Suomalainen ammattikorkeakoulutus tuntuu monessa keskustelupöydässä edelleen uudelta asialta, vaikka taivalta onkin takana jo yli neljännes vuosisataa. Monelle toimialalle tämä olisi jo pitkä historia, mutta korkeakoulutuksen kentässä, jossa yliopistot tuhat vuotisine perinteineen ovat asettaneet riman korkealle, joskus tuntuu että ammattikorkeakoulua pidetään vieläkin uutena innovaationa. Ylpeänä voimme kuitenkin todeta, että hyvin ovat ammattikorkeakoulut paikkansa ottaneet suomalaisessa korkeakoulukentässä.

Ammattikorkeakoulujen synnystä on kirjoitettu useita kirjoja ja onpahan kyseisen ilmiön ympärillä moni tohtori ja lisensiaatti tehnyt päättötyönsäkin. Pysytään kuitenkin nyt lähempänä nykyaikaa ja katsotaan numeroiden valossa että miten halutulta opiskelupolulta AMK hakijoiden silmin katsottuna vaikuttaa.

Kun ammattikorkeakoulutusta synnytettiin Suomeen, arvioivat virkamiehet opiskelijamäärän asettuvan 25 000 ja 75 000 opiskelijan väliin. Alku meni ennusteiden mukaan, ja alkutaipaleella vuonna 1992 AMK-opinnot aloitti 6700 opiskelijaa. Se oli kuitenkin vasta alkua, sillä jo vuoteen 1997 mennessä aloittavia opiskelijoita oli 28 000, ja opiskelijoita yhteensä 59 000. Alkuperäisten arvioiden asettaman katon läpi on kuitenkin menty moneen kertaan, sillä ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu opiskelijamäärä on ollut parhaimmillaan yli 130 000. Lähes kaksinkertainen siis arvioihin verrattuna. Ainakin itse tulkitsen tämän olevan tunnustus ammattikorkeakoulutukselle, näin suurta osaa suomalaisesta nuorisosta emme saisi kouluttautumaan kanssamme, jos tätä polkua ei nähtäisi aidosti hyvänä valintana.

Savoniasta valmistuu vuosittain yli 1000 eri alojen osaajaa.

Keväisin kun yhteishaun tulokset tiedetään, nähdään medioissa monenlaisia vertailuja oppilaitosten ja koulutustasojen välillä. Yksi graafi piirtää aina nuorten halua hakeutua perinteisiin yliopistoihin vs. ammattikorkeakouluihin. Tämä vertailu ei aina ole mielekästä, jopa ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pelaavan omien lajiensa huipputasolla, eikä niitä ole syytä vertailla liikaa keskenään. Numeroiden valossa voidaan kuitenkin todeta, että hakijoiden silmissä ammattikorkeakoulut nähdään erittäin houkuttelevana opiskelupaikkana. Useana vuonna 2010-luvulla ammattikorkeakouluihin on ollut enemmän hakijoita kuin yliopistoihin. Sama trendi on ollut nähtävissä monissa muissa länsimaissa, joissa on vastaavantyyppinen koulutusjärjestelmä kuin meillä Suomessa. Selkeästi kuitenkin yliopistojen arvostus on edelleen vahvaa, joka näkyy mm. hakijoiden keskeytyksissä ja ensisijaisuuksien valinnoissa – niissä ammattikorkeakouluilla on vielä kehitettävää.

Olen itsekin aloittanut tohtoriopinnot suomalaista korkeakoulukenttää tutkien. On ollut hienoa sukeltaa mm. ammattikorkeakoulujen rehtoreiden juhlapuheisiin 25 vuoden taakse ja eri vuosikymmenille. Niidenkään valossa ei ammattikorkeakoulujen kehitystä voi kovin seesteiseksi kuvailla, ja tuskin nämä turbulenssit ajat tulevat tästä tasoittumaankaan. Ollaan kuitenkin ylpeitä AMK-kentästämme, joka houkuttelee opiskelijoita, tukee yrityksiä ja haastaa päättäjiä rakentamaan parempaa huomista!

Petteri Alanko
viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Suomalainen ammattikorkeakoulu – tuplasti suunniteltua houkuttelevampi!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *