ITK2019-konferenssin alussa lauloimme yhdessä Elias-robotin kanssa onnittelulaulun ”Happy Birthday”. Onnitteluille oli aihetta, sillä Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -tapahtuma järjestettiin Hämeenlinnan Aulangolla jo 30. kerran.
30 vuotta on pitkä aika – tai lyhyt aika. Riippuu katsojasta ja perspektiivistä. ITK-konferenssien sisältöjen kehityskaari on isolla pensselillä kuvaten kulkenut tieto- ja viestintätekniikasta (tvt) tietoteknologian (it) kautta digitalisaatioon (digi). Rauta ja prosessit eivät enää ole keskeisiä vaan tärkeänä asiana on digitalisaation mahdollistama toimintakulttuurin muutos. Tapahtuman alkuriimittelyssä todettiinkin, että ”kohti muutosta kurssimme on”.
Ohjelmassa oli useita esityksiä mm. oppimisanalytiikasta ja digitaalisesta saavutettavuudesta. Oppimisanalytiikka jyrää kouluihin, ja opetus- ja kulttuuriministeriö tukee sen kehittämistä useilla hankkeilla. Yksi niistä on APOA-hanke, joka edistää ammattikorkeakoulujen oppimisanalytiikkaa. Hankkeen tavoitteena on luoda suositukset analytiikan tehokkaalle käytölle ja lisätä amk-toimijoiden analytiikkaosaamista. Suositusten taustaksi kootaan haastatteluin opettajien ja opiskelijoiden tarpeita ja pilotoidaan niiden pohjalta erilaisia oppimis- ja opintoratkaisuja. Ensimmäisenä havaintona haastatteluista voidaan todeta, että opiskelijat näyttävät toivovan aika yksinkertaisia asioita opintojensa tueksi: selvä kartta opintojen etenemisestä ja tietoa omasta oppimisesta ja osaamisesta. Toisaalta: onko tieto osaamisesta yksinkertainen asia?
Analytiikan eettiset puolet
Oppimisanalytiikkaan liittyvää eettistä pohdiskelua oli myös ilmassa. Parhaimmillaan analytiikka parantaa oppimisen laatua ja sen avulla opiskelijoita voidaan ohjata ja tukea yksilöllisesti. Analytiikka mm. paljastaa ne, joiden eteneminen ei ole tavoitteiden mukaista ja jotka eivät ole edes aloittaneet jonkin kurssin suorittamista, vaikka pitäisi olla jo puolivälissä. Opettaja taas voi käyttää analytiikkaa oman opetuksensa parantamiseen. Jos hän esimerkiksi toteaa, että opetusmateriaalina olevaa videota ei kukaan katso muutamaa minuuttia pidemmälle, hän voi yrittää tehdä siitä kiinnostavamman.
Toisaalta analytiikan vaarana on opiskelijoiden profilointi ja leimaaminen sekä oppimisen menetelmällinen kapeutuminen. Analytiikan hyödyntäminen edellyttää verkko-oppimisympäristössä kurssin suorittamiselta kohtia, joissa opiskelijan toiminnasta kertyy dataa. Miten paljon opettajan on syytä olla tietoinen opiskelijan toiminnasta opintojakson aikana ja miten paljon voi jättää opiskelijan omalle vastuulle? Tämän pohtiminen on relevanttia ainakin korkeakoulujen analytiikkaratkaisuja luotaessa ja hyödynnettäessä.
Hallittava ja ymmärrettävä sisältö
Digitaalinen saavutettavuus on ajankohtainen aihe, sillä EU:n saavutettavuusdirektiivin deadlinet alkavat painaa päälle julkisissa organisaatioissa. Saavutettavuus edellyttää digitaaliselta sisällöltä havaittavuutta, hallittavuutta ja ymmärrettävyyttä. Ne ovat tärkeitä seikkoja muillekin kuin julkishallinnon organisaatioille, sillä kenelle tahansa on hyötyä siitä, että viesti on selkeä ja ymmärrettävä. Työkaluja saavutettavuuteen ovat ainakin selkeä kieli, silmäiltävyys, otsikointi, kuviot ja infograafit sekä linkkien ymmärrettävyys. Jokainen opettaja voi katsoa omia kurssejaan, tuottamiaan tekstejä tai koulunsa nettisivuja tästä näkökulmasta.
Elinikäinen oppiminen, joka korkeakouluissa kulkee myös nimellä jatkuva oppiminen, oli konferenssin isona viitekehyksenä. Sitra on juuri julkaissut yhteistyönä kootut neljä teesiä elinikäisestä oppimisesta. Niiden taustalla on yhteiskunnan muutosnopeus, jota edellyttää osaamisen uudistamista. Teeseissä puhutaan oppimisen mahdollistamisesta läpi elämän ja sen tueksi tarvittavasta ohjauksesta sekä osaamisen näkyväksi tekemisestä. Työelämässä olevan osaamisen kehittämiseen tarvitaan joustavia ratkaisuja sekä pelisäännöt eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiselle. Näillä eväin Suomi pysyy kansainvälisesti vetovoimaisena menestyvänä hyvinvointivaltiona. Tähän tahtotilaan digitalisaatio tuo omalta osaltaan ratkaisuja ja pelimerkkejä.
ITK2019 antoi paljon ajattelemisen aihetta ja ideoita. Yksittäinen opettaja sai sieltä vinkkejä pedagogiseen käsikirjoittamiseen, korkeakoulu digistarttipaketin rakentamiseen ja kuka tahansa innostavia ideoita digitaalisiin osaamismerkkeihin tai digimentorointiin. Nyt vain toteuttamaan niitä ja viemään kapulaa eteenpäin.
ITK:n tarina jatkuu: vuonna 2020 aprillipäivän jälkeen Aulangolla esitellään taas uusia edelläkävijöiden ratkaisuja.
Marja Kopeli
Koulutusvastuusuunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu