Mentorilta täsmäapua yrityksen toiminnan turvaamiseksi

Taloudellinen tilanne koko Euroopassa on tällä hetkellä äärimmäisen poikkeuksellinen. Epävarmuus tulevaisuudesta koskettaa lähes kaikkien toimialojen yrityksiä. Jo ennen koronakriisiä monella yrittäjällä oli tarve saada tukea yrityksen toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, ja tähän tarpeeseen lähdimme tarjoamaan apua. Onneksi monet eri alojen osaajat ovat valmiita antamaan osaamisensa muiden käyttöön, ja toimimaan heille mentoreina.

BizMentors-mentorointimalli, jota Savonia on mukana rakentamassa, rakentuu kolmesta tunnin mittaisesta kohtaamisesta. Yrittäjä saa mentorin, jolla on osaamista juuri niissä asioissa, jossa tukea tarvitaan tässä ja nyt.

Suosittuja mentoroinnin teemoja ovat liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen, rahoitus ja kannattavuus, henkilöstöasiat, tieto- ja viestintätekniikka, myynti ja markkinointi, tuote- ja palvelukehitys, laki- ja sopimusasiat sekä laatuasiat.

Mentorin apu on parhaimmillaan tehokas tapa saada aikaan juuri tässä hetkessä tarpeellisia asioita. Mentoroinnissa kokenut osaaja opastaa ja auttaa yrittäjää eteenpäin. Käytännössä mentorointi tarkoittaa mahdollisuutta keskustella, vaihtaa ajatuksia ja arvioida vaihtoehtoja ja niiden toimivuutta. Vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja maksuttomuus ovat keskeisiä mentoroinnin periaatteita.

Sähköiset työkalut käytössä

BizMentors-mentorointimallissa hyödynnetään sähköisiä työkaluja ja mentorointi onnistuu mainiosti myös etäyhteyksien avulla. Jatkossa käytössä on myös sähköinen alusta, joka etsii yrityksen ilmoittamiin tarpeisiin parhaiten sopivan mentorin ja auttaa mentoroinnin eri vaiheissa. Ratkaisu nopeuttaa mentoroinnin käynnistämistä ja vähentää merkittävästi hallinnollisen työn määrää.

Vinkit mentoroinnin onnistumiseen

Ensimmäiset BizMentors-mentorointimallin perehdytykset toteutettiin helmikuussa. Verkkoyhteydellä Irlannista toteutetuissa perehdytyksissä Linda Forde ja Dymphna Ormond kertoivat kokemuksiaan hyvästä mentoroinnista.

Linda opasti yrittäjää valmistautumaan mentorointiin miettimällä etukäteen yrityksen tavoitteita ja keskeisiä keinoja saavuttaa nämä tavoitteet. Näin mentori voi keskittyä auttamaan yrittäjää kaikkein keskeisimmissä asioissa. Kun yrittäjä sitoutuu mentorointiin ja niihin tekemisiin, joista mentorin kanssa sovitaan, onnistumisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi. Mentorointikohtaamisten välillä yrittäjän kannattaa arvioida, missä asioissa toiminta on kehittynyt tavoitellulla tavalla ja missä ei. Kun yrittäjä viestii näistä myös mentorille, varsinaisissa mentorointikohtaamisissa on mahdollista keskittyä miettimään konkreettisia askeleita päästä tavoitteeseen.

Mentoreita perehdyttänyt Dymphna korosti, että mentorin tehtävänä on auttaa yrittäjää löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivat ratkaisut. Avoin keskustelu, aito kuunteleminen, luottamus ja rehellisyys rakentavat mentorointisuhteesta turvallisen ja tehokkaan kehittämisen välineen. Niin mentoroitavalle kuin mentorillekin.

Anna Rossi
TKI-asiantuntija, liiketoiminta, matkailu ja ravitsemisala
Savonia-ammattikorkeakoulu

Henna Järvikylä
Projektityöntekijä
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Mukaan toimintaan

Haluatko mukaan? Ota yhteyttä projektipäällikkö Anna Rossiin, anna.rossi@savonia.fi, p. 044 785 6067. Maksuton mentorointi on suunnattu luonnonvaroista ruokatuotteita ja –palveluita kehittäville ja tarjoaville pk-yrityksille. Mentori puolestaan saa mahdollisuuden auttaa yrityksiä jakamalla omaa kokemustaan ja osaamistaan.

BizMentors International

Suomessa mentorointia on tehty jo pitkään. Esimerkiksi Suomen Yrityskummien tarjoama mentorointi on tavoittanut yli 10 000 yritystä. Bizmentors-hankkeen tarkoituksena on täydentää olemassa olevia malleja. Sähköisten työkalujen lisäksi rakennamme hankkeessa kansainvälistä mentorointiverkostoa. Tämä mahdollistaa uusien näkökulmien ja tuen hakemisen kotimaisilta ja ulkomaisilta mentoreilta. Ihanteellisessa tapauksessa mentori voi olla maasta, jonne yritys suunnittelee laajentavansa toimintaansa ja näin mentoroitava saa tietoja kohdemarkkinoilla toimimisesta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Suomen Yrityskummit, Savon Yrittäjät ja Kuopion Uusyrityskeskus.

Hanke on Northern Periphery and Arctic Programme –rahoitteinen ja kestää syyskuun 2021 loppuun saakka. 

 

Hankkeen ja rahoittajien logot

Vertaisarviointi työyhteisön kehittämisen tukena

Vertaisarviointi on menetelmä, jossa keskenään vertaiset työntekijät arvioivat toistensa työtä yhdessä sovittujen kriteerien mukaisesti. Sitä voidaan käyttää työn laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Arvioinnin tulee olla objektiivista ja perustua itse työsuoritukseen, eikä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen. Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa puolueettoman palautteen antamisen sekä lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä. Tämän lisäksi vertaisarviointi tukee henkilökohtaista ammatillista kasvua ja kehitystä.

Kaksi savonialaista keskustelee tietokoneen äärellä

Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa objektiivisen palautteen antamisen ja lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä.

Vertaisarviointi edellyttää turvallista ilmapiiriä työyhteisössä, koska se voi uutena menetelmänä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa riittävällä informaatiolla ja koulutuksella mm. vertaisarvioinnin tarkoituksesta ja toteutuksesta. Toimintaan osallistumisen tulisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, työntekijän omaan haluun kehittyä. Yksilöltä osallistuminen vaatii riittävän hyvää itsensä tuntemista, työntekijänä hänen tulisi tuntea olevansa pätevä, mutta ei kuitenkaan täydellinen. Kyky itsensä johtamiseen helpottaa vertaisarviointia, koska silloin tunnemme itsemme, omat vahvuutemme ja heikkoutemme, ja arvostamme myös muiden erilaisuutta. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun ja oppimisen.

Savoniassa on YAMK-opinnäytetyönä kehitetty (Hukkanen T. 2018) malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksessa. Esimerkkinä mallissa käytettiin EEG-tutkimusta. EEG-tutkimuksen tulee olla vakioitu prosessi, jotta sen tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia. Tuotoksena työstä syntyi vertaisarviointiin käytettävä lomake, joka sisältää kaikki tutkimusprosessiin ja sen laadun varmistamiseen liittyvät vaiheet. Pohja lomakkeelle luotiin tutkimusten perusteella, minkä jälkeen sitä muokattiin edelleen bioanalyytikoiden ja sairaanhoitajien haastatteluaineiston perusteella. Lopuksi kriteerien viimeistelyä varten tehtiin sähköinen kysely tutkimusta lausuville lääkäreille. Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.

Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.

Vertaisarviointimenetelmä soveltuu laajasti sosiaali- ja terveysalalla käytettäväksi menetelmäksi toiminnan laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä henkilöstön ammatillisen kasvun tukemisessa. Vertaisarviointi ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut menetelmä hoitotyöntekijöiden työssä, vaikka sen hyödyt ovat ilmeiset. Kuopion yliopistollinen sairaala on jo muutaman vuoden kehittänyt toimintaansa vastaamaan kansainvälisiä Magneettisairaalamallin mukaisia kriteereitä. Vertaisarviointi on yksi osatekijä näistä toiminnan laatuun vaikuttavista menetelmistä.

 

Taina Hukkanen
bioanalyytikko
kliininen asiantuntija (YAMK)
KYS

Päivi Tikkanen
TtT
erityisasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kultaakin arvokkaampia aitoja kokeiluja vanhustyössä – Savonia ja Kuopion kaupunki tiiviissä kehittämisyhteistyössä

Kuopion kaupungin vanhuspalvelut on aktiivisesti mukana Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa WelTech -hankkeessa. Vanhuspalvelut ovat mukana hankkeen osatoteuttajana ja innokkaina toimijoina ihan käytännön tasolla. Vanhuspalvelujen työntekijöitä koulutetaan WelTech -hankkeen tiimoilta hyvinvointiteknologiaosaamisen saralla eripituisilla ja –laajuisilla koulutuksilla ja pop up-tapahtumilla. Vanhuspalvelun henkilöstöllä on mm. mahdollisuus suorittaa maksutta Hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla ubiikeissa oppimisympäristöissä -verkkokurssi (5 op). Sen lisäksi heillä on mahdollisuus kokeilla uusia teknologioita omassa työympäristössään. Hankkeessa haetaan hyviä käytänteitä tutustuttaa, perehdyttää ja innostaa henkilöstöä teknologioiden käyttöön digitalisoituvassa hoivatyössä. Euroopan sosiaalirahaston ja EAKR:n rahoittamat WelTech- ja Hyvinrobo -hankkeet ovat mahdollistaneet Savonialle ja Savon ammattiopistolle erilaisten teknologioiden hankinnat, joita voidaan myös kokeilla erilaisissa työympäristöissä koulutuksen ja esittelytilaisuuksien ohella.

Mikä sitten on paras tapa saada aitoa kohderyhmäpalautetta? Kokemusten perusteella aitoon käyttäjäympäristöön vieminen ja siellä tapahtuva tuotteiden kokeilu tiiviissä yhteistyössä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Kuopiossa Mäntykampuksen asumisyksiköissä järjestettiin useiden eri teknologiaratkaisujen käytännönläheinen kokeilu. Hankkeiden toimijoiden kanssa koostettiin ns. teknologiakokonaisuus, joka toimitettiin asumisyksikköön.

Tuotteiksi valikoitui erilaisia robotiikkaan perustuvia ratkaisuja, mm. Savonian Pepper-robotti Tuisku. Pepper-robotti on humanoidirobotti, jonka kanssa voi keskustella.

Työelämän harjoittelujaksoa vanhuspalveluissa suorittava hyvinvointiteknologia-asentajaopiskelija Savon ammattiopistolta oli tiiviisti mukana Mäntykampuksen kokeilujaksolla. Hänen tehtävänään oli opastaa henkilökuntaa tuotteiden käytössä ja kerätä kokemukset ja tulokset sekä koostaa niistä yhteenveto.  Yksiköissä on myös nimetyt hyvinvointiteknologiavastaavat, joilla oli tärkeä rooli kokeilujen toteuttamisessa ja onnistuneessa kokeilujen läpiviennissä.

Tällainen yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja työelämän kanssa on välttämätöntä ja palvelee tehokkaasti niin työelämää kuin yhteistä kehittämistyötäkin.

Testauksille asetettiin käytännön työelämää palvelevat tavoitteet. Tavoitteena oli, että hoitajat pääsevät konkreettisesti kokeilemaan heille entuudestaan tuntemattomia tuotteita. Kokeilujen perusteella hoitajat antoivat palautetta ja ideoivat miten tuote soveltuisi asumispalveluyksikön toimintaan ja mihin kyseessä olevaa tuotetta voisi mahdollisesti käyttää ja mitä erityistä käytössä tulisi huomioida. Asukkailta saatiin myös arvokasta palautetta kokemusten perusteella. Yleistunnelma kokeiluista oli, että yksikössä otettiin tuotteet testaukseen innolla. Asukkaat, ja myös heidän läheisensä, halusivat mielellään kokeilla tuotteita ja kertoa kokemuksistaan. Kokeiluissa saatiin myös viitteitä siitä, mitkä kokeilussa olleista tuotteista voisivat soveltua kyseiseen yksikköön, joko siellä työskenteleville hoitajille tai asukkaille. Hoitajilta saatiin myös kehitysideoita, miten tuotteita ja työprosesseja voisi jatkokehittää siten, että teknologiat soveltuisivat asumispalvelujen toimintaympäristöön paremmin. Näitä ideoita on osittain lähdetty työstämään jo eteenpäin.

 

Tuisku-robotti oli testattavista tuotteista ylivoimaisesti suosituin. Asukkaat osallistuivat innokkaasti Tuiskun vetämiin visailuihin, mm. vanhojen esineiden tunnistamiskilpailuun. Asukkaat innostuivat keskustelemaan ja muistelemaan mitä esineet ovat ja missä ja miten esineitä ovat käyttäneet. Mäntykampuksen kokeilu osoitti, että jatkossakin samanlaisia ketteriä kokeiluja kannattaa toteuttaa työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Nämä ketterät kokeilut palvelevat myös koulutusta ja muuta kehittämistyötä. Näiden arvokkaiden kokemusten myötä pystytään kehittämään entistä työelämälähtöisempää koulutusta ja vahvistaa näin työelämän ja opiskelijoiden valmiuksia ottaa erilaisia teknologioita käyttöön työssään.

Nämä testaukset auttavat erityisesti kehittämään asiakaslähtöistä vanhustyötä!

Tätä yhteistyötä jatketaan asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä ammattilaisten parhaaksi!

Kirjoittajat:

Pauliina Kämäräinen, WelTech-hanke, projektityöntekijä, Kuopion kaupunki, vanhuspalvelut
Heli Kekäläinen, WelTech-hanke, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Kaija-Kortelainen, WelTech-hanke, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, WelTech-hanke, Hyvinrobo-hanke, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lääketieteellisen tietojenkäsittelytieteen osaajien koulutus alkaa Pohjois-Savossa

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutushanke ”Experts in Medical Computing” käynnistyi tammikuussa 2020. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia osaajia lääketieteellisen informaation hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja alan palveluja sekä tuotteita kehittävissä yrityksissä.

Vastaavaa koulutusohjelmaa ei ole aiemmin toteutettu Suomessa.

Maailmanlaajuisesti on käynnissä murros suurten tietomäärien ja datamassojen hyödyntämisessä. Monet prosessit tuottavat niin suuria määriä monivivahteista dataa, että sen hallinta ja jalostaminen päätöksenteon tueksi eivät onnistu perinteisillä menetelmillä. Tämän ”Big Datan” käsittelyyn tarvitaan uutta osaamista erityisesti terveysteknologian alalla. Uusien hoitomenetelmien kehittäminen, täsmälääketiede ja kustannusten alentaminen ovat päämääriä, joiden tavoitteluun Big Data- ja tekoälymenetelmät antavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa tekoälyn tukemana lääkärit pystyvät kertomaan potilailleen ennen sairastumista, mille sairauksille nämä ovat alttiita tai millaisia muutoksia ravintoon tai elintapoihin kannattaisi tehdä, jotta esimerkiksi geenien aiheuttamat tautiriskit voidaan minimoida tai jopa välttää kokonaan.

On ennustettu, että terveysteknologian kokonaismarkkinoiden arvo yltää 280 miljardiin dollariin jo ensi vuonna. Tästä markkinasta lääketieteellinen tietojenkäsittely muodostaa merkittävän osan.

Hankkeen osalta ollaan vielä alkumetreillä eli organisoituminen on parhaillaan käynnissä. Tärkeimmät toimenpiteet ovat opiskelijarekrytointi ja siihen liittyvät tehtävät opiskelijaprofiilin suunnittelusta aina valintaperusteiden määrittämiseen saakka. Toinen merkittävä työlistan kärjessä oleva asia on yritysyhteistyön ja yritysten tarpeiden tarkka kartoittaminen täydennyskoulutuksen osalta. Näin saadaan tulevat osaajat ja alan yritysten tarpeet kohtaamaan mahdollisimman hyvin.

Vuoden kestävään täydennyskoulukseen valittavat ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2020 ja toinen ryhmä aloittaa syksyllä 2021. Opinnot tulevat pitämään sisällään monimuoto-opiskelua sekä harjoittelujakson. Opintojen tarkempi sisältö tarkentuu kevään aikana, kun hanke saadaan täyteen vauhtiin.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja yhteistyöyritysten kanssa vuosina 2020-2022. Hankkeen aikana koulutetaan Pohjois-Savon alueelle 60 uutta laskennallisen lääketieteen osaajaa palvelemaan työelämän tarpeita. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

 

Markku Kellomäki
TKI-asiantuntija, FT
Savonia-ammattikorkeakoulu

Titta Järvenpää
Päätoiminen tuntiopettaja, KTM
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jukka-Pekka Skön
Tutkimuspäällikkö, TkT
Savonia-ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten palveluja kehittämässä

Suomessa ja varsinkin Pohjois-Savossa väestö ikääntyy vauhdilla ja eliniänodote nousee. Tämä ei kuitenkaan merkitse välttämättä terveempää vanhuutta. Pohjois-Savossa sairastavuusindeksi on muuta maata korkeampi ja esimerkiksi Kuopion sairastavuusindeksi on 129, joka on suurten kaupunkien ryhmässä maan korkein. Edellä mainitut seikat sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettavat budjettirajoitukset ovat pakottaneet uudelleenorganisoimaan sote-palveluita.

Viime vuosina yhtenä pyrkimyksenä onkin ollut se, että ikäihmiset voisivat asua omassa kodissaan yhä pidempään. Tämän toteutumiseen tarvitaan kuitenkin palveluita, jotka tukevat ihmisten kotona asumista mahdollisimman hyvin. Syksyllä 2018 käynnistynyt Tarjoomo-hanke tuo ratkaisuja näihin haasteisiin. Hanke kokoaa yhteen Kuopion alueen toimijoita, kuten yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka tarjoavat palveluja ikäihmisille. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista verkostomaista toimintatapaa ja ekosysteemiä yhteistyössä julkisten toimijoiden, oppilaitoksien sekä alueen yrittäjien ja järjestökentän kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös edistää ikäihmisten itsenäistä elämää ja asumista kotona mahdollisimman pitkään.

Tällä hetkellä Kuopion kaupungin vanhusten palveluohjauksen työntekijöillä ja myös yrityksillä on haasteita löytää asiakkailleen sopivia palveluntuottajia, jotka olisivat turvallisia ja laadukkaita sekä ikäihmisten tarpeisiin sopivia. Palvelut voivat olla muitakin kuin sote-palveluita, esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluita erilaisten kotityöpalveluiden lisäksi.

Hankkeessa käynnistyy tammikuussa 2020 viimeiset kolme kuukautta, joiden aikana muun muassa tulevan Tarjoomon hallinnointimalli ja ansaintalogiikka viimeistellään yhdessä toimijaverkoston kanssa. Yritykset ja yhdistykset ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä tulevaa Tarjoomoa, mikä on osoitus yritysten ja yhdistysten kiinnostuksesta toimia palveluntuottajina Tarjoomossa. Päästäkseen tulevan Tarjoomon palveluntuottajaksi tulee toimijoiden täyttää hankkeen aikana yritysten ja yhdistysten kanssa yhdessä määritellyt kriteerit. Niitä ovat esimerkiksi:

  • koulutuksella tai työkokemuksella osoitettu ammattitaito,
  • ikä- ja muistiystävällisen koulutuksen suorittaminen sekä
  • erilaisten palveluiden tuottamista koskevien lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen.

Näillä kriteereillä varmistetaan palveluntuottajien luotettavuus ja osaaminen työskennellä ikäihmisten parissa.

Tuleva Tarjoomo perustaa myös sähköisen palveluhaun, jonka kautta asiakkaat ja heidän läheiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat etsiä sertifioituja palveluntuottajia.

Tulevasta Tarjoomosta on päätetty perustaa yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon osuuskunta, jonka tarkoituksena on tuottaa hyötyä jäsenten omalle toiminnalle sekä yhteiskunnallisesti ikäihmisille. Osuuskunnan nähdään palvelevan parhaiten Tarjoomon toimintaa, koska se on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yritys. Tarjoomon projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaan Tarjoomo-osuuskunnassa tulee olemaan yhteensä 330 yritysjäsentä vuoden 2022 loppuun mennessä. Tarjoomon projektiryhmä etsii parhaillaan rahoituskanavaa, joka tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla Tarjoomo-osuuskunnan alkuvaiheen käynnistymistä. Tarkoituksena on, että Tarjoomo-osuuskunta toimii omarahoituksen varassa kolmen (3) toimintavuoden jälkeen eli 1.1.2023 alkaen.

Tule mukaan Tarjoomon toimintaan kehittämään parempia palveluja ikäihmisille ja tekemään Pohjois-Savosta entistäkin elinvoimaisempi!

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Tarjoomo-hanke
p. 050 5370 525
juhamatti.huusko(at)savonia.fi

End of Physiotehrapy – vai muutoksesta kohti kehittämistä?

Apulaisprofessori David Nicholls, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä The End of Physiotherapy, oli luennoitsijana European Network of Physiotherapy in Higher Education järjestämässä vuotuisessa konferenssissa Gronigenissa, Alankomaissa lokakuussa 2019. Tässä blogikirjoituksessa, hänen ajatusten innoittamana, pohdin muutosta ja kuntoutusta tieteenalana. Erityisesti pyrin tarkastelemaan muutosta suhteessa koulutuksen kehittämiseen.

On siis aika pysähtyä kriittisesti tarkastelemaan muutosta kuntoutuksen näkökulmasta. Mikä muuttuu ja mikä vaikutus näillä muutoksilla on? Miten koulutuksen tulisi ennakoiden tunnistaa muutokset ja vastata niihin? Kriittinen tarkastelu auttaa luopumaan tehottomista toiminnoista ja säilyttämään tulosta tuottavat toimintamuodot. Näihin tulisi kuntoutuksen koulutuksen pureutua.

Muutos on vääjäämätöntä ja tässä muutoksessa kuntoutus tieteenalana muuttuu ja kehittyy. Pitkälle ei tarvitse mennä kuntoutuksen historiaan, kun huomaa, miten tieteenala ja sen menetelmät ovat kehittyneet. Kuntoutuksessa entistä enemmän kehitetään ja käytetään teknologiaan pohjautuvia kuntoutumista tukevia menetelmiä. Esimerkiksi neurologisen kuntoutujan kävelyharjoittelu, jota ennen tehtiin fysioterapeuttiavusteisesti, tehdään nyt robottiavusteisesti, jossa fysioterapeutti ohjaa kävelyharjoittelua tietokoneen avulla.

Millaiseen muutoksen kuntoutusmenetelmien kehittyminen vie ja mitä ajattelemme ihmisestä ja ihmisen kuntoutuksesta nykyisin?

Ihmisen hahmottaminen mekanistisesti koneena on historiallinen tapa tarkastella ihmistä kokonaisuutena ja toteuttaa kuntoutusta. Voidaan ajatella, että teknologia soveltuu tähän ajattelutapaan hyvin. Jos vain kuntoutamme mekanistisesti ”ihmiskoneen virheellisiä osia tai toimintoja” menetämmekö ihmisyyden ja inhimillisyyden kuntoutustoiminnasta? Toisaalta mahdollistaako ja auttaako teknologia kuntoutuksen ammattilaista näkemään kuntoutujan kehon ulkopuolelle, kun kädet eivät ole enää kiinni kuntoutujassa? Pystyykö tällöin kuntoutustyön ammattilainen keskittymään paremmin keskustelemaan kuntoutujan kanssa ja näkemään hänet kokonaisvaltaisesti?

Rahoitus ja rahavirrat muuttuvat jatkuvasti. Ne mahdollistavat ja rajaavat. Hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa esimerkiksi teknologian kehittymisen ja käytön kuntoutustoiminnassa, mutta toisaalta taas huono tilanne rajaa teknologian kuntoutustoiminnan ulkopuolelle. Ekonomia ohjaa sitä millaiseksi yksittäisen kuntoutujan kuntoutumisprosessi muotoutuu. Mitä kuntoutumista tukevia menetelmiä on tarjolla ja miten niitä käytetään ovat erilaisia ja tätä kautta saattaa synnyttää epätasa-arvoisia kuntoutuspalveluja. Myös se, millaisten kuntoutumismenetelmien opetus mahdollistuu niin koulutusorganisaatioiden kuin työelämän harjoittelupaikojen osalta, luovat oppimiskokemusten ja osaamisen pohjan alalle opiskeleville opiskelijoille.

Ympärillä oleva yhteiskunta ja siellä elävät ihmiset muuttuvat. Erityisesti Suomessa väestö vanhenee.

Yhä vanhempien kuntoutujien monisairastavuus ja haasteellisemmat kuntoutuksen lähtökohdat haastavat gerontologisen kuntoutusosaamisen. Näyttöön pohjautuvaa tietoa tulee olla kuntoutustoiminnan lähtökohtana, mutta myös iäkkään ihmisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen elämäntilanteineen ja oikea asenteellinen vuorovaikutustilanteiden hallinta korostuvat osaamisessa. Koulutuksen näkökulmasta tämä nostaa esille niin osaamisen opettamisen kuin myös positiivisten vuorovaikutustaitojen ja asenteen näkökulmat, joihin myös opetuksen tulisi tarjota oppimisen mahdollisuuksia.  Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston geriatrian professorin Eija Lönnroosin kanssa kehitetty iäkkäiden ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn haastattelulomake ei pelkästään auta opiskelijoita kartoittamaan toimintakykyä, vaan myös näkemään, kuuntelemaan ja toimimaan iäkkään ihmisen kanssa.

Muutos on myös ammatillisen roolin muutosta. Entistä enemmän fysioterapeutti jakaa omaa ammatillista osaamistaan esimerkiksi tiimin jäsenenä, mutta samalla osoittaa oman ammatillisen osaamisen tarpeellisuuden. Kuntoutuminen on koko yhteisöön vaikuttavaa toimintaa, jota parhaimmillaan tehdään moniammatillisessa tiimissä. Moniammatillinen työskentely tarjoaa parhaimmillaan hyviä tuloksia ja opiskelijoille hyviä oppimiskokemuksia.

Muutokset heijastuvat kuntoutukseen laaja-alaisesti. Ne tarjoavat kehittämisen lähtökohtia, jos ne halutaan nähdä mahdollisuuksina ja niiden kautta voidaan suunnata muutosta kohti entistä parempaa kuntoutustoimintaa.

 

Marja Äijö
Gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Työtä aivoterveyden hyväksi

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin 21–22.11.2019 jo 12:nnen kerran kansainvälinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush. Tapahtumaan kokoontui tänä vuonna 25 000 ihmistä ja heidän joukossaan muun muassa kansainvälisiä kasvuyrityksiä, sijoittajia ja median edustajia. Kansallinen neurokeskus -osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hankkeesta tapahtumaan ottivat osaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) asiantuntijat Juhamatti Huusko ja Jukka Kähkönen, innovaatioasiantuntija Antti Kotimaa Savoniasta sekä erityisasiantuntija Emmi Reijula UEF:sta.

Ennen varsinaista Slushia Business Kuopio järjesti oman tapahtumansa 20.11.2019 startup-keskittymä Maria 01:ssä. Kuopio goes Slush nimeä kantava Juha Yrjänheikin fasilitoima tapahtuma kokosi Pohjois-Savon alueen toimijoita saman katon alle keskustelemaan alueen elinvoimaisuuden edistämisestä. Tapahtumassa oman puheenvuoron piti muun muassa kuopiolainen ohjelmistoyritys Kiho, joka kehittää ja myy työhallintajärjestelmää kansainvälisille markkinoille. Viimeisempänä onnistumisenaan yrityksen edustajat kertoivat Kihon laajentumisesta Amerikan markkinoille. Esillä oli myös muita Pohjois-Savon alueen yrityksiä aina startupeista vakiintuneimpiin yrityksiin.

Ehkä yksi illan odotetuimpia puhujia oli Pohjois-Savon pääomasijoitusrahasto Nostetta Ventures Oy:n toimitusjohtaja Heidi Ahonen, joka esitteli uuden rahaston tulevaa toimintaa ja päälinjauksia. Rahasto tulee sijoittamaan tulevien vuosien aikana pääasiassa pohjoissavolaisiin alkuvaiheen kasvuhakuisiin yrityksiin. Rahastosta tullaan tekemään sijoituksia yhteensä 15–20 kohdeyritykseen, rahaston koon ollessa yhteensä 10 miljoonaa euroa. Pääomasijoitusrahaston tulemista on odotettu Pohjois-Savossa jo pitkään ja se tuo paikallisille yrityksille kauan kaivattuja rahoitusvaihtoehtoja ja osaamista.

Varsinaisessa Slush –tapahtumassa Kansallinen neurokeskus verkostoitui useiden neuroalan tutkijoiden, rahoittajien, startup-yritysten ja jo vakiintuneiden yritysten kanssa. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin esimerkiksi oululaisen Finnadvance Oy:n kanssa, joka kehittää organ-on-chip-alustoja tutkimukseen ja lääkekehitykseen. Yrityksen kehittämän teknologian etuina ovat muun muassa nopeus, muokattavuus ja eettisyys, koska teknologian avulla on mahdollista korvata eläinkokeilla tehtävää tutkimusta. Slushissa oli esillä myös kuopiolainen Heart2Save Oy, jonka palvelun avulla voidaan tunnistaa yleisimmät vaaralliset ja vaarattomat rytmihäiriöt. Yritys on juuri saanut CE-merkinnän kehittämälleen AiVoni-palvelulle.

Neurokeskuksen asiantuntijoiden mielestä Slushiin mennessä on olennaista muistaa valmistautumisen tärkeys ja muun muassa tapaamiset on hyvä sopia ajoissa. Tapaamisten sopimisessa auttaa Slushin oma matchmaking -työkalu, jonka avulla voi pyytää tapaamisaikaa haluamansa henkilön kanssa. Varsinkin rahoittajat ovat kysyttyjä keskustelukumppaneita, joten tapaamispyynnöt on hyvä laittaa ajoissa matkaan.  Asiantuntijamme kokivat erityisesti oheistapahtumat tärkeäksi uusien ihmisten kohtaamispaikaksi, koska ne järjestetään pienemmissä tiloissa ja niissä on siten Messukeskusta vähemmän melua ja parempi valaistus. Kokemuksemme mukaan oheistapahtumissa pääsee helpommin syvällisempiin keskusteluihin ja rakentamaan yhteistyötä.

Kokonaisuutena Slush on oivallinen areena varsinkin startup-yrityksille, koska tapahtumassa on niille tarjolla lukuisia mahdollisuuksia päästä esille kuten esimerkiksi pitsaus eli oman yrityksen tai idean esittely. Tapahtumasta jäi asiantuntijoillemme niin positiivinen fiilis, että neurokeskus on mukana Slushissa myös ensi vuonna.

TKI-asiantuntija
Juhamatti Huusko
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus -osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke

 

 

Yhteistoiminnallista oppimista kuntoutussuunnitelman äärellä

Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelma sekä Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön ja yleislääketieteen oppiaineet järjestivät opintojakson, jolla opiskelijat oppivat yhdessä lähiopetuksen ja simulaatiomenetelmän keinoin. Opintojakso kietoutui monialaisesti asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin, kuntoutussuunnitelmakokouksen sekä suunnitelman laatimisen ympärille. Jaksolla opiskeltiin myös kuntoutujan tavoitteita edistävän yhteisen vuorovaikutuksen keinoja. Opintojakso kuului osaksi fysioterapeutin, lääkärin ja sosiaalityön opiskelijoiden opintoja. Jakson tavoitteena oli, että opiskelijat oppisivat arvioimaan kuntoutujan toimintakykyä ja laatimaan kuntoutussuunnitelman kuntoutujakeskeisesti yhdessä toistensa tietoja ja taitoja jakaen.

 

Tällainen kuntoutuksen kontekstissa tapahtuva yhteisopetus on Suomessa ainoa laatuaan.

Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutuksen tulee tukea kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Se on osa hyvinvointi-palvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluita ja etuuksia. Tämän kuntoutuskomitean määritelmän mukaan kuntoutuminen on siis prosessi, jonka tavoitteena on mahdollisimman hyvä toiminta- ja työkyky.

Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista. Keskeistä on tukea kuntoutujan omaa aktiivisuutta. Se on luonteeltaan suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Koordinaation ja yhteistoiminnan tarve on suuri, sillä kuntoutuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Hyvä kuntoutus on lähes aina toteutukseltaan monialaista. (STM 2017 & Autti-Rämö, Salminen, Rajavaara, Ylinen 2016.) Tämä edellyttää ammattilaisilta hyviä vuorovaikutus- ja verkostotaitoja sekä palvelujärjestelmän eri toimijoiden tehtävien tunnistamista.  Tämä olikin yksi tärkeistä lähtökohdista opintojaksoa suunniteltaessa. Tarvitaan yhä enemmän eri ammattiryhmien ”törmäyskohtia” opintojen aikana.

Kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää on varmistettava, että tiedon siirtymisen ja kuntoutuksen järjestymisen varmistavat kuntoutussuunnitelmaneuvottelut voidaan toteuttaa siten, että verkostoyhteistyölle on edellytyksiä. Tämä edellyttää monitoimijaiselta verkostolta hyviä yhteistyötaitoja, toisen alan tuntemusta ja kuntoutujalähtöistä toimintatapaa.  Kuntoutujan tarpeiden ja tavoitteiden unohtuminen johtaa järjestelmäkeskeiseen toimintatapaan, jossa yksilön elämästä tehdään suorite. (Autti-Rämö ym 2016)

Simulaatiota käytetään sotealojen koulutuksessa monenlaisten taitojen harjoitteluun hätätilapotilaasta vuorovaikutustaitoihin. Tällä opintojaksolla simulaatiokuntoutujana toimii näyttelijä, jonka rooli on perheenäiti, jolla selkäkipuja ja arjenhallintapulmia. Simulaatioissa keskityttiin juuri kuntoutujakeskeiseen työskentelytapaan, verkostotaitoihin, tavoitteen asettamiseen sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Näitä simulaatiossa opittuja tietoja ja taitoja voidaan soveltaa myös muunlaisiin potilas- tai asiakastapaamisiin.

Ensimmäiset tunnelmat opiskelijoiden kokemuksista olivat pääosin myönteiset. Tällaiselle yhteiselle oppimiselle oli selkeästi tarvetta. Opiskelijoiden odotukset olivat yhteistä oppimista kohtaan korkealla, näin ammatteihin kohdistuvat myytit murtuisivat ja konsultointi sekä yhteistyö olisi jouhevampaa. Sellaisen kuntoutujan kohdalla, joka tarvitsee moniammatillista kuntoutusta, paikalla olevat ammatit olivat hyvä kokonaisuus. Opiskelijat saivat aikaan erittäin rakentavaa keskustelua toistensa aloista ja ammattitaidosta. Tuli paljon ahaa-elämyksiä sekä lisää tietoa toistemme osaamisesta ja palveluista. Toki kehitettävääkin pilotin jälkeen riittää. Opiskelijat toivoivat lisää lähiopetusta ja sitä kautta lisää erilaisia asiakastapauksia, joissa voisi pohtia kuntoutusjärjestelmää laajemmin.

Tänä vuonna opintojaksolle osallistui 20 fysioterapeuttiopiskelijaa, 25 lääkäriopiskelijaa ja 19 sosiaalityön opiskelijaa. Opintojakso toteutettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2019 pilotoimalla sitä hieman pienemmällä opiskelijajoukolla, mutta vuodesta 2020 eteenpäin on tarkoitus, että esimerkiksi kaikki noin 150 lääkärikoulutusohjelman viimeisen vuosikurssin opiskelijaa osallistuvat ammattien väliseen opiskeluun sosiaalityön ja fysioterapian lisäksi. Yhteiseen opetukseen osallistuu siis silloin yli 200 opiskelijaa. Yhteistoiminnallisesta oppimisesta tehdään samalla tutkimusta, jonka tulokset tullaan julkaisemaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.

Näistä yhteistoiminnallisista oppimiskokemuksista kiitollisena suuntaamme katseemme seuraavana vuoteen ja jatkamme yhteistoiminnallista kehittämistä opintojakson suhteen!

Tämä on monialaista yhteistyötä parhaimmillaan toisiltamme oppien!

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kaarina Mönkkönen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Eine Pakarinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Henna Saari, yleislääketieteen kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto
Katri Salokangas, yleislääketieteen kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto

 

 

 

 

Lähteet:

Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M., Ylinen, A. 2016. Kuntoutuminen. Duodecim.

Sosiaali-ja terveysministeriö. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

 

 

 

OUTOA JA INNOSTAVAA – monialaista taiteellista tutkimusta

Suunnitellessani keväällä kulttuurialan syksyn yamk-opiskelijoiden kontaktitapaamisia Monialaiset taiteen tutkimuksen työmenetelmät sekä Opinnäytetyö –kursseille, silmiini osui ilmoitus Taideyliopiston järjestämästä esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen kansainvälisestä konferenssista, CARPA6 Colloquium of Artistic Research in Performing Arts. Sen teemana tänä vuonna oli Bridging Practices, Traditions and Futures. Teema toi vahvasti mieleeni Monialaiset taiteen tutkimuksen työmuodot –kurssimme (osa taidepedagogin yamk-koulutusta) teeman ja pyrkimyksen taiteita yhdistävään luovuuteen. Tiedustelin opiskelijoilta, olisivatko he halukkaita kurssin puitteissa vierailemaan Taideyliopiston konferenssissa, joka järjestettiin tällä kertaa Kiasmassa. Päädyimme osallistumaan. Olen kiitollinen, että sain Savonialta tukea osallistuakseni nelipäiväiseen tapahtumaan koulutusmielessä. Opiskelijat osallistuivat yhden päivän ajan.

Monilaisuuden eri muodoista

Yksi erilaisten monialaisuuden muotojen määrittely löytyy lääketieteen piiristä. Siinä monialaisuus nähdään multi-, inter- tai transetuliittein varustettuna. Monialaisuus voi yksinkertaisesti syntyä siitä, että eri alat, kohdallani taidemuodot, jakavat saman tilan. Inter-monialaisuus luo yhteyksiä eri alojen välille tehden niistä yhtenäisen kokonaisuuden. Trans-monialaisuus ylittää eri alojen perinteiset rajat luoden uutta, lääketieteen kirjoittajan mielessä luonnontieteiden, sosiaalitieteiden ja lääketieteen perinteen ja käytäntöjen rajat.

Esimerkiksi lääketieteessä monialaisia tiimejä käytetään ongelmanratkaisuun, valaisemaan asioita uudesta perspektiivistä.

Carpa6:n tavoitteita ja sisältöjä

Colloquium of Artistic Research -konferenssin esitteessä kysytään, miten esittävä taide etsii yhteyksiä ja haastaa teemoja, käytänteitä, materiaaleja, perinteitä ja konteksteja, jotka informoivat omaa sukupolveaan ja sen ilmaisua. Siinä kysytään myös, miten nämä prosessit muuttavat yksittäisiä esittäviä taiteita, kuten tanssia, teatteria ja musiikkia.

Carpa6 Kollokviumissa esiintyi neljä kutsuttua pääesiintyjää ja lukuisa määrä kotimaisia ja ulkomaisia taiteilijoita ja tutkijoita. En ehkä vielä osaa sanoa tai tiedostaa, löysinkö etsimäni kaltaista monialaisuutta. Kiinnostavia asioita kuitenkin löysin. Näyttää siltä, että tuore taiteellinen tutkimus usein, sen sijaan, että valaisee yksilöllistä luomusta taiteen perinteen tapaan, monesti haluaa tuoda esiin toisia, antaa ääni niille, joilla sitä perinteisesti on vähemmän.

Esimerkiksi Sibylle Peters antaa äänen välillä lapsille ja välillä oikeuksia eläimille. Taiteellinen tutkimus, jota Peters kutsuu ’advanced practice’, avaa eettisiä ja jopa poliittisia näkökulmia vallan jakamiseen yhteiskunnassa. Tämä herättää ajattelemaan syvemmin ja uusista näkökulmista, toisin kuin mielestäni vaikka poliittinen keskustelu.

Tarkoituksena ei ole suora vaikuttaminen vaan ehkä kylvää ajatteluun uuden siemen.

Adrian Heatfield taas omassa runonomaisessa tekstissään tuo esiin katutaiteilijaa, olikohan se Brasiliassa, joka monella tapaa tekee itsestään haavoittuvan kadun vilinän keskellä (kantaa piripintaan täyttä vesilasia tai kulkee sokkona huivi silmillä antaen ihmisten reagoida, auttaa ja jopa juoda veden tai ottaa kuorma-auton lavalta suoran kontaktin satunnaisiin kuulijoihinsa lukien heille henkilökohtaisesti runoja peilein sisustamallaan auton lavalla.

Erin Manning puhuu siitä, miten aikaisemmin luotu teos voidaan saattaa uudeksi luomukseksi. Kuvainnollisesti vanhasta syntyy jotain uutta, kuten silloin kun Japanilainen rikkoutunut vaasi korjataan hopea- tai kultasaumoin. Olisiko tämä se tapa, jolla jokainen tanssin tai musiikin esitys pysyy elävänä? Onko tarkoitus kopioida vai luoda uudestaan esimerkiksi musiikin teksti tai nuotit? Erin Manning kysyy, miten palata siihen teoksen elävään ja intensiiviseen olemiseen, joka on jätetty taakse. Tämän tehdessään taiteilija osoittaa arvostavansa sitä, jonka luo uudelleen (reanimation). Näistä ja muista konferenssin tapahtumista voi lukea tulevassa CARPA6 konferenssijulkaisussa.

Kohtaamisia

Konferenssi toi yhteen kansainvälisiä tekijöitä ja uusia ajatuksia. Se antoi mahdollisuuden taiteilijoille ja tutkijoille olla uuden äärellä ja luoda kontakteja. Tapasin muun muassa yhteistyökollegamme Roomasta, Delfina Stellan, joka on vieraillut Savoniassa sekä vaihto-opiskelijana että tanssipedagogina.

Luova yhteys ja uuden syntyminen tarvitsevat aikaa

Suunnitellessa ja toteuttaessani Monialaiset taiteen tutkimuksen työmuodot –kurssia, minua innosti mahdollisuus löytää luovia yhteyksiä taiteenalojen välille. Omassa taidepedagogiikan kontekstissa ylittyvät eri taidealojen, esimerkiksi musiikin, tanssin ja kuvataiteen rajat. Koen, että visioidessani monialaisuuden sisältöjä, etsin uutta luovaa ja eri alojen metodeja ja teorioita sekä käytänteitä uusin tavoin yhdistävää trans-monialaisuutta, jossa eri taiteenalojen keinot ja teoriat rikastuttavat toistensa toimintaa, esimerkiksi luovat uudenlaisia esityksiä.

Muistellessani Carpa-konferenssin teemoja, ei ollut ihme, että innostuin sen aihepiiristä. Tuntui, että opetukseni lähes mahdottomilta vaikuttavat tavoitteet ja CARPA-konferenssin teemat pyrkivät samaan päämäärään. Taidemuodot ovat traditioidensa synnyttämiä, kunnes purkautuvat näkemään uudella tavalla, kokeilemaan uusia keinoja, yhdistämään asioita uusin tavoin ja löytämään vanhaan uusia näkökulmia. Mielestäni tätä uuden syntymistä rajoittaa ja ohjaa taiteilijan/tekijän kokemus, joka kertoo, milloin luotu uusi koskettaa taiteena.

Välillä perinne on hienointa mitä on, välillä uuden syntyminen ilahduttaa.

Roiskitaanko vain eri taidelajeja toistensa lomaan?

Opiskelijat kirjoittivat reflektioita kokemastaan konferenssissa.

”Carpa6 oli yhtä aikaa erikoinen, erilainen, virkistävä ja hämmentävä kokemus…koin jotain uutta, jotain mitä en tiennyt olevan olemassa.”
”…tekstit ja puheet vilisivät termejä, jotka eivät olleet minulle tuttuja – kävin jotenkin hitaalla, enkä ehtinyt prosessoimaan kuulemaani tarpeeksi nopeasti.”
”Miten päästä uutta luovaan, hedelmälliseen monialaisuuteen? Roiskitaanko vain eri taidelajeja toistensa lomaan, vai …?”

Uuden löytyminen monialaisuuden pyrkimyksestä voi olla hidasta. Kaikki kokeilut eivät kosketa. Transalaisuuden siemeniä löysin muun muassa Monialaiset taidepedagogiikan työtavat –kurssin improvisoiduista tapahtumista. Minua on koskettanut esimerkiksi tapa, jolla yamk-opiskelijat improvisoivat musiikin/äänen ja tanssin/liikkeen laadullisin keinoin. Improvisaatioissa yhdistyivät soittamisen liike ja tanssimisen ääni, väri- ja valotaide. Monialaisella taiteella on mielestäni parhaat edellytykset silloin, kun eri alojen taiteilijat ja toimijat tiimissä kuuntelevat toisiaan, jakavat tietotaitoaan perinteistä ponnistaen ja samalla avoimina ja herkkinä uudelle.

Tilaisuudessa keskustelemassa mm. Veli-Matti Kuronen Sotkulta, Sirpa Miettinen ja Paula Salosaari sekä opiskelijat Savoniasta

Katso videot työpajoista:

Video #1, Video #2

 

Paula Salosaari
Taiteen tohtori
Musiikki ja tanssi
Savonia-ammattikorkeakoulu

Liikkumaan luontoon

Viime aikoina suomalaisessa keskustelussa on noussut toistuvasti esille terveellinen elämäntapa, hyvinvointi ja sen yhteys luontoon. Se on yksi matkailun vahvoista trendeistä ja vaikuttaa yhä useamman matkapäätöksiin ja kohdevalintoihin. Hyvinvointimatkailun sisältö on muuttunut enemmän kokonaisvaltaisemmaksi palveluksi, jonka tuottamisessa vaaditaan tuottajalta laaja-alaista osaamista ja toimivia verkostoja laadukkaan palvelun tuottamiseksi. Koska Suomen vahvuus matkailussa on puhdas luonto, on luontomatkailua pyritty edelleen kehittämään eri toimijoiden taholta. Puhdas luonto onkin Suomen vahvuus suunnattaessa matkailumarkkinointia varsinkin aasialaisista suurkaupungeista lähtevien matkailijoiden keskuuteen. Puhdasta luontoa ja hiljaisuutta löytyy Pohjois-Savossa runsaasti.

Tiilikkajärven kansallispuiston maisema ilmakuvana
Kuva: Jaakko Laukkanen

Luontoliikunta- ja hyvinvointimatkailun lisääntyessä luontoon painottuvien matkailupalvelujen laatua ja tuotantoa on tarkasteltava uusista näkökulmista. Sekä kotimaisten että kansainvälisten luonnossa liikkujien tarpeet ovat muuttuneet ja luonnosta on vieraannuttu kaupungistumisen ja elintapojen muutosten vuoksi. Tämä muutos luo tarvetta turvallisille ja laadukkaille matkailupalveluille.

Nykyajan luonnossa liikkuja haluaa helposti saavutettavia ja elämyksellisiä luontoaktiviteetteja, joiden läheisyydessä on tarjolla majoitus-, kuljetus-, välinevuokraus- ja ravitsemispalveluja. Se edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumista matkailuelinkeinon palvelujentuottajien välillä.

Tähän haasteeseen on tartuttu myös Pohjois-Savossa. Savonia toteuttaa Manner-Suomen maaseuturahaston rahoittamaa Outdoors (OF) Pohjois-Savon luontoliikuntareittien tuotteistaminen markkinoille –hanketta, jonka keskeinen tavoite on  tuottaa luontoliikuntareitteihin liittyvää informaatiota saksalaiseen Outdooractive-portaaliin. Reitit ovat kesäkaudelle, lähinnä patikointiin tarkoitettuja reittejä. Toimimme yhteistyössä VisitFinlandin ja muiden alueiden vastaavien toimijoiden kanssa. Portaalista matkailija kuin myös paikallinen asukas löytää tarvittaa tietoa pystyäkseen liikkumaan luonnossa turvallisesti ja luonnosta nauttien. Kartan, korkeuserojen ja reittikuvauksien lisäksi portaalista löytyy tiedot taukopaikoista, nähtävyyksistä ja palveluista. Lisäksi kuvat ja videot auttavat jo etukäteen eläytymään reitin luontokokemukseen.

Ihmisiä kävelee kansallispuistossa
Kuva: Jaakko Laukkanen

Reittitiedot tulevat suomen kielen lisäksi englanniksi ja saksaksi palvelemaan myös kansainvälisiä matkaiijoita. Hanke on nyt noin puolessa välissä ja reittitietoja ja kieliversioita työstetään parhaillaan. Kun reittikuvaukset ovat valmiina, on tavoitteena auttaa reitteihin liittyvien matkailuyritysten mahdollisuuksia hyödyntää reittitietoja yrityksensa palvelujen kiehittämiseksi.

Vaikka talvi on jo tulossa ja reitit on tarkoitettu kesäkäyttöön, voit jo haaveilla luonnossa liikkumisesta tulevana kesänä tutustumalla jo julkaistuihin reittikuvauksiin. Lähde virtuaaliselle luontoretkelle Tiilikkajärvelle, Leppävirran Orinorolle tai Kalajavuorelle Rautalammille.

https://www.outdooractive.com/fi/route/vaellusreitti/pohjois-savo/uiton-kierto-retkeilyreitti-tiilikkajaerven-kansallispuistossa/34540759/

https://www.outdooractive.com/fi/route/vaellusreitti/pohjois-savo/orinoron-kierto-retkeilyreitti-soisalon-saaressa/34670280/

https://www.outdooractive.com/fi/route/vaellusreitti/lakeland/kalajan-kierros-ihastu-etelae-konneveden-kansallispuistoon/37565612/

 

Hilkka Lassila
Matkailun yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu