Varastelevat Mansikit heikentävät syömisajan mittaustuloksia, mikä voi aiheuttaa virheitä lypsylehmien ruokinta- ja hyvinvointimittauksiin. Varastamista voidaan kuitenkin estää, joten tilalliset voivat luottaa ruokintakokeiden tuloksiin.

Tuore väitöstutkimus auttaa kiertämään käyttäytymisen mittauksen sudenkuopat. Tilallisen näkövinkkelistä katsottuna paremmat käyttäytymisen mittausmenetelmät voivat tuoda markkinoille entistä parempia eläinten terveyden- ja tuotannon seurantalaitteistoja.

– Tilakohtaisten ongelmien lisäksi mittaamisen virheet vähentävät myös tutkimusten luotettavuutta, kuvailee eläinten käyttäytymistutkimuksen tehnyt FM, farmaseutti, Savonia-amk:n opettaja Salla Ruuska. Väitöskirjatyö tuleekin hyödyksi tilallisten lisäksi tutkimukselle, jossa käyttäytymisen mittausmenetelmiä ja laitteita hyödynnetään jatkuvasti.

Mansikit ovat eteviä huijareita

Eläinten käyttäytymisen mittausprosesseissa on useita kohtia, joissa mittaustarkkuus voi heikentyä.  Väitöstutkimuksessa havaittiin, että lypsylehmät pystyivät huijaamaan rehun kulutusta ja syömiskäyttäytymistä mittaavaa laitteistoa.

−Rehun varastaminen naapurilehmän automaatista haittaa esimerkiksi ruokintakokeiden tekemistä, mutta varastelun ollessa tiedossa sitä voidaan onneksi ehkäistä fyysisillä esteillä. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa myös perinteisistä, otantaan perustuvista käyttäytymisen mittausmenetelmistä. Niiden aloitusajankohta on satunnaistettava huolellisesti ja otantavälin pituus on valittava oikein, jos tarkkuutta halutaan parantaa, Ruuska kertoo.

Automaattiset mittarit apuna

Tutkimuksessa selvisi, että lehmien syömisen ja märehtimisen automaattinen mittaaminen oli helpompaa kuin juomisen. −Eläinten käyttäytymistä mitataan enenevissä määrin automaattisilla mittareilla, joiden avulla voidaan esimerkiksi seurata, miten kauan Mansikki märehtii päivittäin. Monilla maitotiloilla ne ovat jo käytössä.

Mittarit ovat apuvälineinä niin tuotannon ohjauksessa kuin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden seurannassakin. Mittausten haastekohtien huomioiminen auttaa tekemään parempia havaintoja eläinten käyttäytymisestä niin tilatasolla kuin tutkimuksessakin. -Automatiikka on hyödyllistä, kun muistetaan huomioida potentiaaliset kohdat, jossa mittaustarkkuus voi heikentyä, Ruuska toteaa.

Kirjoittanut:
Kukka-Maaria Raatikainen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – –

Ruuska toimii päätoimisena tuntiopettajana Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Luonnonvarakeskuksen, Savonian, ProAgria Pohjois-Savon ja muiden asiantuntijoiden EuroMaito-hankkeessa, jossa kehitetään kotimaisen maidontuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta.  

FM, farmaseutti Salla Ruuskan väitöskirja Measuring feeding, ruminating and drinking behaviour of dairy cattle: from the pitfalls of measurement to improved accuracy (Lypsylehmien syömis-, märehtimis- ja juomiskäyttäytymisen mittaaminen: mittausten sudenkuopista parantuneeseen tarkkuuteen).

Lisätiedot: EuroMaito-hanke http://euromaito.savonia.fi/  Facebook: @euromaito
Väittelijä: FM, farmaseutti Salla Ruuska, puh. 050 3320601, salla.ruuska@savonia.fi
Väitösaika ja -paikka: 3.11.2017 klo 12:00, MS301 Medistudia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus

Mansikit huijaavat – maitotilallisten ja tutkijoiden on pysyttävä hereillä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *