Suuhygienistit ovat suun terveydenhuollon ammattilaisia, joiden tavallisimpia työtehtäviä ovat suun omahoidon ohjaus, suun terveystarkastukset, hoidon tarpeen arviointi, suun infektiosairauksien ehkäisy ja hoito sekä hampaan kiinnityskudossairauksien hoito. Suuhygienistit toimivat moniammatillisissa verkostoissa sekä suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia suun terveyden edistämisprojekteja.
Suuhygienistien satelliittikoulutus Päijät-Hämeessä sai alkunsa työelämän tarpeista.
Maakunnan julkisella sektorilla työskentelevistä n. 70-80 suuhygienististä eläköityy kymmenkunta seuraavan viiden vuoden sisällä. Lisäksi työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollon asiantuntijoiden välillä on osoittanut, että suuhygienistejä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Suuhygienistin työ asiakkaan kokonaishoidossa on todettu olevan merkittävä erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten suun hoidossa ja suun terveyttä edistävässä toiminnassa. Ammattikorkeakouluista (Metropolia, Turku, Oulu ja Savonia) valmistuneet suuhygienistit työllistyvät usein koulutuspaikkakunnille tai niiden lähistölle. Päijät-Häme jää koulutusten katvealueelle ja alueella onkin ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana vaikeuksia rekrytoida suun terveydenhuollon ammattilaisia. Suuhygienistit ovat myös valtakunnallisesti olleet ELY:n ns. pula-ammattien listalla.
Nykyinen suuhygienistien koulutustarjonta ei riittänyt kattamaan Päijät-Hämeen kysyntää, joten työnantajilla oli vahvat perusteet lähteä ajamaan koulutuksen järjestämistä alueelle. Yhteistyökumppaneiksi löytyivät silloinen Lahden ammattikorkeakoulu (nyk. LAB) ja Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiosta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Heinolan kaupungin suunterveydenhuolto aloittivat yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa suuhygienistien satelliittikoulutuksen elokuussa 2017.
Koulutuksessa aloitti 15 opiskelijaa ja 13 heistä oli peruskoulutukseltaan hammashoitajia. He olivat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tai Heinolan kaupungin suun terveydenhuollon palveluksessa. Näille opiskelijoille alueen suun terveydenhuollon toimintaympäristö ja yhteistyöverkostot olivat jo entuudestaan tuttuja. Opiskelijat suorittivat harjoittelut paitsi omissa työyksiköissään myös alueen muissa suun terveydenhuollon yksiköissä. Näin varmistettiin aikaisempaa laajempi näkemys suun terveydenhuollon toimintaympäristöistä. Opiskelijat saivat valmiuksia tarkastella asioita uudesta näkökulmasta ja toivat työyhteisöihin uusia, raikkaita ajatuksia ja tartuttivat innostuksensa myös muihin.
Näin mahdollistui myös urakehitys omalla kotipaikkakunnalla suun terveydenhuollossa.
Opiskelijat opiskelivat hammashoitajan työnsä ohella. Kolmen ja puolen vuoden opinnot toteutuivat vuoroin töissä ja opintovapaalla. Kun opiskelu ja työssä oppiminen kulkivat rinnakkain, motivaatio ja sitoutuminen opiskeluun ja oman työpaikan toimintamallien kehittämiseen oli vahva. Hammashoitajakoulutuksen ja työkokemuksen omaavilla suuhygienistiopiskelijoilla oli jo osaamista, jota he hyödynsivät opiskellessaan uuteen ammattiin. Työnantaja osoitti jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen mentori-suuhygienistin, joka myös osaltaan ohjasi ja tuki opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Savonian ja LAB-ammattikorkeakoulun työelämän tiiviissä yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama satelliittikoulutus Päijät-Hämeen alueella mahdollisti opiskelijoille opiskelun työn ohessa. Monelle heistä kokopäiväopiskelu ei olisi ollut taloudellisesti mahdollista eikä perhetilanteen vuoksi muutto opiskelupaikkakunnalle olisi ollut realistinen vaihtoehto. Vaikka suurin osa opinnoista toteutettiin etänä ja Päijät-Hämeen työelämässä, kuului opintoihin pakollinen harjoittelu Savonian simulaatioklinikassa.
Koulutuksen aikana oppimistehtävien ja opinnäytetyön aiheet integroitiin Päijät-Hämeen alueen käyttäjälähtöisten suun terveyttä edistävien palvelujen kehittämiseen. Työelämän edustajat olivat tärkeässä asemassa: he suunnittelivat alueen tarpeiden näkökulmasta kohteen ja ajankohdan, jolloin opiskelijoiden kehittämisosaamista tarvitaan. Opiskelijat tekivät upeita opinnäytetöitä, joita työnantaja on hyödyntänyt toiminnassaan. Keskiössä kehittämisessä on ollut asiakas edellä ajattelu sekä ymmärrys tulevaisuuden palveluprosesseista.
Kaikkien yhteistyökumppaneiden selkeät roolit ja yhteinen tahtotila ovat olleet merkittäviä askelmerkkejä onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Uudenlainen koulutusmuoto edellytti tiivistä ja joustavaa yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja suun terveydenhuollon organisaatioiden välillä. Hedelmällinen yhteistyö on mahdollistanut valmistuneille suuhygienisteille monipuolisen suuhygienistin ammatillisen osaamisen kehittämisen ja työnantajalle osaavia ammattilaisia. Koulutuksesta on valmistunut lokakuun 2020 loppuun mennessä 13 suuhygienistiä, joista suurin osa on työllistynyt uuteen ammattiinsa oman työnantajansa palvelukseen. Onnistunut yhteinen kolmen ja puolenvuoden työrupeama huipentuu suuhygienistien valmistujaisiin marraskuussa. Vietämme valmistujaisjuhlaa 26.11.2020.
Kirjoittajat:
Kirjonen Irene, hoitotyön päällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä
Lahnalahti Satu, palveluesimies, Heinolan kaupunki
Maksimainen Ann-Nina, asiakkuuspäällikkö, LAB ammattikorkeakoulu
Sirviö Kaarina, yliopettaja, tiimivastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu