Toiset kirjoittavat pitkiä tekstejä, toiset lyhyitä postauksia. Jotkut esiintyvät julkisesti, joidenkuiden tehtävänä on kohdata ihmisiä kahden kesken. Osa asiantuntijoista nauhoittaa audioita tai videoita sanoman eteenpäin viemiseksi ja jotkut onnekkaat meistä saavat tehdä kaikkia edellä mainittuja.
Nyt on viestinnän aikakausi. Kaikkien, mutta erityisesti korkeakoulutettujen ammattilaisten, odotetaan osaavan omaan työnkuvaan kuuluva viestintä hyvin.
Tradenomeilta vaaditaan vastauksia kysymykseen: millainen markkinointi tähän kohderyhmään kolahtaa? Jos valitaan videobloggaaja yhteistyökumppaniksi, kenellä on tarpeeksi nimeä ja kuka on riittävän suosittu? Millä tavalla hänet saadaan puhutuksi mukaan: ottajia voi olla enemmänkin? Vai pitäisikö sittenkin perustaa vaikkapa yhteisön oma vlogi?
Bioanalyytikon puolestaan ei enää odoteta vain ottavan verinäytettä neutraalisti: asiakas haluaa, että juuri hänet tai hänen lapsensa kohdataan ja erityisesti yksityinen työnantaja voi vaatia, että näytteenottajat osaavat kysyä, mitä asiakkaalle kuuluu. Tähän kysymykseen on sitten helppo tehdä jatkokysymys: ”Tarvitsetko enemmänkin tietoa terveydestäsi?” Näin bioanalyytikko voi antaa alkusysäyksen muiden palvelujen tilaamiseen. Ei ennen näin tehty, mutta nyt markkinointi on hyvä osata muidenkin kuin mainosmiesten.
Maatalousneuvojana työskentelevän agrologin tulee usein osata antaa somessa myönteinen kuva työstään ja pidettävä asiantuntevia pitchauksia eli hissin matkan ajan kestäviä pienoispuheita. Samoin hänen on pystyttävä kohtaamaan ja käsittelemään kentällä eteen tulevat tilanteet sukupolvenvaihdoksen aiheuttamien tunteiden vellonnasta torjuvaan tilakäyntiin – aina on tiloja, joilla ennemmin tehtäisiin, kuten on tehty ennen vanhaankin.
Sairaanhoitaja kohtaa nyt ja tulevaisuudessa huomattavasti enemmän ikääntyneitä potilaita ja heitä, jotka eivät ole syntyneet Suomessa. On siis oltava sairaanhoitajan ammatin lisäksi hallussa selkoviestintä: millä tavalla voin esittää asiani niin, että minua ymmärretään? Selkokieltä tarvitaan niin puheessa kuin kirjoitetuissakin viesteissä.
Potilaan tai asiakkaan kohtaamisen taitoja ei voi koskaan korostaa liikaa, eivätkä niitä kasvata pelkät teoriakirjat. Niinpä kaikki keinot otetaan käyttöön, kun näitä tärkeitä taitoja opiskellaan: muiden muassa interaktiiviset videot, simulaatiot, reflektiiviset oppimispäiväkirjat ja verkkokeskustelut.
Tärkeää on jo ammattikorkeakouluopintojen aikana myös avautua ulospäin: ottaa koppi opista, joka on maailmalla tarjottavana esimerkiksi omassa lähipiirissä tai työharjoitteluissa. Milloin viimeksi kysyinkään naapurilta: ”Mitä kuuluu?”. Milloin kohtasin pihalla leikkivän lapsen, milloin vierailin ikääntyneiden sukulaisteni luona?
Entäpä miten seuraan maailmanmenoa? Someakaan ei kannata kokonaan vieroksua. Vaikka et haluaisi itse jakaa elämääsi, voit ottaa oppia toisilta ja lukea rivienvälistä, mitä tulevaisuuden asiakkaillesi / potilaillesi / yhteistyökumppaneillesi oikeasti kuuluu. Se, että keskittyy toiseen ihmiseen, voi antaa vastauksia kysymyksiin, joita et ole vielä osannut kysyä.
Lisää oppia viestintääsi voit hakea ammattikorkeakoulusta. Tutkinto-ohjelmiin ja CampusOnline-opintoihin sisältyy hyviä viestinnän kursseja tai kurssien osasuorituksia. Avoimet opinnot ovat avoimia kaikille taustasta riippumatta.
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän koordinaattori ja lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
– – –
Selkoviestinnän avoimet opinnot Savoniassa >>