Kesällä on aikaa ajatella – Savonian avoin opintotarjonta avautui

Korkeakouluopintoihin on parin viime vuoden aikana toden teolla ilmaantunut kolmas lukukausi, joka tarkoittaa käytännössä kesäajan opintoja. Kesäopinnot ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka tavoittelevat nopeaa valmistumista opiskelemalla tavoitteellisesti ympäri vuoden. Monessa korkeakoulussa kesäopinnot ovatkin jo arkipäivää, näin myös Savoniassa.

Viime vuonna valtakunnallisessa kesälukukausi.fi -portaalissa oli tarjontaa 21 eri ammattikorkeakoulusta lähes 300 opintojakson verran. Savonian tarjoamat kesäopinnot olivat ammattikorkeakoulujen joukossa vetovoimaisimpia. Niitä opiskeli reilut 2000 opiskelijaa, ja suorituksia kertyi yhteensä lähes 10 000 opintopisteen verran. Kun muistetaan että Savoniassa opiskelijoita on n. 6000, on kesäopiskelijoiden määrä merkittävä. Koulutuksiin osallistui Savonian omia opiskelijoita, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita sekä avoimen ammattikorkeakoulun kautta ilmoittautuneita.

Aivan kohta on taas kesä. Savonian kesäkuukausien opintotarjonta avautui maaliskuun puolessa välissä tutustumista ja ilmoittautumista varten, ja ilmoittautumisaikaa on huhtikuun loppuun. Opintojaksoja on tarjolla noin 50.

Seksuaaliterveys selvästi suosituin

Millaisia opintoja Savonia kesällä tarjoaa? Vaihtoehtoja on kaikilta koulutusaloilta. Viime kesänä ylivoimaisesti suosituin oli opintojakso, joka liittyi seksuaaliterveyteen. Sen suoritti 375 opiskelijaa, joten se oli kaksi kertaa niin suosittu kuin yksikään muu ammattikorkeakoulujen tarjoama opintojakso. Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat palkkahallintoon, sijoitustoimintaan ja raskausajan diabetekseen liittyvät opinnot. Nämä samat suositut opintojaksot ovat tarjolla tänäkin vuonna, mutta tarjontaa on edelleen laajennettu esimerkiksi tekniikan alalle.

Kesäopinnoista suuri osa on verkko-opintoja. Niitä voi opiskella omaan tahtiin kesäkuukausina verkkoympäristössä annetun ohjauksen ja ohjeiden mukaan. Tarjolla on myös joitakin opintojaksoja, joissa on lähi- tai intensiivijaksoja. Lähijaksoja sisältäviä opintoja ovat mm. muotoilun koulutuksen tarjoamat akvarellimaalaus ja jalometallimuotoilu tai terveysalan ”Tutkin, oivallan, kehitän”, jossa perehdytään sote-alan tutkimus- ja kehittämismenetelmiin. Kesäopintojen painottuminen verkkotarjontaan mahdollistaa opintojen suorittamisen työn ohessa ja kätevästi eri ammattikorkeakoulujen tarjonnasta kotipaikkakunnalta.

Avoin ammattikorkeakoulu näyttää olevan vielä aika huonosti löydetty väylä kesällä opiskeluun. Viime kesänä avoimena amk-koulutuksena opintopisteitä suoritettiin vain vajaat 100. Kesän avoin opintotarjonta on hyvä mahdollisuus kurkistaa korkeakouluopintoihin tai se tarjoaa helpon väylän itsensä kehittämiseen elinikäisen oppimisen hengessä.

Kesä on hyvää opiskeluaikaa. Savonian avoimessa koulutustarjonnassa on opintoja kaikilta eri aloilta.

Lisätietoja Savonian avoimesta kesäopintarjonnasta löydät nettisivuiltamme.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Master in Digital Health – VIP-paikkoja verkkokampuksella

Miten paljon me nykyisin mittaammekaan itseämme! Aika monella on jo käytössä aktiivisuusrannekkeita, uni- ja askelmittareita, kehoanalysaattoreita, jopa koruihin on kätketty mittaavia sensoreita. Mittaustietoa kertyy jatkuvasti. Tiedon jatkuva automaattinen analysointi voidaan kytkeä palvelemaan hyvinvointia ja terveyden edistämistä. Etäseuranta mahdollistaa mm. iäkkäiden ihmisten turvallisen asumisen kotona pitempään.

Digital Health Savonia

Organisaatiot tarvitsevat asiantuntijoita, jotka pystyvät johtamaan, suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan hyvinvointi- ja terveysteknologiauudistuksia ja valvomaan laatua erilaisissa toimintaympäristöissä. Savonian syksyllä 2017 alkava Master in Digital Health -koulutus vastaa juuri tuohon osaamistarpeeseen.

Digital Health -koulutus on kuin morsiamen mekko: vähän uutta, vähän vanhaa ja vähän lainattua. Jotenkin niinhän se menee. Paitsi että tällä kertaa on paljon uutta. Jo vuonna 2004 Savoniassa oli tarjolla sekä tekniikan alalla että terveysalalla hyvinvointiteknologian yamk-koulutus, joka johti maisteritasoiseen tutkintoon. Silloin oltiin edellä aikaa, ja muutaman vuoden tarjonnan jälkeen koulutus jäi tauolle. Nyt on uuden nousun aika.

Jos hyvinvointiteknologia oli reilut 10 vuotta sitten nouseva ala, nykyään se on hurjasti kehittyvä, uusia innovaatioita tuottava ja kasvava toimiala. Se on Suomen suurin huipputeknologian vientiala ja tarjoaa kotimaassa monia uusia yrittäjyysmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen järjestämiseen linkittyy verkkopalvelujen lisääntyminen ja eettiset kysymykset. Palvelutuotannon suunnittelussa asiakaskeskeisyys vahvistuu, ja palvelumuotoilun osaaminen nousee keskiöön.

Master’s Degree Programme in Digital Health alkaa syksyllä 2017 englanninkielisenä, ja se suoritetaan kokonaan verkko-opintoina. Koulutus sopii tekniikan, liiketalouden ja terveysalan asiantuntijoille. Opiskeluympäristönä on koko maailma ja kampuksena verkko.

Verkkoympäristössä opiskelun lisäksi opinnot tarjoavat yhden mahdollisuuden fyysiseen kohtaamiseen. Kesällä 2018 toteutuu palvelumuotoilun Service Design -kurssi, johon sisältyy kahden viikon intensiivijakso Kuopiossa. Ne, jotka valitsevat sen, tulevat silloin verkkokampukselta kalakukkokaupungin kesään.

Savonia juhli syksyllä 2016 terveysalan 120-vuotista ja tekniikan alan 130-vuotista koulutustaivalta. Hyvinvointiteknologiassa nuo kaksi Savonian perinteistä alaa yhdistyvät muodostaen soveltavan hyvinvointiteknologian painoalan. Master in Digital Health -koulutus on painoalan kärkeä. Lisätietoja koulutuksesta suomeksi ja englanniksi.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Testaaminen on tarkkaa touhua

Suomen ammattikorkeakouluissa on yhteensä yli 250 tutkimus- ja kehittämistoiminnan ympäristöä Helsingistä Rovaniemelle. Niitä hyödyntävät tyypillisesti korkeakoulun oma opetustoiminta ja soveltava tutkimus sekä alueen yritykset tuotekehitystyössään.

Savonian testaus- ja tuotekehityslaboratoriot palvelevat eri toimialoja, vaikkakin pääpaino on tekniikassa. Vuoden 2016 aikana Savonia on hakenut SFS-EN ISO/IEC 17025-standardin mukaista akkreditointia neljälle tutkimus- ja testauslaboratoriolle:

  • EMC-testaus
  • elintarviketestaus FoodTestLab
  • betonitestaus
  • veden kemiallinen testaus (ympäristötekniikka).

FINASin ryhmä kävi arviointivierailulla Savoniassa joulukuussa. FINAS on Suomen kansallinen laboratorioiden akkreditointielin. Akkreditoitavia menetelmiä on useita kussakin laboratoriossa.

emc_blogi_akkreditointi

Mitä akkreditointi sitten tarkoittaa? Sitä että FINAS toteaa arvioidut laboratoriot kansainvälisin kriteerein päteviksi. Laboratorio osoittaa, että sillä on käytössään sopivat menetelmät, laitteet ja tilat sekä riippumattomasti toimiva osaava henkilökunta. Asiakkaat voivat luottaa akkreditoidun toimijan palvelun laatuun ja sen tuottamiin tuloksiin. Monet yritykset ostavat testauspalveluita vain akkreditoiduilta toimijoilta. Esimerkiksi betonin testauksissa vaaditaan Suomessa kesäkuusta 2017 lähtien akkreditoitua säilyvyyden, puristuslujuuden sekä taivutus- ja halkaisuvetolujuuden testausta.

betonilabra_blogi

Juustoja ja sähkölaitteita – esimerkkejä testaustoiminnasta

FoodTestLab on elintarvikkeiden testauslaboratorio, joka on toiminut vuodesta 2014 lähtien. Siellä voidaan tehdä mm. kemiallisia analyysejä, aistinvaraisia arviointeja ja säilyvyystestauksia. Laboratorioon voi aloittava yrittäjä tuoda testattavaksi esimerkiksi lähiruokatuotteita, ja niistä voidaan analysoida mm. rasva-, proteiini- tai energiapitoisuutta. FoodTestLabissa tehdään myös kuluttajatutkimusta. Savonian henkilöstöllä olisi pari viikkoa sitten ollut oiva mahdollisuus ilmoittautua maistelemaan erilaisia juustoja ja vaikuttamaan näin tulevaan tuotevalikoimaan. Ihan harmittaa, kun jäi juustot maistelematta muun kiireen takia.

ftl_blogi

Savonian EMC-laboratorio on perustettu jo vuonna 2000. Siellä tehdään sähkö- ja tietotekniikka-alan tuotekehitystä ja testausta. Laboratorioon ovat yhteydessä mm. laitevalmistajat tai maahantuojat, jotka tarvitsevat tuotteilleen CE-merkinnän. Merkintä takaa, että tuote täyttää EU:n vaatimukset, ja sitä edellytetään mm. henkilösuojaimilta, koneilta ja sähkölaitteilta. EMC-laboratorion puitteet käyvät yhtä lailla teollisuuslaitteiden kuin kotitalouskoneiden testaukseen.

Akkreditoitavien laboratorioiden lisäksi Savonialla on monta muuta tuotekehitysympäristöä, joista mainittakoon hitsauslaboratorio HitSavonia, digitaalisen koneenrakennuksen toimintaympäristö ja energiatutkimuskeskus. Kaikissa laboratorioissa tehdään asiakkaille maksullista testaustoimintaa. Lisäksi opiskelijat työskentelevät niissä osana opintojaan.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Ostokäyttäytymisen muutos digimaailmassa

Kuluttajille on luontevaa ja usein myös ilmaista perehtyä lähes kaikkeen hankintaan liittyvään tietoon jo ennen myyjän kohtaamista. Tiedon hankinta on helppoa kännyköillä, tableteilla ja läppäreillä. Pikainen selvitys itselle sopivasta lounaspaikasta uudessa kaupungissa käy käden käänteessä. Lista paikoista ja arviot löytyvät muutamalla sormen liikkeellä. Arvioiden luettavuus on tehty helpoksi ja lounaspaikan valinta on kätevää. Kuluttaja on tehnyt päätöksen ja siirtyy navigaattorin opastetamana lounaspaikan lähelle. Palveluntarjoajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa potentiaaliseen asiakkaaseen, ellei yritys ole luonut notkeita lähestymistapoja verkkoon.

Monimutkaisempiakin hankintoja päätetään, ja jopa hankitaan, ilman myyjän kohtaamista. Esimerkiksi keittiön suunnittelu tilaukseen saakka on tätä päivää. Apuna on netissä olevat suunnitteluohjelmat ja ostamisen helppous ilahduttaa meitä kuluttajia. Vertailut on nopeasti tehty ja ostopäätöstä tehtäessä etukäteisinformaatioon luotetaan vankasti. Onhan osa itse tehtyjä ja keskustelupalstojen peukuttamisiin numeroarvioineen luotetaan yllättävänkin varmasti. Kuluttaja on tehnyt valintansa. Myyjälle jää tilauksen vastaanottaminen ja ehkäpä lisäpalvelun tarjoaminen.

bigdata

Mitä yritykset voivat tässä hämmentävässä tilanteessa tehdä? Pähkinä (tai jopa pussillinen pähkinöitä) on haasteellinen pureskella. Mahdollisuuksia on toki paljon ja selkeitäkin vaihtoehtoja löytyy. Aloittaa voisi nykyasiakkaiden ostokäyttäytymistä tutkimalla. Keitä asiakkaamme ovat ja mistä he ovat hakeneet tietonsa ostopäätöstä varten? Selkeyttämällä asiakkaiden käyttäytymistä normaalissa ostoprosessissa yritys voi helpohkosti löytää välineitä, joiden avulla yritys pääsee vuoropuheluun nykyisten ja tulevien asiakkaidensa kanssa. Yritykselle kyseinen prosessi onkin myyntiprosessi. Kuinka paljon nettisuvuilla käy vierailijoita ja keitä he ovat? Samoja kuin ostajatkin? Facebookin ja yrityspuolella LinkedInin kohdalla on mahdollista tehdä samantapaista analyysiä ymmärryksen lisäämiseksi asiakkaiden ostokäyttäytymisestä. Ainakin selviää keitä yrityksesi kiinnostaa. Heitä voisi lähestyä uudella viestillä.

Onko prosessi helppo ja tuosta vain toteutettavissa? Ainakin kannattaa kokeilla. Ostouskollisuus on muuttunut ja tämän viikon analyysien ymmärryksellä pärjää kuvainnollisesti sanoen ensi viikon, mutta kuinka toimit seuraavalla viikolla? Ehkäpä yksinkertainen analyysi asiakkaista ensi viikolla tuo vastauksia seuraavalle viikolle.

Jari Niemelä
Savonian Tki-asiantuntija

Jari Niemelä toimii Mentormyy-hankkeessa, jossa tavoitellaan myynnin kouluttamiseen toimivaa mallia, jonka kautta myynninjohdolle ja myyjille muodostuu ammattimainen myynnin toimintatapa kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Savossa keskeisin kasvun este pk-yrityksille on tutkitusti myynnin osaaminen, jota hankkeessa on lähdetty kehittämään.

VireTori haastaa oppimaan

Lattialla on iso paperi ja sen vierellä opiskelijoita vilkkaassa keskustelussa. Ympärillä on hierontapöytiä sekä jumppapalloja ja -mattoja. Menossa on Viretori-projektiryhmän palaveri, jossa suunnitellaan VireTorin toimintaa keväälle 2017. Keskustelussa pohditaan ideoita perhevalmennusryhmistä, Urheiluakatemia-yhteistyöstä ja yritysten aktivointisessioista.

Ideoijat ovat Savonian fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoita, joiden opintoihin kuuluu kurssi moniammatillisesta hanketyöstä. Nämä opiskelijat ovat valinneet hankeopintojensa aiheeksi VireTorin kehittämisen. Terveydenhoitajaopiskelija, joka on tekemässä harjoitteluaan VireTorilla, osallistuu hänkin projektiryhmän mukana tulevaisuuden hahmottelemiseen. Suunnittelua ohjaa koordinaattori Hanna Nevala.

Savonian VireTori tarjoaa yksilöille, yhteisöille ja yrityksille hyvinvointiin liittyviä kaikille avoimia palveluja. Tarjolla on mm. fysioterapeuttiopiskelijoiden antamaa ohjausta, kehonkoostumusmittauksia, kotikäyntejä tai erilaisten tapahtumien organisoimista. Palvelujen toteuttajia ovat Savonian sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, joille VireTori toimii aitoja työelämäkonteksteja tarjoavana harjoittelu- ja oppimisympäristönä.

VireTorin asiakkaita voivat olla esimerkiksi omaishoitajat, jotka pyytävät opiskelijoita kotikäynnille. Käynnillä voidaan tarkastella asiakkaan toimintakykyä ja miettiä mahdollisuuksia sen edistämiseksi. Tai yhteydenotto voi tulla yritykseltä, joka toivoo henkilöstölleen niska-hartia-ryhmää työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Savonian tutkinto-opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännönläheisyys. Työelämän taitajaksi ja asiantuntijaksi valmistuminen edellyttää opitun harjoittelemista ja soveltamista työelämäkontakteissa. VireTori toteuttaa Savonian työelämäläheisen pedagogiikan ideaa. Harjoittelussa oleva terveydenhoitajaopiskelija Heini Koistinen kuvaa harjoitteluaan VireTorilla käytännönläheiseksi sekä asiakkaan kohtaamiseen ja vastuunottamiseen opettavaksi.

VireTorilla toimitaan yrittäjämäisesti. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat asiakassuhteen kokonaisuudessaan markkinoinnista palveluun ja tarkastelevat yrityksen pyörittämistä rahoituksesta riskeihin.

Kevään 2017 suunnitelmat alkavat konkretisoitua. On sovittu, että koko kevään ajan kolmannen vuoden fysioterapeuttiopiskelijat harjoittelevat VireTorilla. Näillä näkymin palvelupäiviä ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Lisäksi VireTorilla harjoittelee sairaanhoitaja- ja kätilöopiskelijoita. Alussa ideana mainittu perhevalmennusryhmä kestäisi syksypuolelle asti ja sen ohjaukseen osallistuisivat kätilöopiskelijoiden lisäksi myös suuhygienistit, sosionomit ja fysioterapeutit.

VireTori-toiminnassa on todellakin mahdollista lyödä monta kärpästä yhdellä iskulla: läps-läps-win-win-win! Opiskelijat oppivat – asiakkaat saavat palvelua – yrityksille on tarjolla innovatiivinen testiympäristö.

Terveydenhoitajaopiskelija Heini Koistinen sekä fysioterapeuttiopiskelijat Antti Heikkinen ja Kasimir Kuoppala ideoimassa VireTori-toimintaa.

Terveydenhoitajaopiskelija Heini Koistinen sekä fysioterapeuttiopiskelijat Antti Heikkinen ja Kasimir Kuoppala ideoimassa VireTori-toimintaa.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Satelliitti vie tutkintoon

Korkeakoulujen palavereissa ja papereissa on alkanut esiintyä sana ”satelliittikoulutus”. Satelliitti on wikipedian mukaan taivaankappaletta kiertävän pienemmän kappaleen nimitys. Samaan aikaan korkeakouluissa otetaan tarmokkaasti digiloikkia ja käydään keskustelua työelämän kanssa uusista yhteistyömuodoista. Onko näillä satelliiteilla ja loikilla jotain tekemistä keskenään?

Savonia aloitti vuonna 2014 kahden tyyppisiä satelliittikoulutuksia. Agrologeille aloitettiin Iisalmen monimuotoryhmän lisäksi vastaava ryhmä Joensuussa. Yhteistyökumppanina on Karelia-ammattikorkeakoulu. Opiskelijat ovat lähiopiskelussa samaan aikaan eri paikkakunnilla ja opetus välittyy videoneuvotteluyhteyksien kautta. Opiskelu etenee Savonian opetussuunnitelman ja -menetelmien mukaisesti Savonian ja Karelian tiloissa, työelämäyhteyksiä unohtamatta. Nyt koulutuksia tällä mallilla on menossa jo kaksi, kun uusi vastaava ryhmä alkoi syksyllä 2016.

Bioanalyytikoita ja röntgenhoitajia Savonia kouluttaa yhteistyössä sairaaloiden kanssa. Koulutuspaikkakuntia ovat Kuopion lisäksi Kotka ja Lappeenranta ja sopimuskumppaneina Carea-kuntayhtymä ja Eksote -sosiaali- ja terveyspiiri. Tällainen malli vaati kaikilta osapuolilta paljon enemmän järjestelyjä kuin kahden korkeakoulun välinen yhteistyö. Molemmat sairaalat järjestivät rakennuksiinsa opiskelutilan, ”luokan”, joka varustettiin videoneuvotteluyhteyksin. Satelliittiopiskelijat tulevat sinne seuraamaan etäyhteyksien kautta välittyvää opetusta, samalla he ryhmäytyvät keskenään. Näin he tukevat toinen toisiaan opiskelussa, joka vaatii opiskelijan omin sanoin kuvattuna reilusti tavoitteellisuutta ja itsekuria.

Kotkan ja Lappeenrannan satelliittikoulutuksia kehittää ja arvioi ohjausryhmä, jossa on Savonian, Carean ja Eksoten henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajat.

Kotkan ja Lappeenrannan satelliittikoulutuksia kehittää ja arvioi ohjausryhmä, jossa on Savonian, Carean ja Eksoten henkilöstön sekä opiskelijoiden edustajat.

Sekä bioanalyytikoiden että röntgenhoitajien osaamiseen kuuluu paljon käytännön taitoja. Etäryhmien opiskelijat tekevät harjoitukset ja harjoittelut pääosin sairaaloiden tiloissa, osastoilla ja laboratorioissa. Sairaaloiden väki on perehdytetty ohjaamaan opiskelijoiden työskentelyä, ja toimintaa tuetaan korkeakoulun järjestämällä mentoroinnilla. Oppimistehtävät linkitetään opiskelun edetessä yhä enemmän sairaaloiden kehittämiseen. Kaikki tämä liittää etäkoulujen opiskelijat luonnikkaasti jo opiskeluaikana osaksi tulevaa työyhteisöään.

Kun korkeakoulu ja yritykset tekevät yhteistyötä, on tärkeää, että kaikki kokevat saavansa etua toiminnasta. Savonian, Carean ja Eksoten välinen yhteistyö ideoitiin, koska Kaakkois-Suomessa oli pulaa koulutetuista bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista. Alueelle tarvittiin työvoimaa, ja sairaaloilla oli tiedossa henkilöitä, jotka olisivat potentiaalisia osaajia. Koulutus piti vain saada alueelle.

Satelliittikoulutukset ovat edesauttaneet Savonian digiloikkaa, sillä niitä varten on varustettu oppimistiloja ja hankittu laitteita, mutta ennen kaikkea opettajien opetusteknologinen osaaminen on lisääntynyt selvästi. Miten satelliittiopiskelijoiden osaamisen kanssa sitten mahtaa olla? Parhaillaan tehdään selvitystä, eroaako satelliittimallilla työelämäympäristössä opiskelevien osaaminen Savonian tiloissa opiskelevien osaamisesta. Nyt näyttää siltä, että työelämäsatelliitissa opiskelu rakentaa enemmän sosio-kulttuurisia taitoja. Työelämätaitajan vastuutakki näyttäisi syrjäyttävän siellä nopeammin opiskelijaroolin bilepalttoon. Ensimmäinen opiskelija syksyllä 2014 aloittaneesta ryhmästä on pian valmistumassa, reilun vuoden opetussuunnitelmaa etuajassa.

Satelliittikoulutuksissa opiskelijaryhmä on etäyhteyksien päässä. Opettaja ja opiskelijat näkevät toisensa sekä esitykset screeneiltä satelliittikoulutuksille varustetuissa oppimistiloissa.

Satelliittikoulutuksissa opiskelijaryhmä on etäyhteyksien päässä. Opettaja ja opiskelijat näkevät toisensa sekä esitykset screeneiltä satelliittikoulutuksille varustetuissa oppimistiloissa.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

YAMK on tutkinto tekeville

Savonia-ammattikorkeakoulussa aloitti 9.9.2016 opintonsa vajaat 100 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaa. Yhteensä opiskelijoita on noin 350. Mistä kummasta on kysymys?

yamk-aloitus-jumppaa
Savonian ylemmän tutkinnon uudet opiskelijat saivat orientaatiopäivänä tuhdin tietopaketin opiskelun käytännöistä. Sykettä-korkeakoululiikunta muistutti liikunnan merkityksestä, välillä noustiin venyttelemään.

Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneita on Suomessa työmarkkinoilla noin 12 000 henkilöä eri aloilla. Tutkinto on ollut tarjolla Suomessa jo reilut 10 vuotta. Ylempi amk-tutkinto luotiin suomalaiseen koulutusjärjestelmään työelämän kehittämiseen painottuvaksi maisteritason tutkinnoksi. Hakemisessa edellytettävä kolmen vuoden työkokemus perustuu juuri tuohon ajatukseen: jotta voi kehittää työelämää, pitää olla kokemusta ja näkemystä työn arjesta ja käytännöistä.

Savoniassa on tarjolla yamk-tutkintoja kaikilla kuudella koulutusalalla. Ylemmän amk-tutkinnon opiskelu vie keskimäärin 1,5 – 2,5 vuotta. Keskeinen osa opintoja on opinnäytetyönä tehtävä työelämän kehittämistehtävä, jossa – toisin kuin yleensä yliopistojen pro gradu -töissä – keskitytään kehittämään ratkaisuja yritysten ja organisaatioiden käytännön työssä eteen tulleisiin ongelmiin. Useimmiten yamk-opiskelija tekee opinnäytetyö-kehittämistehtävän omalle työpaikalleen.

Onko teillä töissä jotain kehitettävää? Entä onko teillä töissä joku ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut? Entäpä jos kannustaisit työntekijän tai työkaverin opiskelemaan ylempää ammattikorkeakokulututkintoa, ja samalla tämä kehittelisi tarvittavan menettelyn tai ratkaisun olemassa olevaan ongelmaan.

design_making_www_banner
Design Making -koulutuksessahaetaan vastauksia globalisaation, digitalisaation ja työelämän muutosten haasteisiin

Muotoilualan juuri alkaneen Design Making -koulutuksen nimi kuvaa hyvin ylempien tutkintojen luonnetta. Ne ovat ”making”-koulutuksia eli niissä tehdään käytännössä. Hyvänä esimerkkinä käytännön tekemisestä on Kalajoella vastikään järjestetty suuronnettomuusharjoitus, jonka järjestämisvastuussa olivat Savonian ensihoidon johtamisen yamk-opiskelijat ja yhteistyökumppaneina mm. sairaaloita, pelastuslaitoksia ja viihdekeskus. Harjoitukseen osallistui noin kaksisataa viranomaista ja näyttelijää. Tuollaisessa tilanteessa todella saa johtaa – ja haasteellisissa olosuhteissa.

Ylempään amk-tutkintoon voi hakea, kun amk-tutkinnon jälkeen on ollut töissä tutkintoa vastaavissa tehtävissä kolme vuotta. Hakukelpoisia ovat yleensä myös alan tutkinnon suorittaneet yliopistomaisterit.

Koulutukseen voi monissa ammattikorkeakouluissa tulla myös joustavasti avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Jo ennen kuin kolmen vuoden työkokemus on täynnä, voi alkaa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja avoimina opintoina ja sitten kun työkokemus täyttyy, siirtyä tutkinto-opiskelijaksi. Tämä on nopeampi ”keittiön kautta”-väylä kaikkein innokkaimmille. Ja niille, jotka haluavat vain kokeilla maisteritason opintoja tähtäämättä välttämättä koko tutkinnon suorittamiseen.

Ylempään amk-tutkintoon voi hakeutua tietysti myös pitemmän kuin kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Erityisesti silloin kertynyt työelämäkokemus antaa vankan pohjan kehittämiselle ja innovoinnille. Ylempi amk-tutkinto on tutkinto tekeville – elinikäisen oppimisen hengessä.

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoul

ALVO-hankkeen tuloksia

Ainetta lisäävään valmistukseen (AM, Additive Manufacturing) liittyvä ALVO-hanke on saatu päätökseen. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella AM-valmistuksen tki- ja oppimisympäristö, johon keskitetään Savonian eri yksiköiden osaaminen ja laitteisto. Tavoitteena oli myös tehdä AM:n käytöstä ja tarpeista kartoitus, jonka pohjalta luodaan palvelumalli ja konsepti tarpeiden täyttämiseksi sekä hankkia alustavat ohjelmistot, laitteet ja osaaminen joilla toiminnassa päästään alkuun.

Hanke toteutettiin monialaisena hyödyntäen Savonian eri toimialojen osaamista tekniikasta, liiketaloudesta, muotoilusta ja terveysalalta. Tarkoituksena oli myös varmistaa, että alueen yritykset ovat tietoisia AM-menetelmien kehityksestä ja mahdollisuuksista. Tki- ja oppimisympäristön toiminta suunniteltiin siten että se palvelee alueen yrityksiä mahdollisimman monipuolisesti ja monialaisesti.

alvo_blogi_tilat

Hankkeen aikana syntyi fyysinen toimintaympäristö, sen käynnistämisen edellyttämät ohjelmisto- ja laitehankinnat sekä suunnitelma toimintamallista ja palveluista jatkoa ajatellen. Tki- ja oppimisympäristössä alueen yritykset ja yhteisöt sekä Savonian opiskelijat saavat lisätietoa lisäävästä valmistuksesta ja voivat tutustua aiheeseen käytännössä. Välittömiä tuloksia ovat myös hankkeessa syntynyt www-portaali sekä julkaisut (5 kpl) ja sen aikana toteutetut seminaarit (2 kpl). Edelleen on syytä mainita hankkeen aikana luotu koulutusmateriaali sekä sen avulla toteutetut testikoulutukset Savonian opiskelijoille ja yritykselle. Näiden avulla on rakennettu pedagoginen malli, joka pohjautuu Flipped learning ja Project based Learning ajatusmalleihin ja on hyvin synkronissa Savonian OIS-ajattelun kanssa.

Www-portaaliin (http://alvo.savonia.fi/) on kerätty tietoa suomenkielellä kaikkien vapaasti saataville liittyen menetelmiin, materiaaleihin, käyttökohteisiin ja sovelluksiin. Hankkeessa toteutettu julkaisu ”Lisäävän Valmistuksen Perusteet” on perusmateriaali 3D-tulostuksesta. Muita julkaisuja ovat ”Topologian optimointi –  ohjelmistovertailu”, ”Additive Manufacturing Challenges the Engineering Education” sekä ”Lisäävän  valmistuksen käyttö terveydenhuollossa ja lääketieteessä, tilannekatsaus 2016”.

Kartoitusten lisäksi hankkeessa oli tavoitteena toteuttaa AM-valmistustekniikalle tärkeiden suunnittelu- ym. ohjelmien kartoitus, vertaus, kilpailutus, hankinta ja käyttöönotto, jotka toteutuivat suunnitellusti. Lisäksi hankitiin muutama muovitulostin oppimisympäristön käyttöön ja kartoitettiin myös metallin AM-valmistukseen soveltuvan laitteen tarvetta alueella. Hankkeen aikana kehitettiin www-sivusto, joka tukee tki- ja oppimisympäristön toimintaa ja tarjoaa ajankohtaista tietoa aiheesta.

alvo_blogi_kasi

Hanke vastasi hyvin kehittämistarpeeseen ja hankkeen tavoitteet, mm. ainetta lisäävän valmistuksen tki- ja oppimisympäristön suunnittelu, saatiin tehtyä suunnitelman mukaisesti. Myös muut tähän liittyvät tavoitteet, kuten tilannekartoitusten tekeminen saatiin toteutettua.

Tavoitteet tiedonlevityksestä onnistuivat hankkeen seminaarien sekä julkaisujen muodossa suunnitelmien mukaisesti.

Esa Hietikko
Antti Alonen

METVI-hankkeen pilotointi etenee kampukselta kohti teollisuutta

METVI-hankkeen tavoitteena on tehostaa ja tiivistää sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelyprosessia siten, että jäteveden sisältämää orgaanista kuormitusta saadaan vähennettyä entistä kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahyötysuhdetta merkittävästi. Selvitys tehdään Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sijaitseville tehtaille. Aiemmasta kirjoituksesta voit lukea hankkeen käynnistysvaiheesta.

Kevään 2016 aikana on tehty laboratoriomittakaavan koeajoa Pohjois-Savon tehtaalle sekä myös pilotointi tehdaskohteessa. Laboratorion koeajo aloitettiin jo syksyn 2015 puolella. Koeajossa löydettiin operointiparametrit sekä saavutettiin mikrobiolonen tasapaino ja toimisuus. Prosessissa tutkittava vesi oli suhteellisen haastavaa, hyvin hapanta ja kuumaa. Lisäksi vesi oli mikrobien näkökulmasta yksipuolista eli puutteita ravinteista ilmeni. Täten veden esikäsittely ennen mikrobiologista prosessia osoittautui erittäin tärkeäksi asiaksi. Kevään aikana Metvi-hanke tarjosi harjoittelupaikan Slovenialaiselle opiskelijalle.

Pilot-mittakaavan laitteisto on Savonian Ympäristötekniikan osaston itse suunnittelema ja rakentama. Laitteisto on kasattu kokonaisuudessaan merikontin sisään. Laitteisto koostuu kahdesta reaktorista (kuva vieressä), joista ensimmäisessä tapahtuu valtaosan orgaanisen aineen leikkaantuminen ja biometaanin tuottaminen. Samaisissa kahdessa ensimmäisessä reaktorissa tapahtuu myös sulfiitin/sulfaatin pelkistyminen sulfidiksi. Eli reaktoreissa on kaksi erillistä bakteerikantaa samanaikaisesti. Reaktori koostuu pohjassa olevasta lietepedistä, keskiosassa olevasta täytekappaleiden osuudesta ja yläreunassa olevasta kiinteä-neste-kaasufaasi erottimesta.

Koska kyseessä on esikäsittely puhdistamolle tulevalle vedelle, pyritään rikin pelkistäjä bakteerien toiminta pysäyttämään ilmastus yksiköllä syöttämällä nitraattipitoista vettä toiseen reaktoriin. Lisäksi tällä lisätään puskurikapasiteettia prosessiin.

Pilotointi suoritettiin kokonaisuudessaan maalis-kesäkuuun aikana opiskelija voimin ja siitä valmistui myös opinnäytetyö (Linkki). Keskeisimpinä tuloksina orgaanisista aineista saatiin poistettua biometaania tuottaen 70 %, rikin yhdisteistä poistettiin 95 % ja biometaanipitoisuudet olivat hyvin korkeat jopa 70-80 %. Rikistä pieni osa menee kaasufaasiin, valtaosa laskeutui lietepetiin.

metvi_blogi2

Rikin laskeutumista lietepetiin tutkittiin lisäksi JAR-laitteiston (kuva vieressä) saostuskokeilla. Saostus suoritettiin tehtaalla käytössä olevalla polymeerillä, jolloin lietepeti sisälsi 55 % rikkiä, mittattuna alkuainerikkinä. Rikin kierrättämista ja jatkojalostamista selvitetään vielä hankkeessa lisää.

Syksy 2016 tulee olemaan kiireinen hankkeen toteuttajalle. Kevään koesarjoista on vielä energia- ja massatasetarkastelut työn alla. Lisäksi Etelä-Savolaiselle tehtaalle aloitetaan alku syksystä laboratoriomittakaavan koeajoa. Kyseinen tehdas käsittelee jätevettä 40 000 m3/d, joten Metvi-hankkeen mahdollisesti tuomat säästöt vesien käsittelyyn energiaa tuottaen ovat hyvinkin tervetulleita. Metvi-hanke jatkuu syksyn kokeiden jälkeen vielä tehdaskohtaisella pilotoinnilla.

Maarit Janhunen
METVI-hankkeen koordinaattori
maarit.janhunen@savonia.fi
https://www.facebook.com/metvihanke
http://metvi.savonia.fi/

 

Ei peikko vaan yhteistyön paikka

Savonia-ammattikorkeakoulun auditoriossa kuuluu puheensorinaa, kun opettajat rakentavat yhden virkkeen kiteytyksiä amk-tutkinnon opinnäytetyöstä sähköiselle Padlet-fläppitaululle:

  • käyntikortti työelämään
  • osoitus osaamisesta ja ammatillisesta kypsyydestä työelämään
  • parhaimmillaan hyödyttää työelämääkin
  • linkki työelämään: todistus osaamisesta!

Opettajien näkemyksissä korostuu opinnäytetyön merkitys opiskelijan osaamisen osoittamisessa tulevalle työnantajalle. Se on paikka näyttää kyntensä ja vastuunottamisen valmiutensa.

Opinnäytetyö on ammattikorkeakoulun keskeinen ja ehkäpä yleisin yhteistyömuoto eri alojen yritysten, kumppanien ja hankkeiden kanssa. Vuosittain Savoniasta valmistuu reilut 1200 tutkinnon suorittanutta. Heistä jokainen on tehnyt opinnäytetyön, joko yksin tai ryhmässä muiden kanssa.

plootu_ont
Savonia Muotoilun opiskelija Janne Pohjonen voitti Plootu Fennica 2016 ohutlevytuotteiden suunnittelukilpailun oppilaitossarjassa. Palkinnon saanut tuote on monitoimityökalu, joka on suunniteltu palvelemaan pyöräilijöiden ja rullalautailijoiden tarpeita

Lähes kaikki opinnäytetyöt tehdään työelämän toimeksiannoista

Savoniassa opinnäytetyön muotoja on monia, niin kuin on koulutusalojakin. Kunkin alan tyypilliset opinnäytetyön tekemisen tavat ovat muotoutuneet vuosien mittaan yhteistyökuvioissa. Perinteisesti opinnäytetyö on ollut mahdollista tehdä yhtenä laajana selvityksenä, kehittämistyönä tai produktiona. Yhden rutistuksen rinnalle tuli vuoden 2014 uudistettuihin opetussuunnitelmiin mahdollisuus rakentaa opinnäytetyö kahdesta tai jopa useammasta erillisestä pienemmästä projektista tai produktiosta.

Vuonna 2014 aloittaneista opiskelijoista suuri osa on tulevana talvena aloittamassa opinnäytetyötään eli usean pienemmän projektin työt alkavat toden teolla olla mahdollisia. Oppilaitoksen vuosikello juoksuttaa opinnäytetöitä lukuvuosiaikataulussa, mikä saattaa hidastaa työelämän toimeksiantoon tarttumista, jos opiskelija on valinnut perinteisen tavan tehdä opinnäytetyö. Useasta projektista muodostuva työ mahdollistaa joustavammin pienempien kehittämistehtävien tai produktioiden aloittamisen.

Yli puolet Suomen korkeakouluopiskelijoista on töissä opiskelun ohessa, ja heistä suuri osa työskentelee sen alan töissä, jota opiskeleekin. Työelämän imu on joskus niin iso, että opiskelijalta jäävät opinnot kesken ja opinnäytetyö tekemättä. Valtakunnallisessa Verkkovirta-hankkeessa on kehitelty työssä olemisen opinnollistamista ja mm. päiväkirjamaista opinnäytetyömuotoa. Siinä opiskelija kuvaa parin kuukauden ajan päivittäisiä työtehtäviään ja analysoi niissä tarvittavaa osaamista ja kehittymistään. Tämä tapa tehdä opinnäytetyötä tuo työelämään vilahtaneille mahdollisuuden tehdä tutkintonsa loppuun ja saada mahdollinen puuttuva pätevyys työtehtäviin.

suupirssi_ont
Esimerkiksi Suupirssi on toiminut usean opinnäytetyön innoittajana

Uudet muodot tehdä opinnäytetyötä monipuolistavat entisestään Savonian tapoja tehdä yhteistyötä ja palvella ja kehittää alueen elinkeinoelämää. Opiskelijalle opinnäytetyö on parhaimmillaan suuri oppimisen paikka. Savonian tavoitteena on, että se ei olisi kenellekään enää peikko, joka odottaa opintojen loppuvaiheessa. Parhaimmillaanhan se on kolmen kauppa, jossa toimeksiantaja, opiskelija ja opettaja yhdessä kehittävät ja oppivat. Näin voimme tehdä parempaa tulevaisuutta yhdistäen kokemuksen ja tuoreet ajatukset. Opinnäytetyöaiheita kehiin vain!

Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu