Viretori mahdollisuuksien tilana

Savonia-ammattikorkeakoulussa innovoitiin vuosina 2019–2021 fysioterapia- ja tanssinopettajaopiskelijoille yhteisopetusta, jonka tavoitteena oli järjestää tanssitunteja neurologisiin sairauksiin liittyen. Tanssitunneilla sovellettiin fysioterapian ja tanssin elementtejä aikuisneurologisille henkilöille (so. aivohalvaus, MS- ja Parkinsonin tauti).

Toiminta sai nimekseen Neurotanssi, joka vakiintui osaksi tanssinopettajaopiskelijoiden Taide eri yhteisöissä -opintojaksoa ja fysioterapiaopiskelijoiden Viretoriharjoittelua. Millaisia kokemuksia Neurotanssista on kertynyt tähän saakka?

Tanssien kohti kokonaisvaltaista kuntoutumista

Useat tutkimukset ovat tuoneet viime vuosina esiin taiteen ja kulttuurin myönteiset vaikutukset yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kansainvälisessä neurologisessa kuntoutus- ja tutkimuskentässä taiteiden soveltava käyttö on ollut lisääntyvän kiinnostuksen kohteena erityisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. (APPG 2017; Fancourt & Finn 2019.)

Erityisesti musiikin ja tanssin tutkimus sekä niiden soveltava käyttö ovat olleet merkittävästi uudistamassa ja laajentamassa neurologisen kuntoutuksen toimintatapoja.  Esimerkiksi tanssin on todettu olevan turvallinen, helposti saavutettava ja kokonaisvaltainen lääketieteellistä hoitoa ja kuntoutusta täydentävä biopsykososiaalinen kuntoutusmenetelmä. Tanssimisen avulla voidaankin harjoitella hyvin monipuolisesti kuntoutuksen eri osa-alueita: mm. tasapainoa, lihasvoimaa, motoriikkaa, koordinaatiota ja rytmitajua. (ks. esim. Sharp & Hewitt 2014; Sihvonen ym. 2014; Thornberg ym. 2014; Lossing ym. 2017; Shanahan ym. 2017) Nämä ovat samoja asioita, joita perinteisessä kuntoutuksessa kehitetään.

Niin musiikki- kuin tanssikuntoutus voi mahdollistaa matalan kynnyksen kuntoutumistoiminnan ja olla kustannustehokasta yhteiskunnallisesti. Suomessa alan rahoitus ja tutkimus sekä soveltava käyttö neurologisessa tanssikontekstissa on kuitenkin ollut toistaiseksi vielä vähäistä. Savonian syksyllä 2019 alkanut Neurotanssi -toiminta on ollut pioneeri tanssitaiteen ja terveydenhuollon moniammatillisessa koulutuskentässä.  

Tässä kehitystyössä on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä ja näin Neurotanssi on ollut osa neurokuntoutujille tarjottavaa tanssin ja fysioterapian yhdistävää palvelua Savonian Viretorilla. Tähän saakka on toteutettu kolme tanssikokonaisuutta, joista yksi toteutui lähi- ja kaksi etäohjauksina koronapandemiasta johtuen. Toimintaan on osallistunut kaikkiaan 22 opiskelijaa ja 17 kuntoutujaa. Neurotanssin avulla on pyritty vahvistamaan kuntoutujien osallisuutta, toimijuutta ja kykyä kokonaisvaltaiseen itsensä ilmaisemiseen. 

Yhteisten oivallusten ja onnistumisten äärellä

Moniammatillinen tanssipilotti tuotti tanssinopettaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden näkökulmasta valmiuksia ymmärtää toisen ammattialan kieltä ja toimintakulttuuria laaja-alaisesti, jolloin se rikastutti ja monipuolisti myös oman alan osaamista. Kahden ammattialan synergia haastoi näkemään ja tekemään toisin: tällöin korostui uskallus astua oman ammattialan ulkopuolelle ja luoda yhdessä uutta.

Näin käsitykset toimintakyvystä, kuntoutumisesta ja tanssista laajentuivat. Opiskelijat korostivatkin kokemuksissaan, että molemmilla aloilla on toisilleen runsaasti annettavaa: fysioterapian ja tanssin yhdistäminen luo ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa liikkeen kuntouttava vaikutus ja taidepedagoginen näkökulma vastaavat ”räätälöidysti” asiakkaiden tarpeisiin.  Neurotanssin toiminnan kannalta merkityksellistä olikin juuri luoda puitteet jokaisen tanssijan oman liikkeen mahdollistamiselle: tässä mielikuvilla, liikeimprovisaatiolla, rytmiikalla ja luovalla liikkeellä oli keskeinen rooli.

Neurotanssin haasteena ja mahdollisuutena koettiin tanssijoiden yksilöllisyydelle rakentuvan mielekkäiden kokonaisuuksien suunnitteleminen. Osallistujapalautteen mukaan opiskelijat onnistuivat tässä haasteelliseksi kokemassaan tehtävässä hyvin, sillä tanssijoiden palaute jokaisen huomioimisesta sekä vuorovaikutuksellisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta sai erityisen paljon positiivista palautetta.

Kuntoutuminen tanssillisesti koettiin mielekkääksi ja motivoivaksi, jolloin tunneille osallistuneet tanssijat uskalsivat myös haastaa itsensä liikkumaan monin eri tavoin. Neurotanssi tarjosikin tanssijoille siis paitsi uusia tanssielämyksiä ja mahdollisti etsimään rajojaan, mutta antoi myös oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.  Esimerkiksi tietyt rytmiharjoitteet koettiin usein aluksi hankaliksi, mutta toistamalla tarpeeksi usein niitä kaikki tanssijat onnistuivat lopulta harjoitteissa. Myös lopputanssin koreografian opettelu ja sen muistaminen vaati useamman toiston onnistuakseen tanssi-ilmaisun vapauttamiseksi.

Huomionarvoista oli, että etäopetuksen haasteista huolimatta onnistumisen kokemukset olivat samankaltaisia keskenään kuin lähiopetuksessa sekä osallistujapalautteen että opiskelijoiden havaintojen näkökulmista.

Neurotanssi

Kenties merkittävin havainto oli, että tanssitunneille osallistuneiden tanssijoiden psykofyysissosiaalinen toimintakyky lisääntyi. Osa tanssijoista ilmoitti esimerkiksi spastisuuden lievittyneen ja kivun unohtuneen tanssiessa samalla kun uskallus liikkumiseen eli koettu liikevarmuus lisääntyi. Fyysisten terveyshyötyjen lisäksi Neurotanssi lisäsi myös itsetuntemusta ja -tuntoa sekä minäpystyvyyttä kaikilla osallistujilla: niin tanssijoilla kuin tanssitunteja ohjanneilla opiskelijoilla. Tanssijat toivat esiin myös sosiaalisen vertaistuen mahdollistuneen luonnollisesti tanssin kautta ilman rooleja, jolloin ryhmäytyminen oli mutkatonta. Opiskelijat toivat esille myös lisääntyneen ymmärryksensä musiikin sekä tanssin merkityksestä aivoterveydelle, mielialalle ja tunteiden ilmaisulle.

Taiteen kokemus kokonaisvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden lähtökohtana

Taide on luovaa ilmaisua ja luovuutta; taide on yhteinen jaettu kokemus. Neurotanssi koettiin erityisen mielekkääksi ja merkitykselliseksi, yhteisöllisyyttä korostavaksi kuntoutumisen menetelmäksi. Vuorovaikutuksellisen yhteyden luominen liikkeen avulla, tasavertaisuus ja yhdessä tekeminen toivat luottamuksellisen ilmapiirin tanssitunneille: toiminnan ytimessä oli yhteistoimijuus, jossa uskaltaa, saa ja voi heittäytyä liikkeen vietäväksi.

Jokaisella oli siis mahdollisuus ja oikeus liikkeeseen, ja tanssitunnin toimintaa ohjasi sisäinen motivaatio, tanssin vimma ja ilo.  Neurotanssiin liittyvien kokemusten mukaan tanssin kokonaisvaltainen kokemus, luova liikkuminen sekä luottamuksellinen ja tasavertainen vuorovaikutussuhde edesauttavat merkityksellisellä tavalla kuntoutumiseen sitoutumista.

Kirjoittajat:

Pohjola Hanna, monitieteisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen dosentti, Itä-Suomen yliopisto
TanssT, TaM, TtM (liikuntalääketiede), ft
Erityisasiantuntija, EAKR Kansallinen neurokeskus- osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke
hanna.pohjola@uef.fi

Sairanen Tuija
THM, fysioterapian lehtori, neurotanssin vastuuopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke
tuija.sairanen@savonia.fi

Pihlajakari Eeri
TaM, KM, tanssin vastaava lehtori, neurotanssin vastuuopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke
eeri.pihlajakari@savonia.fi

Kirjallisuutta:

APPG (All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing). (2017). Creative Health: The Arts for Health and Wellbeing. URL: https://www.culturehealthandwellbeing.org.uk/appg-inquiry/Publications/Creative_Health_Inquiry_Report_2017_-_Second_Edition.pdf

Fancourt, D., & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A Scoping review. World Health Organization (WHO). URL: https://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Lossing, A., Moore, M. & Zuhl, M. (2017). Dance as a treatment for neurological disorders. Body Mov Dance Psychother.12(3):170–184. doi:10.1080/17432979.2016.1260055

Sihvonen, A. J., Leo, V., Särkämö, T., & Soinila, S. (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Duodecim 130(18), 1852–1860.

Shanahan, J., Morris, ME., Bhriain, ON. et al. (2017). Dancing for Parkinson disease: a randomized trial of Irish set dancing compared with usual care. Arch Phys Med Rehab.  98(9):1744–1751. doi:10.1016/j.apmr.2017.02.017

Sharp, K. & Hewitt, J. (2014). Dance as an intervention for people with Parkinson’s disease: a systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev.47:445–456.

Thornberg, K., Josephsson, S. & Lindquist, I. (2014). Experiences of participation in rhythm and movement therapy after stroke. Disabil Rehabil. 36(22):1869–1874.

Asiakkaasi vaativat vastuullisuutta ja hyvä niin!

Vastuullisuus on sopivan epämääräinen käsite, että se varmaankin on jo päätynyt palavereiden bullshit-bingojen ruudukkoon. No, voihan sillä vähän vitsailla, mutta oikeasti puhutaan asioista, jotka jokaisen yrittäjän pitäisi ottaa tosissaan – yhä useammat asiakkaat nimittäin ottavat.

Mitä se yrityksen ympäristövastuullisuus sitten on? Toiminnan pitäisi ylittää ainakin lainsäädännön minimit ja olisi myös syytä tietää toimintansa vaikutukset ympäristöön koko tuotteen tai palvelun elinkaaren osalta. Jos yrityksen liikeideana on pullan paistaminen ja myynti, niin kasvatetun vehnän, myllyn käyttämän energian, kuljetusfirman, jonka kautta jyvät ja jauhot liikkuvat, leivonnassa käytetyn energian, pullapussien ja hävikkiin menneiden ylijäämäpullien ketju pitäisi käydä ajatuksella läpi. Lähestulkoon kaikesta toiminnasta syntyy päästöjä ja jätteitä – vastuullisuusarvioinnissa puntaroidaan niiden määrän minimoimista, ei pullan syönnin lopettamista. Ei se sen kummempaa ole.

Kuvituskuva, jossa on biohajoavaa roskaa, kuten hedelmien kuoria.
Saa Syödä –sivuston mukaan noin 20 % kaikesta ruokahävikistä syntyy ravitsemispalveluissa (kuva: www.pexels.com).

Katse energiankulutukseen

Valintamme ja toimemme vaikuttavat siihen, kuinka ilmastonmuutos etenee. Uutiset pullistelevat ilmastohuolta ja hiilinielupohdintaa. Ei kannata ahdistua, vaan ryhtyä miettimään omia vaikutusmahdollisuuksiaan yksi askel kerrallaan. Se ensimmäinen ja tärkein askel on tiedostaa oman yrityksensä nykytilanne, sitten ryhdytään pohtimaan mitkä muutostoimet ovat realistisia toteuttaa ja millä saataisiin suurin hyöty. Ympäristön lisäksi myös yrittäjä itse voi hyötyä toimista vaikkapa keventyneen sähkölaskun muodossa. Suurin osa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu energian kulutuksesta (teollisuus, rakentaminen, liikenne, rakennusten lämmitys), joten niitä vastuullisia muutoksia kannattaisi kohdentaa erityisesti sinne.

Kuvituskuva, jossa mies asentaa aurinkopaneelia katolle.
Aurinkopaneeleiden avulla on mahdollista pienentää energian kulutuksen aiheuttamaa ympäristötaakkaa (kuva: www.pexels.com).

Ruokatuotannossa ruoka ja raaka-aine on tärkein tekijä

Elintarvikealalla suurin osa päästöistä syntyy alkutuotannossa: viljelyssä, eläinten rehun kasvatuksessa ja korjaamisessa, tuotantorakennusten rakentamisessa ja käytössä sekä logistiikassa. Kuluttajaa saattaa joskus mietityttää, onko pienissä pakkauskoossa mitään järkeä – eivätkö ne lisää pakkausjätettä? Jos vaakakupissa on pienten pakkausten aiheuttama lisääntynyt pakkausjätemäärä tai suurten pakkauskokojen myötä tuleva suurempi ruokahävikki ruuan pilaantumisen vuoksi, on ympäristön kannalta parempi tuottaa enemmän pakkausjätettä kuin pilaantunutta ruokaa. Vaikka tietenkin paras ratkaisu on se, että kaikki tuotettu ruoka syödään ja samalla keksitään ruualle mahdollisimman vähän luonnonvaroja kuluttava ja kierrätettävä pakkausratkaisu.

Käytämme yli varojemme

Myös luonnonvarojen liikakäyttö huolestuttaa. Suomalaiset ovat jo käyttäneet luonnonvarat omalta osaltaan 10.4.2021 tänä vuonna. Vain 9 % materiaaleista käytetään useammin kuin kerran Suomessa, vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon! Materiaalien uusiokäyttöä tulisi tehostaa entisestään ja kierrättää jätteitä yhä enemmän. Tulevat jätelain muutokset lisäävät kierrätys- ja kirjaamisvelvoitetta esimerkiksi elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä, jolloin jätteiden erilliskeräysvaatimukset tulevat sitomaan yrityksiä. Jätelakiin on myös esitetty yrityksille velvoitetta toimittaa hyödyntämättä jääneet elintarvikkeet takaisin uudelleenjakeluun pääasiassa ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta. Jätelaki on uudistumassa vuoden 2021 aikana.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen aiheutuu ihmisen toimista; me valloitamme maata uusille teille, rakennuksille ja maatalousmaaksi. Toisaalta perinteiset maatalousympäristöt katoavat ja metsien tehokäyttö vähentää mm. lahopuiden määrää ja siten tiettyjen eläinten elinympäristöjä.

Lainsäädännön minimi ei ole optimi

Jos yritys haluaa saada kilpailuetua ympäristövastuullisuudesta, on yrityksen täytettävä muutakin kuin vaatimusten minimitaso. Asiakkaat edellyttävät jo enemmän kuin lainsäädännön minimiä. Tärkeiksi asioiksi nostettiin Kespron ravintolailmiöt 2018 –tutkimuksessa vastuullisuus kokonaisuudessaan, mikä käsittää hävikin minimoinnin, elintarvikeketjun ekologisuuden ja jäljitettävyyden sekä myös työntekijöiden hyvinvoinnin. Käytännössä nämä tarkoittavat ravintoloissa sopivia annoskokoja, ympäristöystävällisiä pakkauksia, kasvisvaihtoehtoja, sesongin mukaisia lähiraaka-aineita, jotka voidaan jäljittää lähtötilalle ja todeta niiden kestävät ja eettiset tuotantotavat sekä ennen kaikkea avointa viestintää yrityksen ympäristövastuullisuudesta. Jos yrityksellä on esim. ympäristösertifikaatti, on tärkeää kertoa, mitä se tarkoittaa. Tai jos yritys käyttää energianaan myös aurinkoenergiaa, voi kertoa miten se näkyy myydyssä palvelussa tai tuotteessa.

Työkaluja ympäristöasioiden hallintaan tarjoavat erilaiset ympäristöjärjestelmät, kuten esimerkiksi Ekokompassi. Oppaita, tarkistuslistoja sekä muuta materiaalia ravintola- ja elintarvikeyrityksille löytyy Ekocentrian sivustoilta.

Vastuullista ruokamatkailua kehittämässä

European Region of Gastronomy Kuopio 2020-2021 tunnustukseen liittyy tärkeänä osa-alueena vastuullisen toiminnan kehittäminen. Koko hankekokonaisuuden isona tavoitteena on tuupata eteenpäin vastuullisen ruokamatkailun kehittämistä Pohjois-Savossa. Matkailu on yksi eniten saastuttavimmista toiminnoista: liikkumisen päästöt ovat tapetilla etunenässä, mutta myös itse paikan päällä matkakohteessa syntyy jätettä ja energiaa kulutetaan matkakohteissa moniin asioihin lämmityksestä ruoanvalmistukseen. Tavoitteena on, että hankekokonaisuudessa mukana olevat yritykset kehittävät toimintansa vastuullisuutta ja jokainen mukana olevista yrityksistä onkin valinnut itselleen kehittämisaskeleita, joiden toteutumista seurataan ERG-kokonaisuuden osahankkeessa nimeltä Liiketoimintaosaamista Pohjois-Savon ruokamatkailuun – Gastro Business. Hanke on rahoitettu Euroopan Sosiaalirahaston tuella (ESR).

Kuvituskuva Puijon Torniravintolan seisovasta pöydästä.
Kuva Puijon Torniravintolasta. Ravintolamestarit ovat ottaneet käyttöönsä Ekokompassin, joka on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Luontoarvot ovat tärkeitä Ravintolamestareille ja luonto ulottuu ruokapöytään asti monella tavalla etenkin Puijon Torniravintolassa.

Lähteet:

Blogi on kirjoitettu Gastro Business -hankkeessa 15.4.2021 toteututetun koulutuksen ”Yrityksen ympäristöasiat hallintaan” pohjalta. Kouluttajana Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä.

Kepsro Ravintolailmiöt 2018.

Kirsi Vartia, ruoka-asiantuntija, Itä-Suomen maa ja kotitalousnaiset/ ProAgria Itä-Suomi /Restonomiopiskelija, Savonia AMK
Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, Gastro Business –hanke, Savonia AMK

Vaikuta lähiruokahankinnoilla!

Tehdäänpä alkuun tutuiksi usein sekaisin menevät käsitteet:

Lähiruoalle ei ole olemassa yhtä virallista määritelmää. Maa- ja metsätalousministeriön määritelmän mukaan se on paikallisruokaa, joka edistää oman alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka ei ole automaattisesti luomua. Lähiruoan käytöllä on keskeinen vaikutus paikallisen ruokakulttuurin säilymiseen, ruokakasvatukseen, ruokamatkailuun sekä alueen vetovoimaisuuteen. Lisäksi turvataan monialaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittyminen sekä taataan jatkossakin ruokaturva ja korkea omavaraisuusaste. Lähiruokaa suosimalla vahvistamme mm. alueen taloutta ja työllisyyttä sekä yrittäjyyttä, eli sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuutta.

Luomu eli luonnonmukainen tuotanto puolestaan on tarkkaan määritelty, kansainvälisesti hyväksytty ja sertifioitu tuotantotapa. Se yhdistää ympäristön ja ilmaston kannalta parhaat käytännöt, runsaan biologisen monimuotoisuuden, luonnonvarojen säästämisen, eläinten hyvinvoinnin sekä elintarvikkeet, jotka on tuotettu luonnonmukaisista aineksista luonnollisin menetelmin. Lähiruoka on parhaimmillaan luomua. Luomuruokaa suosimalla huomioimme ekologisen vastuullisuuden. Lähiluomua suosimalla vahvistamme kaikkia sekä lähiruoan että luomutuotannon hyödyllisiä vaikutuksia.

Pohjois-Savosta löytyy lähes kaikkea

Pohjois-Savossa on monipuolista alkutuotantoa valtakunnallisestikin mitattuna. Pohjois-Savossa tuotanto on painottunut maidon ja naudanlihan tuotantoon; naudanlihaa tuotetaan noin 12,07 miljoonaa kiloa, sianlihaa noin 3,27 miljoonaa kiloa ja lampaanlihaa noin 60 000 kiloa vuodessa. Lisäksi maidontuotanto on noin 323 miljoonaa litraa vuodessa. Noin neljä miljoonan perunakilon tuotantomäärästä luulisi jokaiselle savolaiselle riittävän lähellä tuotettua pottua. Tärkeimmät viljatuotteet ovat ohra (89 miljoonaa kiloa vuodessa) ja kaura (30 miljoonaa kiloa vuodessa), joiden tuotannosta suurin osa menee rehuksi. Mansikkapitäjässä tuotetaan noin viisi miljoonaa kiloa mansikkaa vuodessa eikä kanamunatuotantokaan ole mitään nappikauppaa (miljoona kiloa vuodessa). Lisäksi tuotetaan runsaasti muitakin juureksia, vihanneksia, marjoja, viljaa, hunajaa ja keruutuotteita. Lähiluomuakin on saatavilla lähes kaikista tuoteryhmistä. (Tuotantotietojen lähde MTK Pohjois-Savo)

Strategiset linjaukset tukevat lähiruokahankintoja

Lähi- ja luomutuotteiden käytön lisääminen julkisissa ruokapalveluissa tarvitsee aina tuekseen strategisen linjauksen ja tavoitteet, ja tavoitteita tulee myös seurata. Korkeimman tason strateginen linjaus on Marinin hallitusohjelma, jonka tavoite on Hiilineutraali Suomi 2035. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyviä toimenpiteitä. Kuntien julkisia ruokapalveluita ohjataan lihan, kananmunien ja maidon osalta suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa.

Syyskuussa 2019 julkistetussa Suomen ensimmäisessä julkisten hankintojen strategiassa yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu julkisille ruokapalveluille 25 prosentin luomutavoite 2030 mennessä. Tällä pyritään muun muassa turvaamaan luonnon monimuotoisuus.
Ilmastoruokaohjelma tukee Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Ilmastokestävässä ruokajärjestelmässä tulee huomioida kaikki kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys.
Kaiken kruunaa uudistunut koulujakelutuki, joka mahdollistaa paikallisten marjojen, hedelmien ja vihannesten käytön lisäämiseen päiväkodeissa ja kouluissa. Luomutuotteille myönnetään vieläpä korkeampi tukiosuus.

Lähiruokahankintojen vaikutukset

Ruokaan liittyvät päätökset kunnassa ovat aina arvovalinta. Kuntastrategia linjaa loppupelissä sen, miten päättäjät arvostavat oman alueen ruoantuotantoa ja sen hyödyntämistä kunnan ruokapalveluissa ja mikä osuus ruokapalveluun käytettävästä rahasta jää hyödynnettäväksi omalle alueelle. Ilman päättäjien ja ruokapalveluiden tuottajien yhteistä vahvaa tahtotilaa lähiruokahankinnat eivät onnistu. Tarvitaan siis osaavia ja toimeenpanevia päättäjiä, selkeä kunta- ja hankintastrategia, ruokapalveluasiantuntijat mukaan päätöksen tekoon, konkreettisia tavoitteita, riittävät resurssit ruokapalveluille tavoitteiden toteuttamiseen sekä luonnollisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa.

Jos ruokapalveluhankinnoista kohdistetaan esim. 100 000 euroa vuodessa paikallisiin elintarvikkeisiin, voi se tarkoittaa 2,6 uutta työpaikkaa alueelle kerrannaisvaikutusten kautta. (HY/Ruralia instituutti, Työtä ja hyvinvointia -raportti 2014)

Katsotaanpas kerrannaisvaikutusta aluetalouteen esimerkin kautta. Lihapullat ovat lähes jokaisen suomalaisen arkikotiruokaa. Jos lihapulla valmistettaisiin kokonaisuudessaan omassa maakunnassa kasvatetusta, teurastetusta, leikatusta, jalostetusta raaka-aineesta ja se toimitetaan asiakkaalle, jää tästä kunnalle kunnallisveroina 0,93 euroa. Jos taas samaisen lihapullan raaka-aineet tulevat oman maakunnan ulkopuolelta, kunnan verohyöty putoaa puolella 0,52 euroa. (Lihapulla-esimerkki on laskettu ProAgria Itä-Suomen Ruokaa läheltä -hankkeessa.)
Paikallisten tuotteiden hankintaan voidaan soveltaa erilaisia kilpailutusmenetelmiä, joista esimerkkeinä mm. dynaaminen kilpailutus tai innovatiivinen hankintakumppanuus.

Kunnan oma ruokapalvelu vai ulkoistettu palvelu

Kunta voi toteuttaa ruokapalvelut omana toimintanaan tai ulkoistaa palvelun. Molemmat toimintamallit vaativat kunnalta eli palvelun tilaajalta tarkan palvelusopimuksen laatimisen ja sopimusaikaisen seurannan sekä resurssit ja osaamisen seurantaan. Strategiset tavoitteet kirjataan palvelusopimukseen mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti, esim. lähi- ja luomutuotteiden käytön lisääminen, toiminnan kehittäminen, tarjottavan ruoan laatu, ruoan valmistustapa, jne. Tavoitteille tulee asettaa myös helposti seurattavat mittarit.

Vertailtaessa ruokapalveluiden toteuttamista kunnan omana tuotantona ulkoistettuun vaihtoehtoon tulee huomioida vaikutuksia laajasti, ei pelkästään yksittäisenä kulueränä. Tulee tarkastella, miten ulkoistaminen vaikuttaa mm. kunnan työllisyyteen, ruoantuotantoon, verotuloihin, alueen hyvinvointiin ja imagoon. Ruokapalveluntuottajan on oltava sitoutunut kunnan strategian toteuttamiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Tulevaisuuden kuluttajat tärkeimpiä

Haluaisimmekin tietää, että miksi säästämme juuri koululaisten ruokapöydästä? Osalle lapsista koulussa tarjottava ruoka on ainoa lämminruoka koko päivänä. Lähiruoan käytön vaikutukset tulee nähdä kauaskantoisempina niin aluetalouteen, kuin myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vuonna 2020 järjestettynä lähiruokapäivänä jo todistimme sen, miten paljon maukkaampaa ruokaa saatiin tarjottua lapsille puhtaiden, tuoreiden ja maukkaiden lähiraaka-aineiden ansiosta. Biojäteastiat loistivat tyhjinä ja tyytyväiset lapset jaksoivat taas keskittyä opiskeluun paremmin. Nämä tulevaisuuden kuluttajat ovat joskus myös tulevaisuuden päättäjiä.

Kirjoittajat:
Anu Arolaakso, projektipäällikkö/asiantuntija, Savon koulutuskuntayhtymä
Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, projektipäällikkö/TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Savolaisuus on makuasia -hanke

Kohti kestävää kehitystä

Suomi on muiden YK:n jäsenmaiden kanssa sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG, Sustainable Development Goals – Agenda 2030). Sopimus sisältää 17 erilaista, kestävää kehitystä käsittelevää tavoitetta (ks. kuva 1), jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on kokonaisvaltainen kestävä kehitys talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön osalta. Yksi keskeinen haaste tavoitteiden saavuttamisessa on sopivien ratkaisuiden löytyminen ja toiminnan rahoitus. Tämä edellyttää teknologian, tieteen ja innovaatioiden käyttöä sekä niiden tukemista yksityisellä ja julkisella rahoituksella. (Ulkoministeriö 2021.) Näiden lisäksi tarvitaan yhteistyötä hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä (Sampo 2021).

Kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö 2021).

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa yritysten näkökulmasta?

Kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat luonnollisesti myös yritysten toimintaan monin eri tavoin. Parhaimmillaan vastuullisuustyö ja liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen ovat olennainen osa strategista työtä. Vastuullinen yritys kykenee ymmärtämään liiketoiminnan yhteiskunnallisen vaikutuksen ja on valmis tekemään konkreettisia tekoja sen eteen.

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat yritysten liiketoimintaympäristöön ennen näkemättömästi. Koronapandemia on osoittanut, että yritysten tulee kyetä varautumaan ja sopeutumaan ennalta-arvaamattomiin muutoksiin toimintaympäristössä. Koronapandemian myötä yritysten on ollut tarpeellista kehittää selviytymis- ja resilienssikykyä sekä riskienhallintastrategioitaan, jotta ne voivat innovoida ja sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä. Lisäksi yritysten johtajien on hyvä huomioida useita toimialoja ravistelevat disruptiot eli markkinoilla tapahtuva häiriöt ja erityisesti kolme riskiajuria, joita ovat poliittinen, teknologinen ja yhteiskunnallinen riski. (Maailman talousfoorumi 2021.)

Yhä useammin myös yritysten hakemassa rahoituksessa edellytetään huomioimaan ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tässä kontekstissa on keskeisenä käsitteenä ESG (Environmental, Social ja Governance), joka huomioi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita eli yksinkertaistaen kyse on vastuullisesta sijoittamisesta. (Nordea 2019.)

Sitra (2020) toteutti rahastoille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemyksiänsä vastuullisuutta kohtaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 rahastoa ja lähes kaikki kertoivat toteuttavansa vastuullista sijoittamista ja ne pitävät ESG:n painoarvoa sijoituspäätöksissä joko korkeana tai keskinkertaisena. Finsifin (2021) mukaan ESG:ssä on kyse arvopohjaisen sijoittamisen lisäksi myös riskien vähentämisestä ja toisaalta tuotto-odotusten parantamisesta, mutta myös yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja varautumisesta viranomaisten tuleviin vaatimuksiin.

Suosittelen perehtymään kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vastuulliseen sijoittamiseen. Ne ovat jo nyt ajankohtaisia ja niiden rooli tulee varmasti kasvamaan lähitulevaisuudessa yritysten toimintaa tarkastellessa ja rahoitusta myönnettäessä. Tämä koskee niin startup-yrityksiä kuin myös jo vakiintuneita yrityksiä. Vastuullinen sijoittaminen voidaan nähdä jo globaalina megatrendinä.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta. Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä sään ääri-ilmiöihin. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö.

Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija

LÄHTEET

Finsif 2021. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Saatavilla: https://www.finsif.fi/mita-se-on/

Maailman talousfoorumi 2021. These are the top risks for business in the post-COVID world. Saatavilla: https://www.weforum.org/agenda/2021/01/building-resilience-in-the-face-of-dynamic-disruption/

Nordea 2019. Mitä ESG tarkoittaa ja miten siihen suhtaudutaan yritysten rahoituksessa? Saatavilla: https://insights.nordea.com/fi/vastuullisuus/mita-esg-tarkoittaa-ja-miten-siihen-suhtaudutaan-yritysten-rahoituksessa/

Sampo 2021. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://www.sampo.com/fi/vastuullisuus/aloitteet-ja-sitoumukset/ykn-kestavan-kehityksen-tavoitteet/

Sitra 2020. Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin – Sitran opit Agenda 2030 -tavoitteiston hyödyntämisestä. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2020/05/05160741/polkuja-tavoitteelliseen-kestavyysraportointiin.pdf

Ulkoministeriö 2021. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Turha lähteä Kallavettä kauemmas kalaan – Pohjoismainen ruokavalio on kaikkien ulottuvilla!

Liiketoimintaosaamista Pohjois-Savon ruokamatkailuun – Gastro Business –hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä pohjoismaisen ruokavalion ja pohjoissavolaisten raaka-aineiden tunnettuutta. Välimeren ruokavalio on ollut pinnalla jo pitkään, mutta pohjoismainen ruokavalio ei kalpene yhtään sen rinnalla terveyttä edistävien ominaisuuksien tai raaka-aineiden herkullisuudenkaan osalta. Silti se ei ole noussut ”kaikkien huulille” ja yhtä tunnetuksi, kuten Välimeren ruokavalio. Kenties terveyttä edistävästä pohjoismaisesta ruokavaliosta tulisi viestiä houkuttelevammin ja samalla korostaa ruokavalion makua sekä ympäristövaikutuksia?

Pohjoismainen ruokavalio koostetaan kotimaisista raaka-aineista lähiruokaa suosien: muun muassa kasviksista, marjoista, hedelmistä (mm. omenat, päärynät ja luumut), täysjyväviljasta (ruis ja kaura), kalasta, kohtuullisesta määrästä lihaa ja maitovalmisteita ja kasviöljyistä. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetussa SYSDIET-ruokavaliotutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että samat Välimeren ruokavalion terveyshyödyt saadaan myös kokoamalla paikallisista pohjoismaisista elintarvikkeista terveyttä edistävä ruokavalio. Pohjoismainen ruokavalio auttaa muun muassa pienentämään sydäntautien ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Nyt jos koskaan on aika koostaa ruokavalio, joka yhdessä paketissa auttaa edistämään terveyttä ja tukemaan paikallisia lähiruoan tuottajia! Pohjoismainen ruokavalio huomioi myös ympäristön, sillä siinä suositaan kasvikunnan tuotteita ja eläinperäisiä ruoka-aineita käytetään kohtuudella.

Kuva 1. Pohjoismaisessa ruokavaliossa korostuvat herkulliset ja värikkäät lähiraaka-aineet.

Miten viestiä ruokavaliosta uudella tavalla?

Hankkeessa haluttiin lisätä pohjoismaisen ruokavalion tunnettuutta uudenlaisella tavalla perinteisten viestintäaineistojen sijasta. Ruokavalioista näkee usein kerrottavan ruokakolmioiden ja kuvien avulla, mutta miten tehdä asia jollakin raikkaalla tavalla niin, että lopputulos olisi samalla kertaa informatiivinen että viihdyttävä? Hankkeessa päädyttiin tuottamaan videoaineisto yhteistyössä paikallisen toimijan Matkailun, kulttuurin ja gastronomian sillanrakentajat ry:n (Makugassi ry) kanssa. Heidän ideanaan oli rakentaa ruokavalion ympärille matka Pohjois-Savoon: reitti raaka-aineiden synnynsijoilta, peltojen laidoista ja metsän siimeksestä, aina lautasella asti. Näin syntyi Makumittelö –Pohjoismainen ruokaseikkailu Savossa.

Kuva 2. Makumittelöä kuvattiin syksyllä 2020.

Makumittelö on seitsemän osainen minisarja, jossa kolme sosiaalisen median vaikuttajaa eli Joonas Pesonen, Janne Kaperi ja Lotta Saahko saavat tehtäväkseen löytää Pohjois-Savon puhtaimmat ja parhaat raaka-aineet. Matkallaan kilpailijat pysähtyvät pohjoissavolaisissa kohteissa keräten mukaan metsästä löytämiään ja paikallisilta yrittäjiltä saamiaan raaka-aineita. Reitin varrelta löytyy muun muassa sinistä perunaa ja maailman pohjoisinta sokerimaissia! Näitä raaka-aineita käyttämällä kilpailijat, yhdessä kuopiolaisten keittiömestareiden kanssa, valmistavat pohjoismaisen, kolmen ruokalajin ateriakokonaisuuden.

Kuva 3. Pohjois-Savossa kasvatetaan monipuolisesti mm. kasviksia. Joko olet tutustunut esimerkiksi mustakaaliin?

Viimeisessä jaksossa nähdään kuinka raaka-aineet muuttuvat herkullisiksi pohjoismaista ruokavaliota noudattaviksi annoskokonaisuuksiksi paikallisten keittiömestareiden avustuksella. Videoaineiston tekoon osallistui noin 50 pohjoissavolaisen yrityksen joukko, kiitokset kaikille mukana olleille! Videot on tekstitetty myös englanniksi kansainvälistä levitystä varten ja niitä voi hyödyntää mm. opetuksessa. Videot löytyvät Taste Savon Youtube-kanavalta.

Kannattaa tsekata ja tutustua alueemme upeisiin raaka-aineisiin ja niiden tuottajiin!

Kuva 4. Paikalliset keittiömestarit osallistuivat finaalijaksossa annoskokonaisuuksien valmistukseen.

Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Gastro Business –hanke

Lähteet:

Uusitupa M et al. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome — a randomized study (SYSDIET) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23398528/

Uudistuva mentorointi

Mentorointia pidetään monella tavalla hyödyllisenä keinona oppia ja kehittyä. Mentoroinnin hyödyistä mm. urakehitykseen ja ammatillisen kasvuun sekä yritysten taloudellisen kannattavuuden parantamiseen on lukuisia esimerkkejä. Hyvin toimiva mentorointi nostaa yritysten ja yksilöiden tuottavuutta.

Mentoroinnin tyypillisiksi haasteiksi mainitaan toiminnasta syntyvät kustannukset ja ajankäyttö. Sopivien mentoreiden löytäminen mentoroinnista kiinnostuneiden aktoreiden tarpeisiin vie aikaa ja resursseja. Mentorointiin osallistuminen edellyttää, että mentoreiden ja aktoreiden kanssa käydään läpi mentoroinnin perusperiaatteet ja käytännöt ennen mentoroinnin käynnistymistä. Lisäksi kasvotusten tapahtuvat mentorointikohtaamiset tarkoittavat usein matkustamista, mikä lisää mentorointiin käytettävää aikaa ja kustannuksia. Toisinaan kuulee myös mainittavan, että mentorointiin usein liitettävä pitkäkestoinen sitoutuminen molemmin puolin arveluttaa ja nostaa kynnystä lähteä mukaan.

Sähköinen mentorointityökalu auttaa

BizMentors International –ohjelmassa mentoroinnin avuksi on rakennettu sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on kehittää mentoroinnin joustavuutta ja tehokkuutta. Mentoria kaipaavat yrittäjät voivat kirjautua työkaluun ja määritellä, minkä tarjolla olevien 12 aihealueen tiimoilta he toivoisivat mentoria yritystoimintansa kehittämiseen. Myös mentorit voivat kirjautua työkaluun ja ilmoittaa osaamisensa pohjalta, minkä aihealueiden osalta he voisivat toimia mentorina. Työkaluun rakennettu algoritmi etsii yrittäjälle sopivan mentorin. Kun mentori hyväksyy työkalun ehdottaman aktorin mentoroitavakseen, voi toiminta käynnistyä.  

Työkaluun on rakennettu omat perehdytykset mentoreille ja aktoreille. Perehdytys sisältää lyhyen, noin 10 minuutin mittaisen videon, josta saa vinkkejä hyvistä mentorointikäytännöistä ja omasta roolista mentorina tai aktorina. Lisäksi perehdytykseen osallistuja tutustuu BizMentors International –mentorointiohjelman keskeisiin periaatteisiin ja käytäntöihin. Kun molemmat osapuolet ymmärtävät mentoroinnin periaatteet, odotukset ovat realistisia ja yhteistyö sujuu.

Mentorointityökalun avulla yrittäjä ja mentori voivat pitää yhteyttä ja jakaa aineistoja. Varsinaisia mentorointikohtaamisia on kolme ja ne tapahtuvat virtuaalisesti. Näin ollen sillä ei ole väliä, missä yrittäjä ja mentori fyysisesti ovat kohtaamisajankohtana – riittää, että kummallakin on käytettävissään toimiva verkkoyhteys ja laite, jolla työkaluun ja verkkoneuvotteluun voi kirjautua. Mentorointi toteutetaan kolmen kuukauden sisällä mentoroinnin aloittamisesta. Kukin mentorointikerta on vajaan tunnin mittainen.

Onnistuneen mentoroinnin keskeiset periaatteet

Jotta itse mentorointi palvelisi tarkoitustaan, on tärkeää määritellä mentoroinnille selkeät tavoitteet. Lisäksi onnistuneen mentoroinnin tärkeitä periaatteita ovat kunnollinen valmistautuminen mentorointikohtaamisiin, yhteisen ajan käyttäminen tavoitteen mukaisiin asioihin ja se, että sovitut asiat tehdään kohtaamisten välillä. Itse kohtaamisissa menee helposti aikaa esimerkiksi siihen, että aktori raportoi, mitä hän on tehnyt edellisen kohtaamisen jälkeen. Jotta varsinainen kohtaamisaika voitaisiin käyttää tavoitetta edistävään keskusteluun, molemmat osapuolet voivat pitää toisensa ajan tasalla kohtaamisten välillä hyödyntämällä  mentorointityökalun viestintä- ja aineistojen jakamisominaisuuksia.  Kun molemmilla on tieto siitä, mitä edellisen mentorointikerran jälkeen on tapahtunut, voidaan itse mentorointikohtaamisessa paneutua seuraaviin askelmerkkeihin ja tulevaisuuden rakentamiseen.

BizMentors International –ohjelman mentorointityökalun pilotointi on käynnistynyt helmikuussa 2021. Pilotoinnin aikana mukana olevat mentorit ja yrittäjät antavat palautetta työkalusta ja mentoroinnin toimivuudesta. Tämän palautteen avulla toimintaa ja työkalua kehitetään. Pilotoinnin aikana testataan kotimaisen mentoroinnin lisäksi mentorointia, jossa mentori ja aktori ovat eri maista. Kansainvälinen mentorointi vahvistaa niin yrittäjän kuin mentorinkin kv-osaamista. Parhaimmillaan tämä vauhdittaa yritysten liiketoiminnan laajentumista kansainvälisille markkinoille.

BizMentors International –ohjelmassa kehitämme mentoroinnista helposti saavutettavan liiketoiminnan kehittämisen keinon myös kansainvälisesti. Ohjelmassa luonnonvaroista ruokatuotteita ja –palveluita tarjoavat pk-yritykset saavat apua liiketoimintansa kehittämiseen kokeneen mentorin avulla. Toiminta on yritykselle maksutonta. Hanke on Northern Periphery and Arctic Programme –rahoitteinen ja Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa on mukana toimijat Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Islannista.

Haluatko tietää lisää?

Ota yhteyttä hankkeen projektipäällikkö Anna Rossiin

anna.rossi@savonia.fi

p. 044 785 6067

Ilmastoturvallisuudessa varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin ja sopeudutaan muutoksiin

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät joka puolella maailmaa, mutta erityisesti se näkyy rannikkokaupungeissa. (Ilmasto-opas 2021a.) Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat tulevat nousemaan ja sademäärät lisääntymään. Näiden lisäksi lumipeiteaika lyhenee ja routaa on vähemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös Itämeren pinnan nousemisena ja jääpeitteen kutistumisena.

Suomessa ilmastonmuutos näkyy erityisesti talvien lämpötilojen kohoamisena ja onkin ennustettu, että Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa muuta maailmaa keskimääräisesti nopeammin. (Ilmasto-opas 2021b.)

Kuvituskuva, jossa ihminen pitää kämmenensä päällä kasvin versoa.

THL:n (2021) mukaan edellä mainitut sään ääri-ilmiöt tulevat vaikuttamaan myös suomalaisten terveyteen. On arvioitu, että muun muassa helteistä aiheutuvat terveyshaitat kuten vesivälitteiset epidemiat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat tulevat lisääntymään.
Ilmastonmuutos aiheuttaa siten erilaisia turvallisuusuhkia ja se vaikuttaa laajalla rintamalla suomalaisten turvallisuusympäristöön.

Näitä uhkia on kuitenkin haastavaa ennakoida. Onkin tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi osaamme varautua ja sopeutua edellä mainittuihin sään ääri-ilmiöihin sekä niiden aiheuttamiin erilaisiin turvallisuusuhkiin. Tässä viitekehyksessä keskeisenä käsitteenä on ilmastoturvallisuus, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia niin yhteiskunnalle kuin myös yksittäiselle ihmiselle sekä luo keinoja ratkaista näitä uhkia. Ilmastoturvallisuustyössä pyritään myös edistämään kestävän liiketoiminnan kehittämistä.

Muutoksesta kohti mahdollisuuksia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään myös laajasti suomalaisessa elinkeinoelämässä. Yritysten tulee osata varautua liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja niillä tulee olla kykyä tarttua muutoksista syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siitä ilmenee, että ilmastonmuutos luo yritysten toimintaan merkittäviä riskejä, jotka ovat luonteeltaan fyysisiä ja yhteiskunnallisia. Fyysisissä muutoksissa muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja toimitusketjuissa tulee tapahtumaan muutoksia sekä tuotanto sijoittuu eri tavoin.

Yhteiskunnallisissa muutoksissa on kyse eri maiden lainsäädännön muutoksista, teknologian kehityksestä, muuttoliikkeistä, osaajien saatavuudesta ja investoinneista. (Deloitte 2020.)Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä sään ääri-ilmiöihin.

Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa- ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista.
Ole yhteydessä, mikäli haluat olla mukana ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkostossa!

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta.

LÄHTEET

Deloitte 2020. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten toimintaan. Saatavilla täällä.
Ilmasto-opas 2021a. Globaalit sopeutumishaasteet. Saatavilla täällä.
Ilmasto-opas 2021b. Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa. Saatavilla täällä.
THL 2021. Ilmastonmuutos. Saatavilla täällä.

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

Hankkeen jälkeisen ajan suunnittelu Kuopio Living Labissa

Kuopio Living Labon tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti, joka mahdollistaa niin terveys- ja hyvinvointialan kuin myös muiden toimialojen yrityksille tuotteen testaamisen ja yhteiskehittämisen aidoissa asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä.

Toiminta pyörii tällä hetkellä hankevetoisesti ja siinä korostuu tiivis vuoropuhelu taustaorganisaatioiden Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopion kaupungin ja Savonia-ammattikorkeakoulun hanketyöntekijöiden välillä.

Kuopio Living Lab palvelee yrityksiä ja muita organisaatioita toimialariippumattomasti tuotekehityksen eri vaiheista aina markkinoille tuloon asti. Kuopio Living Lab on konkreettinen esimerkki siitä, kun julkinen sektori, korkeakoulusektori, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät luovat yhdessä uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin.

Kuopio Living Labissa on jo aloitettu mallintamaan tulevaa, hankkeen jälkeistä aikaa. Living Lab -toiminnan vakiinnuttaminen vaatii merkittäviä ponnistuksia ja siksi tulevan toiminnan suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin ennen hankekauden loppua. Toiminnan aikana kertynyt tieto ja nykyisille asiakkaille suunnattu kyselytutkimus osoittavat, että markkinoilla on Kuopio Living Labin tarjoamille palveluille todellista kysyntää. Näin ollen onkin ensiarvoisen tärkeää, että pohjoissavolaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on jatkossakin mahdollisuudet testata ja kehittää yhdessä omia palveluita sekä ratkaisuja matalalla kynnyksellä ennen markkinoille tuomista tai sen jälkeen.

Toiminnan suunnittelu Business Model Canvasia hyödyntäen

Yrityksen tai organisaation tulevaa toimintaa voidaan suunnitella usealla eri menetelmällä ja yksi suosituimmista menetelmistä on Business Model Canvasin (BMC) hyödyntäminen. Alun perin BMC on sveitsiläisen Alexander Osterwalderin ja hänen tiiminsä kehittämä työkalu, jolla voidaan esittää yksinkertaistetussa graafisessa muodossa toimintamallin ydinkohdat (HBR 2013).

Business Model Canvas (BMC).
Business Model Canvas (BMC).

Työkalun käyttö auttaa kartoittamaan ja pohtimaan tulevan toiminnan kannalta keskeisiä asioita kuten asiakkaita, sidosryhmiä ja tuloja sekä kuluja. Työkalun avulla voidaan saada hyvä kokonaiskuva toiminnan mahdollisuuksista ja siihen liittyvissä haasteista.

BMC:n täyttäminen edellyttää tietoa liiketoiminnan perusteista, mutta se ei kuitenkaan vaadi syvällistä ymmärrystä muun muassa liiketoimintamalleista ja ansaintalogiikasta. Varsinaista liiketoimintaa suunniteltaessa on edelleen suotavaa tehdä kirjallinen liiketoimintasuunnitelma rahoitus- ja kannattavuuslaskelmineen. Nämä laskelmat osoittavat lukujen avulla sen, voiko liiketoiminta rakentua taloudellisesti kestäväksi. Lisäksi laskelmat ovat usein edellytyksenä ulkopuolisen rahoituksen hakemiselle.

Business Model Canvaksen täyttäminen yhteiskehittämismenetelmin

Kuopio Living Lab toteutti osallistavan työpajan, jossa täydennettiin Business Model Canvasia yhteiskehittämismenetelmin. Työpajassa hyödynnettiin Google Jamboardia, joka on pilvessä toimiva digitaalinen valkotaulu. Tähän käyttöön soveltuvat hyvin myös Miro ja Mural -työkalut. Jamboardin etuna on se, että sen käyttäminen ei vaadi kirjautumista toisin kuten useat vastaavat työkalut.

Työpajassa kunkin BMC:n kohdan (mm. arvolupaus, asiakassuhteet) täyttämiseen annettiin tietty aika, jonka aikana jokainen sai käydä kirjaamassa siihen olennaisina pitämiään asioita. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi jokaisen kohdan keskustellen ja kirjasimme lisää huomioita. Lopuksi teimme yhteenvedon työpajan tuloksista ja sovimme jatkotoimenpiteistä.

Kokemuksiemme mukaan työpajatyöskentely soveltuu hyvin BMC:n kohtien pohtimiseen. Työpajassa kaikki ryhmän jäsenet osallistetaan työskentelyyn ja siten sen avulla voidaan saada tuotua esiin ryhmän kaikkien jäsenten näkemykset. Työpajan avulla voidaan kerätä tehokkaasti tietoa ja luoda uusia oivalluksia kehittämistyöhön.

Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan BMC:n käyttöä uuden toiminnan suunnittelussa!

LÄHTEET

Harvard Business Review (HBR) 2013. A Better Way to Think About Your Business Model. Saatavilla: https://hbr.org/2013/05/a-better-way-to-think-about-yo

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittamia hankkeita:

  • Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö, kehitystyö (Kuopio Health Lab) -hanke (A73751)
  • Kuopio Living Lab -hanke (A74469)

Juhamatti Huusko

TKI-asiantuntija, Kuopio Health Lab -hanke

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

p. 050 5370 525

juhamatti.huusko@savonia.fi

Jouko Miettinen

Projektipäällikkö, Kuopio Living Lab -hanke

Kuopion kaupunki

p. 044 718 1851

jouko.miettinen@kuopio.fi

Palvelunohjausjärjestelmää kehitetään Pohjois-Savon elinkeinoelämän tarpeisiin

Pohjois-Savossa on tarjolla monipuolisesti palveluita yrityksille ja yritysten perustamista suunnitteleville, mutta heidän tarpeeseensa sopivia palveluja voi olla hankala löytää.

Tähän haasteeseen vastaa Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama ja Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttama Intuitiivinen sähköinen palvelunohjausjärjestelmä – ISP-hanke.

Hankkeessa kehitetään internetissä toimivaa palvelunohjausjärjestelmää ensisijaisesti Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten, yrittäjien ja yrityksen perustamista suunnittelevien avuksi.

Kuvituskuva, jossa näkyy kannettavia tietokoneita ja ihmisten käsiä.

Pohjois-Savossa yrityksille tarjoaa palveluita niin sanotut Team Finland -organisaatiot kuten ELY-keskus, Business Finland ja Finnvera. Edellä mainittujen lisäksi yritysten apuna on paljon paikallisia organisaatioita kuten Business Center, Kuopion seudun Uusyrityskeskus, BusinessKuopio, Kuopion alueen kauppakamari, Iisalmen kaupungin Yritysneuvontapalvelut ja Navitas Yrityspalvelut Varkauden alueella.

Näiden lisäksi Pohjois-Savossa on käynnissä useita hankkeita, jotka auttavat yrityksiä erilaisten haasteiden kanssa. Näistä esimerkkinä muun muassa Kuopio Living Lab -hanke, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksille tuotteiden ja palveluiden testaamisen aidoissa potilas-, asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä.

Palvelunohjausjärjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä edellä mainittujen toimijoiden kesken. Palvelunohjausjärjestelmässä keskitytään asiakaskokemukseen ja sen käyttämisestä tulee olla konkreettista hyötyä asiakkaille.

Hankkeesta kohti toimivaa palvelua

Käytännön tasolla ISP-hankkeessa kehitetään internetissä toimiva palvelu, joka toimii palvelupolun ideaa mukaillen. Tässä tapauksessa palvelupolulla tarkoitetaan prosessia, jota pitkin asiakas etenee kohti palvelun päätepistettä. Palvelupolun lopputuloksena asiakas saa tiedon omaan tarpeeseen sopivasta palvelusta ja asiantuntijasta, johon voi olla yhteydessä tai vaihtoehtoisesti asiakas voi jättää yhteydenottopyynnön asiantuntijalle. Palvelu on asiakkaan apuna esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas haluaa tietää lisää tietystä maataloustuesta. Palvelun avulla asiakas saa lisätietoa esimerkiksi ELY-keskuksen maataloustuista ja asiantuntijan yhteystiedoista.

Ensimmäisessä vaiheessa sivustosta kehitetään Minimum Viable Product (MVP), jonka tarkoituksena on toimia minimaalisena versiona palvelusta ja jonka avulla voidaan kerätä palautetta loppukäyttäjiltä ja testata konseptin markkinakelpoisuutta. Tämän jälkeen palvelua jatkokehitetään vastamaan paremmin asiakkaiden tarvetta.

Pinkilä pohjalla valkoinen teksti Minimum Viable Product.

Hankkeessa muodostetaan syvällinen ymmärrys eri sidosryhmien kuten yrittäjien ja yrityspalveluja tarjoavien organisaatioiden nykytilasta, haasteista ja tarpeista. Tätä ymmärrystä muodostetaan yhdessä paikallisten yrittäjien ja aiemmin mainittujen yrityspalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Näiden lisäksi hankkeessa kartoitetaan eri ratkaisumalleja palvelulle. Kokonaisuudessaan hanke muodostuu palvelun määrittelystä, liiketoimintamallin kehittämisestä, toteutuksesta ja markkinoinnista kohderyhmälle.

Ole yhteydessä, mikäli haluat olla tuoda esille näkemyksiäsi palvelunohjausjärjestelmään liittyen ja olla mukana elinkeinoelämää palvelevan palvelun kehitystyössä!

Juhamatti Huusko, Projektipäällikkö, ISP-hanke

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

p. 050 5370 525

juhamatti.huusko@savonia.fi

Juhamatti Huuskon kasvokuva. Hän katsoo kameraan ja hymyilee.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Intuitiivinen sähköinen palvelunohjausjärjestelmä – ISP (S22172) -hanketta.

Näin COVID-19 -pandemia muutti terveysalan harjoittelujen toteutumista

Keväällä 2020 COVID-19-pandemia muutti terveysalan opiskelijoiden harjoittelukäytänteitä ja ohjausta. Muutoksen vaikutuksia selvitettiin myös Savonia-ammattikorkeakoulussa terveysalan opiskelijoilta kyselyin ja haastatteluin. Alkusyksystä 2020 kolme Iisalmen kampuksen sairaanhoitajaopiskelijaa toteutti haastattelut seitsemälle vuosien 2017-2018 aikana opintonsa aloittaneelle sairaanhoitajaopiskelijalle. Haastatteluissa kysyttiin COVID-19-pandemian vaikutuksista kevään ja kesän 2020 aikaisten harjoittelujen toteutumisen käytänteisiin ja ohjaukseen. Haastattelut toteutettiin osana HARKKA-hanketta (=harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä), jonka kohteena on terveysalan harjoitteluympäristöjen, harjoitteluun liittyvien käytänteiden ja ohjauksen kehittäminen (Harkka 2018).

Opiskelijoiden kokemuksia pandemian aikaisista harjoitteluista

Päällimmäisenä opiskelijoiden kokemuksissa nousi esille huoli ja epävarmuus harjoittelujen toteutumisesta ja opintojen etenemisestä COVID-19-pandemian aikana. Osa opiskelijoista oli päässyt suorittamaan harjoitteluja normaalisti, mutta osalla opiskelijoista harjoittelut olivat peruuntuneet, ja se oli koettu osaltaan epätasapuolisena. Harjoittelupaikkoja oli jouduttu myös vaihtamaan ja harjoittelun suoritustapa oli osalla opiskelijoista muuttunut työsuhteeksi. Näillä muutoksilla oli vaikutusta myös oppimistavoitteiden saavuttamiseen, joihin osa ei päässyt. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi osa opiskelijoista oli muun muassa simuloinut oppimistilanteita harjoittelussa työelämän ohjaajan kanssa.

Opiskelijoissa herätti myös huolta pandemian aikana riittävän aseptiikan varmistamisesta ja potilaiden suojaamisesta tartunnoilta. Varsinkaan pandemian alussa ei täysin tiedetty, miten helposti virus tarttuu potilaiden ja henkilökunnan välillä. Pandemian koettiin kuitenkin lisänneen opiskelijoiden valmiuksia infektioiden torjuntaan ja aseptiikan toteutukseen.

Nainen ja mies kuuntelevat stetoskoopeilla elvytysharjoitusnuken elintoimintoja.

Ammattikorkeakoulun tiedottaminen pandemian vaikutuksista harjoitteluihin koettiin pääosin hyvänä ja yksilöllisenä. Tiedottamisessa oli myös kehitettävää, etenkin pandemian alkuvaiheessa tiedottamista pidettiin hitaana. Odotusajat tiedon saamisessa harjoittelujen toteutumiseksi olivat pitkiä. Lisäksi tietoa saatiin useasta lähteistä, kuten Repusta, sähköpostista ja Moodlesta. Tiedotus eri lähteistä ja tahoilta aiheutti hankaluutta kokonaisuuden hahmottamisessa ja tiedonkäsittelyssä.

Pandemian aikana toteutuneista harjoittelu- ja ohjauskäytänteissä nähtiin olevan hyötyä tulevaisuudessa.  Opettajien ohjaus kevään ja kesän harjoitteluissa toteutui etänä, pääosin blogin, Zoomin ja sähköpostin välityksellä, ja niitä toivotaan jatkossakin hyödynnettävän yhä enemmän ohjauksessa. Opettajilta saatu yksilöllinen tuki koettiin myös tärkeänä pandemian aikana. Ohjaavan opettajan toivottiin olevan helposti tavoitettavissa sekä ohjauksen olevan kattavaa ja yksilöllistä. Opiskelijoiden kokemuksista huomattiin, että työelämän ohjaajilla oli enemmän aikaa opiskelijoiden ohjaukseen, sillä pandemian takia harjoitteluyksiköissä oli tavanomaista rauhallisempaa. Kiireettömyyden toivotaan toteutuvan myös jatkossa.

Harjoittelukäytänteet ja ohjaus tulevaisuudessa

Etätyöskentelyn erilaisia menetelmiä, teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja simulaatio-opetusta on hyödyllistä lisätä tulevaisuudessa harjoitteluissa ja ohjauksessa. Ohjauksen hoituu vaivattomasti esimerkiksi Zoomin, sähköpostin tai puhelimen välityksellä, eikä opettajan fyysistä läsnäoloa aina tarvita. Yksilöllinen ohjaus koettiin hyvin tärkeäksi, erityisesti poikkeustilanteissa. Kuitenkin opiskelijoilla on suuri vastuu opintojensa etenemisestä. Yksilöllistä ohjausta ja oppimista harjoittelussa tukee vaivaton tavoitettavuus ja yhteistyö kaikkien osapuolten välillä.

COVID-19-pandemia asetti ammattikorkeakoulut harjoittelujen turvallisessa toteuttamisessa uuden tilanteen eteen. Käytänteiden ja ohjeistuksien muutos vei aikaa, mikä on vaikuttanut myös opiskelijoiden tiedonsaantiin ja siinä ilmenneeseen viiveeseen. Tulevaisuudessa voidaan hyödyntää saatuja kokemuksia ja varautua poikkeustilanteisiin. Tällöin myös tiedottaminen selkeytyy ja toteutuu ajantasaisesti ennalta sovitusta lähteestä.

Opiskelijoiden kokemuksissa nousi esille tärkeitä asioita, jotka auttavat kehittämään uusia tapoja terveysalan harjoittelujen toteuttamiseen ja ohjaukseen. Näitä voidaan hyödyntää myös osana valtakunnallista HARKKA-hanketta sekä ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä yhteistyössä, kun tuetaan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä harjoitteluissa.

Harkka-sana sinivihreän ympyrän päällä

Kirjoittajat:

Husso Karoliina, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Jousilahti Susanna, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Sistonen Jarno, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Jokelainen Merja, TtT, lehtori

Suhonen Maija, THM, lehtori

LÄHTEET:

HARKKA 2018.  HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä – hanke.

Saatavissa: https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/harkka