Yhteisömuusikko erikoistumiskoulutuksen lopputapaaminen järjestettiin aurinkoisessa Turussa torstaina 6.6.2019 osallistujinaan kyseisen koulutusverkoston edustajia. Perjantaina 7.6.2019 puolestaan toteutettiin Turun sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulujen lukuvuoden 2018–2019 yhteisömuusikkokoulutuksien päätösseminaari, jossa paikalla oli kolmisenkymmentä henkilöä, käsittäen yhteisömuusikko-opiskelijoita ja kouluttajia sekä verkoston edustajia. Kahden helteisen päivän aikana tapahtumissa tärkeässä asemassa olivat keskustelut koulutusten kokemuksista sekä tulevaisuuden suunnitelmista.
Yhteisömuusikkokoulutuksen innoittamana on valmistunut vastikään Turun ammattikorkeakoulun julkaisu: Liisa-Maria Lilja-Viherlampi (toim.) 2019: Musiikkihyvinvointia! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristöissä. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu julkaisee lähipäivinä artikkelikokoelman: Leena Pantsu & Niko Nyqvist (toim.) 2019: Yhteisömuusikko. Hyvinvoinnin tuoja elämän eri vaiheissa. Julkaisuihin artikkeleita ovat kirjoittaneet yhteisömuusikkokoulutuksesta valmistuneet ja koulutuksen vastuuhenkilöt sekä asiantuntijat. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on myös tuottaa koulutustahojen yhteistyönä Yhteisömuusikkona yhteiskunnassa -julkaisu.
Muuntuva muusikko – työelämän voimavara
Erikoistumiskoulutukset ovat koulutusmuoto korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä jo toimiville henkilöille. Tavoitteena on tukea ammatillista kehittymistä sekä syventää työ- ja elinkeinoelämän kannalta ajankohtaisten ja merkittävien asiantuntijuusalueiden osaamista. Ne myös tuovat uusia näkökulmia korkeakoulujen eri alojen väliseen yhteistyöhön.
Vuosien 2017–2019 välisenä aikana toteutuneet yhteisömuusikon erikoistumiskoulutukset ovat olleet monimuoto-opiskelua ja niihin on voinut osallistua ammattikorkeakouluissa eri puolilla Suomea: Jyväskylässä, Kokkolassa (Centria), Turussa, Tampereella, Kuopiossa (Savonia) ja Helsingissä (Metropolia). Yhteisömuusikkokoulutuksista selvitystä tehneen Niko Nyqvistin mukaan niihin on hakenut yhteensä 162 henkilöä ja valituksi on tullut 75 henkilöä. Koulutustaustaltaan opiskelijat ovat tulleet pääosin musiikki-, sosiaali- ja terveys- sekä kasvatus- ja opetusaloilta. Yhteisömuusikkokoulutuksen työelämävaikutukset vaikuttavat heijastelevan kunkin opiskelijan omaa taustaa ja tarpeita.
Savoniassa yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksen (30 op) hakuaika oli syksyllä 2017 ja koulutus toteutettiin vuoden 2018 aikana. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä valmiuksia käyttää musiikkia välineenä hyvinvoinnin edistämiseksi moniammatillisesti. Kuopion koulutuksesta valmistui yhdeksän opiskelijaa.
Voimaa musiikista
Savonialaiset kehittämisprojektit levittäytyivät laajalti yhteiskuntaan ja olivat vaikuttavia niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin näkökulmasta. Projekteissa korostuivat työelämäyhteistyö ja työelämää kehittävä ote. Ne myös osaltaan kehittivät yhteisömuusikkokoulutusta ja edesauttoivat yhteisömuusikkojen verkostoitumista. Projekteissa mm. tuettiin musiikillisen toiminnan keinoin yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta vankilassa, tuotettiin vanhuksille elämyksiä arkeen taiteen avulla, tuettiin työyhteisöjä esim. työhyvinvointitempauksella ja käsiteltiin musiikin avulla tunteisiin liittyviä teemoja nuorten ja kehitysvammaisten kanssa.
Opiskelijat pääsivät siis tarkastelemaan musiikin vaikuttavuutta eri toimintaympäristöissä, kehittämään omaa ammatillista minäkuvaansa ja toiminta-aluettaan sekä luomaan uutta musiikin avulla ja musiikin keinoin. Näin he myös tunnustelivat ja valmistelivat yhteisömuusikkojen tulevaisuuden työkenttää, loivat pohjaa yrittäjämäiseen työskentelyyn alalla ja kehittivät omaa ammattitaitoaan laajentaen sitä uusille alueille. Savoniasta valmistuneiden opiskelijoiden yhteistyö jatkuu edelleen vireänä ja he tarjoavat vertaistukea toisilleen ja kannustavat työllistymisessä sekä oman työn kehittämisessä toisiaan.
Yhteisömuusikkokoulutukset ovat ajan hermolla ja vastaavat osaltaan yhteiskunnan kulttuurisiin tarpeisiin. Kaikkien oikeudet osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, ilmaista ja kehittää itseään ja yhteisöään lukeutuvat sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan taide hyvinvoinnin ulottuvuutena tuo sen lähemmäs arkipäivää ja uudenlainen yhdessä tekeminen herättää kiinnostusta. Taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä on tuettu ja niiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hyvinvointialoilla. Näiden menetelmien sovellusalue on laaja, eivätkä ne ole ikä- tai sektorisidonnaisia. Taidekasvatuksen saatavuus, saavutettavuus, hyvinvointivaikutukset ja tasa-arvoisuus pyritään nykyään huomioimaan myös taiteen perusopetuksessa, opetussuunnitelman perusteissa, oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja erilaisissa hankkeissa.
Musiikista hyvää oloa arkeen
Yhteiskunnallinen tarve yhteisömuusikkoudelle on olemassa, sillä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen toimintaympäristöissä musiikillinen toiminta on pitkään ja pitkälti ollut vapaaehtoistyön varassa ja viriketoiminnan järjestämisessä ja osaamisessa on kehitettävää. Koulutuksissa yhteisömuusikon roolia on pohdittu useissa kehittämisprojekteissa, seminaariesityksissä ja keskusteluissa, ja se hahmottuu usein moninaisena; yhteisömuusikko voi tarjota ja mahdollistaa taide-elämyksiä, palvella erilaisten yhteisöjen tarpeita ja vastata tavoitteisiin musiikki työvälineenään sekä toimia kouluttajana.
Rakenteisiin vaikuttaminen ja viestintä sekä oman osaamisen tuotteistaminen ja palvelumuotoilun lähestymistapa nähdään työllistymisprosessissa tärkeinä. Kohtaamiset ja teot puhuvat puolestaan ja yhteismuusikkojen keskinäinen vuorovaikutus on vilkasta, mikä edesauttaa heidän työnsä integroitumista yhteiskuntaan.
Hanna Turunen
Lehtori, yhteisömuusikkokoulutuksen kehittämisprojektien vastuuopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu, Musiikki ja tanssi
Lue lisää:
MUSIIKKIHYVINVOINTIA! Musiikkityö sairaala- ja hoivaympäristössä (pdf)
Uusi yhteisömuusikon erikoistumiskoulutus alkaa Savonia-ammattikorkeakoulussa (verkkotiedote)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – Taidelähtöiset menetelmät (verkkosivu)
Yhteisömuusikot (verkkosivusto)