimyksenä saada Pohjois-Savon alue myös mukaan luontoliikuntareittien tuotteistamiseen. Alueella on paljon luontoliikunnan mahdollistavaa potentiaalia ja runsaasti eritasoisia luontoliikuntareittejä, joita ei ole pystytty kehittämään käyttäjien tarpeita vastaaviksi luonnon virkistyskäyttöä edistäviksi ympäristöiksi. Myöskään niiden matkailullisen tuotteistamisen edellytyksistä ja laatutasosta ei ole ollut olemassa koottua tietoa.

Esiselvitys arvioiduista reiteistä

Viimeisen puolentoista vuoden aikana on toteutettu esiselvitys, jonka aikana on kartoitettu jo olemassa olevat, Pohjois-Savon maaseutualueen matkailullisesti merkittävät ja potentiaaliset luontoliikuntaan liittyvien reittien (mm. vaellus-, melonta- ja pyöräilyreitit), taso sekä palvelurakenne. Pian valmistuvassa raportissa esitetään huomiot lähes 30 eri reitistä, mahdolliset ongelmakohdat ja kehittämisen tarpeet riittävän laadun saavuttamiseksi vastaamaan matkailijoiden tarpeita. Esitetyissä reiteissä on huomioitu olemassa olevat rakenteet ja OutdoorsFinland- ohjelman matkailullisen tuotteistamisen edellytykset. Näitä laatukriteereitä ovat opasteet, viitoitus ja merkinnät, maisema ja luonto, saavutettavuus, elämys, taukopaikat, matkailullisuus ja vaativuus. Reittejä arvioidaan omatoimisen luontoliikkumisen näkökulmasta. Toiveena on, että saamme rahoituksen valikoitujen reittien tuotteistamiseksi sähköisen sanallisen ja kuvallisen materiaalin avulla kotimaisten ja kansainvälisten matkailjoiden käyttöön käyttäen kansainvälistä Outdooractive-portaalia.

Hilkka Lassila
Savonia-ammattikorkeakoulu
Matkailun yliopettaja, OF-hankkeen projektipäällikkö

Jalkaa oven rakoon – vai ovet kutsuvasti auki

Ammattikorkeakouluopinnoissa yhdistyvät teoria ja käytäntö sopivassa suhteessa. Tämä slogan on tuttu jo vuosien takaa, mutta edelleen se pitää paikkansa. Ilman vankkaa teoriapläjäystä kyseessä ei olisi korkeakouluopiskelu, ja sitä täydentää taitoja kasvattava, soveltava käytännön tekeminen.

Ammattikorkeakoulujen vahvuus on koulutuksen tiivis yhteys oman alueensa yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Tämä tulee esille, kun haastattelemme aloittavia opiskelijoitamme, ja se näkyy myös tutkimuksissa. Siitä huolimatta yhteistyössä on vielä paljon kehitettävääkin.

Savoniassa on lukuvuoden 2017 – 2018 aikana menossa tutkinto-ohjelmien sisäinen ”observointi”, jossa tutkaillaan yhteensä kymmenen opiskelijaryhmän opiskelua tietyllä opiskeluviikolla. Tarkasteltavia ryhmiä on kaikilta koulutusaloilta rakennusinsinööristä kätilöön ja englanninkielisestä tradenomikoulutuksesta tanssinopettajaan. Kunkin ryhmän opiskelijoita haastatellaan, ja arvioiva ryhmä on päässyt tutustumaan menossa olevien opintojaksojen Moodle-kursseihin. Haastatteluissa keskustellaan mm. opiskelun järjestelyistä, opintojen kuormittavuudesta ja työelämäyhteyksien rakentumisesta opiskelun edetessä. Arvioijat ovat Savonian oman laaturyhmän jäseniä.

Ensimmäiset kaksi haastattelua ovat paljastaneet opiskelijoiden olevan varsin tyytyväisiä opetussuunnitelman rakenteeseen sekä käytössä oleviin sähköisiin oppimisympäristöihin. Opintojen henkilökohtaistaminen eli ohjaus yksilöllisten ratkaisujen hakemiseen oppimispolulle sen sijaan on käytössä turhan vaihtelevassa määrin.

Yleisesti kehittämiskohteeksi näyttäisi nousevan opiskelijoiden toive saada opintojensa aikana enemmän kontakteja alueen yrityksiin. Erityisesti englanninkielisen tradenomiryhmän BBA-opiskelijat toivat tämän esille. Haastateltavaksi oli valikoitunut opintoihinsa kunnianhimoisesti suhtautuvia opiskelijoita, ja he suorastaan puhkuivat intoa päästä tekemään jotain aidosti yrityksiä hyödyttävää opintoihinsa kuuluvina oppimisprojekteina.

Kuinka saada yhteys BBA-opiskelijoiden ja pohjoissavolaisten yritysten välille? Pelottaako yrityksiä se, että opiskelu tapahtuu englannin kielellä, kun suomalainenhan on tyypillisesti varovainen puhumaan vieraita kieliä, jos ei ole harjaantunut siihen. Kuitenkin aika monen yrityksen toiveissa tai visioissa on toiminnan kansainvälistyminen. Opiskelijat voisivat tehdä markkinointisuunnitelmia tai -selvityksiä, ja näin yrityksen ulkomaiden valloitus voisi saada hyvää potkua.

Aika moni BBA-opiskelija suunnittelee lähtevänsä opintojen loppuvaiheen harjoitteluun ulkomaille. Toiveissa on suorittaa harjoittelu niin hyvin, että harjoittelupaikka muuttuu myöhemmin työpaikaksi, eli saada jalka yrityksen oven rakoon opintojen aikana.

Onko Pohjois-Savolla varaa kouluttaa parhaat BBA-tradenomit työvoimaksi ulkomaille?

Eikö olisi aika avata ovet näille tuleville osaajille ja sitouttaa heidät samalla toimimaan alueen hyväksi? Oppimisprojektit ja harjoittelut ovat usein molempia osapuolia hyödyttävä ovi rekrytointiin.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Mansikit huijaavat – maitotilallisten ja tutkijoiden on pysyttävä hereillä

Varastelevat Mansikit heikentävät syömisajan mittaustuloksia, mikä voi aiheuttaa virheitä lypsylehmien ruokinta- ja hyvinvointimittauksiin. Varastamista voidaan kuitenkin estää, joten tilalliset voivat luottaa ruokintakokeiden tuloksiin.

Tuore väitöstutkimus auttaa kiertämään käyttäytymisen mittauksen sudenkuopat. Tilallisen näkövinkkelistä katsottuna paremmat käyttäytymisen mittausmenetelmät voivat tuoda markkinoille entistä parempia eläinten terveyden- ja tuotannon seurantalaitteistoja.

– Tilakohtaisten ongelmien lisäksi mittaamisen virheet vähentävät myös tutkimusten luotettavuutta, kuvailee eläinten käyttäytymistutkimuksen tehnyt FM, farmaseutti, Savonia-amk:n opettaja Salla Ruuska. Väitöskirjatyö tuleekin hyödyksi tilallisten lisäksi tutkimukselle, jossa käyttäytymisen mittausmenetelmiä ja laitteita hyödynnetään jatkuvasti.

Mansikit ovat eteviä huijareita

Eläinten käyttäytymisen mittausprosesseissa on useita kohtia, joissa mittaustarkkuus voi heikentyä.  Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lypsylehmät pystyivät huijaamaan rehun kulutusta ja syömiskäyttäytymistä mittaavaa laitteistoa.

−Rehun varastaminen naapurilehmän automaatista haittaa esimerkiksi ruokintakokeiden tekemistä, mutta varastelun ollessa tiedossa sitä voidaan onneksi ehkäistä fyysisillä esteillä. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa myös perinteisistä, otantaan perustuvista käyttäytymisen mittausmenetelmistä. Niiden aloitusajankohta on satunnaistettava huolellisesti ja otantavälin pituus on valittava oikein, jos tarkkuutta halutaan parantaa, Ruuska kertoo.

Automaattiset mittarit apuna

Tutkimuksessa selvisi, että lehmien syömisen ja märehtimisen automaattinen mittaaminen oli helpompaa kuin juomisen. −Eläinten käyttäytymistä mitataan enenevissä määrin automaattisilla mittareilla, joiden avulla voidaan esimerkiksi seurata, miten kauan Mansikki märehtii päivittäin. Monilla maitotiloilla ne ovat jo käytössä.

Mittarit ovat apuvälineinä niin tuotannon ohjauksessa kuin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden seurannassakin. Mittausten haastekohtien huomioiminen auttaa tekemään parempia havaintoja eläinten käyttäytymisestä niin tilatasolla kuin tutkimuksessakin. -Automatiikka on hyödyllistä, kun muistetaan huomioida potentiaaliset kohdat, jossa mittaustarkkuus voi heikentyä, Ruuska toteaa.

Kirjoittanut:
Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – –

Ruuska toimii päätoimisena tuntiopettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Luonnonvarakeskuksen, Savonian, ProAgria Pohjois-Savon ja muiden asiantuntijoiden EuroMaito-hankkeessa, jossa kehitetään kotimaisen maidontuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta.  

FM, farmaseutti Salla Ruuskan väitöskirja Measuring feeding, ruminating and drinking behaviour of dairy cattle: from the pitfalls of measurement to improved accuracy (Lypsylehmien syömis-, märehtimis- ja juomiskäyttäytymisen mittaaminen: mittausten sudenkuopista parantuneeseen tarkkuuteen).

Lisätiedot: EuroMaito-hanke http://euromaito.savonia.fi/  Facebook: @euromaito
Väittelijä: FM, farmaseutti Salla Ruuska, puh. 050 3320601, salla.ruuska@savonia.fi
Väitösaika ja -paikka: 3.11.2017 klo 12:00, MS301 Medistudia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus

Mentorivalmennus alkoi – jotain liikahti eteenpäin

Onko kysyttävää?

Käsi nousee: Kertoisitko vielä mitä reflektointi tarkoittaa.

Reflektointi tarkoittaa arviointia ja pohdintaa, sitä että astuu ikään kuin itsensä ulkopuolelle ja tarkastelee omaa toimintaansa ulkopuolelta. Kysyy itseltään kysymyksiä, kuten Miltä minusta tuntui siinä tilanteessa? Miksi reagoin toisen ihmisen sanoihin tai toimintaan niin kuin reagoin? Miksi tilanne oli minulle helppo/vaikea? Ja niin edelleen…

Luokkatilassa on nelisenkymmentä ihmistä, jotka kuuntelevat tarkkaavaisesti. Menossa on ensimmäinen osa Savonian järjestämästä mentorivalmennuksesta, joka järjestetään Päijät-Hämeen suuhygienisteille Lahdessa. Paikalla ovat työelämästä nimetyt mentorit ja aktorit eli opiskelijat, jotka ovat mentorointiprosessin toinen osapuoli.

Opiskelijoita ja mentoreita on kumpiakin 15. Heistä muodostetaan mentoriparit. Ilmassa on osin innostunutta ja osin hämmentynyttä puheensorinaa. Mitä tämä tarkoittaa? Valmennuksessa käsitellään mentorin ja aktorin roolia sekä mentoroinnin tavoitteita. Myös yleiset väärinkäsitykset mentoroinnista käydään läpi. Sitten on vuorossa mentorointisopimuksen läpikäynti.

Savonian suuhygienistiryhmä, joka opiskelee satelliittikoulutuksena Lahdessa, on pedagogisen ja digitaalisen kehittämisen kokeilukenttänä monella tapaa. Siinä pilotoidaan työelämämentoreiden valmennuksen lisäksi myös digitaalista henkilökohtaista oppimisympäristöä, jonne opiskelija kirjoittaa puolivuosireflektion oman osaamisensa kehittymisestä. Omaan blogiinsa opiskelija kerää myös opiskeluun liittyviä projekteja ja verkostoja, jotka tuovat hänen osaamisensa näkyväksi. Mentori tutustuu opiskelijan blogiin ja käy kommentoimassa reflektioita.

Aija Hietanen esitteli mentorivalmennuksen blogin avulla

Mentorivalmennus jatkuu syksyyn 2019. Siinä käydään läpi myös erilaisia oppimistyylejä, palautteen antamista sekä osaamisen arviointia. Yksi keskeinen osa-alue on mentoreiden keskinäinen keskustelu roolin haasteista sekä löydettyjen ratkaisujen jakaminen.

Molemmat osapuolet oppivat

Valmennuksessa korostetaan, että mentorisuhde ei tarkoita sitä, että kokeneempi osapuoli siirtää omaa osaamistaan nuoremmalle kollegalle. Kyseessä on pikemminkin suhde, jossa molemmat osapuolet oppivat ja työelämässä käytössä olevia toimintatapoja ja menettelyjä voidaan myös kyseenalaistaa. Erityisen tärkeä kysymys puolin ja toisin on Miksi? Miksi sinä teet noin? Kysymysten ja kriittisen ajattelun kautta on mahdollista päästä uusiin yhteisiin oivalluksiin.

Lahden mentorivalmennuksen pilotointi järjestetään Toteemi-hankkeen tuella. Hankkeessa myös tutkitaan mentoreiden osaamisen kehittymistä valmennuksen aikana ja tulosten perusteella valmennusta voidaan kehittää edelleen. Valmennus sopii monenlaisiin yrityksiin ja sitä voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Ylä-Savon konealan yrityksille ollaan suunnittelemassa niille sopivaa mentorikoulutusta. Opiskelijoiden tukeminen opiskelussa ja osaamisen kehittymisessä on sekä oppilaitosten että tulevien työnantajien yhteinen intressi.

Lisätietoja Toteemi-hankkeesta www.amktoteemi.fi

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

eAMK kaataa seinät silloiksi

Opettaja purki kokemustaan kahvitauolla. Hän oli mennyt opetustilaan, ja opiskelijat olivat ilmoittaneet, että osa ryhmästä seuraa tuntia kotona Zoomilla. Zoom on Savonian syksyllä 2017 käyttöön ottama nettipohjainen videoneuvotteluohjelma.

Ei siinä mitään. Opettaja otti tilanteen haltuunsa, kutsui etänä olevat opiskelijat sähköiseen Zoom-huoneeseensa ja oppitunnit sujuivat normaalisti. Mutta opettajan mielestä olisi ollut hyvä, jos hänelle olisi etukäteen vinkattu, että osa ryhmästä on etäyhteyden päässä.

Tämä opettaja on digiläksynsä opetellut eikä hämmentynyt muutoksesta. Hän käyttää sujuvasti oppimisalustaa, videoneuvottelua, tuntien nauhoitusta ja sosiaalista mediaa opetuksensa ja opiskelijoiden ohjaamisen tukena ja osana. Yllättävä muutos suunniteltuun opetukseen hoitui sujuvasti pienin järjestelyin.

Miksi opiskelija ei tule lukujärjestyksen mukaiselle tunnille korkeakoulukampuksen tiloihin, vaan seuraa opetusta kotona? Hänellä voi olla monenlaisia syitä: työssä oleminen opiskelun ohella, vanhempainvapaa, flunssa, tai vaikkapa pitkä matka ja vain pari oppituntia sen päivän lukujärjestyksessä.

Korkeakoulujen tavoitteena on tarjota entistä joustavampia tapoja opiskella. Me kaikki olemme kuulleet kyllästymiseen asti eri alojen digitalisaatiosta. Korkeakoulutus on vauhdikkaassa mutta hallitussa loikassa muiden toimialojen mukana.

eAMK-hanke tukee ammattikorkeakoulujen digitalisaatiota. Siinä ovat mukana lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulut, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2017-2019. Hankkeen tavoitteena on edistää joustavia amk-opiskelun mahdollisuuksia. Siinä kehitetään korkeakoulujen yhteistä ympärivuotista verkko-opintotarjontaa, työelämäläheisiä oppimisen malleja sekä opettajien ja opiskelijoiden digikyvykkyyttä.

Aika monella korkeakoululla on jo tutkintokoulutuksia, jotka suoritetaan kokonaan verkossa, eli niissä ei ole lainkaan lähitunteja. Savoniassa ensimmäinen verkkotutkinto on syksyllä 2017 alkanut Digital Health –maisterikoulutus. Mitä taitoja opiskelijalta vaaditaan, kun hän ei tapaa opiskeluryhmäänsä lainkaan kasvokkain? Pitää osata hankkia opiskelussa tarvittavat laitteet, asentaa ohjelmistoja, suojata verkkoidentiteettinsä, muodostaa ryhmiä ja toimia verkossa erilaisissa rooleissa, hakea tietoa sekä rytmittää ja rajata verkossa työskentelyaikansa. eAMK-hanke varmistaa, että opiskelijat saavat nämä taidot opintojen alkaessa.

Noita taitoja tarvitsevat toki kaikki opiskelijat, nekin joilla on lähitunteja lukujärjestyksessä. Ja kaikki opettajat. Ja me kaikki muutkin. eAMK-hanke auttaa Savoniaa ja muita ammattikorkeakouluja kohti seinätöntä toimintamallia. Kun opiskelijan aikaan ja paikkaan sitomaton opiskelu mahdollistuu, etäopiskelussakin huolehditaan opiskelijan hyvinvoinnista ja opiskelu ja työ linkittyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi, niin korkeakoulun seinät ovat kääntyneet silloiksi työelämään. Niitä siltoja pitkin opiskelijat joustavasti kulkevat urapolullaan elinikäisen oppimisen hengessä. eAMK-hanke tuuppaa tuota visiota vähän eteenpäin.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

DigiSote: virtuaalisia harrastuksia ja vissisti hyötyä

Vääjäämätöntä. Peruuttamatonta. Äsken olin lapsi ja äidin helmoissa. Nyt minulla on perhe, ja äidin helmat ovat pidentyneet minimitasta polven alapuolelle. Aika juoksee turhankin nopeasti. Vanhempani ovat jo hyvää vauhtia matkalla kohti 70-vuotissyntymäpäiväkahvitteluaan. Niinköhän niille kekkereille osallistuu jo osa vieraista virtuaalisesti?

On hyvä aika ottaa selville, riittävätkö meidän lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten viikoittaiset vierailut, vai pitääkö meidänkin ottaa kohta järeät aseet käyttöön: siis tarjota digimaailmaa avuksi ja tueksi elämään.

Iisalmen kulttuurikeskuksella selvitettiin kuluvalla vanhustenviikolla, miten ikäihmiset voivat saada hyvinvointia teknologiasta. Tietoa tuli myös muiden käyttäjäryhmien digipalveluista. Pääsimme kohderyhmään kuuluvan Esko Laukkasen kanssa etähoitajan vastaanotolle, pilkkimään, jousiampumaan ja silittelemään Sir Pena -robottia.

Kotihoidossa olevat asiakkaat pääsevät etähoitajan vastaanotolle, kun vointia halutaan seurata, mutta varsinaista tarvetta kotikäynnille ei ole. Etähoitaja vinkkaa esimerkiksi lääkkeenottoajat. Tekniikka on tehty helpoksi: Ylä-Savon SOTE antaa asiakkaan käyttöön tabletin, ja yhteys otetaan yhdessä niin monta kertaa, että se lopulta onnistuu myös itsenäisesti. Myös Rikosuhripäivystys oli tilaisuudessa esittelemässä vastaavan tyyppisiä etäkeskustelutuokioitaan.

Kehittäjäsairaanhoitaja Eija Tyyskä esittelee etähoitajan vastaanottohuonetta eli tablettia

Kova pilkkimies ja jousiammuntaa harrastava kaverini kokeili rakkaita lajejaan ensi kertaa virtuaalisesti. Kokemus oli positiivinen: erityisesti kuopiolaisen Taimi Activity Systemin helppo käyttöliittymä miellytti. Pelaamaan pääsi nopeasti, eikä monimutkaisia laitteiden kalibrointeja tarvittu. Liikkeentunnistaja analysoi liikkeet, ja ruudulla kala toisensa jälkeen nousi ylös avannosta.

 

Esko pilkkii, ja samalla Caffeine Overdose -yrityksen peli parantaa hänen hartioidensa liikkuvuutta

Pilkkimisen lisäksi metsäretki, hiihtotuokio ja unelmapotku olivat vaihtoehtoina. Caffeine Overdose -yrityksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden yhdessä pohtimat liikkeet ovat hyviä liikkeitä liikkuvuuden parantamiseen. Laitteisto on suunniteltu esimerkiksi tuetun asumisen yksiköihin, ja vastikään se on toimitettu myös Savonian Viretorille. Kun pelistä saadaan erilaisia käyttäjäkokemuksia esimerkiksi halvaantuneilta ja MS-tautia sairastavilta, sitä kehitetään eteenpäin.

PlayStationin jousiammuntapelissä tarvittiin ohjaaja, joka opasti meille pelaamaan tottumattomille, millä tavalla kapulat saadaan toimimaan. Muutaman nuolen harha-ammunnan jälkeen nuolet alkoivat osua tauluihin ja pisteitä tuli ropisemalla. Hauskaa, ja melko koukuttavaa. Peli myös vinkkasi, miten helpottaa tehtävää, jos kädet väsyvät, mutta vielä tekee mieli pelata. Itsenäisesti peliä oli kuitenkin vaikea saada käyntiin.

NAO-robotin kohtaaminen meni tällä kertaa silittelyksi, koska robotti ei vilkkaan taustakeskustelun vuoksi saanut selvää kaikista komennoista, joita sille annettiin.

 

Pohjois-Savon DigiSote -hankkeen projektipäällikkö Susanne Hämäläinen hellii Sir Penaa. Pena hämmentyi äänekkäästä yleisöstä, mutta niinhän meille kaikille joskus käy.

Asia on eri esimerkiksi Lapinlahden neuvolan vastaanotolla, jonne 3- ja 5-vuotiaat lapset tulevat neuvolakäynnille. Rauhallisessa tilanteessa robotti näyttää mallia lapsille, mitä heidän pitää vuorostaan tehdä. Kokemukset osoittavat, että lapset, joihin terveydenhoitajan on hankala saada yhteyttä, toimivat hienosti Sir Penan ohjeistamina. Lapinlahdella robotti vetää myös tuolijumppaa ikäihmisten palvelukeskuksessa ja vuodeosastolla.

Tilaisuuden digivirta imaisi meidätkin mukaansa, mutta ilman ohjausta olisimme joutuneet kyllä ulapalle. Pohjois-Savon DigiSote -hanke keskittyykin tuomaan meille kansalaisille tietoa uusista digitaalisista ratkaisuista, mutta myös parantamaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista digiasioissa. Tuntuu hyvälle, että vaikka minä putoisin digiasioissa kärryiltä, ammattilaiset pitävät minut ja vanhempani digirattaiden kyydissä.

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

eMaaseutu-hanke koordinoi tämän viikon maksuttomat ja kaikille avoimet tapahtumat, joissa DigiSote-hanke yhteistyökumppaneineen esittelee hyvinvointiteknologiaa ympäri Ylä-Savoa: Kiuruvedellä, Pielavedellä, Vieremällä ja Sonkajärvellä. Sekä tietenkin etänä verkossa!

Lue lisää:

Pohjois-Savon DigiSote-hankkeen toteuttajat ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon koulutuskuntayhtymä ja Lapinlahden kunta.
https://pohjoissavondigisote.wordpress.com/

eMaaseutu-hanke
https://www.facebook.com/emaaseutu/

Ylä-Savon SOTE: Asiakasneuvonta Ohjuri
http://www.ylasavonsote.fi/asiakasneuvonta-ohjuri

Caffeine Overdose Oy
http://caffeineoverdose.fi/

Viretori
http://www.viretori.fi/

Rikosuhripäivystys
https://www.riku.fi/fi/etusivu/

Magiikkaa tai ei, Toteemi toimii

Toteemi-sanasta tulee mieleen lapsena luetut Aku Ankat, joissa Tupu, Hupu ja Lupu leikkivät intiaania ja tanssivat äkeän näköisen toteemipaaluhahmon ympärillä. Useimmilla meillä on toteemista jonkinlainen oma mielikuva. Yleisesti se määritellään kohteeksi, johon ihmisellä uskotaan olevan maaginen yhteys. Se on periaatteen symboli ja tietyn ryhmän tunnusmerkki.

Nyt toteemi on tullut myös ammattikorkeakouluihin. Toteemi on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka toteutuu 2017-2020 ja johon osallistuvat lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulut. Sen tavoitteena on, että amk-opiskelijat kiinnittyvät entistä paremmin jo opintojensa aikana työmarkkinoille. Yhdessä korkeakoulut ja työelämä luovat uusia toimintamalleja, joilla tuohon tavoitteeseen päästään.

savonia blogi toteemi

Savonian osuus Toteemi-hankkeessa alkaa olla melko lailla paalutettu. Hankkeen tuella kehitetään kahden valitun tutkinnon kautta uudenlaisia työelämäläheisiä koulutusmalleja. Nuo tutkinnot ovat suuhygienisti- ja koneinsinöörikoulutukset.

Savonia aloittaa syksyllä 2017 Lahden seudulla suuhygienistikoulutuksen, joka toteutetaan yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun, Heinolan kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Koulutukseen otetaan 15 opiskelijaa. Opiskelu on suunniteltu tapahtuvaksi pääosin Lahden seudulla, mutta se sisältää myös jonkin verran käyntejä Kuopiossa. Käytännössä opiskelu on pitkälti verkkovälitteisten luentojen seuraamista omalla ajalla ja työelämäkumppanien hammashoitoloissa tapahtuvaa oppimista.

Kuinka varmistaa tällaisessa satelliittikoulutuksessa opiskelijan oppiminen sekä ohjaus ja tuki, kun kotikorkeakoulu on kaukana toisella paikkakunnalla? Toteemi-hanke tulee tässä avuksi. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimispolun tueksi rakennetaan ohjausverkosto, johon osallistuvat sekä työelämäorganisaatioiden ja Savonian henkilöstö että opiskelijakumppanit. Kaiken kaikkiaan koulutukselle muodostuu omanlaisensa pedagoginen malli, jossa opiskelijan oppiminen sekä Savonian ja työelämän yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä. Vastaavalla tavalla rakennetaan Iisalmen koneinsinöörikoulutuksen monimuotototeutusta.

Oikein hienosti asia kun ilmaistaan, niin Toteemissa kehitetään oppimisen ekosysteemejä, jotka ovat linkityksissä alueiden innovaatioekosysteemeihin eli kehittämisen vuorovaikutteisiin verkostoihin. Kahden kokeilupilotin kautta Toteemi ei kuitenkaan lähesty asiaa noin nojatuolifilosofisesta näkökulmasta, vaan kädet savessa ryhdytään käytännön toimeen ja kokemusten kautta saadaan tietoa onnistumisista ja myös sudenkuopista.

Savonian visiona on olla vuonna 2020 Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Ministeriön rahoittamassa Toteemi-hankkeessa ei ole mainintaa maagisuudesta. Jonkinlainen taianomainen yhteys vaikuttavuuden ja alueiden tarpeisiin vastaavan työelämäläheisen koulutuksen välillä kuitenkin taitaa olla. Sitä taikaa Toteemi-hankkeen kokeilutkin rakentavat.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Ensimmäinen erikoistumiskoulutus uunista ulos – ja jatkoa seuraa

Kevät on valmistumisjuhlien aikaa. Osalla tutkinnoista on yli satavuotinen historia takanaan, näin esimerkiksi ammattikorkeakouluista valmistuvilla sairaanhoitajilla tai insinööreillä. Välillä voidaan kuitenkin juhlia myös kerrassaan ensimmäisiä tietyn koulutuksen suorittaneita.

Maaliskuussa 2017 Savoniassa oli tällainen tilanne, kun ensimmäiset erikoistumiskoulutuksen tehneet valmistuivat. He olivat suorittaneet 30 opintopisteen laajuisen Haavahoidon asiantuntija -koulutuksen, jonka Suomen Haavanhoitoyhdistys ry katsoo haavahoitajan auktorisoidun nimikkeen hakemiseen käyväksi koulutukseksi. Todistuksen on tähän mennessä saanut 16 asiantuntijaa.

Savonian ”haava-erko”, niin kuin koulutusta arjessa kutsutaan, oli ensimmäisiä Suomessa toteutettuja erikoistumiskoulutuksia.  Erikoistumiskoulutuksia koskevat säädökset valmistuivat 2015 ja heti keväällä 2016 Savonia lähti rohkeasti toteuttamaan uutta koulutusmuotoa. Koulutus alkoi huhtikuussa ja se kesti vajaan vuoden verran.

Erikoistumiskoulutuksia järjestävät sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot. Ne on suunnattu pääasiassa henkilöille, joilla on jo korkeakoulututkinto ja jotka ovat sen jälkeen olleet työelämässä. Erikoistumiskoulutukset suunnitellaan verkostotyönä, johon osallistuvat korkeakoulujen lisäksi työelämän organisaatiot ja edustajat, ja ne toteutuvat monimuoto-opiskeluna.

Savonian ensimmäinen erikoistumiskoulutus onnistui hyvin ja se on saamassa jatkoa. Seuraavat kolme erikoistumiskoulutusta ovat olleet haussa keväällä 2017 ja ne alkavat syyskuussa. Haava-erkon toisen toteutuksen lisäksi on alkamassa kaksi muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta, joista toinen antaa erikoisosaamista syöpäpotilaan hoitoon ja toinen sote-palvelujen kehittämiseen. Yhteensä syksyllä on aloittamassa noin 60 uutta erko-opiskelijaa, joiden valmistumiskahveja juodaan noin vuoden kestävän opiskelun jälkeen.

Sosiaali- ja terveysalan lisäksi myös muilla aloilla on olemassa erikoisammattiosaamisen tarvetta. Savonia on jatkossa järjestämässä erikoistumiskoulutuksia mm. korjausrakentamisesta, huomisen matkailutuotteiden kehittämisestä, biotaloudesta sekä yhteisömuusikko-osaamisesta. Olkaapa tarkkoina työelämässä näiden kanssa, etteivät karkaa ohi suun. Koulutukset on kehitetty yhdessä korkeakoulujen ja työelämän kesken, joten ne antavat juuri sitä osaamista jota työelämä on viestittänyt tarvitsevansa. Toivomme yritysten olevan jatkossakin aktiivisia, jotta osaamme suunnata koulutuksia tulevaisuuden työelämää palveleviksi.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kesällä on aikaa ajatella – Savonian avoin opintotarjonta avautui

Korkeakouluopintoihin on parin viime vuoden aikana toden teolla ilmaantunut kolmas lukukausi, joka tarkoittaa käytännössä kesäajan opintoja. Kesäopinnot ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka tavoittelevat nopeaa valmistumista opiskelemalla tavoitteellisesti ympäri vuoden. Monessa korkeakoulussa kesäopinnot ovatkin jo arkipäivää, näin myös Savoniassa.

Viime vuonna valtakunnallisessa kesälukukausi.fi -portaalissa oli tarjontaa 21 eri ammattikorkeakoulusta lähes 300 opintojakson verran. Savonian tarjoamat kesäopinnot olivat ammattikorkeakoulujen joukossa vetovoimaisimpia. Niitä opiskeli reilut 2000 opiskelijaa, ja suorituksia kertyi yhteensä lähes 10 000 opintopisteen verran. Kun muistetaan että Savoniassa opiskelijoita on n. 6000, on kesäopiskelijoiden määrä merkittävä. Koulutuksiin osallistui Savonian omia opiskelijoita, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta ilmoittautuneita.

Aivan kohta on taas kesä. Savonian kesäkuukausien opintotarjonta avautui maaliskuun puolessa välissä tutustumista ja ilmoittautumista varten, ja ilmoittautumisaikaa on huhtikuun loppuun. Opintojaksoja on tarjolla noin 50.

Seksuaaliterveys selvästi suosituin

Millaisia opintoja Savonia kesällä tarjoaa? Vaihtoehtoja on kaikilta koulutusaloilta. Viime kesänä ylivoimaisesti suosituin oli opintojakso, joka liittyi seksuaaliterveyteen. Sen suoritti 375 opiskelijaa, joten se oli kaksi kertaa niin suosittu kuin yksikään muu ammattikorkeakoulujen tarjoama opintojakso. Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat palkkahallintoon, sijoitustoimintaan ja raskausajan diabetekseen liittyvät opinnot. Nämä samat suositut opintojaksot ovat tarjolla tänäkin vuonna, mutta tarjontaa on edelleen laajennettu esimerkiksi tekniikan alalle.

Kesäopinnoista suuri osa on verkko-opintoja. Niitä voi opiskella omaan tahtiin kesäkuukausina verkkoympäristössä annetun ohjauksen ja ohjeiden mukaan. Tarjolla on myös joitakin opintojaksoja, joissa on lähi- tai intensiivijaksoja. Lähijaksoja sisältäviä opintoja ovat mm. muotoilun koulutuksen tarjoamat akvarellimaalaus ja jalometallimuotoilu tai terveysalan ”Tutkin, oivallan, kehitän”, jossa perehdytään sote-alan tutkimus- ja kehittämismenetelmiin. Kesäopintojen painottuminen verkkotarjontaan mahdollistaa opintojen suorittamisen työn ohessa ja kätevästi eri ammattikorkeakoulujen tarjonnasta kotipaikkakunnalta.

Avoin ammattikorkeakoulu näyttää olevan vielä aika huonosti löydetty väylä kesällä opiskeluun. Viime kesänä avoimena amk-koulutuksena opintopisteitä suoritettiin vain vajaat 100. Kesän avoin opintotarjonta on hyvä mahdollisuus kurkistaa korkeakouluopintoihin tai se tarjoaa helpon väylän itsensä kehittämiseen elinikäisen oppimisen hengessä.

Kesä on hyvää opiskeluaikaa. Savonian avoimessa koulutustarjonnassa on opintoja kaikilta eri aloilta.

Lisätietoja Savonian avoimesta kesäopintarjonnasta löydät nettisivuiltamme.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Master in Digital Health – VIP-paikkoja verkkokampuksella

Miten paljon me nykyisin mittaammekaan itseämme! Aika monella on jo käytössä aktiivisuusrannekkeita, uni- ja askelmittareita, kehoanalysaattoreita, jopa koruihin on kätketty mittaavia sensoreita. Mittaustietoa kertyy jatkuvasti. Tiedon jatkuva automaattinen analysointi voidaan kytkeä palvelemaan hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Etäseuranta mahdollistaa mm. iäkkäiden ihmisten turvallisen asumisen kotona pitempään.

Digital Health Savonia

Organisaatiot tarvitsevat asiantuntijoita, jotka pystyvät johtamaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan hyvinvointi- ja terveysteknologiauudistuksia ja valvomaan laatua erilaisissa toimintaympäristöissä. Savonian syksyllä 2017 alkava Master in Digital Health -koulutus vastaa juuri tuohon osaamistarpeeseen.

Digital Health -koulutus on kuin morsiamen mekko: vähän uutta, vähän vanhaa ja vähän lainattua. Jotenkin niinhän se menee. Paitsi että tällä kertaa on paljon uutta. Jo vuonna 2004 Savoniassa oli tarjolla sekä tekniikan alalla että terveysalalla hyvinvointiteknologian yamk-koulutus, joka johti maisteritasoiseen tutkintoon. Silloin oltiin edellä aikaa, ja muutaman vuoden tarjonnan jälkeen koulutus jäi tauolle. Nyt on uuden nousun aika.

Jos hyvinvointiteknologia oli reilut 10 vuotta sitten nouseva ala, nykyään se on hurjasti kehittyvä, uusia innovaatioita tuottava ja kasvava toimiala. Se on Suomen suurin huipputeknologian vientiala ja tarjoaa kotimaassa monia uusia yrittäjyysmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämiseen linkittyy verkkopalvelujen lisääntyminen ja eettiset kysymykset. Palvelutuotannon suunnittelussa asiakaskeskeisyys vahvistuu, ja palvelumuotoilun osaaminen nousee keskiöön.

Master’s Degree Programme in Digital Health alkaa syksyllä 2017 englanninkielisenä, ja se suoritetaan kokonaan verkko-opintoina. Koulutus sopii tekniikan, liiketalouden ja terveysalan asiantuntijoille. Opiskeluympäristönä on koko maailma ja kampuksena verkko.

Verkkoympäristössä opiskelun lisäksi opinnot tarjoavat yhden mahdollisuuden fyysiseen kohtaamiseen. Kesällä 2018 toteutuu palvelumuotoilun Service Design -kurssi, johon sisältyy kahden viikon intensiivijakso Kuopiossa. Ne, jotka valitsevat sen, tulevat silloin verkkokampukselta kalakukkokaupungin kesään.

Savonia juhli syksyllä 2016 terveysalan 120-vuotista ja tekniikan alan 130-vuotista koulutustaivalta. Hyvinvointiteknologiassa nuo kaksi Savonian perinteistä alaa yhdistyvät muodostaen soveltavan hyvinvointiteknologian painoalan. Master in Digital Health -koulutus on painoalan kärkeä. Lisätietoja koulutuksesta suomeksi ja englanniksi.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu