“Kaiken johtamisen lähtökohta on itsensä johtaminen. Jos haluat oppia johtamaan muita, sinun tulee ensin oppia johtamaan itseäsi.” (Sydänmaalakka)

Itsensä johtaminen edellyttää itsensä tuntemista, henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä. Itselleen täytyy esittää kysymyksiä, kuka minä olen? Mitkä ovat lahjani? Miten voin olla hyödyksi? Itsensä johtamiseen ei ole oikotietä, ensin täytyy kääntyä sisäänpäin ja ottaa vastuu oman elämän luotsaamisesta ja vasta sen jälkeen muiden ihmisten kanssa toimimisesta ja johtamisesta. Johtajan, kuten oikeastaan meidän kaikkien ihmisten, on tärkeää olla tietoisia omien tunteidemme taustalla vaikuttavista uskomuksista ja ajatuksista ja niiden näkymisestä arjessa. Vain silloin pystymme arvostavaan vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Majakka
Kuva: Päivi Tikkanen

Taidokkaan itsensä johtamisen merkitys nousee hienosti esille Juutin kuvaaman läheisyyden johtajan toiminnan kautta. Hänen mukaansa läheisyyden johtaja osaa luoda tasapainoisen suhteen itsensä ja muiden välille, on sinut tunteidensa kanssa ja kykenee tartuttamaan positiiviset tunteensa muihin. Hän ymmärtää, että kaikki mitä hän tekee, vaikuttaa myös muihin. Johtaminen on aina vallankäyttöä ja siihen liittyy tarve vaikuttaa työntekijöiden ajatteluun, toimintaan ja käyttäytymiseen. Vastuullinen johtaja haluaakin kehittää jatkuvasti toiminnan lisäksi myös itseään.

Itsensä johtamiseen liittyy kiinteästi myös itseohjautuvuus, joka on merkityksellinen ominaisuus menestyvissä yrityksissä. Jarenko on tutkimuksessaan havainnut, että olemme onnistuneet luomaan työelämän, jossa älykkään ihmisen kannattaa ohjautua passiiviseksi, koska kaikki tekeminen on pitkälti ennalta säädeltyä eikä käytäntöjen kyseenalaistamista kiitellä. Itseohjautuvuuden vahvistamiseksi, meidän täytyisi saada aikaan työkulttuuri, jossa ihmiset kokevat itsensä arvostetuiksi ja tärkeiksi ja sen seurauksena haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

On olemassa arvoja, joiden vahvistaminen luo muita paremmin itseohjautuvaa toimintakulttuuria työpaikoille. Tärkein näistä arvoista on luottamus. Jantusen mukaan meidän täytyy uskoa, että toisilla on hyvät aikomukset ja oletusarvoisesti luottaa toisiin. Meidän täytyy ajatella, että kukaan ei ole niin viisas, kun me kaikki yhdessä. Tällöin päätöksenteossa kaiken toimintaan liittyvän tiedon on oltava kaikille avointa ja myös vaikeiden ja arkaluontoisten asioiden käsittely yhteistä. Vallan kääntöpuoli on myös vastuu. Itseohjautuva kulttuuri edellyttää vastuullisuutta toiminnasta. Jos havaitsen epäkohdan, minulla on myös vastuu ratkaista asia.

Onko Jarenko oikeassa siinä, että työpaikalle tullessa voi ”jättää aivot narikkaan” kun esihenkilöt kertovat mitä tehdään ja miten? Onko vastauksena työntekijän kriittiseen kysymykseen toimintatavoista ”Näin on aina tehty”? Jos näin on, niin olemme totisesti pulassa uuden ns. milleniaalisukupolven kanssa. Rajahalme kutsuu heitä MIKSI-sukupolveksi. Heillä on valtava määrä kysymyksiä; Miksi teemme näitä asioita? Miksi teemme asiat juuri näin? Miksi olemme olemassa? Miksi minulla on tällainen rooli? Heidän johtamisensa onnistuu vain vahvistamalla itsensä johtamista ja luomalla itseohjautuvampaa toimintakulttuuria. Tästä seuraa, että jokaisen taitoja, kiinnostuksen kohteita ja lahjoja voidaan täysipainoisesti hyödyntää työyhteisön hyväksi.

Itsensä johtamista ja itseohjautuvan toimintakulttuurin luomista harjoitellaan Savonian sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa. Opiskelijat kokevat tämän reilun vuoden ajalle sijoittuvan opintojakson antoisana matkana. Tässä palautetta muutamalta opiskelijalta:

”Sellainen kurssi, joka on saanut pohdiskelemaan omia vahvuuksia/heikkouksia, ja tuonut uusia näkökulmia omaan työhön esihenkilönä :)”

”Mukava, kun kurssi oli pilkottu osiin pitkin opiskelua. Näin huomasi oman kehittymisen ja sen, että kehittymistä tapahtuu jatkuvasti, eikä yhdellä työstämisellä. Avointa, hyvää keskustelua toimivin menetelmin.”

”Kurssi herätti paljon ajatuksia ja näin lopussa jotenkin kokonaisuus hahmottui selvästi. Tuki mielestäni kaikkia opintoja ja koko opintokokonaisuutta.”

 

Päivi Tikkanen
erityisasiantuntija, TtT
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

Jantunen S. 2018. Itseohjautuvat tiimit kotihoidossa – Ideoita ja käytäntöjä Buurtzorgilta, joka mullisti Alankomaiden kotihoidon. https://www.slideshare.net/THLfi/itseohjautuvat-tiimit-kotihoidossa-ideoita-ja-kytntj-buurtzorgilta-joka-mullisti-alankomaiden-kotihoidon

Jarenko K. 2018. Päivitetty jana: itseohjautuvuuden monet muodot. http://karoliinajarenko.fi/2018/09/09/paivitetty-jana-itseohjatuvuuden-monet-muodot/

Juuti P. 2017. Jaetun johtajuuden taito. PS-kustannus.

Rajahalme J. 2020. MUUTTUVA MAAILMA – Ajatuksia ja havaintoja puhujilta. Myspeaker.fi

Sydänmaalakka P. 2019. Globaali johtaminen. Alma Talent.

 

Itsensä johtamisella toimintakulttuurin muutokseen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *