Vertaisarviointi on menetelmä, jossa keskenään vertaiset työntekijät arvioivat toistensa työtä yhdessä sovittujen kriteerien mukaisesti. Sitä voidaan käyttää työn laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Arvioinnin tulee olla objektiivista ja perustua itse työsuoritukseen, eikä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen. Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa puolueettoman palautteen antamisen sekä lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä. Tämän lisäksi vertaisarviointi tukee henkilökohtaista ammatillista kasvua ja kehitystä.
Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa objektiivisen palautteen antamisen ja lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä.
Vertaisarviointi edellyttää turvallista ilmapiiriä työyhteisössä, koska se voi uutena menetelmänä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa riittävällä informaatiolla ja koulutuksella mm. vertaisarvioinnin tarkoituksesta ja toteutuksesta. Toimintaan osallistumisen tulisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, työntekijän omaan haluun kehittyä. Yksilöltä osallistuminen vaatii riittävän hyvää itsensä tuntemista, työntekijänä hänen tulisi tuntea olevansa pätevä, mutta ei kuitenkaan täydellinen. Kyky itsensä johtamiseen helpottaa vertaisarviointia, koska silloin tunnemme itsemme, omat vahvuutemme ja heikkoutemme, ja arvostamme myös muiden erilaisuutta. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun ja oppimisen.
Savoniassa on YAMK-opinnäytetyönä kehitetty (Hukkanen T. 2018) malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksessa. Esimerkkinä mallissa käytettiin EEG-tutkimusta. EEG-tutkimuksen tulee olla vakioitu prosessi, jotta sen tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia. Tuotoksena työstä syntyi vertaisarviointiin käytettävä lomake, joka sisältää kaikki tutkimusprosessiin ja sen laadun varmistamiseen liittyvät vaiheet. Pohja lomakkeelle luotiin tutkimusten perusteella, minkä jälkeen sitä muokattiin edelleen bioanalyytikoiden ja sairaanhoitajien haastatteluaineiston perusteella. Lopuksi kriteerien viimeistelyä varten tehtiin sähköinen kysely tutkimusta lausuville lääkäreille. Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.
Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.
Vertaisarviointimenetelmä soveltuu laajasti sosiaali- ja terveysalalla käytettäväksi menetelmäksi toiminnan laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä henkilöstön ammatillisen kasvun tukemisessa. Vertaisarviointi ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut menetelmä hoitotyöntekijöiden työssä, vaikka sen hyödyt ovat ilmeiset. Kuopion yliopistollinen sairaala on jo muutaman vuoden kehittänyt toimintaansa vastaamaan kansainvälisiä Magneettisairaalamallin mukaisia kriteereitä. Vertaisarviointi on yksi osatekijä näistä toiminnan laatuun vaikuttavista menetelmistä.
Taina Hukkanen
bioanalyytikko
kliininen asiantuntija (YAMK)
KYS
Päivi Tikkanen
TtT
erityisasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Onpa ilahduttavaa, että vertaisarviointia herätellään uudestaan eloon! Olin itse tuomassa tuota menetelmää Suomeen vuosina 1995 – 1997. Oppini hain Bostonista, Beth Israelin sairaalasta. Kehitimme ja pilotoimme KYS:n silmätautien pkl:n, syöpätautien vuodeosaston ja leikkausyksikkö 4:n kanssa vuoden verran erilaisia vertaisarvioinnin menetelmiä todella menestyksekkäästi. Tämän jälkeen vertaisarviontiluennot ja konsultoinnit ympäri Suomen olivat Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksen myydyin tuote vuosien ajan. Harjoitimme vertaisarviointia myös opettajakollegoiden keskuudessa – aiheena tiimityöskentelytaidot. Olisi muuten nyt erittäinkin ajankohtainen aihe Savoniassa. Lopulta muut työt veivät minut mennessään eikä muita vastaavia kouluttajia löytynyt Suomesta. Josko nyt olisi uudestaan sen aika!
Voisipa hyvinkin olla uuden kierroksen aika Aija 🙂 Miten helposti erityisesti henkilöstöä osallistavat menetelmät jäävätkään pois, koska niiden käyttö vie aikaa. Vaikka juuri niillä saataisiin aikaan jotain pysyvämpää muutosta, parannettua työhyvinvointia ja ehkäpä vielä pitovoimaakin!
Hyvät käytänteet on saatava elämään – tarvitaan innostuneita ja koulutettuja työntekijöitä työstämään hyviksi todettuja toimintatapoja.