Kohti kestävää kehitystä

Suomi on muiden YK:n jäsenmaiden kanssa sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG, Sustainable Development Goals – Agenda 2030). Sopimus sisältää 17 erilaista, kestävää kehitystä käsittelevää tavoitetta (ks. kuva 1), jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on kokonaisvaltainen kestävä kehitys talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön osalta. Yksi keskeinen haaste tavoitteiden saavuttamisessa on sopivien ratkaisuiden löytyminen ja toiminnan rahoitus. Tämä edellyttää teknologian, tieteen ja innovaatioiden käyttöä sekä niiden tukemista yksityisellä ja julkisella rahoituksella. (Ulkoministeriö 2021.) Näiden lisäksi tarvitaan yhteistyötä hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä (Sampo 2021).

Kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö 2021).

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa yritysten näkökulmasta?

Kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat luonnollisesti myös yritysten toimintaan monin eri tavoin. Parhaimmillaan vastuullisuustyö ja liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen ovat olennainen osa strategista työtä. Vastuullinen yritys kykenee ymmärtämään liiketoiminnan yhteiskunnallisen vaikutuksen ja on valmis tekemään konkreettisia tekoja sen eteen.

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat yritysten liiketoimintaympäristöön ennen näkemättömästi. Koronapandemia on osoittanut, että yritysten tulee kyetä varautumaan ja sopeutumaan ennalta-arvaamattomiin muutoksiin toimintaympäristössä. Koronapandemian myötä yritysten on ollut tarpeellista kehittää selviytymis- ja resilienssikykyä sekä riskienhallintastrategioitaan, jotta ne voivat innovoida ja sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä. Lisäksi yritysten johtajien on hyvä huomioida useita toimialoja ravistelevat disruptiot eli markkinoilla tapahtuva häiriöt ja erityisesti kolme riskiajuria, joita ovat poliittinen, teknologinen ja yhteiskunnallinen riski. (Maailman talousfoorumi 2021.)

Yhä useammin myös yritysten hakemassa rahoituksessa edellytetään huomioimaan ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tässä kontekstissa on keskeisenä käsitteenä ESG (Environmental, Social ja Governance), joka huomioi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita eli yksinkertaistaen kyse on vastuullisesta sijoittamisesta. (Nordea 2019.)

Sitra (2020) toteutti rahastoille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemyksiänsä vastuullisuutta kohtaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 rahastoa ja lähes kaikki kertoivat toteuttavansa vastuullista sijoittamista ja ne pitävät ESG:n painoarvoa sijoituspäätöksissä joko korkeana tai keskinkertaisena. Finsifin (2021) mukaan ESG:ssä on kyse arvopohjaisen sijoittamisen lisäksi myös riskien vähentämisestä ja toisaalta tuotto-odotusten parantamisesta, mutta myös yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja varautumisesta viranomaisten tuleviin vaatimuksiin.

Suosittelen perehtymään kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vastuulliseen sijoittamiseen. Ne ovat jo nyt ajankohtaisia ja niiden rooli tulee varmasti kasvamaan lähitulevaisuudessa yritysten toimintaa tarkastellessa ja rahoitusta myönnettäessä. Tämä koskee niin startup-yrityksiä kuin myös jo vakiintuneita yrityksiä. Vastuullinen sijoittaminen voidaan nähdä jo globaalina megatrendinä.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta. Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä sään ääri-ilmiöihin. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö.

Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija

LÄHTEET

Finsif 2021. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Saatavilla: https://www.finsif.fi/mita-se-on/

Maailman talousfoorumi 2021. These are the top risks for business in the post-COVID world. Saatavilla: https://www.weforum.org/agenda/2021/01/building-resilience-in-the-face-of-dynamic-disruption/

Nordea 2019. Mitä ESG tarkoittaa ja miten siihen suhtaudutaan yritysten rahoituksessa? Saatavilla: https://insights.nordea.com/fi/vastuullisuus/mita-esg-tarkoittaa-ja-miten-siihen-suhtaudutaan-yritysten-rahoituksessa/

Sampo 2021. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://www.sampo.com/fi/vastuullisuus/aloitteet-ja-sitoumukset/ykn-kestavan-kehityksen-tavoitteet/

Sitra 2020. Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin – Sitran opit Agenda 2030 -tavoitteiston hyödyntämisestä. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2020/05/05160741/polkuja-tavoitteelliseen-kestavyysraportointiin.pdf

Ulkoministeriö 2021. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Turha lähteä Kallavettä kauemmas kalaan – Pohjoismainen ruokavalio on kaikkien ulottuvilla!

Liiketoimintaosaamista Pohjois-Savon ruokamatkailuun – Gastro Business –hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä pohjoismaisen ruokavalion ja pohjoissavolaisten raaka-aineiden tunnettuutta. Välimeren ruokavalio on ollut pinnalla jo pitkään, mutta pohjoismainen ruokavalio ei kalpene yhtään sen rinnalla terveyttä edistävien ominaisuuksien tai raaka-aineiden herkullisuudenkaan osalta. Silti se ei ole noussut ”kaikkien huulille” ja yhtä tunnetuksi, kuten Välimeren ruokavalio. Kenties terveyttä edistävästä pohjoismaisesta ruokavaliosta tulisi viestiä houkuttelevammin ja samalla korostaa ruokavalion makua sekä ympäristövaikutuksia?

Pohjoismainen ruokavalio koostetaan kotimaisista raaka-aineista lähiruokaa suosien: muun muassa kasviksista, marjoista, hedelmistä (mm. omenat, päärynät ja luumut), täysjyväviljasta (ruis ja kaura), kalasta, kohtuullisesta määrästä lihaa ja maitovalmisteita ja kasviöljyistä. Pohjoismaisena yhteistyönä toteutetussa SYSDIET-ruokavaliotutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että samat Välimeren ruokavalion terveyshyödyt saadaan myös kokoamalla paikallisista pohjoismaisista elintarvikkeista terveyttä edistävä ruokavalio. Pohjoismainen ruokavalio auttaa muun muassa pienentämään sydäntautien ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Nyt jos koskaan on aika koostaa ruokavalio, joka yhdessä paketissa auttaa edistämään terveyttä ja tukemaan paikallisia lähiruoan tuottajia! Pohjoismainen ruokavalio huomioi myös ympäristön, sillä siinä suositaan kasvikunnan tuotteita ja eläinperäisiä ruoka-aineita käytetään kohtuudella.

Kuva 1. Pohjoismaisessa ruokavaliossa korostuvat herkulliset ja värikkäät lähiraaka-aineet.

Miten viestiä ruokavaliosta uudella tavalla?

Hankkeessa haluttiin lisätä pohjoismaisen ruokavalion tunnettuutta uudenlaisella tavalla perinteisten viestintäaineistojen sijasta. Ruokavalioista näkee usein kerrottavan ruokakolmioiden ja kuvien avulla, mutta miten tehdä asia jollakin raikkaalla tavalla niin, että lopputulos olisi samalla kertaa informatiivinen että viihdyttävä? Hankkeessa päädyttiin tuottamaan videoaineisto yhteistyössä paikallisen toimijan Matkailun, kulttuurin ja gastronomian sillanrakentajat ry:n (Makugassi ry) kanssa. Heidän ideanaan oli rakentaa ruokavalion ympärille matka Pohjois-Savoon: reitti raaka-aineiden synnynsijoilta, peltojen laidoista ja metsän siimeksestä, aina lautasella asti. Näin syntyi Makumittelö –Pohjoismainen ruokaseikkailu Savossa.

Kuva 2. Makumittelöä kuvattiin syksyllä 2020.

Makumittelö on seitsemän osainen minisarja, jossa kolme sosiaalisen median vaikuttajaa eli Joonas Pesonen, Janne Kaperi ja Lotta Saahko saavat tehtäväkseen löytää Pohjois-Savon puhtaimmat ja parhaat raaka-aineet. Matkallaan kilpailijat pysähtyvät pohjoissavolaisissa kohteissa keräten mukaan metsästä löytämiään ja paikallisilta yrittäjiltä saamiaan raaka-aineita. Reitin varrelta löytyy muun muassa sinistä perunaa ja maailman pohjoisinta sokerimaissia! Näitä raaka-aineita käyttämällä kilpailijat, yhdessä kuopiolaisten keittiömestareiden kanssa, valmistavat pohjoismaisen, kolmen ruokalajin ateriakokonaisuuden.

Kuva 3. Pohjois-Savossa kasvatetaan monipuolisesti mm. kasviksia. Joko olet tutustunut esimerkiksi mustakaaliin?

Viimeisessä jaksossa nähdään kuinka raaka-aineet muuttuvat herkullisiksi pohjoismaista ruokavaliota noudattaviksi annoskokonaisuuksiksi paikallisten keittiömestareiden avustuksella. Videoaineiston tekoon osallistui noin 50 pohjoissavolaisen yrityksen joukko, kiitokset kaikille mukana olleille! Videot on tekstitetty myös englanniksi kansainvälistä levitystä varten ja niitä voi hyödyntää mm. opetuksessa. Videot löytyvät Taste Savon Youtube-kanavalta.

Kannattaa tsekata ja tutustua alueemme upeisiin raaka-aineisiin ja niiden tuottajiin!

Kuva 4. Paikalliset keittiömestarit osallistuivat finaalijaksossa annoskokonaisuuksien valmistukseen.

Henna Lehikoinen, projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Gastro Business –hanke

Lähteet:

Uusitupa M et al. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome — a randomized study (SYSDIET) https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23398528/

Uudistuva mentorointi

Mentorointia pidetään monella tavalla hyödyllisenä keinona oppia ja kehittyä. Mentoroinnin hyödyistä mm. urakehitykseen ja ammatillisen kasvuun sekä yritysten taloudellisen kannattavuuden parantamiseen on lukuisia esimerkkejä. Hyvin toimiva mentorointi nostaa yritysten ja yksilöiden tuottavuutta.

Mentoroinnin tyypillisiksi haasteiksi mainitaan toiminnasta syntyvät kustannukset ja ajankäyttö. Sopivien mentoreiden löytäminen mentoroinnista kiinnostuneiden aktoreiden tarpeisiin vie aikaa ja resursseja. Mentorointiin osallistuminen edellyttää, että mentoreiden ja aktoreiden kanssa käydään läpi mentoroinnin perusperiaatteet ja käytännöt ennen mentoroinnin käynnistymistä. Lisäksi kasvotusten tapahtuvat mentorointikohtaamiset tarkoittavat usein matkustamista, mikä lisää mentorointiin käytettävää aikaa ja kustannuksia. Toisinaan kuulee myös mainittavan, että mentorointiin usein liitettävä pitkäkestoinen sitoutuminen molemmin puolin arveluttaa ja nostaa kynnystä lähteä mukaan.

Sähköinen mentorointityökalu auttaa

BizMentors International –ohjelmassa mentoroinnin avuksi on rakennettu sähköinen työkalu, jonka tarkoituksena on kehittää mentoroinnin joustavuutta ja tehokkuutta. Mentoria kaipaavat yrittäjät voivat kirjautua työkaluun ja määritellä, minkä tarjolla olevien 12 aihealueen tiimoilta he toivoisivat mentoria yritystoimintansa kehittämiseen. Myös mentorit voivat kirjautua työkaluun ja ilmoittaa osaamisensa pohjalta, minkä aihealueiden osalta he voisivat toimia mentorina. Työkaluun rakennettu algoritmi etsii yrittäjälle sopivan mentorin. Kun mentori hyväksyy työkalun ehdottaman aktorin mentoroitavakseen, voi toiminta käynnistyä.  

Työkaluun on rakennettu omat perehdytykset mentoreille ja aktoreille. Perehdytys sisältää lyhyen, noin 10 minuutin mittaisen videon, josta saa vinkkejä hyvistä mentorointikäytännöistä ja omasta roolista mentorina tai aktorina. Lisäksi perehdytykseen osallistuja tutustuu BizMentors International –mentorointiohjelman keskeisiin periaatteisiin ja käytäntöihin. Kun molemmat osapuolet ymmärtävät mentoroinnin periaatteet, odotukset ovat realistisia ja yhteistyö sujuu.

Mentorointityökalun avulla yrittäjä ja mentori voivat pitää yhteyttä ja jakaa aineistoja. Varsinaisia mentorointikohtaamisia on kolme ja ne tapahtuvat virtuaalisesti. Näin ollen sillä ei ole väliä, missä yrittäjä ja mentori fyysisesti ovat kohtaamisajankohtana – riittää, että kummallakin on käytettävissään toimiva verkkoyhteys ja laite, jolla työkaluun ja verkkoneuvotteluun voi kirjautua. Mentorointi toteutetaan kolmen kuukauden sisällä mentoroinnin aloittamisesta. Kukin mentorointikerta on vajaan tunnin mittainen.

Onnistuneen mentoroinnin keskeiset periaatteet

Jotta itse mentorointi palvelisi tarkoitustaan, on tärkeää määritellä mentoroinnille selkeät tavoitteet. Lisäksi onnistuneen mentoroinnin tärkeitä periaatteita ovat kunnollinen valmistautuminen mentorointikohtaamisiin, yhteisen ajan käyttäminen tavoitteen mukaisiin asioihin ja se, että sovitut asiat tehdään kohtaamisten välillä. Itse kohtaamisissa menee helposti aikaa esimerkiksi siihen, että aktori raportoi, mitä hän on tehnyt edellisen kohtaamisen jälkeen. Jotta varsinainen kohtaamisaika voitaisiin käyttää tavoitetta edistävään keskusteluun, molemmat osapuolet voivat pitää toisensa ajan tasalla kohtaamisten välillä hyödyntämällä  mentorointityökalun viestintä- ja aineistojen jakamisominaisuuksia.  Kun molemmilla on tieto siitä, mitä edellisen mentorointikerran jälkeen on tapahtunut, voidaan itse mentorointikohtaamisessa paneutua seuraaviin askelmerkkeihin ja tulevaisuuden rakentamiseen.

BizMentors International –ohjelman mentorointityökalun pilotointi on käynnistynyt helmikuussa 2021. Pilotoinnin aikana mukana olevat mentorit ja yrittäjät antavat palautetta työkalusta ja mentoroinnin toimivuudesta. Tämän palautteen avulla toimintaa ja työkalua kehitetään. Pilotoinnin aikana testataan kotimaisen mentoroinnin lisäksi mentorointia, jossa mentori ja aktori ovat eri maista. Kansainvälinen mentorointi vahvistaa niin yrittäjän kuin mentorinkin kv-osaamista. Parhaimmillaan tämä vauhdittaa yritysten liiketoiminnan laajentumista kansainvälisille markkinoille.

BizMentors International –ohjelmassa kehitämme mentoroinnista helposti saavutettavan liiketoiminnan kehittämisen keinon myös kansainvälisesti. Ohjelmassa luonnonvaroista ruokatuotteita ja –palveluita tarjoavat pk-yritykset saavat apua liiketoimintansa kehittämiseen kokeneen mentorin avulla. Toiminta on yritykselle maksutonta. Hanke on Northern Periphery and Arctic Programme –rahoitteinen ja Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa on mukana toimijat Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Islannista.

Haluatko tietää lisää?

Ota yhteyttä hankkeen projektipäällikkö Anna Rossiin

anna.rossi@savonia.fi

p. 044 785 6067

Ilmastoturvallisuudessa varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin ja sopeudutaan muutoksiin

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät joka puolella maailmaa, mutta erityisesti se näkyy rannikkokaupungeissa. (Ilmasto-opas 2021a.) Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat tulevat nousemaan ja sademäärät lisääntymään. Näiden lisäksi lumipeiteaika lyhenee ja routaa on vähemmän. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös Itämeren pinnan nousemisena ja jääpeitteen kutistumisena.

Suomessa ilmastonmuutos näkyy erityisesti talvien lämpötilojen kohoamisena ja onkin ennustettu, että Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa muuta maailmaa keskimääräisesti nopeammin. (Ilmasto-opas 2021b.)

Kuvituskuva, jossa ihminen pitää kämmenensä päällä kasvin versoa.

THL:n (2021) mukaan edellä mainitut sään ääri-ilmiöt tulevat vaikuttamaan myös suomalaisten terveyteen. On arvioitu, että muun muassa helteistä aiheutuvat terveyshaitat kuten vesivälitteiset epidemiat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat tulevat lisääntymään.
Ilmastonmuutos aiheuttaa siten erilaisia turvallisuusuhkia ja se vaikuttaa laajalla rintamalla suomalaisten turvallisuusympäristöön.

Näitä uhkia on kuitenkin haastavaa ennakoida. Onkin tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi osaamme varautua ja sopeutua edellä mainittuihin sään ääri-ilmiöihin sekä niiden aiheuttamiin erilaisiin turvallisuusuhkiin. Tässä viitekehyksessä keskeisenä käsitteenä on ilmastoturvallisuus, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia niin yhteiskunnalle kuin myös yksittäiselle ihmiselle sekä luo keinoja ratkaista näitä uhkia. Ilmastoturvallisuustyössä pyritään myös edistämään kestävän liiketoiminnan kehittämistä.

Muutoksesta kohti mahdollisuuksia

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään myös laajasti suomalaisessa elinkeinoelämässä. Yritysten tulee osata varautua liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja niillä tulee olla kykyä tarttua muutoksista syntyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa selvityksessä on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siitä ilmenee, että ilmastonmuutos luo yritysten toimintaan merkittäviä riskejä, jotka ovat luonteeltaan fyysisiä ja yhteiskunnallisia. Fyysisissä muutoksissa muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja toimitusketjuissa tulee tapahtumaan muutoksia sekä tuotanto sijoittuu eri tavoin.

Yhteiskunnallisissa muutoksissa on kyse eri maiden lainsäädännön muutoksista, teknologian kehityksestä, muuttoliikkeistä, osaajien saatavuudesta ja investoinneista. (Deloitte 2020.)Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä sään ääri-ilmiöihin.

Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa- ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista.
Ole yhteydessä, mikäli haluat olla mukana ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkostossa!

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta.

LÄHTEET

Deloitte 2020. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten toimintaan. Saatavilla täällä.
Ilmasto-opas 2021a. Globaalit sopeutumishaasteet. Saatavilla täällä.
Ilmasto-opas 2021b. Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa. Saatavilla täällä.
THL 2021. Ilmastonmuutos. Saatavilla täällä.

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

Hankkeen jälkeisen ajan suunnittelu Kuopio Living Labissa

Kuopio Living Labon tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti, joka mahdollistaa niin terveys- ja hyvinvointialan kuin myös muiden toimialojen yrityksille tuotteen testaamisen ja yhteiskehittämisen aidoissa asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä.

Toiminta pyörii tällä hetkellä hankevetoisesti ja siinä korostuu tiivis vuoropuhelu taustaorganisaatioiden Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopion kaupungin ja Savonia-ammattikorkeakoulun hanketyöntekijöiden välillä.

Kuopio Living Lab palvelee yrityksiä ja muita organisaatioita toimialariippumattomasti tuotekehityksen eri vaiheista aina markkinoille tuloon asti. Kuopio Living Lab on konkreettinen esimerkki siitä, kun julkinen sektori, korkeakoulusektori, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät luovat yhdessä uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin.

Kuopio Living Labissa on jo aloitettu mallintamaan tulevaa, hankkeen jälkeistä aikaa. Living Lab -toiminnan vakiinnuttaminen vaatii merkittäviä ponnistuksia ja siksi tulevan toiminnan suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin ennen hankekauden loppua. Toiminnan aikana kertynyt tieto ja nykyisille asiakkaille suunnattu kyselytutkimus osoittavat, että markkinoilla on Kuopio Living Labin tarjoamille palveluille todellista kysyntää. Näin ollen onkin ensiarvoisen tärkeää, että pohjoissavolaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on jatkossakin mahdollisuudet testata ja kehittää yhdessä omia palveluita sekä ratkaisuja matalalla kynnyksellä ennen markkinoille tuomista tai sen jälkeen.

Toiminnan suunnittelu Business Model Canvasia hyödyntäen

Yrityksen tai organisaation tulevaa toimintaa voidaan suunnitella usealla eri menetelmällä ja yksi suosituimmista menetelmistä on Business Model Canvasin (BMC) hyödyntäminen. Alun perin BMC on sveitsiläisen Alexander Osterwalderin ja hänen tiiminsä kehittämä työkalu, jolla voidaan esittää yksinkertaistetussa graafisessa muodossa toimintamallin ydinkohdat (HBR 2013).

Business Model Canvas (BMC).
Business Model Canvas (BMC).

Työkalun käyttö auttaa kartoittamaan ja pohtimaan tulevan toiminnan kannalta keskeisiä asioita kuten asiakkaita, sidosryhmiä ja tuloja sekä kuluja. Työkalun avulla voidaan saada hyvä kokonaiskuva toiminnan mahdollisuuksista ja siihen liittyvissä haasteista.

BMC:n täyttäminen edellyttää tietoa liiketoiminnan perusteista, mutta se ei kuitenkaan vaadi syvällistä ymmärrystä muun muassa liiketoimintamalleista ja ansaintalogiikasta. Varsinaista liiketoimintaa suunniteltaessa on edelleen suotavaa tehdä kirjallinen liiketoimintasuunnitelma rahoitus- ja kannattavuuslaskelmineen. Nämä laskelmat osoittavat lukujen avulla sen, voiko liiketoiminta rakentua taloudellisesti kestäväksi. Lisäksi laskelmat ovat usein edellytyksenä ulkopuolisen rahoituksen hakemiselle.

Business Model Canvaksen täyttäminen yhteiskehittämismenetelmin

Kuopio Living Lab toteutti osallistavan työpajan, jossa täydennettiin Business Model Canvasia yhteiskehittämismenetelmin. Työpajassa hyödynnettiin Google Jamboardia, joka on pilvessä toimiva digitaalinen valkotaulu. Tähän käyttöön soveltuvat hyvin myös Miro ja Mural -työkalut. Jamboardin etuna on se, että sen käyttäminen ei vaadi kirjautumista toisin kuten useat vastaavat työkalut.

Työpajassa kunkin BMC:n kohdan (mm. arvolupaus, asiakassuhteet) täyttämiseen annettiin tietty aika, jonka aikana jokainen sai käydä kirjaamassa siihen olennaisina pitämiään asioita. Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi jokaisen kohdan keskustellen ja kirjasimme lisää huomioita. Lopuksi teimme yhteenvedon työpajan tuloksista ja sovimme jatkotoimenpiteistä.

Kokemuksiemme mukaan työpajatyöskentely soveltuu hyvin BMC:n kohtien pohtimiseen. Työpajassa kaikki ryhmän jäsenet osallistetaan työskentelyyn ja siten sen avulla voidaan saada tuotua esiin ryhmän kaikkien jäsenten näkemykset. Työpajan avulla voidaan kerätä tehokkaasti tietoa ja luoda uusia oivalluksia kehittämistyöhön.

Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan BMC:n käyttöä uuden toiminnan suunnittelussa!

LÄHTEET

Harvard Business Review (HBR) 2013. A Better Way to Think About Your Business Model. Saatavilla: https://hbr.org/2013/05/a-better-way-to-think-about-yo

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittamia hankkeita:

  • Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö, kehitystyö (Kuopio Health Lab) -hanke (A73751)
  • Kuopio Living Lab -hanke (A74469)

Juhamatti Huusko

TKI-asiantuntija, Kuopio Health Lab -hanke

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

p. 050 5370 525

juhamatti.huusko@savonia.fi

Jouko Miettinen

Projektipäällikkö, Kuopio Living Lab -hanke

Kuopion kaupunki

p. 044 718 1851

jouko.miettinen@kuopio.fi

Palvelunohjausjärjestelmää kehitetään Pohjois-Savon elinkeinoelämän tarpeisiin

Pohjois-Savossa on tarjolla monipuolisesti palveluita yrityksille ja yritysten perustamista suunnitteleville, mutta heidän tarpeeseensa sopivia palveluja voi olla hankala löytää.

Tähän haasteeseen vastaa Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama ja Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttama Intuitiivinen sähköinen palvelunohjausjärjestelmä – ISP-hanke.

Hankkeessa kehitetään internetissä toimivaa palvelunohjausjärjestelmää ensisijaisesti Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten, yrittäjien ja yrityksen perustamista suunnittelevien avuksi.

Kuvituskuva, jossa näkyy kannettavia tietokoneita ja ihmisten käsiä.

Pohjois-Savossa yrityksille tarjoaa palveluita niin sanotut Team Finland -organisaatiot kuten ELY-keskus, Business Finland ja Finnvera. Edellä mainittujen lisäksi yritysten apuna on paljon paikallisia organisaatioita kuten Business Center, Kuopion seudun Uusyrityskeskus, BusinessKuopio, Kuopion alueen kauppakamari, Iisalmen kaupungin Yritysneuvontapalvelut ja Navitas Yrityspalvelut Varkauden alueella.

Näiden lisäksi Pohjois-Savossa on käynnissä useita hankkeita, jotka auttavat yrityksiä erilaisten haasteiden kanssa. Näistä esimerkkinä muun muassa Kuopio Living Lab -hanke, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksille tuotteiden ja palveluiden testaamisen aidoissa potilas-, asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä.

Palvelunohjausjärjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä edellä mainittujen toimijoiden kesken. Palvelunohjausjärjestelmässä keskitytään asiakaskokemukseen ja sen käyttämisestä tulee olla konkreettista hyötyä asiakkaille.

Hankkeesta kohti toimivaa palvelua

Käytännön tasolla ISP-hankkeessa kehitetään internetissä toimiva palvelu, joka toimii palvelupolun ideaa mukaillen. Tässä tapauksessa palvelupolulla tarkoitetaan prosessia, jota pitkin asiakas etenee kohti palvelun päätepistettä. Palvelupolun lopputuloksena asiakas saa tiedon omaan tarpeeseen sopivasta palvelusta ja asiantuntijasta, johon voi olla yhteydessä tai vaihtoehtoisesti asiakas voi jättää yhteydenottopyynnön asiantuntijalle. Palvelu on asiakkaan apuna esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas haluaa tietää lisää tietystä maataloustuesta. Palvelun avulla asiakas saa lisätietoa esimerkiksi ELY-keskuksen maataloustuista ja asiantuntijan yhteystiedoista.

Ensimmäisessä vaiheessa sivustosta kehitetään Minimum Viable Product (MVP), jonka tarkoituksena on toimia minimaalisena versiona palvelusta ja jonka avulla voidaan kerätä palautetta loppukäyttäjiltä ja testata konseptin markkinakelpoisuutta. Tämän jälkeen palvelua jatkokehitetään vastamaan paremmin asiakkaiden tarvetta.

Pinkilä pohjalla valkoinen teksti Minimum Viable Product.

Hankkeessa muodostetaan syvällinen ymmärrys eri sidosryhmien kuten yrittäjien ja yrityspalveluja tarjoavien organisaatioiden nykytilasta, haasteista ja tarpeista. Tätä ymmärrystä muodostetaan yhdessä paikallisten yrittäjien ja aiemmin mainittujen yrityspalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Näiden lisäksi hankkeessa kartoitetaan eri ratkaisumalleja palvelulle. Kokonaisuudessaan hanke muodostuu palvelun määrittelystä, liiketoimintamallin kehittämisestä, toteutuksesta ja markkinoinnista kohderyhmälle.

Ole yhteydessä, mikäli haluat olla tuoda esille näkemyksiäsi palvelunohjausjärjestelmään liittyen ja olla mukana elinkeinoelämää palvelevan palvelun kehitystyössä!

Juhamatti Huusko, Projektipäällikkö, ISP-hanke

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

p. 050 5370 525

juhamatti.huusko@savonia.fi

Juhamatti Huuskon kasvokuva. Hän katsoo kameraan ja hymyilee.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Intuitiivinen sähköinen palvelunohjausjärjestelmä – ISP (S22172) -hanketta.

Näin COVID-19 -pandemia muutti terveysalan harjoittelujen toteutumista

Keväällä 2020 COVID-19-pandemia muutti terveysalan opiskelijoiden harjoittelukäytänteitä ja ohjausta. Muutoksen vaikutuksia selvitettiin myös Savonia-ammattikorkeakoulussa terveysalan opiskelijoilta kyselyin ja haastatteluin. Alkusyksystä 2020 kolme Iisalmen kampuksen sairaanhoitajaopiskelijaa toteutti haastattelut seitsemälle vuosien 2017-2018 aikana opintonsa aloittaneelle sairaanhoitajaopiskelijalle. Haastatteluissa kysyttiin COVID-19-pandemian vaikutuksista kevään ja kesän 2020 aikaisten harjoittelujen toteutumisen käytänteisiin ja ohjaukseen. Haastattelut toteutettiin osana HARKKA-hanketta (=harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä), jonka kohteena on terveysalan harjoitteluympäristöjen, harjoitteluun liittyvien käytänteiden ja ohjauksen kehittäminen (Harkka 2018).

Opiskelijoiden kokemuksia pandemian aikaisista harjoitteluista

Päällimmäisenä opiskelijoiden kokemuksissa nousi esille huoli ja epävarmuus harjoittelujen toteutumisesta ja opintojen etenemisestä COVID-19-pandemian aikana. Osa opiskelijoista oli päässyt suorittamaan harjoitteluja normaalisti, mutta osalla opiskelijoista harjoittelut olivat peruuntuneet, ja se oli koettu osaltaan epätasapuolisena. Harjoittelupaikkoja oli jouduttu myös vaihtamaan ja harjoittelun suoritustapa oli osalla opiskelijoista muuttunut työsuhteeksi. Näillä muutoksilla oli vaikutusta myös oppimistavoitteiden saavuttamiseen, joihin osa ei päässyt. Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi osa opiskelijoista oli muun muassa simuloinut oppimistilanteita harjoittelussa työelämän ohjaajan kanssa.

Opiskelijoissa herätti myös huolta pandemian aikana riittävän aseptiikan varmistamisesta ja potilaiden suojaamisesta tartunnoilta. Varsinkaan pandemian alussa ei täysin tiedetty, miten helposti virus tarttuu potilaiden ja henkilökunnan välillä. Pandemian koettiin kuitenkin lisänneen opiskelijoiden valmiuksia infektioiden torjuntaan ja aseptiikan toteutukseen.

Nainen ja mies kuuntelevat stetoskoopeilla elvytysharjoitusnuken elintoimintoja.

Ammattikorkeakoulun tiedottaminen pandemian vaikutuksista harjoitteluihin koettiin pääosin hyvänä ja yksilöllisenä. Tiedottamisessa oli myös kehitettävää, etenkin pandemian alkuvaiheessa tiedottamista pidettiin hitaana. Odotusajat tiedon saamisessa harjoittelujen toteutumiseksi olivat pitkiä. Lisäksi tietoa saatiin useasta lähteistä, kuten Repusta, sähköpostista ja Moodlesta. Tiedotus eri lähteistä ja tahoilta aiheutti hankaluutta kokonaisuuden hahmottamisessa ja tiedonkäsittelyssä.

Pandemian aikana toteutuneista harjoittelu- ja ohjauskäytänteissä nähtiin olevan hyötyä tulevaisuudessa.  Opettajien ohjaus kevään ja kesän harjoitteluissa toteutui etänä, pääosin blogin, Zoomin ja sähköpostin välityksellä, ja niitä toivotaan jatkossakin hyödynnettävän yhä enemmän ohjauksessa. Opettajilta saatu yksilöllinen tuki koettiin myös tärkeänä pandemian aikana. Ohjaavan opettajan toivottiin olevan helposti tavoitettavissa sekä ohjauksen olevan kattavaa ja yksilöllistä. Opiskelijoiden kokemuksista huomattiin, että työelämän ohjaajilla oli enemmän aikaa opiskelijoiden ohjaukseen, sillä pandemian takia harjoitteluyksiköissä oli tavanomaista rauhallisempaa. Kiireettömyyden toivotaan toteutuvan myös jatkossa.

Harjoittelukäytänteet ja ohjaus tulevaisuudessa

Etätyöskentelyn erilaisia menetelmiä, teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja simulaatio-opetusta on hyödyllistä lisätä tulevaisuudessa harjoitteluissa ja ohjauksessa. Ohjauksen hoituu vaivattomasti esimerkiksi Zoomin, sähköpostin tai puhelimen välityksellä, eikä opettajan fyysistä läsnäoloa aina tarvita. Yksilöllinen ohjaus koettiin hyvin tärkeäksi, erityisesti poikkeustilanteissa. Kuitenkin opiskelijoilla on suuri vastuu opintojensa etenemisestä. Yksilöllistä ohjausta ja oppimista harjoittelussa tukee vaivaton tavoitettavuus ja yhteistyö kaikkien osapuolten välillä.

COVID-19-pandemia asetti ammattikorkeakoulut harjoittelujen turvallisessa toteuttamisessa uuden tilanteen eteen. Käytänteiden ja ohjeistuksien muutos vei aikaa, mikä on vaikuttanut myös opiskelijoiden tiedonsaantiin ja siinä ilmenneeseen viiveeseen. Tulevaisuudessa voidaan hyödyntää saatuja kokemuksia ja varautua poikkeustilanteisiin. Tällöin myös tiedottaminen selkeytyy ja toteutuu ajantasaisesti ennalta sovitusta lähteestä.

Opiskelijoiden kokemuksissa nousi esille tärkeitä asioita, jotka auttavat kehittämään uusia tapoja terveysalan harjoittelujen toteuttamiseen ja ohjaukseen. Näitä voidaan hyödyntää myös osana valtakunnallista HARKKA-hanketta sekä ammattikorkeakoulun ja työelämän välisessä yhteistyössä, kun tuetaan opiskelijoiden ammatillista kehittymistä harjoitteluissa.

Harkka-sana sinivihreän ympyrän päällä

Kirjoittajat:

Husso Karoliina, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Jousilahti Susanna, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Sistonen Jarno, sairaanhoitajaopiskelija SN17SP

Jokelainen Merja, TtT, lehtori

Suhonen Maija, THM, lehtori

LÄHTEET:

HARKKA 2018.  HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä – hanke.

Saatavissa: https://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-ja-hanketoiminta/harkka

Kuopio Living Lab tarjoaa yhteiskehittämis- ja testauspalveluja Pohjois-Savossa

Kuopio Living Lab on taustaorganisaatioidensa eli Kuopion yliopistollisen sairaalan, Kuopion kaupungin ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama tuotekehitys- ja testauspalvelukonsepti, joka mahdollistaa niin terveys- ja hyvinvointialan kuin myös muiden toimialojen yrityksille tuotteen testaamisen ja yhteiskehittämisen aidoissa asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä. Kuopio Living Lab palvelee yrityksiä tuotekehityksen eri vaiheista aina markkinoille asti. Taustaorganisaatioiden oma kiinnostus ja tarve ovat pohjana yritykselle tarjottaville palveluille. Kuopio Living Lab tarjoaa seuraavia palveluita niin yritysten kuin myös taustaorganisaatioiden omiin tarpeisiin:

  • Asiantuntija-arviot ja -työpajat
  • Yhteiskehittämistyöpajat
  • Käytettävyysarviot ja -testaukset
  • Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö

Kuopio Living Labin taustalla on kaksi eri hanketta: tammikuussa 2018 käynnistynyt Savonia-ammattikorkeakoulun vetämä Kuopio Health Lab-hanke, jonka tarkoituksena on toimia terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristönä sekä tammikuussa 2019 käynnistynyt Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuopio Living Lab-hanke, jossa keskeisenä toiminta-ajatuksena on yhteiskehittäminen. Tällä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun kehittämistä yhdessä sen mahdollisten tulevien käyttäjien eli potentiaalisten asiakkaiden kanssa.

Molemmissa hankkeissa julkinen sektori, akateeminen maailma, elinkeinoelämä ja loppukäyttäjät luovat yhdessä uusia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin aidoissa ympäristöissä.

Kuopio Living Lab on tähän mennessä auttanut yhteensä 56 yritystä tai organisaatiota testaukseen ja yhteiskehittämiseen liittyvissä haasteissa. Se on tukenut monialaisesti nopeaa ja ketterää ideoiden, prototyyppien ja tuotteiden ja palveluiden kokeilua. Kuopio Living Labissa on myös tunnistettu alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä avainkumppanuuksia ja edistetty yhteistoimijuutta verkostoissa. Kuopio Living Lab on osa valtakunnallista Testbed -verkostoa ja se on myös kansainvälisesti verkostoitunut The European Network of Living Labsin (ENoLL) kanssa. Lisäksi Kuopio Living Lab on järjestänyt koronapandemian aikana Digital Hack -innovaatiotapahtuman yhdessä paikallisten DigiCenter ja Business Center -ekosysteemien kanssa sekä se on ollut mukana useammassa Pohjois-Savon alueen hackathonissa ja muissa tapahtumissa.

Kuopio Living Labin palvelut jatkossa

Kuopio Living Lab on osa Pohjois-Savon elinkeinoelämää ja hankkeiden jälkeen toiminta jatkuu taustaorganisaatioidensa vakiintuneena perustoimintana. Molemmat hankkeet auttavat hiomaan toimintaprosesseja entistä sujuvammiksi. Vielä vuoden 2021 ajan Kuopio Living Labin palvelut ovat pääosin maksuttomia asiakkaille. Asiakkaiden kannalta on luontevaa ja selkeää, että hankkeiden jälkeen kaikki Kuopio Living Labin palvelut tuotetaan koordinoidusti ja että palveluille on määritelty selkeä sisältö ja hinnoittelu.

Myös jatkossa Kuopio Living Lab tulee tarjoamaan palveluitaan toimialariippumattomasti.

Kuopio Living Labin tulevan toimintamallin suunnittelu ja implementointi on jo hyvässä vaiheessa. Hankkeiden aikana kertynyt kokemus on osoittanut, että markkinoilla on Kuopio Living Labin palveluille todellista kysyntää ja siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että eritoten pohjoissavolaisilla yrityksillä ja organisaatioilla on jatkossakin mahdollisuudet yhteiskehittää ja testata omia palveluja ja ratkaisuja matalalla kynnyksellä ennen markkinoille tuomista tai sen jälkeen. Varsinkin terveydenhuollossa tämä korostuu, koska tuotteiden ja palveluiden käyttöturvallisuuden ja käytettävyyden tulee täyttää tiukat regulatiiviset vaatimukset.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittamia hankkeita:

  • Terveysteknologian tuotekehitys- ja testausympäristö, kehitystyö (Kuopio Health Lab) -hanke (A73751)
  • Kuopio Living Lab -hanke (A74469)

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu oy
p. 050 5370 525
juhamatti.huusko@savonia.fi

Maarit Kumpulainen
Projektikoordinaattori
KYS
p. 044 717 9233
maarit.kumpulainen@kuh.fi

Jouko Miettinen
Projektipäällikkö, Kuopio Living Lab-hanke
Kuopion kaupunki
p. 044 718 1851
jouko.miettinen@kuopio.fi

Anu Wulff
Verkko-opetuksen asiantuntija
Kuopion kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelualue
p. 044 718 4205
anu.wulff@kuopio.fi

Merkityksellinen perehdytys!

Työelämässä ovat viime vuosina puhaltaneet murroksen tuulet. Suomalaisen työn liiton (2020) tekemän tutkimuksen mukaan murroksen kohteeksi ovat nousseet mm. työn tekemisen tavat, osaaminen ja arvot. Työntekijät haluavat vaikuttaa aiempaa enemmän työhönsä, mikä lisää työn mielekkyyttä sekä merkityksellisyyden kokemusta. Mitä mielekkäämpi työ on, sitä motivoituneempi, sitoutuneempi ja lopulta tuottavampi on työntekijäkin.

Organisaatioiden näkökulmasta muutos kulkee hierarkkisista muodoista kohti itseorganisoituvia organisaatioita.

Yritysten kannalta itseohjautuvuuden lisääntymisen myötä johtamisosaamisen merkitys kasvaa. Yritysten on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota myös henkilöstöjohtamiseen. Henkilöstöjohtamisen avulla varmistetaan riittävän osaava, hyvinvoiva ja oikeanlainen henkilökunta. Osaavimpia työntekijöitä joudutaan houkuttelemaan ja sitouttamaan yksilöllisten suunnitelmien kautta, jotta parhaat osaajat saataisiin rekrytoitua ja pidettyä talossa.

Työelämän murros haastaa pohtimaan henkilöstöjohtamisen keinoja ja perinteisiä perehdytysmalleja

Henkilöstöjohtaminen ei ole saavuttanut johtajien tasolla ansaitsemaansa asemaa, vaikka tutkimukset ovat osoittaneet sen merkittävän roolin organisaatioiden menestymisen kannalta. ”Pehmeillä” arvoilla toteutettu henkilöstöjohtaminen on yhteydessä työnimuun ja sitä kautta myös työhyvinvointiin. Perehdytys on yksi henkilöstöjohtamisen keino, vaikka se onkin varsin usein aliarvostettua toimintaa. Yrityksissä, joissa työntekijät kokevat työnimua, on perehdytyskin yleensä hoidettu hyvin. Perehdytystä ja sen vaikuttavuutta on tutkittu melko vähän. Perehdytyskirjallisuus muodostuu lähinnä ihmisten kokemuksiin perustuvasta tiedosta ja käytänteistä.

Perehdyttämisen kohderyhmään kuuluu laaja kirjo työntekijöitä, sillä sitä tulee antaa niin uusille, vanhoille, vakituisille, määräaikaisille kuin osa-aikaisillekin työntekijöille. Perehdytystä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun työntekijä palaa pitkän poissaolon jälkeen takaisin työyhteisöön, etenee urallaan tehtävästä toiseen tai aloittaa uudessa työpaikassa. Perinteisen mallin mukaan perehdytys on mielletty yksisuuntaiseksi prosessiksi, jossa organisaation suunnalta tulee tavoitteita, ohjeita ja odotuksia. Perehdytyksen on nähty olevan uuden työntekijän tutustuttamista organisaatioon, työyhteisöön ja työhön. Uusi työntekijä on toiminut vastaanottajana. Nykyään perehdytyksen ajatellaan olevan kaksisuuntainen prosessi, jossa myös uusi työntekijä toimii perehdyttäjänä. Työntekijän odotetaan tuovan esille omia näkemyksiään ja antavan palautetta organisaatiolle, sillä hän pystyy tarkastelemaan yrityksen toimintaa hetken ”uusin silmin”. Näin myös organisaatio toimii perehtyjänä. Työyhteisöä ei tule unohtaa uuden työntekijän tulessa taloon, vaan heille tulee ennakkoon ilmoittaa, kuka on tulossa, milloin ja mihin tehtävään. Näin he voivat valmistautua vastaanottamaan uuden työkaverin osaksi työyhteisöä.

Perehdytyksen merkitys uudelle työntekijälle ja organisaatiolle

Uuden työntekijän perehdyttämiseksi ei riitä pelkkä tilojen esittely tai vanha lausahdus ”kyllä työ opettaa”. Työntekijä on tärkeää huomioida yksilönä ja räätälöidä juuri hänelle sopiva perehdytysohjelma. Tämän kautta tulija voi kokea olevansa tervetullut ja päästä nopeammin kiinni työhön sekä sisälle työyhteisöön. Toimivan perehdytyksen ajatellaan tukevan työntekijän ja organisaation keskinäistä vuorovaikutusta ja mahdollistavan sekä työntekijän että organisaation kehittymistä. Perehdytys toimi siltana rekrytointivaiheessa luotujen mielikuvien ja odotusten sekä itse todellisuuden välillä. Tutkimusten mukaan hyvin hoidetulla perehdyttämisellä on yleensä yhteyksiä mm.  työssä viihtymiseen ja työhyvinvointiin, yritysimagoon, työhön ja organisaatioon sitoutumiseen, työolojen parantumiseen, työn tuottavuuden lisääntymiseen sekä työn psyykkisen ja fyysisen rasittavuuden vähentymiseen.

Työlainsäädäntö määrittää perehdytykselle suurimmat raamit, joiden puitteissa organisaatioiden tulee toimia. Lainsäädännöllä velvoitetaan, varmistetaan ja ohjataan työnantajan toimia, jotta tarpeenmukainen perehdytys toteutuisi. Oikeusturvan näkökulmasta työnantajataho on heikoilla esim. työturvallisuuteen liittyvissä oikeustapauksissa, mikäli se ei ole hoitanut perehdytystä lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti.

Hyvän perehdytyksen toteuttaminen vaatii aikaa ja suunnittelua, mutta se maksaa itsensä takaisin ajan saatossa

Perehdytyksen suunnittelun lähtökohtana on ennen kaikkea yrityksen strategia ja visio tulevasta. Perehdytykselle tulee määritellä tavoitteet ja pohtia, mitä juuri meidän organisaatiossa perehdytykseltä odotetaan. Ennen perehdytysohjelman laatimista on hyvä lähteä liikkeelle perehdytyksen nykytilan kartoittamisesta, jotta tiedetään konkreettisesti, mihin suuntaan tulee edetä.  Perehdytyksen suunnitteluun ja toteutukseen tulisi osallistaa mahdollisimman moni työyhteisön jäsen, sillä tämä lisää työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta ja auttaa sitoutumaan perehdyttäjän roolissa toimimiseen. Perehdytystä suunnitellessa apuna voi käyttää mm. seuraavia kysymyksiä: kuka/mitä/milloin/miten ja kenelle perehdytetään? Perehdytyksen laadun varmistamiseksi suunnitelmaa laatiessa kannattaa pohtia esim. kalenterointiin, prosessin johdonmukaisuuteen, perehdytysvastuiden selkeyteen, käytettäviin menetelmiin, perehdytettäviin osa-alueisiin, perehdyttäjien kouluttamiseen, vastavuoroisuuden toteutumiseen, seurantajärjestelmän toimivuuteen sekä palautteen keräämiseen liittyviä tekijöitä. Laadittua perehdytysohjelmaa tulee päivittää ja kehittää saadun palautteen pohjalta organisaation ja tulokkaan tarpeita vastaavaksi. Näitä edellä kuvattuja tekijöitä Arffman hyödynsi YAMK-opinnäytetyössään ja kehitti uusien työntekijöiden perehdytysohjelman erääseen Pohjois-Savossa toimivaan sote-alan yksityiseen yritykseen.

Hyvään perehdytykseen panostaminen vie organisaatiolta hetkellisesti enemmän resursseja, mutta pidemmällä aikavälillä se tuo huomattavan hyödyn laajemmassa mittakaavassa.

Huonosti hoidettu perehdytys voi koitua kalliiksi ratkaisuksi, sillä tuolloin valuu hukkaan tehtyjä työtunteja niin rekrytointi- kuin perehdytysajalta ja pahimmillaan uusi työntekijä poistuu tyytymättömänä organisaatiosta. Tällöin on edessä uusi, kallis rekrytointi- ja perehdytysprosessi. Voidaankin ajatella, että perehdytykseen käytetty aika ja raha maksavat itsensä moninkertaisena takaisin ajan saatossa.

Kirjoittajat

Tiina Arffman, Sosionomi (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK)

Minna Hoffrén
Lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arffman, Tiina 2020. Tervetuloa Nuortenkoti Kasvunrantaan! Perehdytysohjelma uusille työntekijöille http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528514

Dufva, Mika, Halonen, Minna, Kari, Mika, Koivisto, Tapio, Koivisto, Raija & Myllyoja, Jouko 2017. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33:2017.

Eklund, Annina 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: Grano Oy. 

Hakanen, Jari, Hakonen, Anu, Seppälä Piia & Viitala, Riitta 2019. Uudistu ja onnistu hyvällä henkilöstöjohtamisella. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 7. Helsinki: Kuntatalon paino.

Suomalaisen työn liitto 2020. Suomalaisen työn indikaattori-tiivistelmä. Verkkojulkaisu.

Vartia, Maarit 1992. Työhön Perehdyttäminen sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Teoksessa Elovainio, Marko (toim.) Perehdyttäminen ja tiimityö. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämismahdollisuuksia. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus, 6‒75. 

Viitala, Riitta 2005. Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. 3. painos. Helsinki: Inforviestintä.

Aivoterveyden kulmakivet

Vuoden 2020 lokakuussa Kansallisen neurokeskuksen Pohjois-Savon hanke järjesti seminaarin, jonka aiheena oli uni, hyvinvointi ja aivoterveys. Seminaarissa kuultiin erittäin mielenkiintoisia puheenvuoroja nukkumisesta ja unista, niiden merkityksestä aivojen toimintaan, aivoterveyteen ja kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin, joista tässä muutamia keskeisiä nostoja. Seminaarin aiheen valitsemisen taustalla oli ajatus sen ajankohtaisuudesta ja suorasta kytkeytymisestä Kansallisen neurokeskuksen tehtävään. Lisäksi suomalaisten kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhdetta koko maan tasoon kuvaava sairastavuusindeksi on Pohjois-Savossa maan korkein (THL 2020), joten hyvinvoinnin lisäämiseksi on tehtävä paljon työtä.

kuvituskuva jossa ihmisen pää ja aivot viivapiirroksena.

Tapahtuman avasi Kansallisen neurokeskuksen johtaja Mikael Fraunberg, joka kertoi neurokeskuksen valmisteluvaiheen tilanteesta ja erityisesti siitä, mitä on tehty ja mitä jatkossa tulee tapahtumaan. Terveydenhuollossa on paljon vielä kehitettävää monella tasolla, niin perusprosesseissa, diagnostiikassa, hoitoteknologiassa sekä nykyään paljon huomiota saavassa terveysdatassa. Näistä aiheista kuultiin seminaarissa hyviä esimerkkejä yrityksiltä, jotka tekevät elintärkeää kehitystyötä näiden asioiden parissa ja vievät terveydenhuoltoa ja ihmisten hyvinvointia eteenpäin.

Professori Miia Kivipelto kuvasi esityksessään aivoterveyden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Hänen mukaansa aivot vanhenevat koko ajan, mutta samalla ne myös uudistuvat. Genetiikka, perimä vaikuttaa toki alttiuteen sairastua tiettyihin aivosairauksiin, mutta on paljon mitä voimme tehdä itse, ennaltaehkäistä ja edistää aivojen positiivista toimintaa ja vireyttä. Valitettavan usein ihminen on laiska, passiivinen tai tietämätön arjen valinnoissa, jotka ylläpitävät aivoterveyttä tai ylipäänsä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liian usein myös heittäydymme lääkärien ja pillerien armoille, otamme passiivisen roolin omassa hyvinvoinnissa. Suurin osa avaimista on omissa käsissämme, ne pitää vain ottaa käyttöön.

”On tärkeä nukkua riittävästi ja kaikkia unen vaiheita, unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista.” – Miia Kivipelto

Kirjailija ja toimittaja Anna Tommola nosti omassa puheenvuorossaan esille unien merkitystä ja roolia arjessamme. Nukkuminen on tärkeää, mutta miten on unien laita? Usein emme edes muista unia, mistä tiedämme, näemmekö unia? ”Jos unilla on biologinen funktio, todennäköisesti se toteutuu, muisti uniaan tai ei” totesi Tommola. Monet haluavat yrittää ymmärtää ja tulkita uniaan, joka voi linkittyä arkipäivän kokemuksiin, voimakkaisiin kokemuksiin, traumoihin tai vaikka tulossa oleviin tapahtumiin. Tietyt toistuvat unet voivat kertoa käsittelemättömistä asioista, joita alitajunta prosessoi unien kautta. Painajaisistakin huolimatta, unet ovat erittäin mielenkiintoisia, oli niillä funktionaalista merkitystä tai ei. Itse ainakin muistaisin ja muistelisin uniani mielellään useamminkin. Ehkä siihenkin voisi harjoittaa itseään, vaikka teknologian avustuksella.

Kohti parempaa aivoterveyttä

Piirroskuva jossa avain ja aivot.

Aivoterveyteen liittyvällä teemalla on mielekästä jatkaa myös ensi vuoden seminaarissa. Aivoterveyden edistämistyö kaipaa enemmän huomiota ja konkreettista tekoja, jotta saamme laskettua suomalaisten kokonaissairastavuutta ja edistettyä ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pohjois-Savon alueella on vahvaa neuroalan osaamista kuten esimerkiksi neurotieteet, jotka ovat Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa kansainvälistä huipputasoa ja VetreaNeuron, joka on neurologiseen kuntoutukseen erikoistunut huippuyksikkö. Moniammatillisessa toiminnassa on voimaa ja ammattikorkeakoulun kautta tuodaan mukaan myös taiteen ja kulttuurin toimijoita sekä menetelmiä. Yhteistyö Pohjois-Savon eri toimijoiden välillä on tiivistä ja ajan kanssa sen tuloksena syntyy uutta tutkimusta ja uusia innovaatioita. 

Täältä pääset katsomaan tallenteet seminaarista: https://www.neurochallenge.fi/program

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Pohjois-Savon liiton rahoittamaa hanketta: Kansallinen neurokeskus – osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella (A74398)

Antti Kotimaa
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
antti.kotimaa@savonia.fi

Eeri Pihlajakari
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
eeri.pihlajakari@savonia.fi

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
juhamatti.huusko@savonia.fi

Jukka Kähkönen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
jukka.kahkonen@savonia.fi

Tuija Sairanen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
tuija.sairanen@savonia.fi