Pohjois-Savossa kehitetään uusia ruokamatkailutuotteita

Vastuullisesti tuotettu lähiruoka on päivän sana. Kun kattaukseen yhdistää hyvinvointipalveluja ja mielenkiintoisia paikallisia kokemuksia, matkailumarkkinoille syntyy uusia kutkuttavia tuotteita ja parhaimmillaan uutta liiketoimintaa.

Näin uskoo ProAgria Itä-Suomi / MKN hankepäällikkö Ilona Sares, joka toimii Eurega-hankkeessa. Rahoitus hankkeeseen tulee suoraan Euroopan komissiosta. Hanke täydentää osaltaan European Region of Gastronomy -hankekokonaisuutta.

Maisemakuva

Yksi osa hanketta on alueen kehittäjien yhteistyöryhmätyöskentely, jossa ovat mukana edustajat oppilaitoksista, rahoittajatahoilta sekä yrittäjäryhmistä. Savonia-ammattikorkeakoulun matkailupalveluiden yliopettaja Hilkka Lassila on aktiivisesti mukana yhteistyöryhmässä tuoden vahvaa tutkimuskentän osaamistaan kokonaisuuteen.

– Tavoitteenamme on ruoan, ruokakulttuurin ja gastronomian huomioiminen alueellisissa strategioissa sekä käytänteissä, jotka edistävät vastuullisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä sekä paikallistalouden kasvua.

– Toivomme myös, että ruokakulttuuri ja gastronomia huomioidaan poliittisissa tavoitteissa. Lähestymme aihetta kahdesta suunnasta. Toisaalta osoittamalla piloteilla, että uusille palveluille on kysyntää ja toisaalta vaikuttamalla hallinnollisiin rakenteisiin Euroopan tasolla.

Hanke kokoaa yhteen ruoan tuottajat, jatkojalostajat, ravintolat sekä matkailu- ja luovan alan toimijat digitaaliseen karttapohjaan, GastroMappiin, jonka avulla matkailijoiden on helpompi löytää lähiruokaan satsaavia toimijoita. Nyt mukana on noin 70 pientä ja keskisuurta yritystä Pohjois-Savosta.

– Toivomme verkostoomme mukaan kaikki mahdolliset toimijat. Alueellamme on runsaasti potentiaalisia yrityksiä, jo pelkästään 160 elintarvikealan yritystä, Sares sanoo.

– Tämä on todella tärkeä hanke Pohjois-Savon ruokakulttuurin tulevaisuuden kannalta – näin asian näkee Ari-Pekka Parviainen. Hän istuu Chaîne des Rotîsseurs-järjestön maailman hallituksessa ja näköalapaikalla gastronomian kehitykseen eri puolilla.

Kohti gastronomista maakuntaa

Pohjois-Savo ottaa parhaillaan jättiaskelta kohti gastronomista maakuntaa, sillä se on vuosina 2020–2021 Euroopan Gastronominen Alue.Tunnuksen myötä alueen asema modernina, monimuotoisena ja perinteitä kunnioittavana gastronomisena alueena vahvistuu edelleen. Juhlavuosien 2020-2021 ohjelman kantavana teema on elämä luonnon rytmin mukaan. Parrasvaloihin nousevat pohjoissavolainen lähiruoka, paikallinen osaaminen ja luonnosta saatavat raaka-aineet; herkullinen horta, makea kesä sekä erilaisten sesonkien ja satokauden aarteet. Teemaviikoille on luvassa uudenlaisia savolaisia makumatkoja, jotka hivelevät niin paikallisten kuin matkailijoidenkin herkkusuita.

– Iso osa matkailijoista hakee kulinaarisia elämyksiä. Tavoitteenamme on pilotoida uusia tuotteita, jotka kertovat tarinaa pohjoissavolaisesta upeasta luonnosta, Sares sanoo.
– Meillä on tällä alueella jotakin, jota ehkä itse pidämme itsestäänselvyytenä, mutta muualla maailmassa se on gastronomeille erityistä: puhdas manipuloimaton luonto ja sen tarjoamat raaka-aineet. Savolaisella ruoalla ei tarvitse maailmaa valloittaa, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet luoda alueestamme erityinen elämyksellinen kokemus ja kokonaisuus ruokamatkailijoille. Kokemus, jota ei voi missään muualla saada. Kuten Michelin-opaskin määrittelee: erityisen matkan arvoinen paikka, Parviainen pohtii.

Eurega-hankkeessa tehdään yhteistyötä seitsemän Euroopan maan kesken, ja tavoitteena on oppia muilta. Unkarissa on esimerkiksi kokeiltu Astro Gastro Day -konseptia, joka vie matkailijat pustalle paimenten kanssa.

– Vietetään iltaa leirinuotiolla ja yövytään tähtitaivaan alla. Vahva paikalliskulttuuriin liittyvä perinne on muutettu matkailutuotteeksi. Mikä vastaava voisi toimia meillä?

kartta josta näkyy maat joissa hanke toimii

Uusia ideoita hautumaan

REKO-toiminta eli lähituotteiden myyminen ilman välikäsiä on jo tuttua. Satoa Kuopio Food Festival on suuri lähiruoan juhla. Mitä seuraavaksi?

– Pitkän tähtäimen suunnitelmana on rakentaa maantieteellinen gastronominen keskittymä, jossa alkutuotanto liitetään vahvasti osaksi ruokamatkailua, Sares sanoo.

Uuden toiminnan avaimia ovat kansainvälistyminen ja yhteistyö yritysten välillä yli toimialojen. Sares kertoo esimerkin Etelä-Ruotsista, jossa paperiklusteri sitoutui pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Se onnistui mainiosti ja tuloksena oli aivan uutta liiketoimintaa. Nyt kuluttaja voi tilata vaikkapa 3D-printatun kanootin mittatilaustyönä.

– Juuri nyt yrityksillä on vaikeaa koronaepidemian takia. Toisaalta nyt jos koskaan on aikaa kehittää asioita yhdessä. Ei kannata yrittää pärjätä yksin vaan olla mukana eri aloja yhdistävässä vahvassa verkostossa.

 

Niina Vänttinen
Viestintäasiantuntija
MKN Yrityspalvelut, ProAgria Itä-Suomi

Henna Lehikoinen
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
European Region of Gastronomy Kuopio 2020
Savonia-ammattikorkeakoulu

banneri jossa logoja

European Region of Gastronomy Kuopio 2020-21 kokonaisuus toteutuu Itä-Suomen ProAgrian, Maa- ja kotitalousnaisten, Kuopion kaupungin, Kehitysyhtiö SawoGrown sekä Savonia-ammattikorkea­koulun hankeyhteistyönä. Yhteistyössä on jo nyt mukana yli 70 yritystä, tapahtuma­toimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta. ERG-tunnuksen myöntänyt IGCAT-verkosto (International Institute of Gastronomy, Culture, Art and Tourism) on eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkosto, joka edistää monialaista yhteistyötä ruokakulttuurin, matkailun, kaupunkikulttuurin ja taiteen alueilla.

 

European Region of Gastronomy Kuopio Region 2020-21 www.tastesavo.fi

EUREGA Interreg Europe –  European Regions of Gastronomy building resilience and creating economic growth www.interregeurope.eu/EUREGA

IGCAT: European Region of Gastronomy  www.igcat.org

Valmentavalla esimiehellä vaikutusta yksilön itseohjautuvuuteen

Valmentajan käsite on tuttu urheilusta, josta se on sittemmin siirtynyt johtamisotteena myös johtajuuden kentälle. Valmentavasta johtamisesta on tullut osa johtajasukupolvien jatkumoa. Johtajasukupolvet ovat ajan myötä kehittyneet kaikkitietävästä autoritaarisesta esimiehestä kohti demokraattista ja delegoivaa tiiminvetäjää. Ristikankaan ja Grünbaumin mukaan valmentavassa johtamisessa korostuvat niin vaikuttava valmentajuus kuin johtajuuden eettiset vaatimukset samanvertaisuuteen liittyvistä tarpeista kuten luottamus, tasa-arvo ja kunnioitus.

Valmentavaan johtamiseen on kehitetty työntekijän ja esimiehen väliseen vuorovaikutukseen ratkaisukeskeistä oppimista korostava Pilari-malli. Gråstenin Savonialle tekemässä YAMK-opinnäytetyössä tätä mallia muokattiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Työssä kohdistettiin huomio yksilön motivointiin itseohjautuvuuden tukemisen näkökulmasta. Siinä hyödynnettiin 2000-luvun alkupuolella kehitettyä itseohjautuvuusteoriaa (self-determination theory, SDT), jossa sisäisen motivaation tila on riippuvainen kolmesta eri tekijästä: autonomian kokemuksesta, yhteisöllisyyden kokemuksesta ja kompetenssin kokemuksesta. Kompetenssin kokemuksella viitataan yksilön riittäviin kykyihin ja taitoihin tehtävän suorittamiseen nähden. Martela ja Jarenko määrittelevät kyvykkyyden kokemuksen rakentumisen työssä yksilön asioiden aikaansaamisen, tekemisen taidon ja osaamisen tunteista sekä uuden oppisen ja kehittymisen jatkuvuudesta. Opinnäytetyössä muokatussa mallissa painotetaan valmentavan esimiehen roolia motivoivana johtajana. Tällöin itseohjautuvuuden tukeminen korostuu yksilön kyvykkyyden kokemuksen vahvistamisen näkökulmasta.

Nykyaikana työn kehittyminen on johtanut siihen, että työ on suurilta osin asiantuntijuuteen ja vahvaan työnhallintaan pohjautuvaa. Voidaan kokea, ettei perinteiselle johtamiselle ole tarvetta tai se on jopa turhaa.  Usein myös koetaan, että johtajalla ei ole riittävää substanssiosaamista ja ymmärrystä asiakasrajapinnassa tapahtuvasta työstä, etenkin kun tätä verrataan yksilön asiantuntijuuteen.

Esimiehen ei tarvitsekaan olla asiantuntija, mikä on helpotus myös johtamiselle, koska tällöin tämä vapauttaa esimiehen fokuksen asioiden johtamisesta yksilöiden johtamiseen.

Onkin ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, kunnioittaa ja antaa yksilölle mahdollisuus hyödyntää asiantuntijuuttaan ja potentiaalia työssään niin sen suunnittelussa kuin tuloksen arvioinnissa – kehittämisestä puhumattakaan. Asiantuntijuus ei katoa, mutta se voi vanhentua. Myös terveydenhuoltoalan johtamisen on myös kehityttävä ajan mukana. Scott ja kumppanit toteavat, että menestyäkseen johtajana terveydenhuollossa, esimiehen on tehtävä parhaansa vastatessaan monimutkaisiin haasteisiin.

Esimiehen rooliin kuuluvat myös asioiden mahdollistaminen työn sujuvuuden ja yksilön haastaminen työssä motivoinnin sekä kehittymisen näkökulmista. Esimies käynnistää työn tekemisen selkiyttämällä yksilön työnkuvan ja tavoitteet toiminnan kannalta. Hän mahdollistaa asioiden eteenpäin viemisen ja työn kehittämisen yksilöä aktiivisesti osallistamalla.

Tarvitaan hyvää ja vaikuttavaa eli motivoivaa johtamista, jossa suositaan johtamisen läpinäkyvyyttä ja huolehditaan, että yksilön työssä onnistumiset ja työn merkityksellisyys pääsevät esille tasa-arvoisesti.

Tämän toteuttamisessa korostuu johtamisen yhtenäistäminen, jota opinnäytetyönä muokatulla Pilari-mallilla voidaan edesauttaa. Käytännössä työn kehittämisen kannalta tuore tieto on parhaiten saatavilla esimerkiksi asiakasrajapinnassa työstä tehdyistä havainnoista ja työstä saaduista kokemuksista. Tietoa varten tarvitaan palautteen vastavuoroisuutta yksilön ja esimiehen välillä. Luottamukseen perustuva valmentava johtaminen antaa yksilölle mahdollisuudet hoitaa työnsä asiakasrajapinnassa parhaaksi katsomallaan tavalla asiantuntijuutta hyödyntäen ja osaamisen tunteesta nauttien. Ei tarvita enää jäykkiä vertikaalisia johtoportaita, kun sen sijaan voidaan tukea yksilön itseohjautuvuutta.

Tehokkaalla johtamisella voidaan saada kustannussääntöjä sekä sitoutuneita ja työhönsä motivoituneita yksilöitä.

Tehokkaaseen johtamiseen kuuluu organisaatiossa jo olemassa olevien ja menestyksen taustalla vaikuttavien voimavarojen tunnistaminen ja niiden tukeminen. Näiden tekijöiden perusteella on helppoa perustella kehittämistyönä syntyneen muokatun Pilari-mallin käyttöä johtamisen kehittämisen työkaluna niin yksilön kuin laajemmaltikin organisaation saaman hyödyn näkökulmista. Johtamista tullaan aina tarvitsemaan. Onkin oletettavaa, että onnistuneen johtamisen vaikutukset heijastuvat välillisesti yksilön kautta myös asiakkaille päin, ja tätä kautta vaikutukset näkyvät yrityksen menestyksessä. Yksilön potentiaalin tunnustaminen ja hyödyntäminen sekä kehittymisen mahdollistaminen organisaatiossa ovat merkittäviä yksilön kyvykkyyden kokemuksen vahvistamisen ja itseohjautuvuuden tukemisen näkökulmista.

 

Kirjoittajat:

Mirka-Maria Gråsten
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK)
Asiakaspalvelun asiantuntija, bioanalyytikko
SYNLAB Suomi

 

Minna Hoffrén
FT
Päätoiminen tuntiopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

MARTELA, Frank ja JARENKO, Karoliina 2017. Draivi: voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Helsinki: Alma Talent
RISTIKANGAS, Marjo-Riitta ja GRÜNBAUM, Leni 2016. Valmentava esimies. Helsinki: Talentum.
SALONEN, Eveliina 2017. Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Helsinki: Alma Talent.
SCOTT, Julia, SIMPSON, Beverley, SKELTON-GREEN, Judith ja MUNRO, Sue 2018. Building Healthcare Leadership Capacity: Strategy, Insights and Reflections. Nursing Leadership. Volume 31, Issue 4, October: 10–21.

 

Halu(amme) onnistua!

Unelmointi on onnistumisen lähtökohta. Tärkeintä on, että aloittaa unelmoinnin. Unelmoinnin kautta muodostuvat tavoitteet ja suunnitelma, miten saavutetaan määränpää. Mikä on meidän unelmamme ja miten me onnistumme? Työyhteisön avoin ja luottamusta tukeva ilmapiiri ja yhteisesti käymä keskustelu sekä yhteiset arvot luovat yhteisen tavoitteen, näkemyksen siitä lopputuloksesta minkä työyhteisö haluaa.

Työyhteisön onnistuminen rakentuu kuitenkin sen jokaisen jäsenen oman sisäisen tavoitteen yhdistämisestä ryhmän yhteisesti asettaman tavoitteen kanssa. Yhteisen unelman saavuttaminen ja yhteiseen tavoitteeseen pääseminen vaatii jokaiselta ryhmän jäseneltä taitoa, intoa ja motivaatiota. Lisäksi tarvitaan halua onnistua ja sitoutua unelman tavoitteluun.

Katja Paukkunen (2020) on YAMK-opinnäytetyössään havainnut, että työnilon ja onnistumisten kokeminen yhdistyvät toisiinsa. Näiden tunnetilojen kokeminen vaatii yksilön voimavarojen ja vahvuuksien lisäämistä henkilökohtaisella tasolla mutta myös työyhteisön tukea. Oma asenne ratkaisee paljon. Tulee haluta kehittyä, oppia ja osata. Samalla tulee kuitenkin hyväksyä myös epäonnistumisen mahdollisuus.

Onnistumiselle tulee luoda mahdollisuudet. Työyhteisön jokaisella jäsenellä tulee olla mahdollisuus käyttää osaamistaan ja vahvuuksiaan. Yhteistyö, kollegoja arvostava ja kunnioittava käytös, kiittäminen ja kannustaminen, luovat yhteisen kollektiivisen onnistumisen ilon. Tätä kautta syntyy yhdessä tekemisen kulttuuri, me-henki, joka tukee niin henkilön kuin työyhteisönkin kehittymistä, oppimishalua ja onnistumishalua.

Mitä jos unelmat eivät toteudukaan? Unelmien tavoittelussa tarvitaan jokaiselta onnistumisen ja vastaavasti epäonnistumisen kokemuksiin johtaneiden seikkojen ymmärtämistä, sen sisäistämistä, että onnistuminen ei toteudu yksin. Onnistuminen on aina jollain tapaa yhteydessä toisiin ihmisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työyhteisön yhteisesti koettu onnistumisen ilo tukee työyhteisön kehittymistä, syntyy toisiaan tukeva, kannatteleva ja eteenpäin vievä voima. Vastaavasti työyhteisöltä saatu tuki kannattelee henkilöitä myös epäonnistumisista eteenpäin.

Unelmoidaan, tehdään päätös ja halutaan onnistua!

 

Katja Paukkunen
Röntgenhoitaja (YAMK), HUS Diagnostiikkakeskus

Päivi Tikkanen
Erityisasiantuntija, TtT, ft, Savonia-amk

 

Lähde

Katja Paukkunen 2020.  Työelämätaidot haltuun – katse työntekijän voimavaroihin. Savonia Ammattikorkeakoulu, yamk-opinnäytetyö (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296429)

Hankkeesta osuuskunnaksi – Case Tarjoomo-osuuskunta

Kuopion kaupunki ja Savonia-ammattikorkeakoulu käynnistivät yhdessä vuoden 2018 elokuussa yhteisen EAKR-rahoitteisen Tarjoomo-hankkeen, joka jatkuu tämän vuoden toukokuun loppuun asti. Tarjoomo-hankkeessa on mallinnettu Tarjoomon toimintaa yhdessä alueen yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää ikäihmisten itsenäistä elämää ja laadukasta kotona asumista. Hankkeen idea on käynnistynyt Kuopion kaupungin Vanhusten palveluohjauksen tarpeesta löytää asiakkailleen toimialariippumattomia palveluntuottajia, jotka ovat luotettavia, turvallisia ja laadukkaita sekä ikäihmisten tarpeisiin sopivia. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää uudenlaista verkostomaista toimintatapaa ja ekosysteemiä yhteistyössä alueen yritysten, julkisten toimijoiden, oppilaitoksien ja järjestökentän kanssa.

Tarjoomo logo

Hanke on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että Tarjoomo-hankkeessa mukana olleet yritykset ovat päättäneet perustaa Tarjoomo-osuuskunnan. Hankkeessa tehdyn mallinnustyön tuloksena toimintamuodoksi valikoitui osuuskunta, koska sen nähdään palvelevan parhaiten Tarjoomon toimintaa. Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yritys. Lisäksi osuuskunnassa palveluiden tuottaminen on yksi keskeisistä piirteistä. Tarjoomo-osuuskunta on siten voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen osuuskunta ja sen perustajajäseninä tulee olemaan kymmenen yritystä ja kaksi yksityishenkilöä. Kuopion kaupunki päättää osuuskuntaan liittymisestä tänä keväänä. Osuuskunta keskustelee myöhemmin oppilaitosten kanssa mahdollisesta yhteistyötä esimerkiksi koulutusten järjestämiseen liittyen.

 

Palveluhausta ikäihmisille sopivat palvelut

Tarjoomo-osuuskunta tulee palvelemaan ensisijaisesti jäseniään ja sitä kautta ikäihmisiä. Osuuskunnan jäsenet muodostavat aktiivisen Tarjoomo-verkoston, joka tuottaa ja kehittää palvelujaan ikäihmisille, ja markkinoi niitä netissä toimivassa palveluhaussa. Osuuskunta hankkii loppukäyttäjille avoimen palveluhaun, johon kootaan luotettaviksi ja turvallisiksi todettujen yritysten ja yhdistysten palvelutiedot. Palveluhaun ensisijaisena kohderyhmänä ovat ikäihmiset ja heidän läheiset. Lisäksi Kuopion kaupungin Vanhusten palveluohjaus tulee käyttämään sitä työssään, joten ikäihmiset saavat tietoa Tarjoomo-verkoston palveluista myös kaupungin palveluohjaajilta. Palveluhausta voi etsiä tietoa hakutoiminnon avulla ja järjestää hakutuloksia esimerkiksi hinnan, sijainnin ja kuluttajapalautteen (suositusten) perusteella. Palveluhaun avulla eri palveluntuottajien vertailu tulee olla helppoa, jotta käyttäjä voi valita niistä itselleen sopivimman. Palveluhausta selviää, onko palvelu kotitalousvähennyskelpoista, arvonlisäverotonta tai palvelusetelillä tuotettavaa palvelua. Palveluhaussa palveluiden käyttäjät voivat arvioida ja antaa Tarjoomo-verkoston yrityksille palautetta.

Tarjoomo-hankkeessa asetettujen tavoitteiden mukaan Tarjoomo-osuuskunnassa tulee olemaan yhteensä 347 jäsentä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että Tarjoomo-osuuskunta toimii omarahoituksen varassa kolmen toimintavuoden jälkeen, eli 1.1.2024 alkaen. Hankkeen aikana mallinnus- ja valmistelutyötä on tehty pitkään ja monista eri näkökulmista yhdessä yrittäjien ja yhdistysten kanssa. Viime aikoina asiat ovat edenneet nopeasti ja parhaillaan on käynnissä osuuskunnan rekisteröinti Patentti- ja rekisterihallitukselle. Perusteilla oleva osuuskunta on jo jättänyt ensimmäisen rahoitushakemuksensa ja näin ollen toiminnan uskotaan käynnistyvän loppukesästä.

 

Juhamatti Huusko
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
Tarjoomo-hanke
juhamatti.huusko@savonia.fi

Heidi Halonen
Projektityöntekijä
Kuopion kaupunki
Tarjoomo-hanke
heidi.halonen@kuopio.fi

 

Koronan kourista kohti Euroopan gastronomista maakuntaa

Pohjois-Savo on vuosina 2020-2021 Euroopan gastronominen maakunta tai savolaisittain ”mualiman kulinaarinen napa” –  tosin koronapandemia siirtää juhlinnan painopisteen vuodelle 2021. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, joka myönnetään vuosittain yhdelle tai muutamalle eurooppalaiselle alueelle. Tunnustus on ensimmäinen laatuaan Suomessa, joten Pohjois-Savossa voidaan olla syystä ylpeitä!

Savonian, ProAgria/MKN Itä-Suomen ja Kehitysyhtiö SawoGrown hankekokonaisuudessa kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa herkullisia sisältöjä matkailijoiden houkuttelemiseksi Pohjois-Savoon. Savonialla on käynnissä juhlavuosina kaksi hanketta: Liiketoimintaosaamista Pohjois-Savon ruokamatkailuun – Gastro Business ja Savolaisuus on makuasia. Gastro Business -hankkeessa yrityksille tarjotaan palveluita ruokamatkailijoita houkuttelevan liiketoiminnan kehittämiseen, mm. koulutuksen, sparrauksen ja yhdessä tekemisen muodossa. Savolaisuus on makuasia –hanke keskittyy nostamaan alkutuotannon arvostusta ja parantamaan lähituotteiden saatavuutta, lisäämään ERG-kauden näkyvyyttä niin katukuvassa kuin somessa ja osallistamaan paikallista väestöä juhlavuosien toimintoihin.

Satoa-festivaalit

Yritykset haasteen edessä

Korona vaikeuttaa yritysten toimintaa kautta linjan. Tuottajilla on haasteena löytää kausityöntekijöitä pelloille. Ravintoloiden ja kahviloiden asiakkaat katoavat koteihinsa ja kassakone lopettaa laulamisen. Uusien palveluiden pikainen kehittäminen olisi enemmän kuin tarpeen, mutta riittävätkö yritysten rahkeet siihen keskellä kriisiä? Työntekijänsä lomauttaneissa yrityksissä yrittäjät tekevät töitä hartiavoimin pysyäkseen pystyssä, eikä kehittämiseen välttämättä jää aikaa tai voimavaroja. Toisaalta uusien palvelujen kehittäminen voisi olla avain kriisistä selviytymiseen.

ERG-kumppaniyrityksissä kriisi on saanut aikaan uusia palvelumuotoja pikaisella aikataululla. Tässä muutamia esimerkkejä uusista toiminnoista:

  • Ravintola King’s Crow: kotiruokien valmistus ja toimitus neljään K-markettiin Kuopiossa
  • Ravintola Urban: Edullinen koululaiskeitto ja sämpylä
  • Koivumäen Kartano: Kotiruokien valmistus ja toimitus kolmeen K-markettiin Kuopiossa ja take away menujen nouto paikan päältä
  • Komero Food: Ruokapakettien toimittaminen kotioville
  • VS-ravintolat: kotiin tilattavat kahden tai kolmen päivän lounaat (lämpimät ruuat lisäkkeineen)
  • Lignell&Piispanen: käsidesin valmistaminen yhteistyössä Raegenan kanssa
  • Rekotoiminta on saanut paljon uusia asiakkaita sekä myyjiä

Paikallisia yrittäjiä

Hankkeet vetoapuna viestinnässä

Koronan kurittaessa yrityskenttää ja sulkiessa ravintoloita hankekokonaisuuden yhdeksi tärkeäksi toimeksi on muodostunut yritysten informoiminen rahoitusmuodoista ja pohjoissavolaisten aktivoiminen suosimaan paikallisia tuotteita ja palveluita mm. somekampanjoiden kautta. Hankekokonaisuuden Taste Savo somekanavien kautta on oltu mukana #supporyourtlocal –kampanjassa, jossa paikallisia on haastettu tilaamaan ruokaa kotiin tai hankkimaan lahjakortteja ravintoloihin ja haastamaan mukaan lisää ihmisiä. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja.

Support your local

Koulutusta etäyhteyksillä

Hankekokonaisuudessa on aloitettu etäkoulutukset soveltuvien teemojen osalta. Suurin osa kevään koulutuksista pystytään toteuttamaan online-muotoisina opintomatkoja lukuun ottamatta. Yrityksille järjestetään keskiviikkoaamuisin ”karanteenikahvit”, jotka on tarkoitettu vapaamuotoiseen yrittäjien väliseen keskusteluun. Lakeland-hankkeen ja ERG-hankkeiden yrityksille on toteutettu rahoitusinfoja Business Finlandin tukien hakemisesta.

 

Koronan jälkeen kohti kukoistusta

Tässä vaiheessa voi vain arvailla, millaisia vaikutuksia koronalla on Pohjois-Savon matkailun tulevaisuuteen. Jos voisi kurkistaa kristallipalloon, toivoisi sieltä näkevän maakunnan, joka nousee kuin Fenix-lintu tuhkasta!

Hankekokonaisuuden tavoitteena on lisätä kansainvälisten matkailijoiden osuutta Pohjois-Savossa, mutta pandemia rokottanee matkailijoiden osuutta jonkun aikaa. Toisaalta Pohjois-Savo voidaan jatkossa nähdä myös aiempaa houkuttelevampana kohteena juuri siksi, että täällä ei ole massaturismia. Ehkä kaunista luontoamme ja siihen liittyviä palveluita voisi markkinoida rauhan ja kauneuden lisäksi myös turvallisuuden kärjellä. Kansainvälisten matkailijoiden puutetta voidaan paikata mahdollisesti lisääntyneellä lähimatkailulla – Kallavettä kauemmas kalaan lähteminen ei välttämättä houkuttele ainakaan lähitulevaisuudessa.

Laadukas lähiruoka voi nousta jatkossa arvoon arvaamattomaan. Hankekokonaisuuden tavoitteena on lisätä lähiruoan arvostusta pohjoissavolaisten keskuudessa ja tämä tavoite toteutuu, joskin koronan myötävaikutuksella. Meneillään oleva kriisi, jos mikä, avaa silmiä huomaamaan, miten arvokasta työtä maanviljelijät tekevät. Pöytiimme matkaavan ruoan reitti voidaan jäljittää tarvittaessa aina pellolle tai navettaan asti.

 

Lisätietoa hankekokonaisuuden sivustolla:

www.tastesavo.fi

 

Henna Lehikoinen
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hannaleena Uhlbäck-Ropponen
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

“Maailma on iso paikka, oma päänuppi pelkkä pururata, joten apua kannattaa pyytää”

Liepuskan tuotteita pöydällä

Liepuskan yrittäjät Eeva ja Timo Turunen hahmottelivat yrityksen uutta strategiaa viime syksynä. Taustalla pyöri kuitenkin ajatus siitä, että strategian syventämiseen voisi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Sopivaksi keinoksi Eeva ja Timo totesivat mentoroinnin. Sopiva mentori löytyi Savonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijan avulla.

Eeva ja Timo tapasivat mentorin kolmesti lyhyellä aikavälillä. Tapaamisissa mentori auttoi tarkastelemaan liiketoimintastrategiaa niistäkin näkökulmista, jotka ovat jääneet aiemmin käsittelemättä. Yhtenä esimerkkinä Timo mainitsee henkilöstöä koskevat linjaukset. Jos yrityksessä ei ole tarvittavan osaamisen varmistamiseen ja rekrytointiin selkeitä periaatteita, yrityksen liiketoiminta voi vaarantua. Samalla tarkasteltiin, mitä kannattaa tehdä itse ja mihin puolestaan on hyvä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

Keskustelut mentorin kanssa toivat varmuutta siihen, että strategian ytimessä on oikeita asioita. Tämän jälkeen oli helppoa siirtyä toiminnan suunnitteluun. Mentori haastoi ottamaan käyttöön uusia työkaluja. Liepuskalaiset ovat esimerkiksi laatineet markkinointiin selkeitä aikatauluja ja toimintatapoja.

Timo toteaa, että yrittäminen on aika yksinäistä puuhaa ainakin pienissä yrityksissä. Vaarana on, että alkaa pitää omia ajatuksia ainoina oikeina. Kun maailma muuttuu ympärillä, entiset konstit eivät välttämättä toimi. Mentori haastaa yrittäjää miettimään miksi toimintaa on kehitettävä ja rohkaisee miettimään, miten tämän voi tehdä.

Evästykseksi muille yrittäjille Timo kehottaa rohkeasti hyödyntämään mentorointia yrityksen toiminnan kehittämisessä. Avoin ja rehellinen omista epäonnistuneistakin kokemuksista ja ajatuksista kertominen mentorille auttaa jäsentämään asioita ja täsmentämään tavoitteita. ”Mieti etukäteen, mitä haluat. Kun sanot sen ääneen, saat apua.”

BizMentors International -hankkeen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa mentorointia helposti saavutettavana liiketoiminnan kehittämisen keinona myös kansainvälisesti. Hankkeessa luonnonvaroista ruokatuotteita ja –palveluita tarjoavat pk-yritykset saavat apua liiketoimintansa kehittämiseen kokeneen mentorin avulla. Toiminta on yritykselle maksutonta. Hanke on Northern Periphery and Arctic Programme –rahoitteinen ja Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa on mukana toimijat Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Islannista.

Anna Rossi
TKI-asiantuntija, liiketoiminta, matkailu ja ravitsemisala
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Kiinnostuitko lähtemään mukaan toimintaan? Ota yhteyttä hankkeen projektipäällikkö Anna Rossiin, anna.rossi@savonia.fi, p. 044 785 6067.

Mentorilta täsmäapua yrityksen toiminnan turvaamiseksi

Taloudellinen tilanne koko Euroopassa on tällä hetkellä äärimmäisen poikkeuksellinen. Epävarmuus tulevaisuudesta koskettaa lähes kaikkien toimialojen yrityksiä. Jo ennen koronakriisiä monella yrittäjällä oli tarve saada tukea yrityksen toiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen, ja tähän tarpeeseen lähdimme tarjoamaan apua. Onneksi monet eri alojen osaajat ovat valmiita antamaan osaamisensa muiden käyttöön, ja toimimaan heille mentoreina.

BizMentors-mentorointimalli, jota Savonia on mukana rakentamassa, rakentuu kolmesta tunnin mittaisesta kohtaamisesta. Yrittäjä saa mentorin, jolla on osaamista juuri niissä asioissa, jossa tukea tarvitaan tässä ja nyt.

Suosittuja mentoroinnin teemoja ovat liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen, rahoitus ja kannattavuus, henkilöstöasiat, tieto- ja viestintätekniikka, myynti ja markkinointi, tuote- ja palvelukehitys, laki- ja sopimusasiat sekä laatuasiat.

Mentorin apu on parhaimmillaan tehokas tapa saada aikaan juuri tässä hetkessä tarpeellisia asioita. Mentoroinnissa kokenut osaaja opastaa ja auttaa yrittäjää eteenpäin. Käytännössä mentorointi tarkoittaa mahdollisuutta keskustella, vaihtaa ajatuksia ja arvioida vaihtoehtoja ja niiden toimivuutta. Vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja maksuttomuus ovat keskeisiä mentoroinnin periaatteita.

Sähköiset työkalut käytössä

BizMentors-mentorointimallissa hyödynnetään sähköisiä työkaluja ja mentorointi onnistuu mainiosti myös etäyhteyksien avulla. Jatkossa käytössä on myös sähköinen alusta, joka etsii yrityksen ilmoittamiin tarpeisiin parhaiten sopivan mentorin ja auttaa mentoroinnin eri vaiheissa. Ratkaisu nopeuttaa mentoroinnin käynnistämistä ja vähentää merkittävästi hallinnollisen työn määrää.

Vinkit mentoroinnin onnistumiseen

Ensimmäiset BizMentors-mentorointimallin perehdytykset toteutettiin helmikuussa. Verkkoyhteydellä Irlannista toteutetuissa perehdytyksissä Linda Forde ja Dymphna Ormond kertoivat kokemuksiaan hyvästä mentoroinnista.

Linda opasti yrittäjää valmistautumaan mentorointiin miettimällä etukäteen yrityksen tavoitteita ja keskeisiä keinoja saavuttaa nämä tavoitteet. Näin mentori voi keskittyä auttamaan yrittäjää kaikkein keskeisimmissä asioissa. Kun yrittäjä sitoutuu mentorointiin ja niihin tekemisiin, joista mentorin kanssa sovitaan, onnistumisen mahdollisuudet paranevat merkittävästi. Mentorointikohtaamisten välillä yrittäjän kannattaa arvioida, missä asioissa toiminta on kehittynyt tavoitellulla tavalla ja missä ei. Kun yrittäjä viestii näistä myös mentorille, varsinaisissa mentorointikohtaamisissa on mahdollista keskittyä miettimään konkreettisia askeleita päästä tavoitteeseen.

Mentoreita perehdyttänyt Dymphna korosti, että mentorin tehtävänä on auttaa yrittäjää löytämään kuhunkin tilanteeseen sopivat ratkaisut. Avoin keskustelu, aito kuunteleminen, luottamus ja rehellisyys rakentavat mentorointisuhteesta turvallisen ja tehokkaan kehittämisen välineen. Niin mentoroitavalle kuin mentorillekin.

Anna Rossi
TKI-asiantuntija, liiketoiminta, matkailu ja ravitsemisala
Savonia-ammattikorkeakoulu

Henna Järvikylä
Projektityöntekijä
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Mukaan toimintaan

Haluatko mukaan? Ota yhteyttä projektipäällikkö Anna Rossiin, anna.rossi@savonia.fi, p. 044 785 6067. Maksuton mentorointi on suunnattu luonnonvaroista ruokatuotteita ja –palveluita kehittäville ja tarjoaville pk-yrityksille. Mentori puolestaan saa mahdollisuuden auttaa yrityksiä jakamalla omaa kokemustaan ja osaamistaan.

BizMentors International

Suomessa mentorointia on tehty jo pitkään. Esimerkiksi Suomen Yrityskummien tarjoama mentorointi on tavoittanut yli 10 000 yritystä. Bizmentors-hankkeen tarkoituksena on täydentää olemassa olevia malleja. Sähköisten työkalujen lisäksi rakennamme hankkeessa kansainvälistä mentorointiverkostoa. Tämä mahdollistaa uusien näkökulmien ja tuen hakemisen kotimaisilta ja ulkomaisilta mentoreilta. Ihanteellisessa tapauksessa mentori voi olla maasta, jonne yritys suunnittelee laajentavansa toimintaansa ja näin mentoroitava saa tietoja kohdemarkkinoilla toimimisesta. Suomesta hankkeessa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Suomen Yrityskummit, Savon Yrittäjät ja Kuopion Uusyrityskeskus.

Hanke on Northern Periphery and Arctic Programme –rahoitteinen ja kestää syyskuun 2021 loppuun saakka. 

 

Hankkeen ja rahoittajien logot

Vertaisarviointi työyhteisön kehittämisen tukena

Vertaisarviointi on menetelmä, jossa keskenään vertaiset työntekijät arvioivat toistensa työtä yhdessä sovittujen kriteerien mukaisesti. Sitä voidaan käyttää työn laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Arvioinnin tulee olla objektiivista ja perustua itse työsuoritukseen, eikä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai persoonallisuuteen. Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa puolueettoman palautteen antamisen sekä lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä. Tämän lisäksi vertaisarviointi tukee henkilökohtaista ammatillista kasvua ja kehitystä.

Kaksi savonialaista keskustelee tietokoneen äärellä

Onnistuessaan vertaisarviointi mahdollistaa objektiivisen palautteen antamisen ja lisää avoimuutta ja tiedonjakamista työyhteisössä.

Vertaisarviointi edellyttää turvallista ilmapiiriä työyhteisössä, koska se voi uutena menetelmänä aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta. Käyttöönotto kannattaakin aloittaa riittävällä informaatiolla ja koulutuksella mm. vertaisarvioinnin tarkoituksesta ja toteutuksesta. Toimintaan osallistumisen tulisi aina perustua vapaaehtoisuuteen, työntekijän omaan haluun kehittyä. Yksilöltä osallistuminen vaatii riittävän hyvää itsensä tuntemista, työntekijänä hänen tulisi tuntea olevansa pätevä, mutta ei kuitenkaan täydellinen. Kyky itsensä johtamiseen helpottaa vertaisarviointia, koska silloin tunnemme itsemme, omat vahvuutemme ja heikkoutemme, ja arvostamme myös muiden erilaisuutta. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun ja oppimisen.

Savoniassa on YAMK-opinnäytetyönä kehitetty (Hukkanen T. 2018) malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksessa. Esimerkkinä mallissa käytettiin EEG-tutkimusta. EEG-tutkimuksen tulee olla vakioitu prosessi, jotta sen tulokset olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia. Tuotoksena työstä syntyi vertaisarviointiin käytettävä lomake, joka sisältää kaikki tutkimusprosessiin ja sen laadun varmistamiseen liittyvät vaiheet. Pohja lomakkeelle luotiin tutkimusten perusteella, minkä jälkeen sitä muokattiin edelleen bioanalyytikoiden ja sairaanhoitajien haastatteluaineiston perusteella. Lopuksi kriteerien viimeistelyä varten tehtiin sähköinen kysely tutkimusta lausuville lääkäreille. Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.

Opinnäytetyössä kuvataan valmis malli vertaisarvioinnin käyttöönottoon uutena menetelmänä.

Vertaisarviointimenetelmä soveltuu laajasti sosiaali- ja terveysalalla käytettäväksi menetelmäksi toiminnan laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä henkilöstön ammatillisen kasvun tukemisessa. Vertaisarviointi ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut menetelmä hoitotyöntekijöiden työssä, vaikka sen hyödyt ovat ilmeiset. Kuopion yliopistollinen sairaala on jo muutaman vuoden kehittänyt toimintaansa vastaamaan kansainvälisiä Magneettisairaalamallin mukaisia kriteereitä. Vertaisarviointi on yksi osatekijä näistä toiminnan laatuun vaikuttavista menetelmistä.

 

Taina Hukkanen
bioanalyytikko
kliininen asiantuntija (YAMK)
KYS

Päivi Tikkanen
TtT
erityisasiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kultaakin arvokkaampia aitoja kokeiluja vanhustyössä – Savonia ja Kuopion kaupunki tiiviissä kehittämisyhteistyössä

Kuopion kaupungin vanhuspalvelut on aktiivisesti mukana Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa WelTech -hankkeessa. Vanhuspalvelut ovat mukana hankkeen osatoteuttajana ja innokkaina toimijoina ihan käytännön tasolla. Vanhuspalvelujen työntekijöitä koulutetaan WelTech -hankkeen tiimoilta hyvinvointiteknologiaosaamisen saralla eripituisilla ja –laajuisilla koulutuksilla ja pop up-tapahtumilla. Vanhuspalvelun henkilöstöllä on mm. mahdollisuus suorittaa maksutta Hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla ubiikeissa oppimisympäristöissä -verkkokurssi (5 op). Sen lisäksi heillä on mahdollisuus kokeilla uusia teknologioita omassa työympäristössään. Hankkeessa haetaan hyviä käytänteitä tutustuttaa, perehdyttää ja innostaa henkilöstöä teknologioiden käyttöön digitalisoituvassa hoivatyössä. Euroopan sosiaalirahaston ja EAKR:n rahoittamat WelTech- ja Hyvinrobo -hankkeet ovat mahdollistaneet Savonialle ja Savon ammattiopistolle erilaisten teknologioiden hankinnat, joita voidaan myös kokeilla erilaisissa työympäristöissä koulutuksen ja esittelytilaisuuksien ohella.

Mikä sitten on paras tapa saada aitoa kohderyhmäpalautetta? Kokemusten perusteella aitoon käyttäjäympäristöön vieminen ja siellä tapahtuva tuotteiden kokeilu tiiviissä yhteistyössä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Kuopiossa Mäntykampuksen asumisyksiköissä järjestettiin useiden eri teknologiaratkaisujen käytännönläheinen kokeilu. Hankkeiden toimijoiden kanssa koostettiin ns. teknologiakokonaisuus, joka toimitettiin asumisyksikköön.

Tuotteiksi valikoitui erilaisia robotiikkaan perustuvia ratkaisuja, mm. Savonian Pepper-robotti Tuisku. Pepper-robotti on humanoidirobotti, jonka kanssa voi keskustella.

Työelämän harjoittelujaksoa vanhuspalveluissa suorittava hyvinvointiteknologia-asentajaopiskelija Savon ammattiopistolta oli tiiviisti mukana Mäntykampuksen kokeilujaksolla. Hänen tehtävänään oli opastaa henkilökuntaa tuotteiden käytössä ja kerätä kokemukset ja tulokset sekä koostaa niistä yhteenveto.  Yksiköissä on myös nimetyt hyvinvointiteknologiavastaavat, joilla oli tärkeä rooli kokeilujen toteuttamisessa ja onnistuneessa kokeilujen läpiviennissä.

Tällainen yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja työelämän kanssa on välttämätöntä ja palvelee tehokkaasti niin työelämää kuin yhteistä kehittämistyötäkin.

Testauksille asetettiin käytännön työelämää palvelevat tavoitteet. Tavoitteena oli, että hoitajat pääsevät konkreettisesti kokeilemaan heille entuudestaan tuntemattomia tuotteita. Kokeilujen perusteella hoitajat antoivat palautetta ja ideoivat miten tuote soveltuisi asumispalveluyksikön toimintaan ja mihin kyseessä olevaa tuotetta voisi mahdollisesti käyttää ja mitä erityistä käytössä tulisi huomioida. Asukkailta saatiin myös arvokasta palautetta kokemusten perusteella. Yleistunnelma kokeiluista oli, että yksikössä otettiin tuotteet testaukseen innolla. Asukkaat, ja myös heidän läheisensä, halusivat mielellään kokeilla tuotteita ja kertoa kokemuksistaan. Kokeiluissa saatiin myös viitteitä siitä, mitkä kokeilussa olleista tuotteista voisivat soveltua kyseiseen yksikköön, joko siellä työskenteleville hoitajille tai asukkaille. Hoitajilta saatiin myös kehitysideoita, miten tuotteita ja työprosesseja voisi jatkokehittää siten, että teknologiat soveltuisivat asumispalvelujen toimintaympäristöön paremmin. Näitä ideoita on osittain lähdetty työstämään jo eteenpäin.

 

Tuisku-robotti oli testattavista tuotteista ylivoimaisesti suosituin. Asukkaat osallistuivat innokkaasti Tuiskun vetämiin visailuihin, mm. vanhojen esineiden tunnistamiskilpailuun. Asukkaat innostuivat keskustelemaan ja muistelemaan mitä esineet ovat ja missä ja miten esineitä ovat käyttäneet. Mäntykampuksen kokeilu osoitti, että jatkossakin samanlaisia ketteriä kokeiluja kannattaa toteuttaa työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä. Nämä ketterät kokeilut palvelevat myös koulutusta ja muuta kehittämistyötä. Näiden arvokkaiden kokemusten myötä pystytään kehittämään entistä työelämälähtöisempää koulutusta ja vahvistaa näin työelämän ja opiskelijoiden valmiuksia ottaa erilaisia teknologioita käyttöön työssään.

Nämä testaukset auttavat erityisesti kehittämään asiakaslähtöistä vanhustyötä!

Tätä yhteistyötä jatketaan asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä ammattilaisten parhaaksi!

Kirjoittajat:

Pauliina Kämäräinen, WelTech-hanke, projektityöntekijä, Kuopion kaupunki, vanhuspalvelut
Heli Kekäläinen, WelTech-hanke, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Kaija-Kortelainen, WelTech-hanke, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu
Anu Kinnunen, WelTech-hanke, Hyvinrobo-hanke, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lääketieteellisen tietojenkäsittelytieteen osaajien koulutus alkaa Pohjois-Savossa

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutushanke ”Experts in Medical Computing” käynnistyi tammikuussa 2020. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia osaajia lääketieteellisen informaation hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja alan palveluja sekä tuotteita kehittävissä yrityksissä.

Vastaavaa koulutusohjelmaa ei ole aiemmin toteutettu Suomessa.

Maailmanlaajuisesti on käynnissä murros suurten tietomäärien ja datamassojen hyödyntämisessä. Monet prosessit tuottavat niin suuria määriä monivivahteista dataa, että sen hallinta ja jalostaminen päätöksenteon tueksi eivät onnistu perinteisillä menetelmillä. Tämän ”Big Datan” käsittelyyn tarvitaan uutta osaamista erityisesti terveysteknologian alalla. Uusien hoitomenetelmien kehittäminen, täsmälääketiede ja kustannusten alentaminen ovat päämääriä, joiden tavoitteluun Big Data- ja tekoälymenetelmät antavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

Tulevaisuudessa tekoälyn tukemana lääkärit pystyvät kertomaan potilailleen ennen sairastumista, mille sairauksille nämä ovat alttiita tai millaisia muutoksia ravintoon tai elintapoihin kannattaisi tehdä, jotta esimerkiksi geenien aiheuttamat tautiriskit voidaan minimoida tai jopa välttää kokonaan.

On ennustettu, että terveysteknologian kokonaismarkkinoiden arvo yltää 280 miljardiin dollariin jo ensi vuonna. Tästä markkinasta lääketieteellinen tietojenkäsittely muodostaa merkittävän osan.

Hankkeen osalta ollaan vielä alkumetreillä eli organisoituminen on parhaillaan käynnissä. Tärkeimmät toimenpiteet ovat opiskelijarekrytointi ja siihen liittyvät tehtävät opiskelijaprofiilin suunnittelusta aina valintaperusteiden määrittämiseen saakka. Toinen merkittävä työlistan kärjessä oleva asia on yritysyhteistyön ja yritysten tarpeiden tarkka kartoittaminen täydennyskoulutuksen osalta. Näin saadaan tulevat osaajat ja alan yritysten tarpeet kohtaamaan mahdollisimman hyvin.

Vuoden kestävään täydennyskoulukseen valittavat ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2020 ja toinen ryhmä aloittaa syksyllä 2021. Opinnot tulevat pitämään sisällään monimuoto-opiskelua sekä harjoittelujakson. Opintojen tarkempi sisältö tarkentuu kevään aikana, kun hanke saadaan täyteen vauhtiin.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja yhteistyöyritysten kanssa vuosina 2020-2022. Hankkeen aikana koulutetaan Pohjois-Savon alueelle 60 uutta laskennallisen lääketieteen osaajaa palvelemaan työelämän tarpeita. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

 

Markku Kellomäki
TKI-asiantuntija, FT
Savonia-ammattikorkeakoulu

Titta Järvenpää
Päätoiminen tuntiopettaja, KTM
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jukka-Pekka Skön
Tutkimuspäällikkö, TkT
Savonia-ammattikorkeakoulu