Taiteen tekemisen paikka on perinteisesti linkittynyt taideinstituutioihin. Vuonna 2020 taide nähdään myös paikkasidonnaisena tai täysin immateriaalisena tilana, jossa taide voi olla hyvin monimuotoista. Näin ollen taide voi toteutua perinteisten instituutioiden ohella uusissa konteksteissa kuten esimerkiksi sairaaloissa, erilaisissa organisaatioissa, puistoissa, kaduilla ja digitaalisesti ym. Taiteen tavoitteena onkin nyt saavutettavuus, jolloin sen olisi mahdollista läpäistä arjen eri tasot tässä ja nyt.

tanssiva nainen

2020-luvun taiteen ja kulttuurin kentällä käsitteet moniammatillisuus, poikkitaiteellisuus, rajapinnat, taiteen soveltava käyttö, yhteisöllisyys, osallisuus, inklusiivisuus ja immersiivisyys ovat nousseet avainsanoiksi, kun määritetään, mitä taiteen tekijyys tänä päivänä on. Tämän kirjoituksen tavoitteena onkin pohtia, millaisia praktiikoita ko. tematiikan toteutuminen vaatii taiteen tekijältä. Tätä pohdintaa tarkastellaan Savonia-ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen näkökulmasta. Pohdinnan tavoitteena on kartoittaa tanssinopettajakoulutuksen suuntaviivoja ja tulevaisuuden näkökulmia koulutuksen kehittämiseen liittyen.

OIS-pedagogiikka ja hybridit taideinterventiot

Moniammatillisuus ja –alaisuus ovat Savonia-ammattikorkeakoulun pedagogiikan ytimessä. Pedagogiikka kiteytyy puolestaan kolmeen sanaan: open, innovative ja space, joista muotoutuu lyhenne OIS-pedagogiikka. OIS-pedagogiikka on ns. trialogioppimista, jossa tavoitteena on opiskella monialaisissa konteksteissa moniammatillisesti. Trialogioppimisen näkökulmasta tanssin ja taiteen kenttä voidaan nähdä mahdollisuuksien tilana, jossa erilaisten toimijoiden ’törmäyttäminen’ luo uutta ja kehittää niin tanssin kuin taiteen alaa sekä myös muita ammattialoja ja toiminnan konteksteja.

Esimerkiksi tanssinopettajan tutkinto-ohjelman Taide eri yhteisöissä – ja Taide ja yrittäjyys -opintokokonaisuudet ovat hyvä mahdollisuus toteuttaa OIS-pedagogiikkaa käytännössä, sillä opintojaksojen keskeisinä tavoitteina on tiedostaa taiteen kontekstien moninaisuus ja ymmärtää taiteen saatavuuden sekä saavutettavuuden edistäminen taiteilijapedagogin perustehtäväksi. Tällöin tanssin opiskelija näkee alansa soveltavan käytön mahdollisuuksia ja oppii käyttämään kontekstin kannalta tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä. Nämä uudet kontekstit ovat linkittyneet esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, yrityselämään ja sosiaalialalle ym. Näiden opintojaksojen puitteissa opiskelija tutustuu erilaisten ryhmien ja pedagogiikan kontekstien erityispiirteisiin sekä teoriassa että käytännössä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ollessa opintojaksojen avainsanoja. Tämä kaikki on tarkoittanut jalkautumista työelämään ja suuntautumista käytännön interventioiden toteuttamiseen. Voidaankin puhua hybrideistä taideinterventioista, joissa eri ammattialojen toimintakulttuuria tutkitaan ja kehitetään taiteen keinoin.

Taiteen soveltavan käytön ymmärtäminen erilaisiin konteksteihin suuntautuvana toimintatapana on tuonut uutta näkökulmaa tanssin tekijyyden mahdollisuuksiin. Tanssi poikkeaa silloin sen perinteisistä merkityksenannoista, konnotaatioista, ja määrittyy jokaisessa tilanteessa uudelleen. Tällöin tanssi on aina vuorovaikutteista ja hahmottuu osallistujien kehon, mielen ja situaation näkökulmista. Oleellista näissä taideinterventioissa on osallisuuden korostaminen. Silloin jokainen osallistuja nähdään omien mahdollisuuksiensa ja potentiaalinsa kautta sellaisena kuin hän on tänään, tässä ja nyt.

Neurokuntoutusta tanssien

Savonia-ammattikorkeakoulussa toteutettiin kuluvana keväänä Neurotanssi-pilotti, joka omalta osaltaan toimi yhtenä OIS-pedagogiikan laboratoriona. Pilotissa tutkittiin fysioterapian ja tanssin mahdollisuuksia toimia yhdessä osana yksilöllisesti räätälöityä neurokuntoutusta Parkinsonin- ja MS- taudin sekä aivoverenkiertohäiriöiden sairauksissa. Intervention tavoitteena oli kuntoutuksen näkökulmasta ylläpitää ja edistää kuntoutujan toimintakykyä ja tukea omalta osaltaan kuntoutujan itsenäistä elämää ja sosiaalista osallisuutta. Neurotanssin tavoitteena oli tuoda taidetanssin elementtejä sekä elämyksellisyyttä neurokuntoutujan fysioterapiaan. Interventiossa oli mukana sekä fysioterapian että tanssin opiskelijoita, ja heidän yhdessä ohjaamat tanssituokiot rakentuivat aina kehoa herättelevästä lämmittelystä, improvisaatiosta ja koreografisesta osuudesta.

Ohjauksissa korostui vahvasti asiakaslähtöisyys. Tarkoituksena oli rakentaa puolen tunnin tanssituokio aina toteuttavuuteen ja kehon mahdollisuuksiin pohjaten. Tällöin ei esimerkiksi mietitty kehon fyysisiä toiminnan rajoitteita, vaan edettiin sen mukaan, mitä asiakas toivoi. Näin myös onnistumisen kokemukset olivat tanssiessa läsnä ja lisäsivät asiakkaan tunnetta minäpystyvyydestä. Erityisesti mielikuvien käyttö oli yksi tapa ohjata liikettä. Mielikuvien avulla tavoitteena oli myös hakea liikelaajuutta tai liikkeen dynaamista vaihtelua. Ohjauksessa pyydettiin asiakasta esim. tuottamaan aaltoilevaa liikettä, joka lähti keskustasta laajentuen periferiaan. Tätä tehtiin eri laaduilla ja nopeuksilla. Toisessa mielikuvassa käytettiin ajatusta ilmaan piirtämisestä tai näkymättömien eri painoisten pallojen kuljettamisesta kehon läpi. Mielikuvien ja improvisaation kautta asiakkaalle ei tuotu siis valmista mallia oikeasta tekemisen tavasta, vaan hänellä oli vapaus valita. Tällöin voimme puhua myös yhteistoimijuudesta.

Neurotanssin käytännön intervention jälkeen reflektoimme opiskelijoiden kanssa toimintaa. Reflektoinnissa nousi esille erityisesti kokemuksellisuus. Pilotin keskeiseksi oivallukseksi muodostui tanssin käsitteen laaja-alaisuus ja sen henkilökohtaisuus. Näin tanssi ei enää merkinnytkään ennalta määrättyä ulkokohtaista liikkeen muotoa tai totuttuja tapoja liikkua, vaan se ilmensi jokaisen inhimillisyyttä: jokaisen kehon ainutlaatuista liikettä ja kokemuksellisuutta. Tanssin olemus ikään kuin paljastui aina uudelleen uudessa kohtaamisessa. Pedagogisessa mielessä olimme kokemuksellisen oppimisen ytimessä, jossa toiminnan käsitteellistäminen muuntui uudeksi ymmärrykseksi siitä, mitä tanssi on. Tanssi hahmottui nyt holistisena taiteen alana, jolla voi olla loputtomat mahdollisuudet niin kuntoutuksen osana kuin kokonaisvaltaisen ihmisyyden todentajana. Tanssissa olemme läsnä jokaisella aistillamme. Tanssi elää aistiemme kautta ja tuottaa esteettistä mielihyvää. Tanssi voimaannuttaa. Tämä kaikki edellyttää kunnioittavaa kohtaamista, mahdollisuuksien kautta toimimista, sitoutumista sekä herkistymistä itselle ja toiselle.

Kohti tulevia hybridejä

Taiteen soveltavan käytön praktiikkojen ja kohtaavan asenteen myötä tanssinopetusta on mahdollista soveltaa, mitä moninaisissa konteksteissa. Neurotanssi-pilotti oli yksi esimerkki, mutta se todensi sen, että kun osaa soveltaa ja luoda menetelmiä, jotka edistävät yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia, tuottaa se välineitä myös tutkivaan ja kehittävään työotteeseen työelämän muutosprosessien hallintaan. Moniammatillinen interventio tuotti myös valmiuksia ymmärtää toisen alan kieltä ja toimintakulttuuria laaja-alaisemmin, jolloin työllistymisnäkymät poikkialaiseen työelämään on helpompaa. Neurotanssi-pilotti synnytti myös jatkoidean ensi vuoden koulutusten toteutukseen. Tavoitteenamme on laajentaa Neurotanssia myös musiikkiin ja puheterapiaan. Esittelemme monialaista toimintaamme 22.–   23.10.2020 Neurokuntoutuksen uudet tuulet teemaisilla Itä-Suomen Fysioterapiapäivillä. Neurotanssi on muovautumassa myös uudeksi valinnaiseksi opintokokonaisuudeksi, jota tarjotaan vuonna 2021 valtakunnalliseen ammattikorkeakoulujen yhteiselle online opintotarjottimelle. Tanssi kuuluu kaikille!

Kirjoittajat:

Pihlajakari Eeri
TaM, KM, tanssin vastaava lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke
eeri.pihlajakari@savonia.fi

Pohjola Hanna, tutkijatohtori
Suomen Akatemian rahoittama Ruumiillisen erilaisuuden tarinat -tutkimushanke (päätösnro: 299172)
Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos

Sairanen Tuija
THM, fysioterapien lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittymän kehittäminen Pohjois-Savon alueella -hanke
tuija.sairanen@savonia.fi

rahoittajien logot
Tanssivaa neurokuntoutusta ja trialogioppimista

Leave a Reply

Your email address will not be published.