Maitoinnovaatiot-hankkeen Maidon uudet muodot -tapahtuma pidettiin Olvi-Oluthallilla Iisalmessa 9.5.2019. Olvihallille kokoontui useiden alojen edustajia keskustelemaan maidon tarjoamista mahdollisuuksista biotalouteen perustavalle liiketoiminnalle. Tilaisuuden juonsi hankkeen rahoittajan edustajana Minna Partanen Ylä-Savon Veturista.

Vaihtoehtoja fossiiliselle muoville

Maidon uudet muodot -tapahtumassa erityispainotuksen saivat pakkausmateriaalit. Hyönteisruokafirma Entocuben perustaja Robert Nemlander aloitti tapahtuman herättelemällä kuulijat esityksellä tulevaisuuden pakkausratkaisuista ja globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisesta.

Robert Nemlander esitteli innovatiivisia pakkausratkaisuja

Muovittomia pakkauksia tehdään tänä päivänä vaikkapa sienirihmastoista tai maissitärkkelyksestä. Jopa vesi voidaan pakata levästä tehtyyn syötävään kuplaan, jolloin muoviset vesipullot tulevat tarpeettomiksi. Yksi mahdollinen pakkausratkaisu on myös Yhdysvalloissa maidon kaseiini-proteiinista kehitetty kalvo, johon voidaan pakata vaikkapa juustoa. Tärkeä rooli kiertotaloudessa on myös älykkäillä pakkauksilla, jotka vähentävät ruokahävikkiä. Sen ne voivat tehdä parantamalla tuotteen säilyvyyttä tai esimerkiksi kertomalla kuluttajalle, onko tuote vielä syömäkelpoinen.

Perinteistä öljypohjaisia muoveja korvaavia ratkaisuja etsitään nyt kuumeisesti. Tapaamme käyttää ja suhtautua muoviin tulevaisuudessa ohjaa muun muassa Euroopan unionin muovistrategia (2018), johon sisältyy esimerkiksi uusien muovipakkausten uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden varmistaminen vuoteen 2030 mennessä.

Muovi itsessään ei ole pelkästään huono materiaali, vaikka viimeaikaisesta keskustelusta voisikin niin päätellä. Esimerkiksi sairaalakäytössä se pelastaa ihmishenkiä, muistutti Lisa Wikström VTT:ltä. Joissain käyttökohteissa öljy raaka-aineena voitaisiin kuitenkin korvata erilaisilla biomateriaaleilla. Tärkeintä on, että esineelle tai tuotteelle saadaan aikaan vaadittavat ominaisuudet, kuten lujuus, hygieenisyys tai vaikkapa sopiva biohajoamisnopeus. Tähän tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Esimerkkiä maidon materiaalikäyttöön voidaan katsoa vaikkapa puupuolelta. Wikström kertoi VTT:llä tehdyn selluloosapohjaisten pakkauskalvojen tuotekehityksestä, joka on johtanut muun muassa pakkausyritys Woodly oy:n perustamiseen.

Monipuolinen yhdiste

Kuopiolaisen Innolact oy:n toimitusjohtaja Jussi Heinonen vihki kuulijat maidon rakenteen ja sen käsittelyn saloihin. Meijereiden ja muiden elintarvekäyttöisen maidon muokkaajien osaaminen on erittäin tarpeellista myös silloin, kun maidosta kehitetään teollisuuden raaka-ainetta.

Maidon kaseiinin rakenne mahdollistaa monenlaiset käyttökohteet. Proteiini on esimerkiksi luonnostaan palautuva, joten saostusprosessi voidaan purkaa. Myös heran proteiinit ja laktoosi tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia materiaalikäyttöön. Maidossa on lisäksi erilaisia bioaktiivisia tehoaineita, joiden mahdollisuuksia tiede vasta vähitellen alkaa hahmottaa. Jos maidon osaset itsessään eivät tarjoa tuotteisiin haluttuja ominaisuuksia, ratkaisuja voi löytyä vaikkapa maidonjalostuksessa käytettävien maitohappobakteerien soluseinistä.

Tiede on jo nyt mahdollistanut useiden maitoon perustuvien sovellusten valmistamisen. Reijo Lappalainen Itä-Suomen Yliopistosta esitteli, kuinka kaseiinista voidaan valmistaa esimerkiksi palonsuoja-aineita tai ohjausputkia hermojen uudistamiseen vaurion jälkeen.

Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu kaseiinin palonesto-ominaisuuksia

Tutkimuksen lisäksi tarvitaan kovaa työtä tuotteiden ja prosessien kehittämisen parissa. Robert Nemlander kehotti niin yrityksiä kuin tutkijoitakin ”epäonnistumaan nopeasti, usein ja eteenpäin”. Rohkealla ja avoimella kokeilukulttuurilla syntyy väistämättä myös epäonnistumisia, mutta sillä saadaan myös parhaiten tuloksia esiin. Elinkelpoiset ideat valikoituvat joukosta kokeilujen kautta.

Vilkasta keskustelua maitopaneelissa

Maidossa piilee siis arvoaineita, joita on mahdollista käyttää hämmästyttävän moniin ei-syötäviin tuotteisiin. Maidon rooli kiertotaloudessa –keskustelupaneelissa kysyttiin muun muassa, onko maidon käyttö muuhun kuin elintarvikkeisiin ekologista. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vastaus on myöntävä, jos materiaali tulee maitoketjun sivuvirroista. Itse asiassa noin puoli prosenttia tuotetusta maidosta päätyy muualle kuin elintarvikekäyttöön tiloilla, esimerkiksi antibioottien tai tulehdussolujen takia (lähde: MTT 2014). Suomessa tämä määrä tarkoittaa lähes kymmentä miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Tämän lisäksi tulevat vielä maitoa jalostavan teollisuuden, kauppojen ja kuluttajien taholla syntyvä hävikki.

Keskustelussa puitiin muun muassa maidon materiaalikäyttöön liittyviä konkreettisia mahdollisuuksia ja käytännön haasteita. Rahoituksen saaminen kehittämistyöhön ja lainsäädännön asettamat rajat koettiin erityisen kriittisiksi. Biotalous on kehittynyt viime vuosina niin kiivasta tahtia, että asetukset eivät tahdo pysyä perässä. Muun muassa EU:n uusi muovistrategia aiheuttaa vielä tällä hetkellä epävarmuutta markkinoilla. Uusien innovaatioiden menestys ylipäätään riippuu siitä, kuinka kannattavaa niiden tuotteistaminen pidemmällä aikavälillä on. Parasta olisi tähyillä heti kansainvälisille vesille pelkästään Suomen sisämarkkinoiden sijaan.

Uudet avaukset, kuten maitomuovipakkaukset, vaativat onnistuakseen hyvin monenlaista osaamista. Päivi Vestala Pohjois-Savon Business Centeriltä kannusti yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia moniammatilliseen yhteistyöhön. Panelistit tunnustivat myös viestinnän merkityksen tuotteen menestykselle. Uudenlaisiin biomassoihin ja niistä tehtyihin tuotteisiin voi liittyä monenlaisia mielikuvia ja uskomuksia, jotka hidastavat hyödyllistenkin ratkaisujen käyttöönottoa. Erilaisten raaka-aineratkaisujen myötä on tullut entistä tärkeämmäksi saada kuluttajan tietoon viesti tuotteen ominaisuuksista, muun muassa siitä kuinka se hävitetään tai kierrätetään oikein. Näin on myös erilaisten pakkausten kohdalla.

Paneelikeskustelussa asiantuntijat pääsivät visioimaan tulevaisuuden maitotuotteita

Yhteinen johtopäätös Maidon uudet muodot tapahtumasta oli, että jos rohkeita tekijöitä ja tukea heille löytyy, voi markkinoilla muutaman vuoden kuluttua olla vaikkapa syötäviä maitopohjaisia juustopakkauksia, jotka on tehty parasta-ennen päivämääränsä ylittäneistä jugurteista. Kiertotaloutta parhaimmillaan!

 

Kirjoittaja:
Mikaela Mughal, Maitoinnovaatiot-hankkeen projektipäällikkö

Kuvat:
Heli Tossavainen, TKI-suunnittelija

– – –
Lue myös Iisalmen Sanomien artikkeli tapahtumasta (IS 10.5.2019)

Onko maailma valmis maitomuoville?

Leave a Reply

Your email address will not be published.