Strategian laatiminen nähdään ja koetaan melko usein ylemmän johdon laatimana suunnitelmana nykyisten ristiriitojen kitkemiseksi ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Kun johto on laatinut strategian, laaditaan uusi strategia siihen, kuinka se jalkautetaan henkilöstö- ja asiakastasolle. Jalkauttaminen onkin usein suurin haaste, jossa kompuroidaan. Kuvitellaanpa tilanne, jossa organisaation johto on laatinut mielestään loistavan strategian. He esittelevät uuden strategian palaverissa henkilöstölle ja ilmoittavat, että tähän koko organisaatio sitoutuu. Mutta mitä tapahtuukaan? Osa henkilöstöstä ei koekaan esiteltyä strategiaa itselle merkittäväksi. Osa ymmärtää strategian toisella tavalla, osa kokee toimintatavat vääriksi ja näkee päämäärien menevän väärään suuntaan. Halu yhteisestä sitoutumisesta saakin aikaan muutosvastarintaa, koska strategian luomiseen ei ole itse pystynyt vaikuttamaan.
Kannattaisiko tämä tehdä toisin?
Ehdottomasti kyllä! 2000-luvulla on havaittu osallistamisen ja moniäänisyyden merkitys yhä tärkeämpänä elementtinä menestyvän strategian laatimisessa. Moniäänisyys antaa laajan näkökulman tarkastella strategiaa. Henkilöstön ja asiakkaiden strategiaan osallistamisessa toimintatavat ja päämäärät tulevat henkilökohtaisiksi ja itselle merkityksellisiksi ja niihin sitoutuminen on helppoa. Myös muutosvastarinta hälvenee.
Moniäänistä strategian luomista kokeiltiin, kun Savonia-ammattikorkeakoululla toimivaan Viretori oppimisympäristöön luotiin uutta strategiaa. Strategiatyö toteutettiin YAMK-opinnäytetyönä (Nousiainen J. 2020). Viretori tarjoaa hyvinvointipalveluita, joita tuottavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat yrittäjämäisessä oppimisympäristössä. Se on matalan kynnyksen paikka, jonka toimintaa ohjaa koordinaattori. Strategian luomiseen kutsuttiin mukaan Viretorille merkitykselliset sidosryhmät, jotta pystyttiin huomioimaan toimivan strategian sisäinen ja ulkoinen ympäristö. Strategian luomisessa olivat mukana Viretorin koordinaattorit, Savonian opettajia ja henkilöstöä sekä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tämä 18 henkilön joukko toi kokonaisvaltaisen ja moniäänisen näkökulman strategiatyöhön.
Strategiatyö eteni prosessina kehittävän työntutkimuksen metodin syklien mukaisesti ja kaikissa vaiheissa käytettiin osallistavia menetelmiä. Alkuun kartoitettiin historia-analyysin avulla toimintaympäristön menneisyyden ristiriidat. Sen jälkeen selvitettiin toiminnassa olevat puutteet, esteet, vahvuudet ja haaveet. Tämän kautta pystyttiin luomaan Viretorin uusi strategia ja visio. Seuraavaksi työstettiin Viretorin arvoja ja lopuksi vielä tasapainotettu tuloskortti strategian toteuttamisen tueksi. Prosessin syklien kautta menneisyyden ratkaisemattomista ristiriidoista muodostui strategisia tavoitteita, puutteista muodostui päämääriä ja arvoista muodostui yhteisiä strategiaa tukevia näkemyksiä.
Moniäänisyys toi strategiatyöhön laaja-alaisuutta, koska kaikkien osallistujien oli mahdollista saada äänensä kuuluville. Lopputuloksena syntyi kokonaisuus, johon kaikkien oli helppo sitoutua.
Jenna Nousiainen
sairaan- ja terveydenhoitaja (amk)
YAMK-opiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Päivi Tikkanen
erityisasiantuntija
TtT
Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähde:
Nousiainen J. 2020. Strategian luominen Viretori oppimisympäristöön : Kehittävä työntutkimus metodi http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417163. Savonia-ammattikorkeakoulu.