Ammattikorkeakouluja arvostellaan usein elinkeinossa todellisuudesta vieraantuneeksi ja turhiakin taitoja tarjoavaksi opinahjoksi. Elinkeinon palaute tulisi kuitenkin hyödyntää, sillä yhteistyöllä syntyy paras lopputulos. Molempien etu, niin ammattikorkeakoulun kuin elinkeinonkin etu on tarjota mahdollisuuksia, yhdistää hyviä tyyppejä ja mahdollistaa alan arvostus ja jopa lisätä sitä. Yksinkertaisuudessaan siis varmistaa alan tulevaisuus.
Tällä hetkellä on hurja määrä töitä matkailu- ja ravitsemisalalla ja pätevyyksien perään ei juurikaan kysellä. Riittää kun joku saadaan kiinni ja on se kuuluisa ”hyvä tyyppi”. Tämän tietävät myös nuoret tekijät, jotka jättävät opintoihin hakeutumisen ja havahtuvat vasta vuosien päästä siihen, että voisihan jonkin ammattipätevyyden suorittaa. Joillekin se on yhteiskunnan tuomaa painetta, joillekin työuran niin sanottu tappi, josta ei pääsekään etenemään ilman tutkintoa.
Tulevaisuuden näkymissä on kuitenkin suuntana se, että ehdottomasti tarvitaan koulutettuja osaajia turvaamaan esimiestyö- ja asiantuntijatehtävät, unohtamatta suorittavia työtehtäviä. Tällä hetkellä ei vielä ole hätää, sillä peruspohjakoulutusta alallamme työskentelevillä kuitenkin on. Elinkeinosta kantautuu kuitenkin säännöllisesti kuulumisina huoli alan tulevaisuudentekijöiden turvaamisesta. Tulevaisuuden skenaarioissa työvoima on kenties ohikulkijoita ja vetovoima alalle puuttuu, jonka uhkana on toimialan koulutuspohjan kaventuminen.
Kysynkin: Pitääkö matkailu- ja ravitsemisalalla olla huolissaan tulevaisuuden työvoimasta?
Savonia-ammattikorkeakoulussa vahvana visiona on tiivistää yhteistyötä elinkeinon kanssa. Kumppaniyritysten kanssa yhdessä tehty opetussuunnitelma aloittaa ensi syksynä. Elinkeinon toiveet ja tarpeet on asetettu suunnitelman keskiöön. Yhteistyön lisääminen ja toinen toisiimme luottaminen ovat avainasemassa. Tiedonkulun siirtyminen molempiin suuntiin on ehdoton onnistumisen elementti. Opintojaksojen oppimistehtävien, harjoittelujen sekä opinnäytetöiden hyödyt on valjastettava alan tulevaisuuden rakentamiseen. Tavoitteena saada hyöty elinkeinoille ja ennen kaikkea opiskelijoille. Opiskelija, jolle olemme yhdessä rakentamassa unelmien urapolkua.
Tämä edellyttää opetushenkilöstöltä vahvaa sitoutumista elinkeinoon ja sen tarpeisiin, yksilöllistä opiskelijan ohjaamista ja tuntemista. Elinkeinolta tarvitaan ymmärrystä ja yhteistyöintoa. Tehtävien ja yhteisten tavoitteiden asettaminen on melkoista aikatauluttamista, ja vaatii resurssia myös yrityksiltä. Toisaalta ne yritykset, jotka sitoutuvat tähän saavat varmasti ne ”parhaat tyypit”, pätevinä kehittämään alaamme myös tulevaisuudessa. Yhteinen tekeminen poikii selvästi myös työtyytyväisyyttä ja sitoutumista alaan, ylpeyttä omaan osaamiseen. Edessämme on mielestäni mahtava syksy Pohjois-Savon alueella ja tuskin maltan odottaa, että olemme käynnistämässä uudenlaista toimintakulttuuria opetussuunnitelman myötä. En ole siis huolissani lainkaan, vaan ylpeänä uutta toimintatapaa luomassa.
Merja Vehviläinen
Palveluliiketoiminnan lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu