”Mieli on aivojen, kehon ja ympäristön vuorovaikutusverkosto”, se on ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun kulmakivi. (Eskola & Suvisaari, 2019). Aivoterveydellä tarkoitetaan laaja-alaisesti aivojen hyvinvointia, joka on ihmisen toimintakykyisyyden perusta. Aivoterveys vaatii kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa ja ulottuu toimintakyvyn kaikille osa-alueille. Aivoterveyden haasteet koskettavat kaikkia ikäryhmiä, lapsuudesta vanhuuteen. Lapsilla ja nuorilla aivoterveyttä uhkaavat mm. liikunnan vähäisyys, heikko unenlaatu ja määrä sekä ruutuaika. Työikäisillä taas kognitiivista ergonomiaa uhkaa jatkuva kiire ja stressi. Ikääntyneillä aivoterveyttä heikentävät mm. neurologiset sairaudet ja muistin heikkeneminen.
Taide-ja kulttuuritoiminta sosiaali-ja terveysjärjestelmän tukena edistää terveyttä ja hyvinvointia arjessa kokonaisvaltaisella tavalla. Tässä koulutuksessa keskiössä ovat tanssi ja musiikki, joiden tarjoamat työskentelytavat tuovat osallistujille uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ammatillisen kehittymisensä tueksi. Musiikin tiedetään aktivoivan aivoja koko elinkaaren ajan. Musiikilla ja erityisesti laulamisella on mahdollisuus tukea sekä kognitiivista että emotionaalista toimintakykyä. Arjessa tämä näkyy mm. havainnointikyvyn, tarkkaavaisuuden, oppimisen ja kommunikaatiotaitojen kehittymisenä.
Muistitoimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat merkittäviä aivoterveyden kannalta koska aivot ja muisti toimivat ympäristöstä vastaanotetun tiedon varassa. Musiikin ja tanssin vaikutus tässä on osoitettu merkittäväksi.
Musiikki ja tanssi mahdollistavat saumattoman fyysisen, psyykkisen ja sosiaalis-emotionaalisen toiminnan. Tanssissa tähän liittyy lisäksi vielä liikunnan tarjoamat mahdollisuudet aivoterveyden edistämisessä. Aivojen ohjatessa lihasten liikkeitä, fyysistä toimintaa ja älyllistä tiedon käsittelyä aktivoituvat useat eri aivojen alueet yhteistyöhön. Aivoliiton mukaan liikunta ja liike ovat aivoterveyden kulmakiviä. Kaikki liikunta on hyvästä aivoille, mutta tanssi tuo fyysisen ulottuvuuden lisäksi vahvasti mukaan myös sosiaalisen ja kokemuksellisen puolen.
Aivoterveyden edistämisen haasteet
Aivoterveyden tärkeyttä ei siis voi kai liikaa korostaa. Aivoterveyden edistäminen on meille kaikille yhteinen haaste. Tarve aivoterveyden ehkäisyn ja hoidon monialaisille osaajille lisääntyy väestön ikääntyessä, sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien esiintyvyyden kasvaessa. Aivosairauksien ja niiden oireiden kirjo on laaja. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kolmannes hyvinvointivaltioiden sairauksista johtuu aivosairauksista. Vaikka monet viitteet osoittavat, että kansansairauksissa olemme menossa parempaan suuntaan, niin aivoterveydessä meillä on kuitenkin vielä haasteita. (Lindsberg & Korkeila, 2017). Tarvitaan uudenlaisia, monialaisia ratkaisuja aivoterveyden uhkien ja haasteiden ratkaisemiseksi.
Aivoterveys ulottuu hyvin laaja-alaisesti ihmisen hyvinvointiin, toimintakykyyn ja koko elämään. Tämä laaja-alaisuus asettaa uusia vaatimuksia yhä moniulotteisemmalle ja laaja-alaisemmalle ammatilliselle osaamiselle.
Ammattiosaamiseen liittyy olennaisesti aivoterveyden tietotaidon lisäksi uudenlainen asiakkaiden/potilaiden/kuntoutujien ohjaus ja neuvonta osaaminen, palveluohjaus, jonka ytimessä on vahva palvelurakenteiden tuntemus. Tulevaisuudessa pystytään myös turvaamaan ihmisten hoito omassa kodissaan yhä pidempään, tähän tarvitaan yksilöllisempiä, uudenlaisia ratkaisuja hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi. Monialainen osaaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin. Teknologian kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia, -olemmeko valmiit ottamaan tämän haasteen vastaan? Uudet innovatiiviset menetelmät aivoterveyden edistämiseksi ovat tarpeen!
Uudenlaista koulutusta luomassa
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella olemme aloittaneet kahdeksan ammattikorkeakoulun kanssa monialaisen aivoterveyden edistämisen koulutuksen suunnittelun. Aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutus (30 op) on luonteva jatko osaamisen kehittämiseen terveydenhuollon ammattihenkilön peruskoulutuksen jälkeen, ja vastaa yhteiskunnallisesti ja kansanterveydellisesti merkittävän sekä lisääntyvän asiakasryhmän palveluntarpeisiin kehittyvässä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä.
Aivoterveyteen vaikuttavat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys jossa keho ja mieli toimivat vuorovaikutuksessa. Koska aivoterveyden edistäminen perustuu kokonaisvaltaisuuteen, tulee myös ammatillisen täydennyskoulutuksen perustua tälle lähtökohdalle.
Monialaista täydennyskoulutusta edellyttävät myös sekä kuntien kulttuuritoiminnan kehittämisen, että kuntien kulttuuritoimintaa säätelevät lait. Ensin mainitussa muistiohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä aivojen suojelu on otettu huomioon yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja kunnissa/kuntayhtymissä aivojen terveyden edistäminen osana yleistä terveyden edistämistä on sisällytetty toimintasuunnitelmiin. Jälkimmäisessä tavoitteena on tukea mahdollisuutta luovaan ilmaisuus ja toimintaan taiteen tekemisen ja kokemisen kautta sekä näin edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaista osallisuutta kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen.
Koulutus muodostuu neljästä eri teemasta (KUVIO 1.). Ensimmäisessä teemassa perehdytään aivoterveyden lähtökohtiin elämäkulun näkökulmasta. Teema ”aivoterveys hyvinvoinnin perustana lapsuudesta vanhuuteen” käsittelee eri ikäkausina aivoterveydelle merkityksellisiä tekijöitä ja uhkia. Toisessa teemassa syvennytään aivoterveyden monialaiseen arviointiin ja aivoterveyden edistämiseen eri toimintaympäristöissä. Kolmannessa teemassa keskitytään hyvinvoinnin, toimintakyvyn, kuntoutumisen ja elämänlaadun tukemiseen monialaisesta näkökulmasta. Ja viimeisessä teemassa kehitetään aivoterveyttä edistävää palveluosaamista. Kaikissa teemoissa tuodaan vahvasti monialainen yhteistyö ja näkökulma, niin liikunta-, sosiaali- ja terveysala- kuin kulttuurialakin.
Koulutuksen suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Erikoistumiskoulutus tulee hakuun 1.10.2019 ja koulutus aloitetaan tammikuussa 2020. Odotamme innolla uuden, yhteisen matkan alkamista! Jatkossa aivoterveyteen liittyviä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia kirjotuksia voi seurata aivoilleterveytta.fi –blogista. Blogiin kirjoittavat aivoterveyden asiantuntijat sekä erikoistumiskoulutuksen opettajat.
Aivoterveys on meidän kaikkien yhteinen missio!
Kirjoittajat:
Marja-Anneli Hynynen, hoitotyön lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Paula Niemi, tanssitaiteen lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Eskola, J. & Suvisaari, J. Aivoterveys on otettava yhteiskunnan korjauslistalle. Thl-blogi. Saatavissa: https://blogi.thl.fi/aivoterveys-on-otettava-yhteiskunnan-korjauslistalle/
Lindsberg, P. & Korkeila, J. 2017. Tavoitteena aivojen elämänmittainen terveys. Terveet aivot 100 vuotta katsaus. Duodecim 2017;133:191–3.
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/tanssi-hoitaa-aivoterveytta
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mieli/musiikki-antaa-aivoille-siivet
https://minedu.fi/kuntien-kulttuuritoiminta
http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/ETNIMU_Aivoterveytta_fiR_17i.pdf